Stallari: "Putkiselle on aivan liikaa se että Suursaaressa testattiin YYA-sopimuksen sotilaallista artiklaa etuajassa - ja hyvinhän se homma toimi."
Hyökkäys tapahtui 15.9. 44. Siis aselevon ollessa jo voimassa, mutta ennen välirauhan solmimista.
Mitään YYA-sopimusta ei tunnettu edes haaveissa.
Kyse oli Saksan merivoimien yrityksestä säilyttää asemiaan Suomenlahdella.
" Tilanteen ollessa kriittinen puolustajille antoi Neuvostoliiton ilmavoimat massiivisella ilmaiskulla tulitukea suomalaisille. "
NL:n hyökkäys kohdistui tulitukea antaviin aluksiin. Sen merkitys oli vähäinen.
"Jos Suomi ylipäätänsä haluaa sotilaallisesti pärjätä sodassa olisikin syytä liittoutua Venäjän kanssa eikä lähteä haahuilemaan noiden länsivaltojen suuntaan Venäjää vastaan. Siellä ei tule muuta kuin rupia perseeseen ja sotilaallinen selkäsauna. "
On syytä muistaa, että NL oli tuolloin liitossa länsivaltojen kanssa, mikä mahdollisti voiton sodassa.
Nyt länsi on täysin toisessa asennossa Venäjän suuntaan.
Venäjä on sotilaallisesti alivoimainen jo USA:n verrattuna.
Stallarien kehnolle historian tuntemukselle vetää vertoja vain tietämättömyys tämän päivän tilanteesta.
Totuuksia Suursaaresta 1944 - ja nykypäivästä
22
468
Vastaukset
- 02121939
Viittaatko 2.12.39 allekirjoitettuun YYA- sopimukseen?
- H.M.S.Moilanen
Lapin sodan aikaan Mannerheim pyysi Neuvostoliittoa osallistumaan Lapissa saksalaisten sotilaiden karkoittamiseen mutta yleisellä tasolla NL kieltäytyi koska se tarvitsi joukkonsa pohjoisessa Petsamoa vastaan tehtävään suurhyökkäykseen vaikeissa olosuhteissa. Mutta Erkki Nordberg on kirjoittanut kirjassaan siitä että monin paikoin puna-armeija auttoi itärajan suunnassa pohjoiseen eteneviä suomalaisia työntymällä Suomen puolelle yli 50 km mutta palaamalla heti takaisin omalle puolelleen suomalaisten edetessä.
Heikki Ylikangas on myös kirjoittanut siitä kuinka YYA-sopimuksen sotilaallista artiklaa tosiasiassa testattiin todellisissa oloissa jo Lapin sodassa. Näin ollen Suursaaren taistelu 15.9.44 on nähtävä ensimmäisenä tapauksessa tässa Suomen ja NL:n sotilaallisessa yhteistoiminnassa. Suursaarta puolustaneiden joukkojen komentaja teki hyvin merkittävän isänmaallisen teon määräämällä avaamaan tulen maihinnousseita saksalaisia vastaan. Neuvostoliiton Itämerellä operoivat sotavoimat olivat perillä saksalaisten hankkeesta ja antoivat hyvinkin ratkaisevaa tulitukea suomalaisille ratkaisevalla kriittisellä hetkellä.- Lykkäät-pötyä
Mannerheim ei pyytänyt Puna-Armeijan apua Lappiin, vaan painosti Siilasvuota hyökkäämään, etteivät neuvostojoukot puuttuisi tilanteeseen. Nehän tekivät suurhyökkäyksen Petsamoon lokakuussa.
Puna-Armeija kyllä työntyi Suomen puolelle ja paikoin pysyi pitkään aiheuttaen haitta suomalaisille.
Heidät saatiin täysin poistumaan Suomen alueelta vasta heinäkuussa 1945.
Ylikankaan näkemyksiin sotahistoriasta on aina syytä suhtautua varauksella. Hänen tarinansa YYA:n testaamisesta ennen kuin se oli edes solmittu, on puuta heinää. Lapin sota johtui välirauhansopimuksen velvoitteista ja valvontakomission painostuksesta.
Suursaaressa everstiluutnantti Miettinen käski neuvottelujen jälkeen avata tulen saksalaisia vastaan, koska hänen tehtävänsä oli puolustaa saarta. Se ratkaisi aisan.
