hei kaikki. Olen suunnitellut hankkia norskin, ison kollin. Olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia kisuista, paljon täyskasvuset leikatut kollit painaa, ruokavaliosta, pitävätkö vedestä, voiko kuljettaa autossa ihan vain valjaissa ja sylissä. entä tykkäävätkö olla sylissä? lisäksi otan mielelläni vastaan kaikenlaista tietoa niistä. ja jos jollakin kokemuksia sekarotuisista, tai muuten vain rekisteröimättömistä, niistäkin luen mielelläni. kiitos kaikille etukäteen!
norjalaisista metsäkisuista kysyttävää
minna
11540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kissan on _aina_ oltava kuljetusboxissa autossa. Mietipä kolaritilannetta: 5-kiloinen kissa painaa "hieman" enemmän kuin 5 kg, kun se jatkaa matkaansa auton sisällä, vaikka auto pysähtyy. Eipä paljon huvittaisi saada sellaista niskaan. Samasta syystä autoni ei liiku mihinkään ennen kuin kaikilla ihmisillä on turvavyöt kiinni. Meillä kissojen boxit ovat turvavöissä kiinni, boxinkin paino muuttuu melkoiseksi kolaritilanteessa. Kissa - kuin myös boxissa oleva kissa - lentää etulasin läpi kuin leppäkeihäs. Boxissa olevan kissan todennäköisesti löytää, mutta entäs sellaisen kissan, joka lentää lasin läpi täysin vieraaseen ympäristöön ja on jo pelkästä kolarista peloissaan? Jos olet käynyt autokoulun, ymmärrät varmasti miten tärkeää on pitää kissa boxissa autoillessaa, ja boxi sitten vielä turvavöissä ;)
Toivottavasti kellään ei ole sekarotuisia tai "muuten vain rekisteröimättömiä". Pitkäkarvaiset ja puolipitkäkarvaiset maatiaiset ovat asia erikseen, mutta sekrrotuisia ja rekisteröimättömiä "rotukissoja" en hyväksy - eikä hyväksy kukaan muukaan, joka ymmärtää kissojen kasvattamisesta jotakin =)
Ei se, että kissat on rekisteröity takaa hyvää hoitoa, ei ainakaan sellaista mitä itse katson hyväksi hoidoksi. Kuinka moni rekisteröity kollikissa tälläkin hetkellä asuu ikkunattomassa kylpyhuoneessa hyvämaineisessa kissakennelissä.
Yhdenkin arvostetun Kennelin kertomuksesta nousi ihan mullakin karvat pystyyn kun näyttelyissä hyvin menestynyt kollikissojen omistaja kertoi, että kissat pääsevät vuorollaan vähäksi aikaa jaloitteleen isompiin tiloihin melkein päivittäin.
Leikkaamattomat kollikissat valitettavasti merkkailee on ne sitten rekisteröityjä tai maatiaiskissoja.
Ei tietenkään rekisteröinti takaa kissan hyvää hoitoa. Vaan eipä takaa rekisteröimättömyyskään. Ne, jotka kasvattavat sekarotuisia kissoja, harvoin esim. testaavat kissansa FIVin, FeLVin ja sienen varalta tai määrittävät kissojensa veriryhmät. Muistaakseni meni niin, että naaraat on testattava kerran vuodessa, urokset jokaisen astutuskerran jälkeen.
Varmasti Suomestakin löytyy niitä sikoja, jotka pitävät siitoskollia hirveän pienessä suljetussa huoneessa. Onneksi en henkilökohtaisesti tunne sellaisia ihmisiä. Sen sijaan tunnen/tiedän useamman siitoskollin omistajan, joiden kolleilla on ihan vapaat oltavat kotona. Tiedän myös siitoskolleja, jotka eivät lainkaan merkkaile. Näitä tuskin on kovin montaa, mutta pari nyt satun tietämään.
En kuitenkaan pidä pahana sitä, että kolli pidetään erillisessä huoneessa kissalassa (kissakenneliä sanotaan kissalaksi), jossa on myös leikkaamattomia naaraita. Muutenhan kolli astuisi jokaisen naaraan välittömästi, ja se ei suinkaan ole tarkoitus. Yhdistelmiä on mietittävä tarkoin. Kollin kanssa on kuitenkin vietettävä paljon aikaa päivittäin. On paljon parempi, että kollilla on oma huone/omia huoneita ja iso ulkotarha, jossa se saa oleskella kuin että se kulkisi pitkin kyliä astumassa jokaisen vastaantulevan naaraskissan ;) Ikävä kyllä monet leikkaamattomien maatiaisten/kotikissojen omistajat antavat lemmikkinsä ulkoilla vapaasti ja sillä tavalla syntyy vain lisää ei-toivottuja pentuja Suomeen =(. Lisääntymisen valvonta ja kissan leikkauttaminenhan ei ole pelkästään naaraskissan omistajan velvollisuus.
Oma uroksemme (pitkäkarvainen maatiainen) ei muuten merkkaillut ollenkaan ennen kastrointia. Pekua paljonkin kyseltiin isäksi, mutta en moiseen suostunut: Pekulla on knikki (eli häntämutka), joten se myös periyttää knikkiä.
..ansaitsee kuitenkin hyvän kodin ja hyväksynnän jos on hyljätty elämänsä varrella. Löytikset kunniaan! Sitten kasvattajat ja maanrakoon ei rek. pentujen tehtailijat. Kategoriaan kuuluu myös perinteiset maalaistalot sisäsiittoisine tallikissoineen ja "tehdään vain yhdet pennut ja sitten leikataan"-tyypit.
kuuluu lemmikin perustarvikkeisiin, eli tämä(kin) on ennen kissan ottamista ostettava. Kuten Tabby fiksusti totesi, on järjetöntä edes kuvitella matkustavansa autossa kissa sylissä tai kissa valjaissa.
