"Yliopistoissa on ns. akateeminen vapaus. 180ov opintoja voi suoritaa vaikka 10 vuotta. On aika paljon yliopisto opiskelijoita, jotka eivät ehkä koskaan valmistu, koska gradu jää suorittamatta.
AMK:ssa tuollainen ei ole suotavaa eikä edes mahdollista. AMK opinnot ovat laajuudeltaan 140-160ov pääsääntöisesti. Opinnot on suoritettava alle 5 vuodessa. AMK:ssa ei ole juurikaan kirja tenttejä kuten yliopistossa, vaan opetukseen on osallistuttava. Opiskelutahti on kova ja vaatimustaso (ainakin siinä oppilaitoksessa, jossa opiskelin) on kova.
Työelämässä ei valitettavasti vieläkään AMK tutkintoa arvosteta samalla tavoin kuin Yliopistotutkintoa. Todellisuudessa näillä ei ole kovin suurta eroa.
Joka tapauksessa molemmat koulutukset ovat kasa kursseja, jotka suorittamalla saa tutkintotodistuksen. Sitten on aivan asia erikseen mitä kukakin on ja kuinka tietonsa käytännössä osaa hyödyntää."
AMK:ssa tuollainen ei ole suotavaa eikä edes mahdollista. AMK opinnot ovat laajuudeltaan 140-160ov pääsääntöisesti. Opinnot on suoritettava alle 5 vuodessa. AMK:ssa ei ole juurikaan kirja tenttejä kuten yliopistossa, vaan opetukseen on osallistuttava. Opiskelutahti on kova ja vaatimustaso (ainakin siinä oppilaitoksessa, jossa opiskelin) on kova.
Työelämässä ei valitettavasti vieläkään AMK tutkintoa arvosteta samalla tavoin kuin Yliopistotutkintoa. Todellisuudessa näillä ei ole kovin suurta eroa.
Joka tapauksessa molemmat koulutukset ovat kasa kursseja, jotka suorittamalla saa tutkintotodistuksen. Sitten on aivan asia erikseen mitä kukakin on ja kuinka tietonsa käytännössä osaa hyödyntää."
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eli AMK- ja yliopistotutkinto ovat käytännössä sama asia? Onkohan arvon kirjoittajalla minkäänlaista todellisuuteen perustuvaa käsitystä yliopistossa suoritettavasti ylemmästä korkeakoulututkinnosta?
Kansainvälisesti yo:sta valmistuu Mastereita ja AMK:sta Bacheloreja eli alempia sekä ylempiä korkeakoulututkintoja. Siinä se ero on. Ei missään muussa.
Bachelor-tutkinnolla ei esim. voi hakea virkoja, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Se riittää vain ns. opistoasteen virkoihin.
Yksityisellä puolella merkitys on keskikastissa pienempi, mutta sitten kun aletaan puhumaan johtotehtävistä, niin useinpa siellä yliopistokaverit valitsevat toisiaan.
Henkilön taidot ja ahkeruus vaikuttavat eniten juuri tässä keskikastissa, jossa suurin osa pyörii työelämässä (vaikka itse voi luulla jotain muuta). Ei koulutus.
Joku on eräänä kesänä odottanut paksua kirjettä, mutta saanut ohuen.
Mikäli opintoviikkojen määristä puhutaan niin ettekai unohda amiksen 120.aa?. Esim. tupla-amis -tradenomi 120 120 140 = 380!
Huippuosaaja!
Kansainvälisesti yo.ista valmistuu master in scienseja ja bachelor in scienseja. Amk.sta master of ja bachelor of....Suomessa maisteri-sana on tuon sciense-sanan tilalla. Silti on turha käydä vertailemaan esim. kandeja ja nomeja.
Kaksi täysin eri asiaa. Suomenkieli vain omaksunut erilaisen linjan.
En nyt jaksa enempää alleviivata rautalangalla mutta kun yksinkertaisuus ja kateus yhdistyvät samassa ihmisessä niin se on luokattoman provosoivaa!
Mikäli olet siis tuollainen hybridi niin pidä mielipiteesi siellä amiksen seinien sisällä!
Onko edes mitään opistoasteen virkoja? Eikö se ylempää kk-tutkintoa vaativien jälkeen heti tipu jonnekin "soveltuva tutkinto" vai mikä se sanamuoto nyt onkaan...Tässä saatan olla väärässä.
niin.
siis AMK:ssa ja yliopistoissa
Muista vain asettautua ehdolle. Pätevyydestä ei pitäisi jäädä kiinni, kun noin paljon noppia.
...mulla alkaakin juuri harjoittelu (3kk) erään pienen tasavallan päämiehenä.