Puna-armeijan osuutta liioiteltiin YYA-aikana.
- H.M.S.Moilanen
Mannerheim esitti myös loppuvuonna 1944 että Suomen rannikkotykistö lopettaisi Suomenlahden rannikkonsa itäisen osan puolustamisen ja keskittyisi puolustamaan vain läntistä osaa. Syyskuussa 1944 Mannerheim oli todennut: "Suomen on lopetettava puolustautuminen itää vastaan ja puolustauduttava vain länttä vastaan. Olen vakuuttunut siitä että puolustuslinjat Neuvostoliittoa vastaan ovat hyödyttömiä ellei suhteet siihen ole kunnossa."
Näin Mannerheim jo tuossa vaiheessa paalutti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa mukautumaan tunnustamaan Neuvostoliitton strategiset intressit Itämeren alueella. Viisasta ajattelua marskilta joka silloin oli jo presidentti. - Nuo-puheet-Marski
perui kiireesti Zhdanovin kanssa keskustellessaan. Hän vetosi vain haluunsa säilyttää linnakkeiden taistelukyky.
Zhdanov raportoi Moskovaan ja sai moitteet asioiden edelle menemisestä.
Asia jäi siihen.
Kun YYA-sopimus solmittiin, Marski oli kauhuissaan ja sanoin sen Paasikivelle, joka ei hänen kantaansa ymmärtänyt. - v....v....v....v....v
Mannerheim esitti jo ennen talvisotaa sotilaallista sopimusta Neuvostoliiton kanssa. Vuonna 1945 hän luonnosteli mallin josta myöhemmin kehittyi YYA-sopimus. Tämä on historiantutkijoiden yleinen näkemys että juuri Mannerheim oli YYA-sopimuksen mallin luoja. Myös ex-presidentti Ståhlberg oli sopimuksen kannalla.
Oikeistolaisen propagandan levittäminen saa nyt historia-palstalta loppua. Menkööt halukkaat jauhamaan sitä Putkisen ja Halla-ahon kanssa.- Valehtelet-taas
"Mannerheim esitti jo ennen talvisotaa sotilaallista sopimusta Neuvostoliiton kanssa."
Marski esitti vain neuvottelujen jatkamista ajan voittamiseksi varustelulle ja liittolaisten hankkimiselle, koska sota hävittäisiin joka tapauksessa.
Totta on, että M. luonnostelu yhdessä Heinrichsin kanssa eräänlaisen YYA-sopimuksen luonnoksen.
YYA-sopimusta hän kauhisteli ja piti sitä tienä NL:n syliin.
Stallarit voisivat lopettaa valeiden toistelun ja perehtyä historiaan. - paljonvanhempaaperua
nim. v...v...jne, Mannerheim ei todellakaan luonnostellut YYA- sopimusta: YYA- sopimus on lähes sanatarkka kopio Moskovassa 2.12.39 allekirjoitetusta "ystävyyden ja keskinäisen avunannon sopimuksesta". Ko. sopimuksen allekirjoittivat Kuusinen ja Molotov, paikalla tilaisuudessa olivat myös Stalin, marsalkka Kliment Vorosilov ja Leningradin puoluesihteeri Andrei Zdanov.
- tulkintaeroja
paljonvanhempaaperua kirjoitti:
nim. v...v...jne, Mannerheim ei todellakaan luonnostellut YYA- sopimusta: YYA- sopimus on lähes sanatarkka kopio Moskovassa 2.12.39 allekirjoitetusta "ystävyyden ja keskinäisen avunannon sopimuksesta". Ko. sopimuksen allekirjoittivat Kuusinen ja Molotov, paikalla tilaisuudessa olivat myös Stalin, marsalkka Kliment Vorosilov ja Leningradin puoluesihteeri Andrei Zdanov.
Oleellinen ero taitaa olla siinä, että Suomi ei sodan jälkeen ole todellakaan kaivannut itänaapurin "sotilaallista apua" (lue miehitystä). Kuusisen "maanpetoshallitukselle" avun tuleminen oli itsestään selvä asia.
- paljonvanhempaaperua
tulkintaeroja kirjoitti:
Oleellinen ero taitaa olla siinä, että Suomi ei sodan jälkeen ole todellakaan kaivannut itänaapurin "sotilaallista apua" (lue miehitystä). Kuusisen "maanpetoshallitukselle" avun tuleminen oli itsestään selvä asia.