Jos olet kiinnostunut Norjalaisesta Metsäkissasta, etkä tavallisesta kotikissasta, otahan yhteys järjestön kautta rodun kasvattajaan. Toki varmaan myös pitkäkarvainen maatiaiskissa on kiva lemmikki. Rekisteröimättömät "rotu"kissat ovat luonnollisesti kotikissoja, eikä millään voida todistaa niistä mitään rotua. ;) En omaa onneksi kokemusta, sillä huonoa kokemusta on helposti tilattavissa -> pentutehtailijat.
moi en tiedä paljonko kolli painaa mutta
kolli syö vaikka kalaa kunhan osaa syödä.
yleensä eivät pidä vedestä en yhtään suosittele
pelkissä valjaissa autossa.useammat kissat tykkäävät olla sylissä
Meillä kuoli tässä syyskuun alussa 13-vuotias norskipoika..:(
Sillä oli aika usein ummetusta..en tiedä liittyykö jotenkin tähän rotuun. Mutta ei auttanut ruokavalion muutokset eikä mikään.
Oikein mukava kissi oli ja sylissä viihtyi ja autossakin tykkäsi olla sylissä.
Oma norskikolli painaa 7kg, mutta mainarit ovat vielä isompia, jos sitä haet. Niin norskin kuin jokaisen muunkin kissan ruokavaliota on LIHA. Ei markettiraksut tai säilykepaskat, vaan raaka tuore liha. Eläinkaupan laadukkaimpia raksuja voi tarjota jos katsoo sen tarpeelliseksi. Kalaa ja sisäelimiä vain kerran viikossa, sydän on kuitenkin lihas. Lue ruokapuolen kesakusteluja.
Norskin pitkä karva jää helposti suolistoon, joten kasvata kauraa tai vehnää jatkuvasti, jotta karvat poistuvat. Harjaamista vaatii paljon, kainalotakkujenkin leikkuuseen kannattaa kissa pienenä totuttaa.
Autosta, sylistä ja vedestä pitäminen ovat yksilöllisiä rodusta riippumattomia piirteitä, mutta oma norski on ainakin kovin lunki ja sopeutuvainen katti, jopa enemmän koira kuin kissa, silti ihan mammanpoikalälläri.
kiitos kaikille vastanneille, otan vieläkin mielelläni ihan mitä tietoa vaan norskeihin liittyen.maine coonin haluaisin,m utta en viitsi ottaa sitä, kun kaikki kasvattajat sanovat sen tylsistyvän yksin, jos ei ole muita eläimiä. ajattelin ensin sen norskin ottaa ja sitten maine coonin seuraavaksi, kun tilaa on tarpeeksi. olisin halunnut kuulla vielä rokotuksista, mikä merkitys niillä on? kasvattajathan rokottavat ne, mutta jos ostat muualta, niin he eivät. olen kuullut paljon huonoa sellaisista maatiaisen ja norskin sekotuksista, mutta 2 tutulla sellaiset on eikä mitään. taidan kuitenkin päätyä kasvattajalta hankkimaan, saapahan varmasti hyvän kollin ja haluan kisulle tupsut korvien päihin ja tietyn värisen. tiedättekö eteläsuomesta sellaisia kasvattajia, joilla on isoja norskeja, jotta vois pennutkin olla sioja norskeja.asun itse lahdessa, että mieluiten 200km säteellä. väri olisi mikä muu tahansa kuin musta, valkoinen tai punertava.
Ompa mukava kuulla että joku päätyy kasvattajalta ostamaan! Harmittaa kun ihmiset eivät ymmärrä, että vaikka sattuisikin suhteellisen terveen (harvinaista) puolirotuisen saamaan halvalla pentutehtailijalta, tulee silti tukeneeksi täysin epäeettistä toimintaa eläinten kustannuksella. Siinä leikitään eläinten terveydellä ja syödään asialleen omistautuneiden tunnollisten kasvattajien leipää.
Jos kuitenkin virallinen kasvattaja johon olet yhteydessä on sitä sorttia, että lupaa paperit myöhemmin tai on muuten vain epämääräinen, vaihda palvelua luotettavampaan ja rehelliseen.
Katso kissaliiton sivuilta kasvattajat.
Tunnollinen kasvattaja rokottaa kissat 12-viikkoisina ja sinä hoidat tehosteen kuukauden päästä ja sitten vuosittain. Kasvattajalta saat rokotuskortin, johon kaikki kissan suoritetut rokotteet aina merkitään, jottei käy vahinkoja. Myös sisäkissoilla on ehdottomasti pidettävä vähintään 3.rokote aina voimassa, koska tappavat taudit voi tuoda kengissä kotiin.
Kolmoisrokotteessa on kissarutto, herpes ja kaliki, kaikkiin kuolee jos tartunnan saa. Rutto on pahin ja sitä on liikkeellä. Se kulkeutuu jopa vaatteissa ja hengitysilmassa ja säilyy maaperässä vuodenkin. Tartunnan saatua rutto itää viikon verran ja kissa menehtyy parissa päivässä. Ei siis ole todellakaan perusteltua jättää rokottamatta sisäkissoja, vaikka eräät sitä harrastavatkin, jopa lääkärit!
Onnea matkaan!
päin Hollolaa taitaa olla joku Norskikasvattaja, kun on joskus Mettispentuja myyty Etlarissa. Kannattaa selata kasvattajalistaa ja kysellä ihan suoraan, kenellä olisi pentuja syntynyt tai suunnitteilla.