Olen tässä odotellut sen lain valmistumista, josta luin jo muutama vuosi sitten, jolloin se oli eduskunnassa tekeillä. Siis laki, jossa selvästi korjataan se laiton tila, jossa nyt vielä ollaan. Eli yksityinen yritys on ottaut rangaistusoikeuden omiin käsiinsä ja sakottaa autoilijoita, vain nimittämällä sakkorangaistusta toisella nimellä.
Muistaakseni perustuslakivaliokunta on jo kertaalleen asiasta todennut, että sakotusoikeus on ainoastaan julkisella vallalla, eli valtiolla ja kunnilla. Siitä huolimatta selvän lain puutteessa yksityinen rahastus jakuu kuin ei mitään.
Siis miksi mitään ei ole saatu aikaan? Eikö kunnilla ja valtiolla ole tarvetta ottaa tätä rahastusta itselleen ja saattaa asiaa lailliseen tilaan?
Muistaakseni perustuslakivaliokunta on jo kertaalleen asiasta todennut, että sakotusoikeus on ainoastaan julkisella vallalla, eli valtiolla ja kunnilla. Siitä huolimatta selvän lain puutteessa yksityinen rahastus jakuu kuin ei mitään.
Siis miksi mitään ei ole saatu aikaan? Eikö kunnilla ja valtiolla ole tarvetta ottaa tätä rahastusta itselleen ja saattaa asiaa lailliseen tilaan?
Vastaukset 61
Vanhimmat
Jotta toiveesi voisi toteutua, niin ensin pitäisi maat sosialisoida, sillä ´sakotus´ tapahtuu yksityisillä alueilla. Nykyisen systeemin vallitessa maan omistaja saa päättää mihin se omistamaansa maata käyttää.
Korkein oikeus on mokannut totuttuun tapaansa, koska tuollainen pysäköinninvalvonta, niin yksityisalueilla, kuin myös yleisillä alueilla on vain oikeus poliisiviranomaisella, että kunnallisella pysäköinninvalvonnalla poliisin antaman luvan suomalla oikeudella, tuo on tieliikennelaissa.
Korkein oikeus lähti perkaan asiaa sopimusasiana, ei edes ajatuksissa ollut edes se, että onko se edes laillistakaan.
Valittajan asianajajan moka, koska ei edes tuonut sitä asiaa edes esille, oliko tarkoituskin? Rahat kuitenkin keräsi tuostakin tyytyväisin mielin, eli kyllä asianajajat osaa, siis rahastaa, muuhun niistä ei olekkaan.
Nyt ole kylläkään maanomistuksesta kyse, huomautan sen, että yksityisalue on kyllä rikoslaissa määritelty.
Missä luvusssa rikoslaissa on määritelty yksityisalue ?
En muista ulkoa pykäliä, mutta löytyy kotirauha/julkisrauha kohdasta, voin kopsata tännekkin: "24 luku (9.6.2000/531)
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
11 § (9.6.2000/531)
Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen".
Riittääkö?
Lawetorder ilmeisesti pysäköi autonsa hotellihuoneeseen, telttaan, asuntoon, porraskäytävään jne. Kyse oli yksityisen firman sakotusoikeudesta yksityiselle alueelle pysäköinnistä, eikä rikoslain tarkoittamista kotirauhan suojaamista alueista. Lawetotorder suoltaan soopaa päivästä päivään, kun itse juridiikasta ei ole hajuakaan.
Missään laissa ei ole säädetty sakotusta vain viranomisten tehtäväksi. Tässä pysäköintivalvonta-asiassa suurin mokaajat olivat käräjäoikeus ja hovioikeus, jotka horisivat jostakin virkavallan anastuksesta! Käsittämätöntä ammattitaidon puutetta. Itselläni oli naurussa pitelemistä jo ennen korkeimman oikeuden tuomiota.
Korkeimman oikeuden tuomio oli itsestään selvä. Yksityisellä alueella pysäköinnistä ja sen valvonnasta päättää tieliikennelain nojalla maanomistaja. Reaalisopimuksia tehdään joka päivä valtavia määriä, mm. vähittäiskaupassa ruokaostoksilla. Kysymys on sopimuksesta, joka syntyy pysäköimällä yksityiselle alueelle, jossa pysäköinnin ehdot ovat selvästi esitetty.
Ehkä sitten laki onkin ihan väärässä, sun pitää nyt mennä huutaan eduskuntaan että laki on väärä, onnee tehtävällesi.
"10 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.
Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan
Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.
Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuustoa kuultuaan ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon peruuttaa luvan tai muuttaa sen ehtoja, jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu taikka valvontatointa ei muutoin ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Ennen luvan peruuttamista aluehallintoviraston on kuitenkin kehotettava kuntaa kohtuullisessa määräajassa korjaamaan havaitut puutteet. Kunnanvaltuusto voi tehdä esityksen luvan peruuttamisesta tai ehtojen muuttamisesta.
27 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.
Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta; (24.6.2010/624)
2) risteyksessä ja viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;
3) niin lähellä rautatien tai raitiotien kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle;
4) siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy;
5) alikäytävässä ja tunnelissa;
6) mäenharjalla tai näkyvyydeltään rajoitetussa kaarteessa ja niiden läheisyydessä;
7) missä ajorata ennen risteystä on sulkuviivoin tai ryhmitysmerkein jaettu eri ajokaistoihin, eikä niin lähelle tällaista sulkuviivaa tai merkkiä, että ajo asianomaiselle ajokaistalle vaikeutuu;
8) jollei maksua ole suoritettu, sellaiselle pysäköintipaikalle tai -alueelle, jonka käyttämisestä on vahvistettu maksu; sekä
9) sulkuviivan kohdalle, milloin ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa.
Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.
28 §
Erityiset pysäköintikiellot
Pysäköinti on kielletty:
1) kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä;
2) kiinteistölle johtavan ajotien kohdalla ja muutoinkin siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu;
3) ajoradan reunan suuntaisesti pysäytetyn muun ajoneuvon kuin kaksipyöräisen polkupyörän, mopon tai sivuvaunuttoman moottoripyörän rinnalla;
4) siten, että pääsy toiseen ajoneuvoon tai sen kuljettaminen pois paikalta estyy;
Tässä vähän lisää: 9 §
Virkavallan anastus
Joka toista erehdyttääkseen
1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai
2) muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä,
on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
No kerro hyvä mies nämä yksityisalueet, mitä ne on ja miten ne määritellään, vittuuks täällä ruikutat ilman faktoja, onko kerrostalon piha-alue yksityisalue? Entä yksityisyrittäjän kaupan piha-alue yksityisalue??