Ei, vaan oleellinen ero on siinä, että jos joku virheellisesti väittää Mannerheimin olleen luonnostelemassa YYA- sopimusta, se ei pidä paikkaansa, se vaan on valhe! YYA- sopimuksen synnystä ja synnyttäjistähän nyt oli kyse. Suomalaisilla ei ollut osaa eikä arpaa YYA- sopimuksen tekstin muodostamissa, se kirjoitettiin Neuvostoliiton johdon puolesta valmiiksi. Ja toistan, sopimus jonka allekirjoittivat Moskovassa 2.12.39 Kuusinen ja Molotov, oli sisällöltään ja myös sanamuodoltaan yhtä kuin myöhemmin tehty varsinaisena YYA- sopimuksena tunnettu sopimus!
En siis ole ottamassa enempää kantaa aloittajan aiheeseen, oikaisen vaan YYA- sopimuksen synnystä sivulla liikkuvan virheellisen tiedon! - Jankutat-turhaan
Mannerheim laati kyllä yhden luonnoksen, jota on sanottu YYA-sopimuksen varhaisvaiheeksi.
Todellinen sopimus syntyi Moskovassa huhtikuussa 1948. Pohjana oli Tsekkoslovakian ym. kanssa tehdyt sopimukset.
Suomi sai joitakin korjauksia, joiden perusteella sopimusta Suomessa pidettiin puolueettomuuden todisteena, kun taas NL käsitti sen myös sotilassopimukseksi.
Se saattoi hyvinkin olla samoilla linjoilla ns. Kuusisen sopimuksen kanssa. Siinähän perustettiin Suomesta NL:n vasallivaltio. Se oli nytkin SKDL:N pyrkimys, jota vastaan Paasikivi taisteli kaikin voimin.
- paljonvanhempaaperua
YYA- sopimuksen teksti oli valmiina Joulukuussa 1939. Aika simppeliä jos on perehtynyt näiltä osin historiaan, jankuttaminen on siis todellakin turhaa! Kukaan täyspäinen suomalainen, ei edes Mannerheim, ei olisi toiminut aloitteellisesti ja ilmaissut haluavansa ko. YYA- sopimusta, kyllä se laadittiin, saneltiin ja "annettiin" hyväksyttäväksi ihan yksiselitteisesti Neuvostoliiton ja sen silloisen yksinvaltiaan Stalinin toimesta! Ihan niin kuin tapahtui aiemmin -39 kun lähes sanasta sanaan samainen sopimus ensimmäisen kerran samaisen johtajan vaatimuksesta allekirjoitettiin. Jonkun Mannerheimin "luonnokset" painoivat siinä tasan tarkkaan yhtä vähän kuin silloin, kun ko. sopimus herätettiin henkiin hieman myöhemmin.
Mannerheim ei ollut lähelläkään niitä paikkoja ja tilanteita joissa tämän sopimuksen teksti laadittiin!- Kinaat-itsesi-kanssa
Kuusisen hallitukselle saneltu sopimus ei ollut missään vaiheessa voimassa Suomen laillisen hallituksen kanssa.
Mannerheimin laatima luonnos on historian kuriositeetti. Se jäi sinälleen, sormiharjoitukseksi.
Lopullisen sopimuksen tekstin pohjana oli Tshekkoslovakian kanssa solmittu sopimus.
Sitä Paasikiven vaatimuksesta voitiin muotoilla Suomelle edullisemmaksi. Se oli voimassa 1948-1991. - Kuusisen-YYA
"Terijoen hallitus esitti ensitöikseen Neuvostoliitolle keskinäisen ystävyys- ja avunantosopimuksen solmimista, joka allekirjoitettiin Moskovassa 2. joulukuuta 1939. Sopimuksen turvin Neuvostoliitto katsoi taanneensa itselleen ne edut, joita se oli tavoitellut aikaisemmin neuvotellessaan Moskovassa Cajanderin III hallituksen edustajien kanssa. Se sai sopimuksen mukaisesti Kuusiselta Karjalankannaksen eteläosat, strategisesti tärkeitä Suomenlahden saaria, Kalastajasaarennon länsiosan, sekä vuokralle Hangon laivastotukikohtan. Sopimuksessa sovittiin myös laajahkon suomensukuisten kansojen asuttaman alueen liittämisestä Kuusisen Suomeen. "
Tämä on siis aivan muuta kuin vuoden 1948 YYA-sopimus. - paljonvanhempaaperua
Kinaat-itsesi-kanssa kirjoitti:
Kuusisen hallitukselle saneltu sopimus ei ollut missään vaiheessa voimassa Suomen laillisen hallituksen kanssa.
