Olen tutkinut jämsän historiaa. Miksi kaikki ökytalot/kartanot ovat lähellä jokea ja lähellä toisiaan. Keskustan alueella oli monia kartanoita ja on edelleen joitain jäljellä. nyky seppolassakin on ainakin 6 kartanoa.
kartanoita
torppariXII
293923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
vitikkalan- kartano, tauriala, ruotsula, saari, hinkkala, könkkölä, konkola, pänkälä,kottila, kaipola ja yms
Ja oli vielä nyt jo purettu Vakaslahti Virmapyhän ja Polvelan mutkan välisellä osuudella.
No tietysti siksi, että parhaat viljelysmaat olivat joen varrella, ja myös Jämsänjoki oli aikoinaan erinomaisen hyvä lohiapaja, mitä ei nykyään osaisi kuvitellakaan.
Jossain vaiheessa lupa lohen pyyntiin myönnettiin ainoastaan Jämsän kappalaiselle.
Saittui osumaan silmiin teidän keskustelu.
Etelä-Pohjammaalla talojen parempi puoli oli aina joelle päin. Sontatunkio sitten joesta poispäin, missä meni tiet jokien reunoilla, eli nykyään sontatunkio (jos lehmiä vielä) törkeästi tielle päin :) .
Miten oli sielläpäin julkisivu aikoinaan kartanoissa tai isoissa taloissa joen tai vesistöjen varrella?
Talot pyrittiin entisaikaan rakentamaan järvien ja jokien, yleensä vesien äärelle, koska vesistöt olivat tärkeitä ja oikeastaan ainoita kulku ja kuljetus väyliä. Kirkotkin olivat rannoilla siksi, että ihmisten oli helppo tulla niihin kirkkoveneillään. Kosket olivat tärkeitä energian saannin kannnalta. Myllyt olivat usein juuri siksi koskien äärellä. Ja myöhemmin teollisuuslaitokset, samasta syystä.
Tuohon edellisen kirjoittajan asiaan lisäisin sen verran, että puutavara tuotiin sahoille ja tehtaille juurikin uittamalla. Ja säilytettiin vesivarastoissa rannoilla. Myös maatalouden tuotteita vietiin myyntiin veneillä ja lautoilla vesiväyliä myöten.
Kartanon maat ulottuivat naapuripitäjän rajalle asti verraten kapeana kaistaa, vaikka asuintalo oli jokirannassa.
Könkkölänkin maita ja torppareita aina kuoreveelle asti.
Nyt ei ole pystyssä kun vitikkalankartano.ja Saari mutta ei siitä sen enempää..
Kiva kuulla että teilläpäin samalla tavalla. Esim Piuholan talo meni Kyrönjoesta aina Ylihärmään asti, aikoinaan.
Pitääpä tulla joskus käymään Jämsässä, katselemaan seutuja.
könkkölä. kuka sen omistaa? 90 luvun alussa sielä oleili kylän alkoholistit ja tomppa kävi koulunsa..
Tuliko Tompasta myöhemmin kunnon työmies tai muuten akateeminen mies?
Eikös näitä tiloja ns.lohkottu jo Isonvihan aikoihin.? Jämsänkin isotilallisilla oli maita tuonne kuhmoisten taakse. Josta "torpparit" pystyi ostaan oman plänttinsä. Ja joistakin tuli taas uusia isotilallisia.
Karhalan kartano on aika iso kartana siinä saaren kartanon lähistöllä.
Anjalan kartano..
No onhan tätä aluetta pikkasen pinta raapaistu. Eli tutkittu. Siihen liittyy Linnasenmäki, Linnavuori (kuhmoinen) Jämsän joenrantoja ei ole kuin murto-osalta tutkittu. Ja ne rannat eivät ole ne mitkä on nyt. Jämsä on ollut melkovarmaan jo kauan sitten kaupantekopaikka, ennenkuin kartanoita edesmietittiin. Ei siihen aikaan semmonen matka kuin 80km tuntunut missään. Siis metsiä pitkin ja vesistöä hyväksi käyttäen.