Kerro oi sä viisas yksityisparkkivalvoja, kun kerran itseäsi pidät viisaana, kerroi sä sä gurujen guru..
Näinhän siinä kävi, kun tietoa ei ole, eivätkä taidot taaskaan riitä, niin Lawetorder menetti malttinsa.
Heti tieliikennelain alussa määritellään se, miten tulkitaan liikenteeseen käytetty yleinen- ja yksityinen alue. Jos yksityinen alue on TARKOITETTU käytettäväksi yleiseen liikenteeseen, niin siihen sovelletaan tieliikennelakia huolimatta siitä, kuka maapohjan omistaa.
Kerrostalon pihamaa ja yksityisyrittäjän kaupan piha-alue ovat yksityistä aluetta, mutta toinen on tarkoitettu käytettäväksi yleiseen liikenteeseen, toinen ei.
Tosin kerrostalon pihamaalla sattuneeseen kolariin sovelletaan TLL:n viidettä pykälää liikennerikkomuksena, -moottoriliikenne tien ulkopuolella, mutta ei muita tieliikennelain säädöksiä.
Yhä edelleen et perustellut,
Yksityisalue määritellään rikoslaissa, eli piha-alue siihen liittyvine rakennuksineen on yksityisaluetta, siis jos ymmärrät lukemaasi
Täytyy ihmetellä vitsailu kykyäsi parkkipaikkana pitämääsi hotellihuonetta, nii noo, pakkohan se tyhjä pää käyttämättömänä saada sijoittaa, tai oikeammin pakkokeinolain turvin sinun tapauksessasi saada parkittaa.
Se että sovelletaan tieliikennelakia jossain, niin määrittele yksityisaluetta, vaan se miten laissa on.
Se että parkkialueeseen/kerrostalo/liikkeen sovelletaan tieliikennelakia, niin sinun vajavaisuutesi ei ymmärrä johtuvan siitä, että sinne on aika hankala sijoitella kaikki tarvittavat liikenneohjausmerkit, nopeusrajoituksesta aina kielletyn ajosuunnan merkkiin, sinun logiikallassa pitäisi olla, niin se merkitsisi yleistä aluetta
Eli alue joka tarkoitettu yleiseen käyttöön on yleistä aluetta.
Sinun aivosi tai se vähäinen kusikelluke, on lähtöisin kyllä taka-hikiältä.
Sinullako sitä tietoa muka on??
Yhä edelleen pysäköinnin valvonta oikeus on viranomaistehtävä ja lailla määrätty heille, joten näillä näkymin olet rikollinen pahimmasta päästä ja jollei viranomainen toimi, niin kansalaisilla on oikeus, eli missä vain näettekin tuollaisen laittoman parkkivalvojan istuvan autossa, ottakaa rikollinen kiinni tai estäkää hänen poistuminen rikospaikalta kaikin keinoin, tähän antaa laki teille oikeuden.
Sarkasmia sinä ymmärrät yhtä paljon kuin lehmä uudesta portista
Esitä minulle näistä tieliikennelain pykälistä määritelmä yksityisalueesta versus yleiseen alueeseen, esitä minulle suomen laeista, sama mikä laki, mikä määrittelee tarkemmin yksityisalueen kuin rikoslain pykälä, siihen jos kykenet, lupaan ottaa piilopilluilusi nurisematta vastaan ja myönnän sinun olevan lakitieteen suurin ja mahtavin guru, jos et kykene, niin päättele itse miten toimit itsellesikin parhaalla mahdollisella tavalla ja myönnät olleesi väärässä joka ikisessä asiassa, kykenetkö tähän??
"Tieliikenne laki: 1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Soveltamisala
Tämä laki koskee liikennettä tiellä. Lain soveltamisesta muulla alueella säädetään 5, 28 ja 92 §:ssä, 92 j §:n 2 momentissa ja 92 m §:ssä. (10.6.2005/401)
Tätä lakia ei sovelleta rautatieliikenteeseen.
2 §
Määritelmiä
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; (12.4.1991/671)
2) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa, pyörätietä lukuun ottamatta; (7.5.1997/414)
3) pientareella ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa; (24.6.2010/624)
4) ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa ja pyöräkaistaa; (7.5.1997/414)
5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa; (7.5.1997/414)
6) pihakadulla jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettua tietä;
6 a) kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettua tietä; (5.5.2006/343)
7) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa tai erillistä tietä; (24.6.2010/624)
8) taajamalla liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettua aluetta;
9) liikenteen ohjauslaitteella liikennemerkkiä, liikennevaloa taikka muuta liikenteen ohjaamiseksi tarkoitettua laitetta tai tiemerkintää;
10) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka sillä olevassa ajoneuvossa tai raitiovaunussa;
11) jalankulkijalla jalan, suksilla, rullasuksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen kuljettajaa sekä polkupyörän tai mopon taluttajaa;(30.12.2015/1610)
12) pyöräkaistalla polkupyörä- ja mopoliikenteelle tarkoitettua, tiemerkinnöin osoitettua ajoradan pituussuuntaista osaa; (7.5.1997/414)
13) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; (7.5.1997/414)
14) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä; (12.12.2014/1043)
15) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista tahi ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten; (12.12.2014/1043)
16) erikoiskuljetuksella tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen on välttämätöntä johtuen jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta; erikoiskuljetuksiksi ei kuitenkaan katsota 87 §:n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen poikkeusten nojalla suoritettavia kuljetuksia. (12.12.2014/1043)" JATKUU
JATKOA: "5 § (12.4.1991/671)
Moottoriliikenne tien ulkopuolella
Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuolella kuljetettaessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
28 §
Erityiset pysäköintikiellot
Pysäköinti on kielletty:
1) kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä;
2) kiinteistölle johtavan ajotien kohdalla ja muutoinkin siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu;
3) ajoradan reunan suuntaisesti pysäytetyn muun ajoneuvon kuin kaksipyöräisen polkupyörän, mopon tai sivuvaunuttoman moottoripyörän rinnalla;
4) siten, että pääsy toiseen ajoneuvoon tai sen kuljettaminen pois paikalta estyy;
5) taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie liikennemerkein on osoitettu etuajo-oikeutetuksi; sekä
6) merkityn pysäköintipaikan vieressä tahi merkityllä pysäköintipaikalla siten, että ajoneuvo osittainkin jää kullekin ajoneuvolle merkityn paikan ulkopuolelle.