Mannerheimin laatima luonnos on historian kuriositeetti. Se jäi sinälleen, sormiharjoitukseksi.
Lopullisen sopimuksen tekstin pohjana oli Tshekkoslovakian kanssa solmittu sopimus.
Sitä Paasikiven vaatimuksesta voitiin muotoilla Suomelle edullisemmaksi. Se oli voimassa 1948-1991.Olen yrittänyt korostaa, että en pyri ottamaan kantaa puoleen enkä toiseen sen suhteen, mikä sopimus oli voimassa milloinkin ja mikä ei, en ole millään tavoin esim. ottanut kantaa Kuusinen- nimisen henkilön toimista muuta kuin että hänet käskytettiin olemaan paikalla tilaisuudessa jossa olivat tieyty henkilöt Neuvostoliiton korkeimmasta johdosta ja pvm. tapaukselle oli 2.12.1939.
...Se sai sopimuksen mukaisesti Kuusiselta Karjalankannaksen eteläosat...
Ei ko. Kuusinen koskaan missään toiminut Neuvostoliiton ja Suomen välisten neuvottelujen osallistujana, ei kukaan sanut mitään Kuusiselta....Mitään nyt tarinoimiasi neuvotteluja ei käyty ja niiden pohjalta tehtyjä sopimuksia on tehty vain sinun kuvitelmissasi...Laajojen suomensukuisten kansojen asuttaman alueen liittäminen suomeen...ei h-lvetissä mitä tarinointia...
Ns. Terijoen hallitus ei esittänyt Neuvostoliitolle ensimmäistäkään sopimusehdotusta, itse asiassa Kuusiselle tuli yllätyksenä käsky saapua Moskovaan allekirjoittamaan ko. sopimus. Hän ei ollut ko. ilmoituksen saatuaan Moskovassa, ja hänellä olikin vaikeuksia ylipäätään ehtiä Moskovaan ja paikalle ilmotettuun määräaikaan mennessä!
Missään vaiheessa en ole väittänyt, että Kuusisen -39 allekirjoittama sopimus olisi ollut voimassa kenenkään kanssa, kerron ainoastaan että sellainen tehtiin, ja että siinä käytetyn tekstin sisällön otti myöhemmin lähes sellaisenaan käyttöön samainen Neuvostoliiton johto pyytäessään, eli käytännössä määrätessään, Suomen johdon allekirjoittamaan YYA- sopimuksen!
Jos joskus jossain pääset lukemaan nuo sopimustekstit, huomaat ehkä että ne ovat ihan yhtä puuta? - Lykkäät-pötyä
paljonvanhempaaperua kirjoitti:
Olen yrittänyt korostaa, että en pyri ottamaan kantaa puoleen enkä toiseen sen suhteen, mikä sopimus oli voimassa milloinkin ja mikä ei, en ole millään tavoin esim. ottanut kantaa Kuusinen- nimisen henkilön toimista muuta kuin että hänet käskytettiin olemaan paikalla tilaisuudessa jossa olivat tieyty henkilöt Neuvostoliiton korkeimmasta johdosta ja pvm. tapaukselle oli 2.12.1939.
...Se sai sopimuksen mukaisesti Kuusiselta Karjalankannaksen eteläosat...
Ei ko. Kuusinen koskaan missään toiminut Neuvostoliiton ja Suomen välisten neuvottelujen osallistujana, ei kukaan sanut mitään Kuusiselta....Mitään nyt tarinoimiasi neuvotteluja ei käyty ja niiden pohjalta tehtyjä sopimuksia on tehty vain sinun kuvitelmissasi...Laajojen suomensukuisten kansojen asuttaman alueen liittäminen suomeen...ei h-lvetissä mitä tarinointia...
