Minttu Vettenterä, nainen Enkeli-Elisan takana, nainen Miksun ja Riikan ja monien palstasivupersooniensa takana, synnyttää pian viidennen lapsensa. Ajatuksia? Noh, en ymmärrä, miksi kyseisen kirjailijaksikin itseään tituleeranneen henkilön niin kovasti pitää mainostaa, kuinka pyörittää perhettä, jossa oikein mikään ei ole ns. normaalilla tolalla? Miksi täytyy tuoda "hullunkurisuus" ja kaiken maailman sekoilu julki, kuin kyse olisi jostakin positiivisesta?
Sivustakatsojan silmissä vakavat masennukset ja muut mielenterveysongelmat, työttömyys, jatkuva negaatioissa ryveskely ja minäkeskeisyys (blogeista hyppäävät ensimmäisiksi silmille), kyvyttömyys elää normaalina pidettyä elämää, patologinen valehtelu (Elisa-keissi) , se että tuodaan lapsia julkisuuteen (yhtä esittelee mallina, kirjailijan alkuna, toista - sivulliselle käsittämättömän- patteri-"onnettomuuden" uhrina, se että työnnetään kaikkien tietoisuuteen, että tässä ollaan kovin syvjällisiä ja henkisiä - yli ja ohi kaiken tavistouhun, ollaan kauhufriikkejä ja moniavioisia, otetaan rakastajia, tehdään niiden kanssa lapsi ja erotaan, otetaan uusi sussu ja ollaan taas paksuna...Niin, keskivertoihmisen, vastuullista keskivertoelämää elävän silmissä kaikki tämä on ehkä enemmänkin mustaa kuin vain pikkuruista, hauskaa hullunkurisuutta.
Terve mieli ei myöskään usko että Vettenterienkään kaltainen perhe keinuisi jossakin Universumin huomiokuplassa. Nythän Minttu esittää julkisesti, että "eräs kaverinsa" (onkohan kys. kaveri Enkeli-Elisan isä Miksu vaiko äiti Riikka, vaiko jokin muu sivupersoonistaan - mene tiedä.. ) totesi että vatsa-asukkia ollaan antamassa erityisenä heidän aivan erityisen fantsuun perheeseensä, jonka Universumi tietää pärjäävän suurien sielujen kanssa toisin kuin valtaosa perheistä. Huh huh..
Mua vähän kylmää... Ja niin, niin voisi ajatella että eipä kuulu mulle, mutta väkisinkin kuuluu; miljoonissa blogeissaan ympäri ämpäri asioitaan Vettenterä on vuosia kuuluttanut, kuuluttaa edelleen. Ja lapset, kenen tahansa, ovat ajattelemisen, tekojen, välittämisen arvoisia, aina. Olisi Vettenterän hyvä pysähtyä tekemään lasten kannalta fiksuja valintoja. Kaikkea ei tarvitse kertoa kaikille.
Minä, tavallisena työssäkäyvänä tallaajana, ilman erityis-syvällisyyttä ja Universumin erityishuomiota olen sitä mieltä, että nämä erityishenkevät naisihmiset, jotka eivät oikein löydä itseään, pysty kantamaan vastuitaan itsenäisesti, löytämään balanssia, näkemään elämänsä kokonaiskuvaa, hankkivat tai saavat lapsia. Paljon lapsia, yleensä jo hyvin nuorina. Joskus käy hyvin, läheskään aina ei.
Parasta mahdollista vointia Mintulle perheineen. Muuta ei voi kuin toivoa, että lapsistaan kasvaa suht täyspäisiä, onnellisia ihmisiä kaiken "hullunkurisuuden" (bloggaaja Vettenterää lainatakseni) keskellä.
Sivustakatsojan silmissä vakavat masennukset ja muut mielenterveysongelmat, työttömyys, jatkuva negaatioissa ryveskely ja minäkeskeisyys (blogeista hyppäävät ensimmäisiksi silmille), kyvyttömyys elää normaalina pidettyä elämää, patologinen valehtelu (Elisa-keissi) , se että tuodaan lapsia julkisuuteen (yhtä esittelee mallina, kirjailijan alkuna, toista - sivulliselle käsittämättömän- patteri-"onnettomuuden" uhrina, se että työnnetään kaikkien tietoisuuteen, että tässä ollaan kovin syvjällisiä ja henkisiä - yli ja ohi kaiken tavistouhun, ollaan kauhufriikkejä ja moniavioisia, otetaan rakastajia, tehdään niiden kanssa lapsi ja erotaan, otetaan uusi sussu ja ollaan taas paksuna...Niin, keskivertoihmisen, vastuullista keskivertoelämää elävän silmissä kaikki tämä on ehkä enemmänkin mustaa kuin vain pikkuruista, hauskaa hullunkurisuutta.
Terve mieli ei myöskään usko että Vettenterienkään kaltainen perhe keinuisi jossakin Universumin huomiokuplassa. Nythän Minttu esittää julkisesti, että "eräs kaverinsa" (onkohan kys. kaveri Enkeli-Elisan isä Miksu vaiko äiti Riikka, vaiko jokin muu sivupersoonistaan - mene tiedä.. ) totesi että vatsa-asukkia ollaan antamassa erityisenä heidän aivan erityisen fantsuun perheeseensä, jonka Universumi tietää pärjäävän suurien sielujen kanssa toisin kuin valtaosa perheistä. Huh huh..
Mua vähän kylmää... Ja niin, niin voisi ajatella että eipä kuulu mulle, mutta väkisinkin kuuluu; miljoonissa blogeissaan ympäri ämpäri asioitaan Vettenterä on vuosia kuuluttanut, kuuluttaa edelleen. Ja lapset, kenen tahansa, ovat ajattelemisen, tekojen, välittämisen arvoisia, aina. Olisi Vettenterän hyvä pysähtyä tekemään lasten kannalta fiksuja valintoja. Kaikkea ei tarvitse kertoa kaikille.
Minä, tavallisena työssäkäyvänä tallaajana, ilman erityis-syvällisyyttä ja Universumin erityishuomiota olen sitä mieltä, että nämä erityishenkevät naisihmiset, jotka eivät oikein löydä itseään, pysty kantamaan vastuitaan itsenäisesti, löytämään balanssia, näkemään elämänsä kokonaiskuvaa, hankkivat tai saavat lapsia. Paljon lapsia, yleensä jo hyvin nuorina. Joskus käy hyvin, läheskään aina ei.
Parasta mahdollista vointia Mintulle perheineen. Muuta ei voi kuin toivoa, että lapsistaan kasvaa suht täyspäisiä, onnellisia ihmisiä kaiken "hullunkurisuuden" (bloggaaja Vettenterää lainatakseni) keskellä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.