Tielle ei saa jättää eikä tiellä saa säilyttää tai varastoida ajoneuvoa, jota tosiasiallisesti ei käytetä liikenteessä. (5.12.2008/829)
Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla. (27.6.2003/621)
92 § (11.12.2002/1091)
Ajoneuvon käyttöä koskevien säännösten soveltaminen
Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan kaikkeen ajoneuvoliikenteeseen tiellä ja muualla sekä kaikkiin ajoneuvoihin ja niiden tarvikkeisiin. Säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen ajoneuvoon, jota käytetään yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla taikka tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella. Tällaisen ajoneuvon tulee olla rakenteeltaan turvallinen ja tarkoituksenmukainen.
Tämän luvun säännöksiä moottorikäyttöisestä ajoneuvosta sovelletaan myös moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kytkettävään hinattavaan ajoneuvoon.
92 j § (10.6.2005/401)
Valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus
Valvontaviranomaisella on oikeus tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamisen valvomiseksi pyynnöstä saada työnantajan 92 h §:n 1 momentin mukaisesti tallettamat tiedot ja korjaamon 92 i §:n 1 momentin mukaisesti tallettamat tiedot sekä yrityksen yrityskortteihin talletetut tiedot, työvuorolistat ja kuljettajien ajopäiväkirjat. Tiedot on luovutettava valvontaviranomaiselle lukukelpoisessa muodossa ja ilman aiheetonta viivytystä.
Ajoneuvon kuljettajan on pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaiselle ajopiirturiasetuksen 15 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tätä momenttia sovelletaan myös tehdas-, satama-, varasto- ja kilpailualueella sekä muulla vastaavalla alueella.
Valvonnan täytäntöönpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
.
92 m § (10.6.2005/401)
Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamisen pakkokeinot
Jos on todennäköisiä syitä epäillä, että on tehty 105 a §:ssä tarkoitettu rikkomus, poliisi voi toimittaa pakkokeinolaissa (806/2011) tarkoitetun yleisen kotietsinnän tai paikanetsinnän ajoneuvossa taikka ajopiirturin levyjen, kuljettajakortin tai ajopäiväkirjan todennäköisessä säilytyspaikassa levyn, kortin tai ajopäiväkirjan löytämiseksi sen estämättä, mitä pakkokeinolain 8 luvun 2 §:n 1 momentissa ja 4 §:ssä säädetään. (22.7.2011/864)
Jos on perusteltua syytä epäillä, että kuljettaja on rikkonut ajoaikoja, taukoja tai lepoaikoja koskevia ajo- ja lepoaika-asetuksen tai ajopiirturiasetuksen säännöksiä tai AETR-sopimuksen määräyksiä, poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi estää kuljettajaa jatkamasta ajoa, kunnes säädetty tai määrätty tauko tai lepoaika on pidetty. Poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi myös estää kuljettajaa jatkamasta ajoa, jos kuljettaja ei esitä valvontaviranomaiselle ajopiirturiasetuksen 15 artiklan 7 kohdassa tai AETR-sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja.
Poliisi voi ottaa kuljettaja-, yritys- tai korjaamokortin haltuun, jos on perusteltua syytä epäillä, että 92 d §:n mukaiset kortin peruuttamisen edellytykset täyttyvät.
Tätä pykälää sovelletaan myös tehdas-, satama-, varasto- ja kilpailualueella sekä muulla vastaavalla alueella".
No niin "jurristi", sinulle on esitetty haaste, onko sinussa miestä/naista vastaamaan haasteeseen???
Odotan huomisaamuun asti ja jollet vastaa haasteeseen, niin jokainen palstoja lukeva voikin sitten päätellä itse sinun kyvykkyydestäsi, eli voinee päätellä kykysi riittävän pelkkään suun soittoon ja paskahanurin poljentaan
Kukaan ei oikeasti jaksa lukea näitä monen viestin ketjujasi, johon kopioit sivukaupalla lakitekstiä erottamatta mikä on oleellista asian kannalta, ja mikä ei. Johtopäätöksesi niistä menevät pieleen, ja teet niitä ihan jonkun oman oikeudellisen maailmasi parissa.
Se, että "haasteeseesi" ei vastata, johtuu siis "kyvyttömyydestä" vastata älyttömyyksiin järkevästi.
Olisit heti sanonut ettet ymmärrä laeista hönkäsen pöläystä, niin olisin lukemansa ymmärtämättömälle selventänyt, luulin näes, että olisit niin viisas, että osaat ihan itse ilman rautalankaa hakea oleellisimmat kohdat jotka varmaan muille aika selviä on ja ei ole minun vikani jos et jaksa hebreaa lukea.
Noo kerrohan nyt setälle mitä kohtia et ymmärrä, sitäkö, että kaikki alueet jossa yleistä liikennettä tai käytössä, niin luokitellaan yleiseksi alueeksi, vaiko sitä, että pysäköinnin valvontaan ja siitä pysäköintivirhemaksumääräyksen voi antaa vain viranomainen ja muu tapa on silloin virkavallan asnastus.
Noitako kohtia et ymmärtänyt?
Ei, ymmärrän kyllä lakia selvästi paremmin kuin sinä. Se tässä muutaman ketjun aikana on tullut selväksi. Se, mitä en ymmärrä, on sinun ajatuksenjuoksusi. Se ihan oma oikeudellinen maailmasi, jossa elät, on niin kummallinen sekasikiö, että se jää ymmärtämättä.
Sen takia älyttömyyksiisi jää joskus täällä minulta ja monelta muulta vastaamatta. Se on kuin mutapainia sian kanssa. Molemmat sotkeentuvat, mutta sika nauttii siitä.
Juuri noin, olisit tietysti voinut suoraankin kertoa, minkälaisen henkilön kanssa ollaan tekemisissä.
