Peliriippuvuus jo 20 vuotta

Eli itse kärsinyt tästä ongelmasta jo noin 20v ajan, ikää 32v. Nuorena karkki ja viikkorahat menivät koneisiin, 18v ikäisenä tuli nettikasinot ja pokeri kuvioon. Opiskelut ja suht lupaava urheilu-ura jäivät kaikki kesken, oman asunnon hankinta ei onnistunut ja perhe sekä kaverisuhteet menivät kaikki kuralle minun valehtelun ja varastelun takia. Varastelu, petosten tehtailu ym pikkurikokset johtivat lopulta vankilatuomioon, tämä tapahtui kuitenkin vasta 28 ikäisenä, joten aika kauan syyttäjä katsoi sormienläpi touhujani, ja tuo tuomio oli kyllä jonkinlainen herätys minulle että näin en voi jatkaa. Nyt vapauduin vankilasta muutama kk sitten ja yrittänyt hakea apua itselleni. Kävin A-klinikalla josta minut ohjattiin terveydenhuollon piiriin koska he olivat sitä mieltä että pelaamiseni ei ole enää niin ongelmallista että tarvitsisin siihen heidän apua ! Vähän oli kyllä usko koetuksella kun ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti koitin saada apua ongelmaani jonka luulen olevan oikea pakkomielle mistä en usko selviäväni omin voimin. Nyt ensiviikolla lääkärille josta saan lähetteen yleispsykiatrianpoliklinikalle, en tiedä onko se minulle oikea paikka mutta sieltä nyt aloitan tämän matkan. Lääkkeillä en haluaisi mieltäni sumentaa, vaan uskon ja toivon että puhumalla solmut aukeaa ja pelaamiseen, joka on kuin pakkomielle, löytyisi jokin toinen vaihtoehto, mikä se sitten ikinä voisikin olla. Lääkitys on vaihtoehto tämän jälkeen mikäli asioista puhuminen ei auta. Arkiset asiat ei luista, hyvä että saan ruuan tehtyä ja syötyä joka päivä, puhumattakaan että olisin valmis työ tai opiskeluelämään... Minua vaan ihmetyttää tämä A-klinikan toiminta, koska minulla ei ole mitään päihdeongelmaa ja pelaamistani ei katsota ongelmalliseksi niin he ohjaavat minut taas toiseen paikkaan, voin sanoa että oli hilkulla etten jättänyt menemättä tuohon tapaamiseen, niinkuin sanoin niin esim kauppaan menokin on välillä tosi raskasta... Haluaisinkin tietää miten muut saman ongelman kanssa painivat ovat saaneet apua ja mitä kautta sitä kannattaisi lähteä hakemaan ? Välillä tuntuu että oma paikkakuntakin on väärä paikka minulle, miettinyt muuttoa, mutta onko se ratkaisu vai vaan taas "pakoon juoksemista". Voimat ovat loppu, tulevaisuus huolettaa ensimmäistäkertaa elämässä ja yksinäisyys painaa myös. Oma perhe, vanhemmat siskokset ja sukulaiset ovat taas alkaneet pikkuhiljaa luottamaan minuun ja he ovat minun tukiverkosto jota ilman en pärjäisi viikkoakaan, kaverit kun omalla käytöksellä olen ajanut pois enkä häpeissäni ole kehdannut heihin olla yhteyksissä enää moneen vuoteen.