PYSY VAAN SIELLÄ AMIKSESSA KUN ET ALKEELLISTA ÄIDINKIELTÄ VIELÄKÄÄN OSAA, TÄSSÄ MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ KIRJOITUKSESTASI:
yliopisto opiskelijoita PITÄISI OLLA yliopisto-opiskelijoita
kirja tenttejä PITÄISI OLLA kirjatenttejä
Yliopistotutkintoa PITÄISI OLLA yliopistotutkintoa (ei sen puoleen kyllä voittamatonta ja kaikkien kadehtima yliopistotutkinto pitäisi kirjoitta isolla)
hei mutta sulla itselläsikin oli tuossa aika pahoja kirjoitusvirheitä. puoleen- sanan perään pilkku, lisäksi kadehtimaa sekä kirjoittaa- sanoista puuttuu viimeinen a-kirjain.
Suomen kielessä virke alkaa suurella alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Tätä et hallinnut. Keskellä lausetta ei myöskään kielessämme saisi esiintyä suurella kirjoitettuja sanoja. Nämä opitaan ala-asteen ensimmäisellä luokalla. Yhdyssanoja aletaan harjoittamaan vasta kolmannella. Joten menehän itseesi.
PS. Neljännellä luokalla opit ettei "AMIS" ja Ammattikorkeakoulu ole sama asia.
Vittu, mikä säälittävä pilkun nussija! Mee ja ammu ittes, niin ois kaikilla sen jälkeen parempi olla!
Tiesinkin ettei siellä AMK:ssa opiskele kovin montaa järjenjättiläistä.
Yliopistosta puhumattakaan, kuten seuraava toisesta viestiketjusta poimittu helmi osoittaa:
"valetta! Paskoit sitten suusi kautta. Mitä veikkaat tradenomin päivittäiseksi opiskelumääräksi? 5min akuankkaa paskalla istuessa? Henkilökohtaisesti teen todennäköisesti enemmän töitä kuin sinä. Sitäpaitsi kyllä sitä lukematta yliopistossakin selviää.
Ton trollailun voi suunnata vaikka Demin foorumiin. Öitä vitun luuseri."
amiskoja.
Tuokin siteeraamasi oli olevinaan jokin kannanotto.
No, onneksi selviäisivät yliopistosta lukematta!
"Yliopistosta puhumattakaan, kuten seuraava toisesta viestiketjusta poimittu helmi osoittaa"
Mitä väität ko. helmen osoittavan? Tuskin mitään.
Lainaamasi kirjoittaja opiskelee AMK:ssa, joten eipä tuosta nyt oikein kuitiksi ole. Tekstin jäsentelysi on myös perseestä.
tekniikan alalla pyörii tällainen sanonta:
teknikko osaa tehdä, mutta ei tiedä mitä pitää tehdä. di tietää mitä pitää tehdä, mutta ei osaa tehdä. insinööri ei osaa kumpaakaan.
no eihän se ihan näin kuitenkaan mene, mutta jotain perää siinä. itse opiskelen sekä amk:ssa ja tkk:ssa. amk:ssa monilla on käytännön tietoa asioista, mutta teoriatieto ei tunnu päähän menevän. tkk:ssa porukka osaa matikkaa ja fyssaa teoriassa hyvin, mutta monet eivät tiedä itse tekniikasta yhtään mitään. tiedä nyt sitten kumpi on parempi. oma mielipide koulujen väliselle erolle on se, että amk:ssa vain tehdään asioita, ja tkk:ssa mietitään mitä tehdään.
Mitä yrität kirjoituksellasi todistella?
Kertoisitko vielä tarkemmin opetuksenne vaativuudesta? Kuinka paljon olet joutunut tekemään jonkun kurssin tai harjoitustyön eteen töitä?
Se mitä itse olen AMK-ystäviltäni kuullut niin viitosia jaellaan aikas höllällä kädellä, ystäväni kommentti: "oli markkinoinnin ryhmätentti, 6 henkeä, sain vitosen, jee!" Saman jutun olen kuullut monen muunkin aineen kohdalla.
Ei siinä mitään, jos osaa ja hoitaa hommansa hyvin. Mutta, mutta AMK-opiskelijoilta vaaditaan opinnoissaan vähemmän kuin yliopisto-opiskelijoilta, joten saavat myös vähemmän arvostusta osakseen.
Ja jos jotkut vielä luulevat, että yliopistossa päntätään vain kirjallisuutta, EI PIDÄ PAIKKAANSA! Kurssit koostuvat usein 1-2 kirjatentistä (yleensä 2-4 kirjaa luettavana), harjoitustöistä, esseistä (riippuen aineesta) ja pakollisista istunnoista. Omassa pääaineessani on käytäntö monien kurssien suhteen, että harjoitustunneilla jaetaan tehtäviä, jotka pitää olla tehtynä seuraavaksi kerraksi. Näitä jokainen joutuu yksi kerrallaan esittelemään ja käsittelemään. Ja proffat yleensä vaativat opiskelijoiltaan omistautumista ja keskittymiskykyä ko. ainetta kohtaan ja näyttävät avoimesti suuttumuksensa, mikäli opiskelija ei ilmaannu tunneille tai ei muuten yritä tai muusta syystä on jättänyt tehtävänsä tekemättä.