Kirjoitin: Missään laissa ei ole säädetty sakotusta vain viranomisten tehtäväksi.
Kukaan ei ole vielä esittänyt sitä lakia, jossa pysäköinninvalvontaan yksityisalueella liittyvä sakotus olisi säädetty VAIN viranomaien tehtäväksi.
Itse sain Pasilasta yksityiseltä parkkifirmalta sakon. Jätin maksamatta jonka jälkeen tuli yksi karhukirje jonka jätin myös maksamatta eikä sen jälkeen kuulunut mitään.
Se tuo korkeimman oikeuden päätös, mikä perustuu sopimuslakiin, on purkuperusteinen koska päätös perustuu väärään lakiin, koska kyse on ollut pysäköinnistä ja sen valvonnan oikeudesta ja johon vain ja ainoastaan on oikeus viranomaisilla eli pysdäköinninvalvonta yksityisesti, niin on virkavallan anastus.
Yksinkertaista.
Olet oikeassa. Palvelun tarjoaja maksaa palvelun tuottajalle, ei kolmas sopimuksen sivullinen henkilö. Samoin sopimuskylteissä ei maanomistajan vahvistusta, eli maanomistajan logo/leima puuttuu.
YKSITYISILLE PARKKIFIRMOILLE VOI HAKEA LIIKETOIMINTAKIELTOA ALLA OLEVIN PERUSTEIN
Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset
Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö,
2) jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä,
ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.
Laiminlyöntien olennaisuutta 1 momentin 1 kohdan mukaan arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen ja niillä tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä. (17.11.2017/749)
Lisäksi liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt:
4) rikoslain 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn rikokseen tai sen yritykseen taikka osallisuuteen siihen;
Rikoslain 25 luvun 3 §:n 2-3 mom.
Joka
2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä,
3) maksamalla korvauksen toista määräysvallassaan pitävälle henkilölle tai
4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen
Painovirhe: "ei kolmas sopimuksen sivullinen henkilö" = eli kolmas sopimuksen sivullinen henkilö
Väärä virheilmoitus. SORRY
Aina pahemmaksi menee, tarvitset jo hoitoa.
Suosittelen, kai osaat itse hakeutua hoitoon, vai soitetaanko teille valkotakkiset hakeen?
Hyvä kun itsestäsi huomaat tilanteesi pahenevan ja osaat/kykenet sen näin julkisesti ilmaisemaan, jollet kykenisikään haketuun hoitoon, niin ehkä joku sinut tunteva osaa sitten sinua auttaa, jos ja kun lukee hätähuutosi.
On huolestuttavaa, että noinkin älykkään lapsellinen sairastuu moniulotteiseen pahaan skitsofreniaan.
Kun näyttää siltä, julkisen vallan yksinoikeus rangaistusluonteisen maksun ts. sakon määräämiseen on yritetty lain aukkoja hyväksikäyttäen kiertää ja tämän varaan on perustettu varsinaisia rahastusyrityksiä, on aiheellista säätää niin selkeä laki, että nykyisenkaltainen ei enää ole mahdollista.
Uskoisin, että sekä valtiolla että kunnilla on myös selvä taloudellinen syy tällaisen keinottelun kiertämiseen.
Ei tässä pysäköinti ja pysäköinninvalvonta asiassa ole porsaanreikiä ja laki on yksiselitteisen selvä.
Se tässä mättää, että joku vihtii väittää yleiselleliikenteelle tarkoitettua pysäköintialuetta yksityiseksi, niin on joko silkkaa typeryyttä tai on hyvä uskoinen hölmö jos joku niin hänelle sanoo, tieliikennelaki määrittelee sen alueen näin ja minun mielestäni on yksiselitteisen selkeästi sanottu: "2 §
Määritelmiä.
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta (eli kaikki alueet missä liikkuu muitakin, sama millä laillisella tavalla, eli myös kerrostalon parkkialue on julkista eli yleiseen liikenteeseen tarkoitettu, kuin myös rivitaloalueen pysäköintialue on yleiselle liikenteelle tarkoitettu, samoin kaikkien kauppaliikkeiden, pankkien ja ynm pysäköintialueet ovat yleisiä);
(12.4.1991/671)"
Tämä on niin yksinkertainen asia kuin olla voi, jos kerran vain poliisiviranomaisella ja kunnallisella on oikeus suorittaa pysäköinnin valvontaa, jos sitä joku muu suorittaam vaikka vaan talonmies tai joku parkkipulju jonkun tekemänsä sopimuksen turvin, niin se sopimus on yksiselitteisesti laiton, että myöskin virkavallan anastus
Paljon pykäliä, mutta olennainen unohtui sinulta!
Tieliikennelaki 28 § 3 mom
Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.
Joka siis pysäköi edellä olevan vastaisesti, joutuu siitä vastuuseen, jos alueen omistaja niin päättää. Yksinkertaista!!!
Juuri noin, mutta kun tässä ollaan väitelty oikeuskäytäntöä osaamattoman Lawetorderin kanssa, niin lyön vähän löylyä lisää. Jos yksityisellä alueella on autoille omat merkatut paikkansa, mistä vielä joutuu maksamaan, niin silloin luvattomasta pysäköinnistä vieraaseen ruutuun päättää kyseisen paikan ´haltija´.
Edellyttäen, että alue on merkattu TLL 28 §:n kertomalla tavalla.
Jep!
Parkkipaikan "haltija" päättää oman ruutunsa pysäköinnistä. Mielenkiintoisia konflikteja on tapahtunut, kun taloyhtiö on antanut pysäköinninvalvonnan sitä hoitavalle yhtiölle, eikä ruutuun pysäköityyn "vieraaseen" autoon ole merkitty, että se on siinä haltijan luvalla. Kenties on kyse jopa haltijan vuokraamasta autosta.
Pysäköinninvalvontayhtiö (jälj. yhtiö) ei voi tietenkään sakottaa tällaisesta pysäköinnistä. Mutta koska tarpeettomasta sakotuksesta aiheutuu yhtiölle kuluja, tulee asiata harmia. Yhtiöt eivät ole mieluusti peruneet sakkojaan, vaikka ne olisi väärin perustein annettu.