Ps. Linnavuoreen valmistuu juuri uudet portaat. Kannattaa käydä.
Mitäs jos, hommais iso kartanon ja maita ja sitten 20 kpl ihmisiä orjiksi tekeen ilmatteeks kaik työt ja jos alkavat oikeuksiaan vaatiin, niin tapulille kuten 1918, oisko vapaaehtoisia?
ei mutta nykyäänhän saisin miljoonien tuet ja ulkomailta lähes ilmaista työvoimaa..näin se suomi on kehittynyt oikeusvaltioksi..
Mikään asian suhteen ei tarvittu edes muutosta ja rahaa virtaa kun jäsen kirjakin ok.
Oliko se nyt Robert De Niro vai kuka kuuluisa näyttelijä kun vastasi hienosti hältä kysyttäessä , että miten se on tuon valtavan omaisuuden ja rahamäärän kanssa ?
Tuumi , että pitää olla paljon rahaa , että selviytyy sen suuren rahamäärän mukanaan tuomista ongelmista .. Rahalla !
Siinähän on Jämsänjoen alussa Wanha museosuojeltu hirsimökki , joka oli aikoinaan vallan vireä kauppapaikka. Ihmisiä asui ja viljeli maata Päijänteen saarissa ja saloilla , ja soutivat maitonsa sun muut sinne edelleen kuljetattiviksi.
Joten kulkuyhteydet , jotka täällä jo mainittiin , olivat varmaankin yksi suurimpia syitä siihen , että jokivarret olivat suosittuja . Myös ko.alueiden viljaisuus , mainittu sekin ylempänä.
Kannattaa mennä kirjastoon.(toki netti.) Sieltä löytyy paljon Jämsän historiikkia. Jo kauan sitten kun ei ollut edes kauppala. Kyllä näistä tietoa löytyy. Kun vain jaksaa etsiä.
Hyvä kun kukaan ei ole sotkenut tätä muilla teksteillä.
Totta. Kuulemma sieltä kalliolta Jämsänjoen varresta ennen Kaipolaa. Siellä korkealla mäellä on todella wanha käräjäpaikka tms. Eli näitä tälläisiä käräjäkiviä kuulemma.
Ajoittunee viikinki aikakauteen ?
Eli on sitä populaa jokivarsilla oleillut .
Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Virmapyhästä EI ole löytynyt KÄRÄJÄKIVIÄ, eikä sitä paljon puhuttua UHRIPAIKKAA.
Sen sijaan kivikautiseen asutukseen liittyviä kvartseja, sekä palanutta luuta on löytynyt sekä alla olevat löydöt..
"Virmapyhänvuoren pohjoispuolelta, Jämsänjoen varresa on 1800-luvulla löytynyt rautakautinen kirves KM 2267:9."
"Noin 160 metrin päästä Vinnin maalta on löytynyt reikäkivi (inv 1994/Katiskoski, kohde 16)"
Ai jaa .. No sitte ; )
Joesta on löytynyt kadoksissa ollu terhi peräprutku.
Terhi moottorit , samoin kuin Vire moottorit ovat pala suomalaista historiaa .
Asusteltiin siinä Valmetin liepeillä Jyskässä aikoinaan , kun ne niitä tekivät siellä.
Jyskän saunarannassa Valmetin inssit testailivat niitä ja talvella Terhin moottorikelkkoja.
Nöösinä kaivettiin nenää rannalla.
; ) Tai TE jämpsäläiset Pitää lisätä tuohon paatokseen yllä.. Unohin ihan , että minähän muutin vähä aikaa sitten pois .
Terkkuja ja kaikkea sopuisaa ja mukavaa !
Näin se menee kun on pihalla , sori ; )
Onhan Jämsänkoskellakin tämä tunnettu Pohjois-Koreaa ihannoiva kommunisti, jonka rinnassa koreilevat Pohjoiskorean myöntämät peltiset naurettavat lämyskät...
Taitaa olla humorilla ja provolla ?
Olisko ?