Oikeusministeriö on perustanut projektin nimellä: ”Korruption vastainen yhteistyöverkosto”. Tuleeko tämä instanssi toimimaan nimensä veroisesti ja millaisin keinoin?
Tässä esimerkkitapauksessa on näkyvää konkretiaa, miten rakenteellinen korruptio oikeuslaitoksen sisällä tapahtuu. Miten tämä olisi tulevaisuudessa estettävissä?
Siviilioikeuden professori Juhani Kyläkallio on sanonut tästä tapauksesta: “Ettehän te taistele vain itsenne puolesta, vaan te taistelette kaikkien muidenkin omaisuuden suojan puolesta”. Hänen viestinsä tarkoittaa, että tästä on syntynyt ”hyvävelioikeudessa” ennakkotapaus johon voidaan vedota jokaisessa seuraavassa omaisuudenriistotapauksessa.
Kyseessä on erittäin vakava oikeuslaitoksemme rakenteellisten korruption vaikutuksella tuotettu, 37 vuotta jatkunut oikeuden päätösten ketju. Tästä on näyttöä henkilötodistusten ja asiakirja-aineiston muodossa.
Millä perusteella väitän, että tähän kaikkeen on vaikuttanut rakenteellinen ja sosiaalinen korruptio?
37 vuotta, eri oikeusasteissa ja oikeusvalvonnassa, käsitellystä tapauksesta koottiin julkaisu joka jaettiin eduskuntaan ja pyydettiin kansanedustajia (10 kpl) viemään oikeusasiamiehen laiminlyönti perustuslakivaliokunnan kautta valtakunnanoikeuteen ratkaistavaksi. Näyttää siltä, että kymmentä oikeudentuntoista kansanedustajaa ei Suomesta enää löydy. Rakenteelliseen korruptioon kuuluu toimen menettämisen pelko tai sillä pelottelu eli kiristys, sekä ammattikunnan maineen suojelu.
Suomeen tarvittaisiin poliittisesti riippumaton perustuslakituomioistuin oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole joten prosessi voi edetä tutkintaan ja valtakunnanoikeuteen, ainoastaan perustuslakivaliokunnan kautta. Tämän mahdollistaa kyllä laki. MUTTA... poliitikot eivät ilmeisesti uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus (nimi poistettu tästä, mutta löytyy dokumenteista) toimesta, sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu hovioikeuden tuomari” (nimi poistettu tästä, mutta löytyy dokumenteista) joka on ohittanut omistusasiakirjat ja näytön. Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä, hänkin hovioikeuden tuomari, (nimi poistettu tästä, mutta löytyy dokumenteista) on kirjoittanut tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin uuteen, "sopivaan muotoon", sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana on toiminut korkein oikeus siunaamalla päätökset tapausta tutkimatta. "Tutkimatta" on pakko sanoa, koska muuten heitä pitäisi syyttää rikollisen suojelusta. KKO:n päätös on hyvin niukasti vaivauduttu edes kirjoittamaan, se on kopioita virheellisistä tuomioista, kommentilla: "asia on ratkaistu". Toinen vaihtoehto KKO:n ratkaisuksi on ollut, että ei anneta valitusoikeutta. Näin on päästy helpoimmalla ikävästä tapauksesta käsiä likaamatta. Kuitenkin on osallistuttu virheellisten päätösten peittelyyn.
Oikeusasiamies ei ole ottanut tapausta tutkittavakseen ja oikeusministeriössä painostettiin virkamies allekirjoittamaan kielteinen (väärä) päätös asiasta.
Kun perustuslakivaliokunnassa toimivat kansanedustajat, joiden joukossa on runsaasti lakimiehiä ja kaikilla on poliittinen tausta, ei sieltäkään oikeutta löydy. Lakimiesten on syytä olla hyvissä väleissä oikeuslaitoksen kanssa, samoin kansanedustajien, jos aikovat toimia alalla tulevaisuudessa.
Miksi TE nimittäisitte tällaista kohtelua oikeuslaitoksessa ja oikeusvalvonnassa, jonka pitäisi olla turvaamassa kansalaisten oikeusturva ja virheellisten tuomioiden oikaisuelin?
Tämän selkeämpää rakenteellisen korruption esimerkkitapausta saa turhaan etsiä.
Tapauskuvaus löytyy, eduskunnalle jaetusta, lyhennetystä PDF versiosta osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf
Verkkosivuilla on koko oleellinen tausta-aineisto (kannattaa erityisesti lukea mitä kaksi oikeustieteen professoria on sanonut tästä tapauksesta):
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Rakenteellisesta korruptiosta löytyy materiaalia oikeusministeriön palvelimelta:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/#comments
Rakenteellinen korruptio on poliitikkojen yksi vankka tukipilari. Poliitikot istuvat puolestaan isojen yritysten hallituksessa ja hoitavat, poliittisia rakenteitaan hyödyntäen painostuksen oikeusvalvonnan puolella. Tuo mallitapaus on toiminut juuri siten, lisättynä oikeuslaitoksen omalla, kollegiaalisella suojelulla. Korkein oikeus ei ole enää voinut tunnustaa hovioikeuden tuomareiden häpeällisiä rikkeitä, joten se on osallistunut virheiden peittelyyn.
Toivoa sopii, että oikeusministeriön alainen, Korruption vastainen yhteistyöverkosto, saisi aikaan jotakin. Sen käynnistyminen vaikuttaa tosin järkyttävän hitaalta. Kaksi vuotta on kulutettu ja saatu aikaan ”esitysluonnos” korruption vastaisesta strategiasta ja projektissa on vaihtunut melkein puolet sen alkuperäisistä henkilöjäsenistä (10 henkilöä 24 henkilöstä). Projekti on alkanut itse asiassa jo vuonna 2008 EU:n n toimielimen GRECOn "suosituksesta".
