masentunut

heippa!mulla oli sama juttu.oli anoreksia ja sitten tuli ahmiminen ja lihoin...sitten alotin paastoomaan viikolla, joka johti tietenkin siihen,että viikonloppuna tuli ahmittuu aivan helvetisti kaikkee eli laihdutuksen tulos oli suunnilleen plus miinus nolla tai joskus meni miinuksen puolelle...ja masennus ja itseinho kasvo...en kertonu tästä kellekään, koska en halunnut olla "outo" tai kasata tätä jonkun muun harteille vaan kestää ite sen mitä oon itelleni aiheuttanut.
vasta nyt monen vuoden jälkeen oon tajunnut et paastot ja niukat syomiset ei oo avain tähän ongelmaan.eli lopetin anorektisen ajattelun,enkä pelkää ruokaa ja syömistä niin paljon kuin ennen.yritän olla jakamatta ruokaa sellasiin juttuihin, joita saa syödä ja sellasiin joita ei saa syödä.on ihana tajuta,että voi oikeestaan syödä aika paljon ja silti laihtua,eikä tartte olla sellane tunne,että ois nälässä tai, että heikottaa koko ajan...ja parasta on siinä,että laihtuu kummiskin!siinhän on se kanssa,että jos ei syö paljoa ja syö harvoin,aineenvaihdunta hidastuu...
sillon, kun mulla oli anoreksia/syömishäiriö pahemmin päällä, yritin vaan maksimoidan sen,että kuinka paljon kuluttuu ja että laihtuis mahdollisimman paljon kerralla.se ei oo oikeen ratkasu.pitää tyytyy pienempään laihtumiseen kerralla, jos haluu pysyviä tuloksia.kannattaa syödä säännöllisesti ja vähän kerralla(kuiteskin et tulee täyteen) ja yrittää päästä eroon siitä syyllisyyden tunteesta, joka liittyy ruokaan ja syömiseen.sä varmaan tiiät kalorit ja kuinka paljon missäkin ruoassa on kaloreita ja kuinka paljon kuluttuu päivässä...eli tiiät,että voi syödä aika paljon.sit voi harrastaa liikuntaa oman mielen mukaan.pahimpina anoreksia-aikoina mä liikuin aivan kauheesti...koko ajan oli liikunta mielessä...nyt oon päässy eroon siitä ajatuksesta,että on pakko liikkua joka päivä näin ja näin monta tuntia...siit tulee vaan kauheet paineet ja sitten tulee vielä enemmän nälkä, kun on kuluttanu energiaa...sellanen kaikki tai ei mitään asenne kuulu kans mun anoreksiaan/syömishäiriöön.eli jos söin vaikka yhen leivän liikaa niin annoin itelleni luvan vaikka ahmia litran jätskii,suklaata,karkkia,makarooneja ym...siis mitä nyt sit oli saatavilla.oli PAKKO mennä kauppaan ostaan kaikkee makeeta, koska tuli vaan sellanen ylitsepääsemätön mielihalu.oli vaan pakko...eli vähän kun vaan söi liikaa niin koko päivän paastoominen oli pilalla ja sitten vaan käyttään se päivä ahmimiseen.se on aika raskasta ja henkinen helvetti sen syömisen jälkeen.mulla ei koskaan tullu sellasta tunnetta,että oisin täynnä, vaan tuntu siltä kuin maha ois pohjaton...
hm...saitkohan sä tästä mun jutusta mitään selvää...?=)pointti kai oli se,että pitää yrittää päästä noista anoreksia aatteista pois.eli antaa itelle aikaa ja anteeksi,antaa itselleen luvan syödä enemmän hyvällä omallatunnolla ilman katumusta,pitää jaksaa odottaa tuloksia eli laihdutuminen ei tapahdu sormia napsauttamalla...
kirjottele, jos täst oli ollenkaan apua!=)
onnea yrittämiseen!!yritä terveella tavalla,eikä anoreksian aivoilla=)silleen se onnistuu paremmin!=)
onnee!

...kun syöt salaattia lusikalla.

Sussa ei mitään läskiä edes ole.. mutta mä taas oon 130-140kilonen ja 166cm pitkä.. että älä edes puhu olevasi läski!!!