Yhtiö tulisi sopia taloyhtiön kanssa siitä, että kuka vastaa puutteellisista merkinnöistä autoissa. Tällaisesta yhtiö voisi esim. periä taloyhtiöltä jonkin käsittelymaksun. Taloyhtiö ja sen osakas voivat sitten sopia osaltaan, miten lopullinen vastuu käsittelymaksusta jakautuu.
Ja millä perusteella joku voi vaatia merkitsemään omassa hallinnassa olevassa pysäköintiruudussa olevan auton?
Valvontaa tuskin voidaan ulottaa taloyhtiön ja parkkisakkofirman välisellä sopimuksella sellaiseen parkkiruutuun joka on asukkaan hallinnassa vaan toinen mahdollinen sopijapuoli on asukas jonka hallinnassa pysäköintiruutu on.
Oudolta vaikuttaa se että sakotetaan varmuuden vuoksi jos ei tiedetä että auto on luvallisesti parkkiruudussa ja sitten kitistään kuluista. Ei PERKELE. Meillä päin aikoinaan vietiin tuollaisia kitisijöitä metsään missä tiedettiin susilaumojen liikkuvan, sidottiin puihin ja luonto hoiti loput ja kitinä loppui.
"Ja millä perusteella joku voi vaatia merkitsemään omassa hallinnassa olevassa pysäköintiruudussa olevan auton?"
Taloyhtiö voi tietenkin vaatia pysäköinnin ehtoina omalla alueellaan mitä vain. Yleensä luvanhaltija saa pysäköidä millä ajoneuvolla vain haluaa hallitsemalleen paikalle. Mutta tämä ei ole mikään itsestään selvyys!! Pysäköinnin ehtona voisi olla myös ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön pysäköinti etukäteen taloyhtiölle ilmoitetulla yhdellä ajoneuvolla. Muut ajoneuvot olisivat laittomasti pysäköityjä ja sakotettavia.
Toimivin järjestely lienee se, että pysäköintivalvontasopimuksessa yhtiön ja taloyhtiön välillä olisi sovittu, että pysäköintivirheestä veloitetaan X euroa rikkeen tehneeltä, ja aiheettoman valvontamaksun peruuttamisesta veloitetaan X euroa (=saman suuruinen maksu) käsittelymaksuna taloyhtiöltä. Taloyhtiö olisi sopinut osakkaiden kanssa, että käsittelymaksu veloitetaan osakkaalta riippuen siitä, olisiko valvontamaksun aiheettomuus johtunut luvanhaltijan huolimattomuudesta vai muusta syystä.
Joiltakin ilemisesti unohtuu, että yksityinen pysäköinninvalvonta on pysäköintipaikkojen haltijoiden oma etu. Ei ole mukava ajaa kotiin ja huomata, että ruutu onkin varattu.
"Toimivin järjestely...jms. (=ja muuta sontaa) ."
Tuollainen sopimus ei mene kyllä läpi ainakaan meidän taloyhtiössä jos se nyt minkään lain mukaan on edes mahdollinen. Noita muita syitä varmaan ilmaantuisi kun parkkifirman ahneus yllättäisi.
Käsittelymaksut voi jättää taloyhtiön vastuullekin, mutta naapurisopu voisi olla koetuksella, jos näitä maksuja tulisi paljon.
Suomessa on sopimusvapaus.
Ja on vapaus olla sopimatta tuollaisesta sakotusautomaatista ja etenkin tuosta "käsittelymaksusta" joka poistaa roistofirman vastuun. Melkoisia tolloja on taloyhtiössä jos tuollaista menevät sopimaan.
Aivan, sinulta taas unohtui se määritelmä rikoslaista yksityisalueesta, lisäksi määritelmä tieliikennelaista, yleisestä alueesta, ELI YLEiSiÄ ALUEITA ON MISSÄ ON YLEISTÄ LIIKENNETTÄ, eli kerrostalonkin pysäköintipaikka on yleistä liikennettä, vai onko kaikki talon asukkaat asumassa kerrostalossa yksin, eli yksi asukas per kerrostalo??
Miellätkö ollenkaan lakia?
Tässä pykälä muistutukseksi, HUOOOM, ALUE JOSSA YLEISTÄ LIIKENNETTÄ?????????
"2 §
Määritelmiä
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; (12.4.1991/671)"
Kristus, mistä ihmeestä näitä idiootteja sikiää??????
Ensiksi: "Kristus, mistä ihmeestä näitä idiootteja sikiää??????"
En tiedä, missä olet siinnyt. Kannattaisi kääntyä äitisi puoleen siinä asiassa! isäsikään ei ehkä tiedä...
"Aivan, sinulta taas unohtui se määritelmä rikoslaista yksityisalueesta, lisäksi määritelmä tieliikennelaista, yleisestä alueesta, ELI YLEiSiÄ ALUEITA ON MISSÄ ON YLEISTÄ LIIKENNETTÄ, eli kerrostalonkin pysäköintipaikka on yleistä liikennettä,"
Toisin kuin kuvittelet, rikoslain yksityisalueella eikä tieliikennelain (TLL) yleiseen liikenteeseen käytetyllä alueella ei ole merkitystä TLL 28 § 3 mom soveltamisessa.
TLL 1 § mukaan "Tämä laki koskee liikennettä tiellä. Lain soveltamisesta muulla alueella säädetään 5, 28 ja 92 §:ssä, 92 j §:n 2 momentissa ja 92 m §:ssä."
TLL 28 § 3 mom sovelletaan niin tiellä kuin muullakin yksityisellä alueella. Olennaista on vain alueen yksityinen luonne. Helsingin käräjäoiekuden parkkipaikka on yleiseen liikenteeseen käytetty alue ja samalla yksityisaluetta. Siksi yksityinen pysäköinninvalvonta voi antaa parkkipaikalla valvontamaksuja.
Juuri noin. Juridiikka on vaikea lajia, jos toinen osapuoli on umpityhmä, niin väittelyä ei kannata jatkaa.
Erikoista, ahaaa nyt siis muilla laeilla ei ole merkitystä mitä niissä on tai määritellään tässä asiassa, kun taas toisissa asioissa onkin suuri merkitys sitten mitä muissa laeissa on.
Erikoista lakien luentaa.
Kuten olen sanonut, teorisoinneilla ole merkitystä.