Tässä esimerkkitapauksessa on näkyvää konkretiaa, miten rakenteellinen korruptio oikeuslaitoksen sisällä tapahtuu. Miten tämä olisi tulevaisuudessa estettävissä?
Siviilioikeuden professori Juhani Kyläkallio on sanonut tästä tapauksesta: “Ettehän te taistele vain itsenne puolesta, vaan te taistelette kaikkien muidenkin omaisuuden suojan puolesta”. Hänen viestinsä tarkoittaa, että tästä on syntynyt ”hyvävelioikeudessa” ennakkotapaus johon voidaan vedota jokaisessa seuraavassa omaisuudenriistotapauksessa.
Kyseessä on erittäin vakava oikeuslaitoksemme rakenteellisten korruption vaikutuksella tuotettu, 37 vuotta jatkunut oikeuden päätösten ketju. Tästä on näyttöä henkilötodistusten ja asiakirja-aineiston muodossa.
Millä perusteella väitän, että tähän kaikkeen on vaikuttanut rakenteellinen ja sosiaalinen korruptio?
37 vuotta, eri oikeusasteissa ja oikeusvalvonnassa, käsitellystä tapauksesta koottiin julkaisu joka jaettiin eduskuntaan ja pyydettiin kansanedustajia (10 kpl) viemään oikeusasiamiehen laiminlyönti perustuslakivaliokunnan kautta valtakunnanoikeuteen ratkaistavaksi. Näyttää siltä, että kymmentä oikeudentuntoista kansanedustajaa ei Suomesta enää löydy. Rakenteelliseen korruptioon kuuluu toimen menettämisen pelko tai sillä pelottelu eli kiristys, sekä ammattikunnan maineen suojelu.
Suomeen tarvittaisiin poliittisesti riippumaton perustuslakituomioistuin oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole joten prosessi voi edetä tutkintaan ja valtakunnanoikeuteen, ainoastaan perustuslakivaliokunnan kautta. Tämän mahdollistaa kyllä laki. MUTTA... poliitikot eivät ilmeisesti uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus (nimi poistettu tästä, mutta löytyy dokumenteista) toimesta, sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu hovioikeuden tuomari” (nimi poistettu tästä, mutta löytyy dokumenteista) joka on ohittanut omistusasiakirjat ja näytön. Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä, hänkin hovioikeuden tuomari, (nimi poistettu tästä, mutta löytyy dokumenteista) on kirjoittanut tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin uuteen, "sopivaan muotoon", sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana on toiminut korkein oikeus siunaamalla päätökset tapausta tutkimatta. "Tutkimatta" on pakko sanoa, koska muuten heitä pitäisi syyttää rikollisen suojelusta. KKO:n päätös on hyvin niukasti vaivauduttu edes kirjoittamaan, se on kopioita virheellisistä tuomioista, kommentilla: "asia on ratkaistu". Toinen vaihtoehto KKO:n ratkaisuksi on ollut, että ei anneta valitusoikeutta. Näin on päästy helpoimmalla ikävästä tapauksesta käsiä likaamatta. Kuitenkin on osallistuttu virheellisten päätösten peittelyyn.
Oikeusasiamies ei ole ottanut tapausta tutkittavakseen ja oikeusministeriössä painostettiin virkamies allekirjoittamaan kielteinen (väärä) päätös asiasta.
Kun perustuslakivaliokunnassa toimivat kansanedustajat, joiden joukossa on runsaasti lakimiehiä ja kaikilla on poliittinen tausta, ei sieltäkään oikeutta löydy. Lakimiesten on syytä olla hyvissä väleissä oikeuslaitoksen kanssa, samoin kansanedustajien, jos aikovat toimia alalla tulevaisuudessa.
Miksi TE nimittäisitte tällaista kohtelua oikeuslaitoksessa ja oikeusvalvonnassa, jonka pitäisi olla turvaamassa kansalaisten oikeusturva ja virheellisten tuomioiden oikaisuelin?
Tämän selkeämpää rakenteellisen korruption esimerkkitapausta saa turhaan etsiä.
Tapauskuvaus löytyy, eduskunnalle jaetusta, lyhennetystä PDF versiosta osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf
Verkkosivuilla on koko oleellinen tausta-aineisto (kannattaa erityisesti lukea mitä kaksi oikeustieteen professoria on sanonut tästä tapauksesta):
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Rakenteellisesta korruptiosta löytyy materiaalia oikeusministeriön palvelimelta:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/#comments
Rakenteellinen korruptio on poliitikkojen yksi vankka tukipilari. Poliitikot istuvat puolestaan isojen yritysten hallituksessa ja hoitavat, poliittisia rakenteitaan hyödyntäen painostuksen oikeusvalvonnan puolella. Tuo mallitapaus on toiminut juuri siten, lisättynä oikeuslaitoksen omalla, kollegiaalisella suojelulla. Korkein oikeus ei ole enää voinut tunnustaa hovioikeuden tuomareiden häpeällisiä rikkeitä, joten se on osallistunut virheiden peittelyyn.
Toivoa sopii, että oikeusministeriön alainen, Korruption vastainen yhteistyöverkosto, saisi aikaan jotakin. Sen käynnistyminen vaikuttaa tosin järkyttävän hitaalta. Kaksi vuotta on kulutettu ja saatu aikaan ”esitysluonnos” korruption vastaisesta strategiasta ja projektissa on vaihtunut melkein puolet sen alkuperäisistä henkilöjäsenistä (10 henkilöä 24 henkilöstä). Projekti on alkanut itse asiassa jo vuonna 2008 EU:n n toimielimen GRECOn "suosituksesta".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.