Ns. Terijoen hallitus ei esittänyt Neuvostoliitolle ensimmäistäkään sopimusehdotusta, itse asiassa Kuusiselle tuli yllätyksenä käsky saapua Moskovaan allekirjoittamaan ko. sopimus. Hän ei ollut ko. ilmoituksen saatuaan Moskovassa, ja hänellä olikin vaikeuksia ylipäätään ehtiä Moskovaan ja paikalle ilmotettuun määräaikaan mennessä!
Missään vaiheessa en ole väittänyt, että Kuusisen -39 allekirjoittama sopimus olisi ollut voimassa kenenkään kanssa, kerron ainoastaan että sellainen tehtiin, ja että siinä käytetyn tekstin sisällön otti myöhemmin lähes sellaisenaan käyttöön samainen Neuvostoliiton johto pyytäessään, eli käytännössä määrätessään, Suomen johdon allekirjoittamaan YYA- sopimuksen!
Jos joskus jossain pääset lukemaan nuo sopimustekstit, huomaat ehkä että ne ovat ihan yhtä puuta?"Jos joskus jossain pääset lukemaan nuo sopimustekstit, huomaat ehkä että ne ovat ihan yhtä puuta?"
Voit vertailla tekstit vaikka googlessa.
2.2. 39 saneltu sopimus hyväksyy NL:n vaatimukset neuvotteluissa ennen Talvisotaa.
Aikanaan ne esitettiin myös rauhanneuvotteluissa.
Varsinainen YYA-sopimus puhuu keskinäisestä yhteistyöstä sekä velvoittaa torjumaan Saksan hyökkäykset Suomen alueen kautta.
Ansaitset tunnustuksen jopa tällä palstalla poikkeavan korkeatasoisesta asiaan sotkemisesta. - paljonvanhempaaperua
Lykkäät-pötyä kirjoitti:
"Jos joskus jossain pääset lukemaan nuo sopimustekstit, huomaat ehkä että ne ovat ihan yhtä puuta?"
Voit vertailla tekstit vaikka googlessa.
2.2. 39 saneltu sopimus hyväksyy NL:n vaatimukset neuvotteluissa ennen Talvisotaa.
Aikanaan ne esitettiin myös rauhanneuvotteluissa.
Varsinainen YYA-sopimus puhuu keskinäisestä yhteistyöstä sekä velvoittaa torjumaan Saksan hyökkäykset Suomen alueen kautta.
Ansaitset tunnustuksen jopa tällä palstalla poikkeavan korkeatasoisesta asiaan sotkemisesta.Otetaanpa tuosta - 39 sopimuksesta vaikka seuraava pätkä: Neuvostoliitto ja Suomen kansantasavalta sitoutuvat antamaan toisilleen kaikenlaista apua, siihen luettuna myös sotilaallinen apu, siinä tapauksessa että Suomea vastaan hyökätään tai uhataan...jne. Olisiko tässä nähtävissä mitään yhtäläisyyttä YYA- sopimuksen kanssa, eipä varmaan...
1939 sopimus käsitti myös Suomenlahden saarien ja tiettyjen Pohjois- Suomen alueiden myynnin Neuvostoliitolle, samoin Hangon vuokraamisen 30 vuodeksi.
Kun YYA- sopimus tehtiin, ei em. alueiden myynnistä eikä edes tuosta vuokra-alueesta eräästä sattuneesta syystä ollut aihetta enää sopia: Ei ollut noilta osin enää mitään sovittavaa, nuo alueet kun oli jo (korvauksetta) liitetty Neuvostoliittoon ja vuokra- aluekin jo sovittu ja annettu vuokralle, yllätys, yllätys, juuri 30 vuodeksi. Olisiko tässäkään nähtävissä mitään yhtäläisyyttä, eipä varmaan...
Kun ns. Kuusisen sopimuksesta poistetaan ne kohdat, joita ei enää YYA- sopimuksessa em. syistä ollut tarpeen mainita, ja kun esim. korvataan määritelmä Suomen kansantasavallasta sanalla Suomi, mitä jää jäljelle, onko havaittavissa mitään yhtäläisyyttä, eipä tietenkään...
ps. Väittämäsi mukaan YYA- sopimus velvoittaisi Suomea torjumaan Saksan hyökkäykset alueemme kautta. Siis olisiko sopimus sallinut Suomen antaa esim. Englannin käyttää aluettaan hyökkäyksessä Neuvostoliittoa vastaan, kyllä varmaan...