Mikseiköhän parkkipellet sitten haekkaan maksujaan enään käräjien kautta, vaan karhuavat ja jollei typerät erehdy maksaan, niin jätetään asia silleen???
Luehan nyt oikein tarkkaan vuonna 2011 voimaan tullut laki pysäköinninvalvonnasta ja keillä on siihe ainoa oikeus, jollet sinä tätä ymmärrä, on pääsi reikäemmentalia: " 10§
Toimivaltaiset viranomaiset
Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.
Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan
Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.
Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuustoa kuultuaan ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon peruuttaa luvan tai muuttaa sen ehtoja, jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu taikka valvontatointa ei muutoin ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Ennen luvan peruuttamista aluehallintoviraston on kuitenkin kehotettava kuntaa kohtuullisessa määräajassa korjaamaan havaitut puutteet. Kunnanvaltuusto voi tehdä esityksen luvan peruuttamisesta tai ehtojen muuttamisesta.
12 §
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja -tarkastajan kelpoisuusvaatimukset ja virkasuhde
Kunnallisen pysäköinninvalvojan kelpoisuusvaatimuksena kunnassa on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys liikennekysymyksiin.
Pysäköinnintarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä ja joutokäyntiä koskevien sääntöjen tuntemus.
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja pysäköinnintarkastajan on oltava virkasuhteessa julkisyhteisöön.
13 §
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja -tarkastajan tehtävät
Pysäköinnintarkastajan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia pysäköintivirheiden ja joutokäyntirikkomusten johdosta. Pysäköinnintarkastajat ovat kunnallisen pysäköinninvalvojan johdon ja valvonnan alaisia.
Kunnallisella pysäköinninvalvojalla ja pysäköinnintarkastajalla tulee valvontatehtävässä olla tunnusmerkki sekä asu, josta ilmenee hänen asemansa. Kunnallisella pysäköinninvalvojalla ja pysäköinnintarkastajalla tulee valvontatehtävässä olla mukana virkamerkki, joka on esitettävä tarvittaessa tai vaadittaessa.
Ajoneuvon kuljettaja on velvollinen vaadittaessa ilmoittamaan nimensä, henkilötunnuksensa ja osoitteensa pysäköinninvalvojalle tai pysäköinnintarkastajalle. Kuljettajan on myös pysäytettävä ajoneuvo pysäköinninvalvojan tai pysäköinnintarkastajan antamasta merkistä sekä noudatettava tämän antamaa muuta pysäköinninvalvontatehtävän toteuttamiseksi tarpeellista merkkiä tai kehotusta.
14 §
Muutoksenhakukielto
Huomautuksen tai toimenpiteistä luopumisen johdosta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.
Pysäköintivirhemaksua tai rengaslukkoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituskielto ei koske kuitenkaan pysäköinninvalvojan 18 §:ssä tarkoitetun hakemuksen johdosta antamaa päätöstä.
Eipä ole. Sopimuskylteissä ei näy maanomistajan lupaa tehdä yksityisoikeudellisia sopimuksia. Leima/logo puuttuu.
Ei ole olemassa sellaista sopimusta, jonka sopivat kaksi eri henkilö ja kolmas osapuoli on heidän sopimuksiensa maksaja.
Se on sopimusmaksu, jota ei voi tehdä kaksi toimijaa yksittäisestä sivullisesta ihmisestä.
Ei laissa ole viranomaiselle annettu YKSINOMAISTA valtaa pysäköinninvalvontaa. Yksityisellä alueella on toki maanomistajan oikeus valvoa muiden tekemisiä alueellaan. Ja tarvittaessa kutsua poliisi paikalle, jollei itse hoida pysäköinninvalvontaa.
"Ei ole olemassa sellaista sopimusta, jonka sopivat kaksi eri henkilö ja kolmas osapuoli on heidän sopimuksiensa maksaja."
Ei ole.
Sopimus luvatta pysköineen kuljettajan ja maanomistajan välillä syntyy ajobeuvo pysäköimällä yksityiselle alueelle. Pysäköintiä valvova yhtiö toimii maanomistajan toimeksiannosta ja täytäntöönpanee valvontatoimet,
Kerro minulle se yksityisalue tarkkaan ja millainen se on, tieliikenne laista löytyy määritelmä yleisestä alueesta, mistä löytyy määritelmä yksityisalueesta ja millainen se on?
Laitan pari kysymystä, jotka ehkä helpottaa,
Omakotitalo ja sen piha, yksityinen vaiko yleinen?
Rivitaloasukkaan takapiha ja mahdollinen etupiha, yksityinen vaiko yleinen?
Vuokrakerrostalon huoneiston parveke, yksityinen vaiko yleinen?
Kolmirappuisen kerrostalon, missä 150 asuntoa, piha-alue yksityinen vaiko yleinen, eli yleisessä käytössä kaikkien asukkaiden ja heillä vieraana kävijöidenkin?
Liikehuoneiston, eli vaikkapa citymarket/prisma, jumbo, niin piha-alue parkkipaikkoineen, yksityisalue vaiko yleinen?
Metsäpalsta ja sille johtava tie joka on vain maanomistajan käytössä, yksityinen vaiko yleinen?
Vastailehan kysymyksiin sitten.
TIeliikennelain (TLL) yksityinen alue oletetaan tunnetuksi. Sitä ei ole TLL:ssä määritelmää.
Vatauksia:
#Omakotitalo ja sen piha, yksityinen vaiko yleinen?
TLL:n yksityinen alue.
#Rivitaloasukkaan takapiha ja mahdollinen etupiha, yksityinen vaiko yleinen?
TLL:n yksityinen alue.
#Vuokrakerrostalon huoneiston parveke, yksityinen vaiko yleinen?
Yksityinen on, mutta TLL:n mukaista pysäköintiä ei toimeenpanna yleensä parvekkeella. Vai ajattelitko, että naapuri on pysäköinyt polkupyöränsä parvekkeelle ja pitäisi antaa valvontamaksu?
#Kolmirappuisen kerrostalon, missä 150 asuntoa, piha-alue yksityinen vaiko yleinen, eli yleisessä käytössä kaikkien asukkaiden ja heillä vieraana kävijöidenkin?
TLL:n yksityinen alue.
