Onko tämä kuinka yleistä vesimiehille?
Itse en juurikaan osaa näyttää tunteitani silloin kun pitäisi, ja joskus muut saavatkin väärän käsityksen. En pysty ystävieni kanssa keskustelemaan esimerkiksi rakkauselämästäni vaan vaikenen täysin. Vaivaannun myös älyttömän helposti muiden ylitsevuotavien tunteiden tai esimerkiksi kyynelten edessä.
Itse en juurikaan osaa näyttää tunteitani silloin kun pitäisi, ja joskus muut saavatkin väärän käsityksen. En pysty ystävieni kanssa keskustelemaan esimerkiksi rakkauselämästäni vaan vaikenen täysin. Vaivaannun myös älyttömän helposti muiden ylitsevuotavien tunteiden tai esimerkiksi kyynelten edessä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mutta itse tunnistan itseni tuosta kuvauksesta. Monta kertaa olen sivusta seurannut hyvin hiljaa keskusteluja rakkaudesta, ihastumisesta ym. aiheeseen liittyvästä. Tuntuu että jotakin haluaa pitää itsellään... omana tietonaan. Vaikea yhtyä keskusteluun, enkä todellakaan tiedä mistä se johtuu vaikka ikää on kohta 30v.
tunnistan itseni myös tuosta,minun on tosi vaikea näyttää tunteita saatika puhua niistä ja moni pitääkin minua kylmänä ihmisenä myös oma mieheni!vaik todellisuudessa en todellakaan ole,mut minun mielestä on turha vuodatella turhanpäiten ei se asioita ainakaan paranna...
kyllä vesimies latelee kaikki kohteliaisuudet ja tunteensa heti alkumetreillä. olen aivan läkähtyä. en edes vielä kunnolla tunne miestä.
Minulla oli joskus ystävä, joka oli vesimies. Minä puhuin hänelle aina ihastuksestani, ja kerran puhuimme ihastumisesta. Hän sanoi "jos vitosluokallakaan ei vielä uskalla tunteistaan kertoa niin sitten on kyl tosi ujopelkuri." Minä olin ollut ihastunut erääseen poikaan tokaltaluokalta saakka, ja nelos luokalla ajattelin että "minähän en mikään ujo pelkuri ole! Minä olen kaikista rohkein!" Kirjoitin hänelle rakkaus kirjeen. Ja sen kirjeen jälkeen ei ole tullut kirjeitä kauheasti kirjoiteltua.. x)) Se oli maailman noloin kirje! Mutta enhän siinä iässä vielä sitä tajunnut.. Arvaatte varmaan mitä sen jälkeen kävi kun hän oli sen lukenut..
Minäkään en osaa näyttää tunteitani. Halaaminen erityisesti tuottaa vaikeuksia. En koskaan itke muiden nähden ja toisten itku saa minut ahdistumaan. Ikää pian 30 vee.
Näytän tunteeni kun katson sen soveliaaksi, en ikinä tee sitä julkisilla paikoilla. Teen sen kahdestaan kun tunnelma ym sopivat yhteen. Puhuminen ei enään ole niin ylitsepääsemätön este kuin uskoin. Se vain vaatii luottamusta toiseen, ahdistun jos joku on surullinen/itkee, mutta yleensä pystyn antamaan sen lohduttavan olkapään vaikka se halaus olisi kuinka vaikeaa tahansa. Helppo keino päästä asioista yli on kun vai keskittyy yhteen asiaan, kun "unohtaa" että toinen utkee tai on surullinen ei haluas enään tuotta minkäänlaista ongelmaa...
Kävin tänään "selvän näkijällä" ja kaikista oudoita oli se että hän katsoi vain muutaman kerran käsiä, ja kertoin 100% oikein luonteeni ja mitä olen, itse tiedostin vasta silloin muutaman piirteen mitkä olin kuopannut syvälle ja nyt kun ne on taas tiedossa on helpompi elää niiden kanssa.
Vaikka en usko että kaikki ennustukset menisivät 100% oikein on se kuitenkin tilanne missä asiat selviävät sinulle itsellesi enemmän. Osa menee oikein mutta olet kuitenkin itse se joka tekee ne lopulliset päätökset ja kun kaikki päätökset ovat sidoksissa toisiinsa on tällöin selvää että olisti todellinen fakiiri jos joku osaisi sanoa mitä tuleman pitää..
Missä/kenellä kävit?
Helsingissä mut en nyt muista kenellä.
mulla on ihan sama juttu, en vai yksinkertaisesti pysty näyttämään tunteitani ja siksi tulen helposti väärinymmärretyksi...