Mistä voi kysellä opastusta ongelmatilanteisiin kun avioeroa suunnitellaan?
neuvoja eroon
mikko1412
16947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
S24palstallay15vastaa.
Buhahaaa toi on hyvä......
On tosiaankin parempi kun minä vastaan, ettet sinä ennusta, arvaa, aavista toisten parisuhteen tilaa, olethan ns.. asiantuntia. toi oli hyvä
Buhahaaaa , vastaa sinä vaan , en ota kantaa ,kun en asiasta mitään tiedä.
Riippuu ongelmasta. Mistä on kyse?
täältä, tai lakimieheltä, tai psykologilta tai eroryhmästä. Riippuu ongelmasta.
Hei mikko1412
Kysyit, mistä saisi tukea avioeron suunnitteluun.
Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksista sekä yksityisiltä parisuhde- ja perheterapeuteilta voi varata aikoja, jos avioliitossa on kriisi tai mietitään jatkamisen mahdollisuuksia.
On aina hyvä, jos mahdollinen erokin hoidetaan asiallisesti, kumpaakin osapuolta kuullen, rauhassa pohtien eikä hetken mielijohteesta. Jotkut parit voivat pariterapian avulla myös päätyä jatkamaan liittoaan, jos oleellisiin asioihin saadaan yhdessä muutos aikaan.
Kävi niin tai näin, toivotan viisautta ja taitoa käsitellä asia.
Merja, diakoni
En luottaisi kirkon parisuhdeneuvojiin, heillä voi omat suhteet olla riekaleina. Eivät voi neuvoa. toisia.
Mielestäni auttaa osaa vain henkilö, jolla on sekä kokemusta omasta haavoittuvuudesta ja rikkinäisyydestä (= esim. avioero tai jokin muu kriisi/kriisejä) että hyvä ammattitaito.
Kirkon parisuhdeterapeutit ovat kuin muutkin terapeutit: ensimmäisenä he kysyvät mitä keskusteluilta odotetaan/halutaan (erota nätisti vai yrittää jatkaa yhdessä). Mutta kuten muissakin terapioissa, ratkaisevinta terapian onnistumiseen/voimaan on henkilökemiat. Ei siis terapeutin yksityiselämän kriisit.
En luottaisi kirkon parisuhdeneuvojiin,ONKO SINULLA JOTAKKIN ANTIPATIAA KIRKKOA KOHTAAN heillä voi omat suhteet olla riekaleina HIUKAN KAUKAA HAETTU VAITE, JOLLA EI NÄYTTÄISI OLEVAN MITÄÄN TOTUUSPOHJAA, PELKKÄ TUNNE JA SEN PERTUSTEELLA OLETUS Eivät voi neuvoa. toisia. ??? MITÄ AJAT TAKAA TÄLLÄ KIRJOITUKSELLA
(Mielestäni auttaa osaa vain henkilö, jolla on sekä kokemusta omasta haavoittuvuudesta ja rikkinäisyydestä (= esim. avioero tai jokin muu kriisi/kriisejä) että hyvä ammattitaito.)
Mielestäni sillä ei ole merkitystä, onko terapeutti itse kokenut asioita, tärkeintä on se että hän pyrkii tasapuolisesti koko perheen edun mukaisesti, tarjoamaan apua
(Kirkon parisuhdeterapeutit ovat kuin muutkin terapeutit: ensimmäisenä he kysyvät mitä keskusteluilta odotetaan/halutaan (erota nätisti vai yrittää jatkaa yhdessä).
Näinhän se on, ei sielä kirkon oppeja väkisin tyrkytetä.
(Mutta kuten muissakin terapioissa, ratkaisevinta terapian onnistumiseen/voimaan on henkilökemiat.)
Mielestäni terapeutin tulee olla aina tasapuolinen kaikkia osapuolia kohtaan
(Ei siis terapeutin yksityiselämän kriisit.)
Terapeutit ovat ihmisiä kuin muutkin.
Itselläni on kokemus terapeutista jolla oli oma ero kesken, hän sekoitti totaalisesti oman ja asiakkaan jutut keskenään. Hän toimi exän yksilöterapeuttina muutaman vuoden ja tuona aikana, minun perheen asiat saatiin sekoitettua totaalisesti, eikä niitä ole saatu korjattua ennalleen edes vuosien jälkeen. Exällä vakavia lapsuudenaikaisia traumoja, joita ei kyetty korjaamaan.
