Yritin fiksata 160€ maksanutta Powerista ostettua kannettavaa jonne ei mahu enää windossin omat päivitykset 32Gt muistiin.
Harmi vaan että tuo SD-lukija oli malliltaan sellainen ettei kortti mennyt koneen sisään kun 5mm joten siihen sitä ei voinut jättää törröttämään. Otin koneen auki ja juotin korttipaikasta piuhat ja vedin ne tyhjän kovalevyn paikalle koneen sisällä jonne juotin SD-kortin mutta kone ei sitä nyt enää tunnista.
Tuleeko muka liikaa impedanssia noista 20cm johdoista vai onko kortti kärähtänyt juottaessa? Jos korttia on syytä epäillä voisi juottaa tilalle micro-sd -adapterin jonne saisi ängettyä sitten sen kortin.
Harmi vaan että tuo SD-lukija oli malliltaan sellainen ettei kortti mennyt koneen sisään kun 5mm joten siihen sitä ei voinut jättää törröttämään. Otin koneen auki ja juotin korttipaikasta piuhat ja vedin ne tyhjän kovalevyn paikalle koneen sisällä jonne juotin SD-kortin mutta kone ei sitä nyt enää tunnista.
Tuleeko muka liikaa impedanssia noista 20cm johdoista vai onko kortti kärähtänyt juottaessa? Jos korttia on syytä epäillä voisi juottaa tilalle micro-sd -adapterin jonne saisi ängettyä sitten sen kortin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saatta se SD kortti olla vielä ehjä vaikka kone ei sitä tunnistakkaan. Joissakin korttiliittimissä on kytkin joka tunnistaa tunkemisyrityksen. Riippuu sitten raudaata saako tuon toiminnon järjestettyä pysyväksi. Sitä vois kokeilla aivan dummikortilla josko se sen tunkemisen jälkeen löytää tuon johtimissa roikkuvan kortin.
Hitailla nopeuksilla johtimien pituuksista ei tarvitse välittää, mutta suuremman lukunopeuden SD - korteilla pitää johtimista mennä ongelmitta lävitse sadan tai satojen MHz taajuudet. Siinä vaiheessa piuhasykkyrä ei tule toimimaan.
SD - korttien langoitukselle on annettu maksimikapasitanssi, jonka ylittäminen voi aiheuttaa kortin toimimattomuuden. Mukaan luetaan lukuelektroniikan kapasitanssi.
Raja sallitulle kapasitanssille on luokkaa 30 pF. Tyypillisesti senttimetri melkein mitä tahansa tavallista piuhaa tuottaa luokkaa 1 pF kapasitanssin, joten parikymmensenttinen johdin yhdistettynä lukuelektroniikkaan voi hyvin riittää estämään kortin toiminnan.
SD-kortin väylän johtimille on annettu myös maksimi-induktanssi, joka ylittyy heti kun johtimilla on pituutta muutaman senttimetrin verran.
Vääränlaisella johdotuksella kortti voi toimia mutta toiminnalle ei ole mitään takeita.
Vaihda SD-korttiin uudet elkot. Kyllä se siitä!
Hyvän idean alku: Joskus jouduin rakentamaan tehokkaamman virtalähteen projektille sen jälkeen, kun kytkin siihen muistikortin. Maksimivirta voi olla yli ampeerin eli aika suuri ja se otetaan nopeana pulssina - pitkästä johdosta, jossa on kapasitanssia voi loppua virta kesken, mikä pysäyttää kortin(jännitteen seuranta) jotta ei kirjoitettaisi vahingossa virheellistä dataa kortille. Samasta syystä ainakaan ennen vanhaan ei saanut jättää muistikortin CS-nastaa aina aktiiviseksi, koska tällöin muistiin olisi voinut mennä joitain bittejä vahingossa hajajännitteiden takia, joita indusoituu johtoihin erinäisistä lähteistä. Erityisesti tri-state signaalit, jotka kytketty inputteihin saavat tuollaiset johdot kellumaan lahjakkaasti jännitteiden välillä ja jopa värähtelemään johdon pituuden kasvaessa. No, kyllähän ne nykyään näkyvät CRC-virheilynä mikäli sellaisia osaa tarkistaa.
Jos tarvitset hiukan pidemmän johdon, niin parempi tapa on juottaa usb-väylään muistikortin lukija ja haudata se oikeaan kohtaan koneen syövereihin.
No sehän on sitten ollut ihan vääränlainen kortti jos ei mene lukijaan sisään. Voipiolla vaikka kontaktit vääntyneet solmuun. Et sit kuitenkaan kokeillu vasaralla naputtaa jos olis menny syvempään kuin vaan 5mm.
Muistikortin voin mountata Windowsissa. Silloin se toimii kuin kiinteä levyasema ja sinne voi asentaa sovelluksia.
Homma toimii niin, että C-asemalle luodaan kansio, johon tallennettava tavara ohjautuu muistikortille. Muistikortti siis näkyy tuon kansion kautta. Näkyy kyllä erillisenä levyasemanakin.
Ihan vinkkinä.
Softasta ei ole apua siinä vaiheessa kun elektroniikka ei toimi aiotulla tavalla. SD-kortin ja lukijan välissä ei saa yhtään pidempää johdotusta tai muuten se ei toimi. Onneksi palstan aiheena on elektroniikka, joten voimme auttaa elektroniikan ongelmien osalta.
SPI - liitäntää käytettäessä eli yksibittisellä väylällä voi SD-kortin saada toimimaan pidemmälläkin johdotuksella. Tiedonsiirron nopeus on silloin huomattavasti pienempi. Itse rakennelluisssa projekteissa on usein käytetty yksibittistä spi-liitäntää sd - korttien kanssa kommunikoitaessa.
Jos yrittää käyttää SD - korttia liian pitkän johdotuksen päästä kannattaisi kortin välittömään läheisyyteen käyttöjännitejohdon ja maan väliin sijoittaa sopivat suotokondensaattorit. Elektrolyyttikondensaattori ja sen rinnalla keraaminen 0.1 µF molemmat hyvin lyhyillä johtimilla eli pintaliitosasennuksena voisi auttaa asiaa.
Joo... Kiitoksia kaikille vastaajille mutta taisi mennä homma liian vaikeaksi tällaiselle mutterinvääntäjälle joka eksyi oitis bittihelvettiin.
Pitänee viedä pullot kauppaan ja katsoa sitten jos rahat riittäisi kunnolliseen tietokoneeseen että pääsisi tänne taas teidän kanssa kirjoittelemaan.