- tyhmät-suomalaiset
Turha selitellä. Syyskuun 1944 jälkeen NL ei halunnut Suomea miehittää. Ei vaikka siihen olisi ollut varsinkin marraskuusta 1944 lähtien loistavat mahdollisuudet.
NL sai mitä halusi: Suomi muutti ulkopoliittista suhtautumistaan Moskovaan. Ja se riitti. Entisistä töppäilyistään Suomi maksoi sotakorvaukset sekä luovutti Karjalan. Paremmalla politiikalla olisi Suomi päässyt paljon pienemmillä alueluovutuksilla. Suomen olisi vain pitänyt älytä tämä jo 1920-luvulla. Vuonna 1939 se oli vähän myöhäistä.- tyhmät_stallarit
Tuollaista kirjoittava vielä ihmettelee, miksi kukaan ei kannata, kukaan ei arvosta, kukaan ei pidä viisaana :)
- Lillepo
Mutta eri kivaa että noista erheistä oppineina me suomalaiset suhtaudumme nykyisin positiivisesti venäläisiin naapureihimme. Ei meillä ole mitään keskinäisiä kriisejä vaan y-
hä laajenevaa yhteistyötä maittemme välillä. Molemmin puoliseksi hyväksi!
- Anonyymi
Neuvostoliiton turvallisuusintressit huomioonottanut poliittista linjaa kutsuttiin Paasikiven linjaksi. Suomen Marsalkka Mannerheimin käsialaa on kuitenkin YYA-sopimuksen ensimmäinen luonnos tammikuulta 1945.
Vuonna 1945 kovin pitkäjänteiseen poliittiseen suunnitteluun ei ollut mahdollisuuksia. Jo sodan kestäessä Neuvostoliitto oli solminut sotilasliittoja itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa, joten oli tietysti odotettavissa, että liittoa tarjottaisiin myös Suomelle. Puolustusliittoa Neuvostoliitto oli esittänyt jo 1938 ja 1939. Asia tuli esille, kun Suomen sotilasjohto tammikuussa 1945 perusteli Suomen purku-uhan alaisen rannikkotykistön hyödyllisyyttä myös Neuvostoliitolle. Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Zhdanov toimitti Mannerheimille nähtäväksi Neuvostoliiton solmimia sopimuksia ja Mannerheim laati luonnoksen liittosopimukseksi.
Suomen sotilasjohto teki tuossa tilanteessa välttämättömyydestä hyveen. Jos sopimus kerran olisi tehtävä, siitä oli saatava kaikki mahdollinen hyöty ja sen negatiiviset puolet oli rajattava mahdollisimman vähäisiksi. Liittosopimuksen solmiminen olisi edellyttänyt Neuvostoliitolta Suomen suvereenisuuden tunnustamista. Sen avulla Suomi olisi saanut pikemmin lopullisen rauhansopimuksen ja kenties uudessa sotilaspoliittisessa yhteydessään vähennyksiä sotakorvauksissa ja alueluovutuksissa. Mannerheim rajasi luonnoksessaan Neuvostoliiton avun eli joukkojen Suomeen tulon edellytykseksi sellaisen hyökkäyksen, joka kohdistuisi Suomeen tai Neuvostoliittoon Suomen kautta. Lähtökohtana oli sama ajatus kuin lopullisessa YYA-sopimuksessa, että suomalaisia joukkoja ei vietäisi johonkin muualle sotimaan Neuvostoliiton sotia.
Stalin ei kuitenkaan vielä vuonna 1945 halunnut keskusteluja jatkettavan. Suomen rauhansopimusta ja itsenäisyyttä ei ollut määrä vahvistaa ennen yleisiä rauhansopimuksia. - Anonyymi
Myös Tornion taisteluissa Saksan tappiot olivat huomattavasti suurempia kuin mitä suomalaisilla.
Tämä saa Putkisen ja vähäpojan itkemään ja pieremään verta.
Suomen tappiot:
376 kaatunutta
373 haavoittunutta
25 kadonnutta
Saksan tappiot:
yli 500–1 000 kaatunutta
yli 2 000 haavoittunutta
337 vangittua.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 15311031
- 535269
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html452483- 312169
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131731Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,421594Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta311280Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v351206Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s6956Daniel Nummelan linjapuhe 2025
Kansanlähetyksen toiminnanjohtajan Daniel Nummelan linjapuhe tänään. Rehellistä analyysiä mm. evlut kirkosta ja piispo98952