Terapeutit ovat ihmisiä, kyllä niin ja hyvä. Mutta heidän ammattitaitoonsa kuuluu, ettei sekoita omia ja asiakkaiden asioita keskenään. Täysin selvää ammattitaidottomuutta, jos noin tapahtuu, kuten sinulla.
Parisuhdeterapeutin osa on hankala. Kahta asiakasta, avioparia pitäisi kohdella tasapuolisesti, mutta tasapuolinen kohtelu on mahdollista vain, jos terapeutti tuntee läpikotaisin molempien persoonan, tarpeet, toiveet. Tämän vuoksi tasapuolinen kohtelu onnistuu silloin, kun terapeutti tietää ja tuntee parin yksilölliset erot ja kohtelee heitä yksilöinä. Tuo puolestaan aiheuttaa hankaluutta, kun yleisesti parin toinen puolisko haluaa jotain, ja toinen jotain muuta. Esimerkiksi toinen on tullut terapiaan vain siksi, että toinen pyysi. Toisella kun on niitä ongelmia, jotka eivät koske puolisoa, vaikka kaikki toisen puolison ongelmat koskivat toista puolisoa jotenkin.
Itselläni kirkon terapiasta huonoja kokemuksia. Siellä oli kaksi terapeuttia, mies ja nainen. He eivät johtaneet keskustelua kovin kummoisesti, puhumattakaan jämäkästi. Antoivat mieheni, nyt exän jaaritella itsestään, kehua työpaikkaansa yms. minkä vuoksi terapiaan ei todellakaan lähdetty. Jos yritin puhua aiheesta, minuutin, pari mies tyrmäsi sen oitis, ja jatkoi omia juttujaan, joita terapeutit silmät pyöreänä kuuntelivat keskeyttämättä. Pelkkää ajan tuhlausta ja kärsimystä koko juttu. Se mitä terapeuttien olisi pitänyt tehdä, jakaa puheenvuorot tasapuolisesti. En tarkoita, että molemmat olisivat saaneet sekunnilleen puhua saman ajan. Mutta jonkinlaista rotia olisi saanut jo siitä, että olisi sanottu selkeä aihe tai kysymys, josta molemmat saa puhua maksimissaan pari-kolme minuuttia kerrallaan. Ei niin, että toinen lörpöttää asian vierestä 15 minuuttia. Toinen sanoo aiheeseen liittyen pari minuuttia. Täystyrmäys ja oma lörpötyksen jatko taas seuraavat 15 min. Kahta kertaa kauemmin en jaksanut ja onneksi terapeutit tajusivat kysyä tulemmeko vielä. Siitä sentään olimme samaa mieltä, että tämä saa nyt riittää.
Parisuhdeterapeutin osa on hankala. Kahta asiakasta, avioparia pitäisi kohdella tasapuolisesti, mutta tasapuolinen kohtelu on mahdollista vain, jos terapeutti tuntee läpikotaisin molempien persoonan, tarpeet, toiveet. Tämän vuoksi tasapuolinen kohtelu onnistuu silloin, kun terapeutti tietää ja tuntee parin yksilölliset erot ja kohtelee heitä yksilöinä.KUKAAN ULKOPUOLINEN IHMINEN EI KYKENE EIKÄ TARVITSE KYETÄ TUNTEMAAN AVIOPARIA NOIN HYVIN. KUMPAISENKIN TULEE ITSE HUOLEHTIA ETTÄ TULEE KUULLUKSI JA YMMÄRRETYKSI. Tuo puolestaan aiheuttaa hankaluutta, kun yleisesti parin toinen puolisko haluaa jotain, ja toinen jotain muuta. Esimerkiksi toinen on tullut terapiaan vain siksi, että toinen pyysi. Toisella kun on niitä ongelmia, jotka eivät koske puolisoa, vaikka kaikki toisen puolison ongelmat koskivat toista puolisoa jotenkin. NÄMÄ KUULUVAT IHMISTEN PERUSVELVOLLISUUKSIIN, ON KYETTÄVÄ AJAMAAN OMIA ETUJA, ETTÄ SOPUUN PÄÄSEMINEN OLISI MAHDOLLISTA.