#Liikehuoneiston, eli vaikkapa citymarket/prisma, jumbo, niin piha-alue parkkipaikkoineen, yksityisalue vaiko yleinen?
TLL:n yksityinen alue.
#Metsäpalsta ja sille johtava tie joka on vain maanomistajan käytössä, yksityinen vaiko yleinen?
TLL:n yksityinen alue.
En tiedä osaatko lukea, mutta tässä 10,11 ja 12§ jotka selkeästi ilmaisee keille oikeus pysäköinnin valvontaan kuuluu, "10 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Poliisi huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Poliisilaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä laitoksen päällystöön kuuluva poliisimies johtaa ja valvoo 1 momentissa tarkoitettua toimintaa ja toimii pysäköinninvalvojana. Pysäköinninvalvoja huolehtii myös tässä laissa tarkoitettujen päätösten ja niiden tehneiden viranhaltijoiden luetteloon merkitsemisestä ja antaa tarvittaessa tietoja niistä.
Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon antaa 11 §:ssä tarkoitetun luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden tässä laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Jos valvonta järjestetään 3 momentissa mainitulla tavalla, kunnan on 2 momentissa tarkoitetun pysäköinninvalvojan sijaan asetettava kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on oltava apunaan tarpeellinen määrä pysäköinnintarkastajia. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen.
11 §
Lupa kunnalliseen pysäköinninvalvontaan
Aluehallintoviraston tulee kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevan luvan myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon alueen liikennetiheys, valvonnan tarve ja muut paikalliset olosuhteet sekä kunnan edellytykset asianmukaisesti huolehtia valvontatoimesta.
Lupa voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Luvassa voidaan myös vahvistaa pysäköinnintarkastajien vähimmäismäärä ja asettaa muitakin tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.
Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuustoa kuultuaan ja saatuaan asianomaisen poliisilaitoksen päällikön lausunnon peruuttaa luvan tai muuttaa sen ehtoja, jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu taikka valvontatointa ei muutoin ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Ennen luvan peruuttamista aluehallintoviraston on kuitenkin kehotettava kuntaa kohtuullisessa määräajassa korjaamaan havaitut puutteet. Kunnanvaltuusto voi tehdä esityksen luvan peruuttamisesta tai ehtojen muuttamisesta.
12 §
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja -tarkastajan kelpoisuusvaatimukset ja virkasuhde
Kunnallisen pysäköinninvalvojan kelpoisuusvaatimuksena kunnassa on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys liikennekysymyksiin.
Pysäköinnintarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä ja joutokäyntiä koskevien sääntöjen tuntemus.
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja pysäköinnintarkastajan on oltava virkasuhteessa julkisyhteisöön.
13 §
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja -tarkastajan tehtävät
Pysäköinnintarkastajan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia pysäköintivirheiden ja joutokäyntirikkomusten johdosta. Pysäköinnintarkastajat ovat kunnallisen pysäköinninvalvojan johdon ja valvonnan alaisia.
Kunnallisella pysäköinninvalvojalla ja pysäköinnintarkastajalla tulee valvontatehtävässä olla tunnusmerkki sekä asu, josta ilmenee hänen asemansa. Kunnallisella pysäköinninvalvojalla ja pysäköinnintarkastajalla tulee valvontatehtävässä olla mukana virkamerkki, joka on esitettävä tarvittaessa tai vaadittaessa.
Ajoneuvon kuljettaja on velvollinen vaadittaessa ilmoittamaan nimensä, henkilötunnuksensa ja osoitteensa pysäköinninvalvojalle tai pysäköinnintarkastajalle. Kuljettajan on myös pysäytettävä ajoneuvo pysäköinninvalvojan tai pysäköinnintarkastajan antamasta merkistä sekä noudatettava tämän antamaa muuta pysäköinninvalvontatehtävän toteuttamiseksi tarpeellista merkkiä tai kehotusta".
Sitten siihen haltijanparkkiruutuun pysäköineen auton sakottaminen, pysäköintiruudun haltijan pitää soittaa joko poliisi tai pysäköinninvalvontaan toimivaltainen viranomainen paikalle, eli hänen valtuuttamana voi poliisi/pysäköinninvalvontaan toimivaltainen viranomainen antaa virhepysäköinti maksun.
Erittäin simppelin yksinkertaista.
Mitään sopimuksia joka sitoo kolmatta osapuolta, ei voida tehdä ilman, että tuo kolmasosapuoli ei voi tutustua sopimustekstiin.
Helsinginkäräjäoikeuden parkkialue on yleistä aluetta ja valvonta kuuluu toimivaltaiselle viranomaiselle, eli helsinginkäräjäoikeus on tehnyt lakien vastaisen sopimuksen eli siis laittomia.
Monia muitakin laittomuuksia käräjäoikeudet ovat tehneet menneinä vuosina, siksi KO tekeekin päätöksiä joilla suojelee.
Luehan uudelleen ttl määritelmät, mutta muista ymmärtää lukemasi: "2 §
Määritelmiä
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria
sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; (12.4.1991/671), SEKÄ MUUTA. Y L E I S E L L E LIIKENTEELLE TAI Y L E I S E S T I LIIKENTEESEEN KÄYTETTYÄ A L U E T T A.
NYT PAPSUMERKIN ANSAITSEVA KYSYMYS, MIKÄ ON PYSÄKÖINTIALUE? ONKO SE A) ALUE, B) PIILOPAIKKA, C) OIKAISUKOHTA TIESSÄ VAIKO D) MUTKA TIESSÄ?
jos vastaatte oikein, ansaitsette papsumerkin, jos ette, teidät on kenen tahansa toimesta vetää munistanne tai huulistanne minne halutaan, tämä sopimus sitoo kolmatta osapuolta vaikkei sopimusta ole tiennyt olevankaan.
Mitä siinä laissa LUKEE:
"Poliisi ----> huolehtii <---- ( ei siis lue yksinomainen valta) pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden ----> tässä laissa säädettyjen seuraamusten <------ (poliisi ei siis voi puuttua yksityisten tekemiin sopimuksiin) määräämisestä."
Poliisi hoitaa omaa tehtäväänsä ja kansalainen tekee omalla yksityisalueella perustuslaissa hänelle turvatun omaistuoikeuden mukaisia sopimuksia.
