Applen päivityksen myötä käyttäjä voi valita hidastetaanko puhelimen toimintaa vai ottaako käyttäjä sen riskin, että puhelin sammuilee kesken kaiken. Tämä johtuu siitä, että puhelimen akun sisäinen resistanssi kasvaa akun vanhentuessa eikä sen napajännite enää riitä suuriin kuormituksiin.
Lumioissa akku on helppo vaihtaa itse, mutta niissä on ollut ongelmana akun liittimen suuri kosketusresistanssi mikä saa Lumian sammumaan kesken kaiken. Akun jousimaiset kontaktit löystyvät ajan myötä. Näitä voi kiristää nuppineulalla. Tietysti virtapiikkien ongelmaa voisi lievittää riittävän isoilla elkoilla, mutta kun älypuhelimissa ei ole niille tilaa.
Voi vain arvailla paljonko älypuhelimia on heitetty pois akun vanhenemisen takia. Käyttäjä luulee, että puhelin on rikki, vaikka vika on vain akussa... Laturiin kytkettynä puhelin toimii.
Älypuhelimen keskimääräinen akun kuormitus normikäytössä on vain C:n murto-osia, koska toiminta-aika on vähintään useita tunteja. . Tämä on pala kakkua litium-akulle. Mutta onko älypuhelimille tyypillistä, että se voi hetkellisesti (millisekuntiluokkaa) haukata virtaa paljon enemmän esim. 10 A? Yleismittarilla tällaista ei voi havaita.
Onko kukaan koskaan mitannut digiskoopilla miten älypuhelimen virrankulutus käyttäytyy? Olisi kiva tietää tai ainakin akun napajännite ajan funktiona.
Lumioissa akku on helppo vaihtaa itse, mutta niissä on ollut ongelmana akun liittimen suuri kosketusresistanssi mikä saa Lumian sammumaan kesken kaiken. Akun jousimaiset kontaktit löystyvät ajan myötä. Näitä voi kiristää nuppineulalla. Tietysti virtapiikkien ongelmaa voisi lievittää riittävän isoilla elkoilla, mutta kun älypuhelimissa ei ole niille tilaa.
Voi vain arvailla paljonko älypuhelimia on heitetty pois akun vanhenemisen takia. Käyttäjä luulee, että puhelin on rikki, vaikka vika on vain akussa... Laturiin kytkettynä puhelin toimii.
Älypuhelimen keskimääräinen akun kuormitus normikäytössä on vain C:n murto-osia, koska toiminta-aika on vähintään useita tunteja. . Tämä on pala kakkua litium-akulle. Mutta onko älypuhelimille tyypillistä, että se voi hetkellisesti (millisekuntiluokkaa) haukata virtaa paljon enemmän esim. 10 A? Yleismittarilla tällaista ei voi havaita.
Onko kukaan koskaan mitannut digiskoopilla miten älypuhelimen virrankulutus käyttäytyy? Olisi kiva tietää tai ainakin akun napajännite ajan funktiona.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Voi vain arvailla paljonko älypuhelimia on heitetty pois akun vanhenemisen takia."
eikä tuo edes ole hölmöin syy heittää laitetta pois. itsekin olen ser-kontista pöllinyt useampia täysin toimivia läppäreitä. vain windows on mennyt jumiin. linuxilla saanut ihan toimivia koneita näistä.
Kannattaa vaihtaa vanhat kuivuneet elektrolyyttikondensaattorit ennen virrankulutuksen mittaamista.
Kyllä noissa älypuhelimissa on aika isot tantaalielkot. Jopa Nokia 3210 sisältää konkkaa 2500uF edestä. Oon käyttänyt Nokia 500 ulkoisella akulla, jossa on 40cm pitkät ohuehkot johdot. Toimi hyvin 2 viikon reissussa. Eli kytkin tuon akun alkuperäisen tilalle, säästää hyötysuhteessa kun ei tarvitse tehdä turhaa 3.7V -> 5V -> 3.7V muunnosta. Pitää joskus katsoa minkälaista virtaa se ottaa akusta. Nokia 500 latausliittimestä oon mitannut, aloittaa 100mA virralla ja nostaa hitaasti kunnes jännite kyykkää. Kätevää jos lataa esim aurinkokennolla!
Lumia920 kuluttaa max lähetin teholla n 1A. Valot 0,3A ja käytöstä riippuen joku video puhelu max noin 2...4A. Akkua asennettaessa tyhjä elko imee n 23A us pituisen virran Li akusta, eli akun&liittimen vastus n 0,15ohm 4,3V täysi akku.