Itselläni kirkon terapiasta huonoja kokemuksia. Siellä oli kaksi terapeuttia, mies ja nainen. He eivät johtaneet keskustelua kovin kummoisesti, puhumattakaan jämäkästi. Antoivat mieheni, nyt exän jaaritella itsestään, kehua työpaikkaansa yms. minkä vuoksi terapiaan ei todellakaan lähdetty. Jos yritin puhua aiheesta, minuutin, pari mies tyrmäsi sen oitis, ja jatkoi omia juttujaan, joita terapeutit silmät pyöreänä kuuntelivat keskeyttämättä. MINÄ TEIN HEILLE SELVÄKSI ETTÄ ENSIN PUHUU TOINEN, ILMAN ETTÄ KUKAAN KESKEYTTÄÄ JA SITTEN TOINEN. HOMMA TOIMI JA PÄÄSIMME USEISTA ASIOISTA YKSIMIELISYYTEEN Pelkkää ajan tuhlausta ja kärsimystä koko juttu. Se mitä terapeuttien olisi pitänyt tehdä, jakaa puheenvuorot tasapuolisesti.MINÄ TEIN ITSE TÄMÄN HETI SELVÄKSI KAIKILLE. En tarkoita, että molemmat olisivat saaneet sekunnilleen puhua saman ajan. Mutta jonkinlaista rotia olisi saanut jo siitä, että olisi sanottu selkeä aihe tai kysymys, josta molemmat saa puhua maksimissaan pari-kolme minuuttia kerrallaan. Ei niin, että toinen lörpöttää asian vierestä 15 minuuttia. Toinen sanoo aiheeseen liittyen pari minuuttia. Täystyrmäys ja oma lörpötyksen jatko taas seuraavat 15 min. Kahta kertaa kauemmin en jaksanut ja onneksi terapeutit tajusivat kysyä tulemmeko vielä. Siitä sentään olimme samaa mieltä, että tämä saa nyt riittää. TERAPEUTIT EIVÄT KORJAA MITÄÄN, SEN TEKEE AINA PARISKUNTA ITSE. TERAPEUTIT OHJAAVAT KESKUSTELUA OIKEUDENMUKAISESTI, MUTTA KYLLÄ IHMISTEN TULEE ITSE OLLA AKTIIVISIA AJAMAAN OMAA ASIAANSA.
Miksi et kyennyt ottamaan tilannetta haltuun, miksi jätit hyvän tilaisuuden käyttämättä, sinulla olisi ollut hyvä mahdollisuus saada terapeuteilta tukea että molemmat olisivat saaneet saman aja keskusteluun. Kysymys on kommunikointi/neuvottelutaidoista.
Siis sinä annoit exän puhua ei terapeutit, se olisi ollut sinun tehtävä kertoa asia ja ohjata tilanne niin että olisit saanut oikeutta (Antoivat mieheni, nyt exän jaaritella itsestään..)
Miksi on niin vaikeaa ymmärtää että jokainen ihminen on vastuussa omasta hyvinvoinnista, mies ei ole vaimonsa holhooja, kyllä naisen tulee itse vaalia omia oikeuksi ja se ei tarkoita riitelyä, vaan neuvottelua, keskustelua sekä joustoa ja oikeuksien vaalimista, siis neuvottelukykyä. On väärin syytellä exää kun ei itse ole pitänyt kiinni oikeuksistaan, aikanaan. TÄTÄ EN YMMÄRRÄ LAINKAAN
Olen todella pettynyt sinun ymmärtämättömyyteesi, mutta ei voi mitään.
Vaikka terapeutit eivät korjaa paria, mutta mitään edistystä ei parin välillä tapahdu, ei kommunikaatiossa ei missään, jos toinen jatkaa terapeutin luona samaa kuuntelemattomuuttaan ja paasaamistaan kuin kotona. Exää ei pysäytä kukaan. Hän voi vaivatta puhua reilu puoli tuntia putkeen asiastaan, odottaen että häntä kuunnellaan, mutta itse hän ei halua kuunnella ketään. Koska hän on aina äänessä, mitään keskustelua ei pääse syntymään. Jos sellaiseen joutuu mukaan pakotettuna, siinäkään ei käy hyvin. Seuraa entistä pahempi katastrofi, josta joutuu kärsimään kaikki muut paitsi ex.