Suomen perustuslaki 15 §
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
Siinä ei kuule voi poliisi yhtikäs mitään, kun maanomistaja päättää valvoa pysäköintiä alueellaan.
Pysäköinninvalvontaa koskeva sopimus on maanomistajan ja yhtiön välinen, joka velvoittaa yhtiötä antamaan väärin pysäköinneille valvontamaksun. Oikeus antaa valvontamaksu perustuu väärin pysäköineen kuljettajan ja maanomistajan väliseen sopimukseen siitä, millä ehdoilla yksityiselle alueelle saa pysäköidä. On siis kaksi sopimusta eikä kukaan ole sitoutunut kolmannen osapuolen puolesta mihinkään!
Jumbon parkkipaikka on yleiseen liikenteeseen käytettyä tiealuetta, mutta samalla se on TLL:n yksityistä aluetta, jonne EI SAA pysäköidä esim. invalidiluvalla pysäköinnistä annettujen ehtojen vastaisesti.
Äärimmäisen simppeliä perustuslain tulkintaa!
Tarkoitatko nyt, että kaikki alueet, joita ei erikseen ilmoiteta kyltillä yleiseksi alueeksi, ovat siis ja siunaamina yksityis alueita joihin ei ole muilla pääsyoikeutta kuin ainoastaan alueen omistajalla tai erikseen luvan saaneilla?
Tuo sinun puolustusmetodisi laittomuuden puolesta alkaa, tai on jo saanut naurettavat mittasuhteet.
Missään laissa ei ole kielletty pääsyä yksityiselle alueelle. Jokamiehen oikeudetkin lienevät tuttuja sinulle.
Kirjoitukseni noudattavat tieliikennelakia. Sen 28 § 3 mom säätää Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Pysäköintiä koskevat määräykset yksityisellä alueella on ilmaistava selvästi havaittavalla tavalla.
Simppeliäpä hyvinkin, simppelisti jätät osan teksteistä pois: "10 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Poliisi
Kunnallinen pysäköinninvalvoja ja -tarkastaja
Kunnallisen pysäköinninvalvojan ja -tarkastajan tehtävät
Pysäköinnintarkastajan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia pysäköintivirheiden ja joutokäyntirikkomusten johdosta. Pysäköinnintarkastajat ovat kunnallisen pysäköinninvalvojan johdon ja valvonnan alaisia".
Sinä siis et oikeasti ymmärrä yksityisalueen ja yleisen liikenteen käyttämän alueiden eroa?
Et yhä edelleenkään ole määritellyt minulle yksityialuetta, määrittele liikenteessä yleinen alue eli tämä ja millaisia ne on: " muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta"
Määrittele minulle nuo.
Ei helvata, määrittele se yksityisalue jo, siis mikä on vaikeaa siinä määrittelyssä, tuot kovasti esiin yksityisalueen, mutta määrittele se edes kerrankin.
En ole esittänyt mitään omia määritelmiä, vaan tieliikennelain säännöksiä. Siellä ne on yleisesti saatavilla finlexistä. Tieliikennelaki ei määrittele yksityistä aluetta.
Entäs tuo "käsittelymaksu" joka muka peritään silloin jos mitään rikettä ei ole tapahtunut mutta sakotetaan silti, perutaan sakko ja peritään siitä käsittelymaksu. Tuollainen ei voi perustua yhtään mihinkään. Taloyhtiöllä ei varmaan ole oikeutta sopia tuollaisesta käsittelymaksusta joka peritään asukkaalta ja taloyhtiön on ajateltava asukkaan parasta eikä se voi tuhlata asukkaan rahoja tuollaiseen käsittelymkasuun.
Nämä parkkipellet ottaa mallia isoilta pojilta hiekkalaatikollaan, mikä ei ole laissa erikseen kiellettyä, on siis täten sallittua.
mitään määritelmiä tai määrittelyeroja ei pystytä kuitenkaan antaan, tulkitaan lakia vain omiin tarkoitusperiin sopivasti, mutta muu ei ole ollenkaan tärkeää tai ei pidä huomioida, vaikka laki sanoisikin ihan toisin.
Yksityisalue on jo määritelty tarkkaan, yleisessä liikennekäytössä oleva alue on määritelty yksiselitteisesti.
Mutta minkäs teet, vastaan väitetään niin että kalterit heläjää.
Sinähän olet määritelly TTL vedoten yksityisalueiksi vaikka mitä ja nyt sanot ettei se laki määrittele yksityisalueita,
Määrittele sinä se yksityisalue, et siihen avuksi tarvi kuin yhden pykälän ja se ei löydy TTL:sta.
Sinulta olen tätä kysynyt.
Lisään omaani, tässä on määritelmä yksityisalueesta: "asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen". Aika selkeästi määritelty, eli omakotitalon pihapiiri on yksityisaluetta, rivitalon huoneiston edustalla oleva mahdollinen piha ja takapiha on yksityisaluetta, kaikki muut alueet ovat yleistä aluetta, eli rivitalon asukkaiden pysäköintialue on yleiseen likenteeseen tarkoitettu alue, samoin kuin on kerrostalon pysäköintialue, miksikö näin? No siksi kun se on monen asukkaan autojen pito, eli pysäköintialue, eli se ei ole vain ja ainoastaan yksittäisen, tai yhden perheen auton ainoa paikoitusalue, vaan se on yleisessä käytössä, eli muidenkin asukkaiden käyttämä.
Vaikka tehdasalue on tavallaan yleisessä käytössä, niin se on yksityisaluetta, koska se voidaan sulkea tarvittaessa portein täysin muulta liikenteeltä pois.
Eli yleiseltä liikenteeltä suljettavissa oleva alue on yksityisaluetta, mutta sellainen alue, mihin voi ajaa vapaasti mihin vuorokauden aikaan tahansa, tai liikkeen/liikkeiden aukioloaikana on yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue, joten se ei ole tällöin yksityisalue.
Voisiko nämä naurettavat parkkipellet sitten valvoa maanomistajien kanssa tekemän sopimuksen turvin sitä yksityistä metsätietä, voivat.
Eli menkäähän parkkipellet valvoon vain niitä maatilojen peltoteitä ja peltoalueita, ettei vaan kukaan pysäköi sinne luvatta, siihen teidän valtuudet riittää, ei muuhun.