Jokainen ihminen on vastuussa itsestään ja hyvinvoinnistaan, juuri näin. Siksi hain eroa ja se oli ehdottoman hyvä juttu. Lapsetkin taputtivat käsiään. Perheessähän on sellainen juttu, mielestäni, että kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja kelkastakin jäänyt mukaan yhteiseen hyvään. Mutta jos toinen tarinoi jatkuvasti omiaan, mutta ei kuuntele ja vastaanota mitään ym ym. niin tilanne on mahdoton. Kommunikaatioreitit on totaalisen poikki. Mitään normaaliahan tämä ei ole eikä näin ollut ollut aina. Vasta kun hänen ongelmansa alkoivat, hänestä tuli ongelma läheisilleen.
Ex puhui paljon myös itsekseen. Jopa riiteli itsekseen muuta sekavaa käytöstä. Mutta ei. Hän ei halua hakeutua hoitoon. Viimeinen niitti oli lasten kaltoin kohtelu, ja se, että ex kehtasi aina haukkua vanhinta teini-ikäistä lastaan, joka hakeutui nuorisoterapiaan. Sekä lapsi ja terapia - huonoja, halveksuttavia.
Nykyisin meillä, lapsilla ja minulla menee hyvin. Lapset tulevat toimeen vallan mainiosti myös miesystäväni kanssa. Lapsilla on myös omat kumppaninsa ja ystävänsä. Ainoastaan isä on vielä mörkönä elämässä. Onneksi sentään muutti toiselle paikkakunnalle sukulaistensa riesaksi. Siitä he eivät ole ilahtuneita.
En hauku suinkaan exääni, vaan kerron hänestä. Minä en mahda sille mitään millainen hän on. Olisi kiva jos ymmärtäisit, ettei kommunikointia voi saada sujumaan ihmisen kanssa, joka ei halua kommunikoida. Joka haluaa vain puhua, puhua, puhua. Välillä olla ilkeä ja kohdella huonosti.
(Vaikka terapeutit eivät korjaa paria, mutta mitään edistystä ei parin välillä tapahdu, ei kommunikaatiossa ei missään, jos toinen jatkaa terapeutin luona samaa kuuntelemattomuuttaan ja paasaamistaan kuin kotona.)
MIKSI HYVÄKSYIT TERAPEUTIN LUONA MIEHESI YKSIN PUHUMISEN, VAI KIELLETTIINKÖ SINUA PUHUMASTA. En usko, että terapeutti toimisi toista osapuolta vastaan, jos asiasta asiallisesti mainitsee. Keinoja on, annetaan vuorotellen minuutti aikaa puhumiseen vuorotellen ja paljon muita keinoja. Yksi keino on se että lohkotaan ongemat pieniin palasiin ja sovitaan näistä yksitellen, näin kumpokaan ei pääse sekoittamaan riitoja isoksi massaksi jota ei kukaan ymmärrä. ERO ON USEIN PARAS RATKAISU, MUTTA RIITAISET EROT OVAT TUOMITTAVIA, JOS PERHEESSÄ ON LAPSIA.
Tilanteesi oli ja on tosi erikoinen, eikä varmasti normaali ero. Miehelläsi oli muistaakseni useita ongelmia, joista kerroit aikaisemmin. SINUN OHJEET OMAN KOKEMUKSEN POHJALTA OVAT VARMASTI, HIUKAN TOISENLAISIA KUN NORMI EROISSA. NYT KUN MUISTIN AIKAISEMMAT JUTUTTUSI YMMÄRRÄN AJATUSMALLISI, MUTTA MUILLE EI KANNATA TÄMÄN POHJALTA NEUVOJA ANTAA.
Koita ymmärtää että sinun tilanteesi on poikkeuksellinen, exäsi ongelmien vuoksi, eikä neuvosi muille kokemuksiesi pohjalta ole oikeita. Mutta varmasti ne ovat hyviä ohjeita vastaavissa tilanteissa painiville ihmisille.
Koita ymmärtää että sinun tilanteesi on poikkeuksellinen, exäsi ongelmien vuoksi, eikä neuvosi muille kokemuksiesi pohjalta ole oikeita.
Pieleen ajateltu. Hankalat ja riitaisat erot johtuvat suurimmaksi osaksi tuollaisten em. läpipääsemättömien ristiriitojen vuoksi. Sinä sanot niitä poikkeukselliseksi, mutta sitä ne eivät ole, vaan juuri päinvastoin. NORMAALISTI erot hoituvat pienemmillä riidoilla tai jopa kokonaan ilman niitä.