Jos elämä maistuisi, olisitte kauniita, komeita, fiksuja, perheellisiä tai ei, niin mitä tekisitte? Missä olisitte töissä, mitä harrastaisitte, missä matkustelisitte jne. Itseä ainakin kiinnostaisi matkailu, lähtisin menee täältä. Turhautuneena olen opetellut ulkoa kaikki maailman maat, niin on tullut aika montaa paikkaa mistä valita.
mitä te tekisitte jos olisitte normaaleja?
mitäsduunaat
6273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos nyt aloitetaan sillä etten olisi masentunut, ensiksi laihduttaisin koska se ei onnistu masentuneena. Vuosi sitten oli jakso kun tapailin henkilöä johon ihastuin, laihdutin 30kg puolessa vuodessa tämän henkilön ansiosta ja aloitin uudelleen vuosia sitten lopettamani liikuntaharrastuksen koska ihastustanikin kiinnosti sama harrastus. Muutenkin minusta tuli sosiaalinen muitakin ihmisiä kohtaan ja he alkoivat kiinnostaa enemmän.
Kaikki tämä motivaatio ihan sen takia koska löysin ihastuksen joka oli hetken myös kiinnostunut minusta. Tämän jakson aikana tunsin olevani vapaa masennuksesta ekaa kertaa aikuisiässäni (ja ilman lääkkeitä onnistui). Siksi laihdutus, liikunnat ja muiden ihmisten kanssa tapaaminen alkoi heti sujumaan.
Sitten ihastukseni kiinnostus lopahti, nyt vuosi sen jälkeen paino noussut 10kg, liikunnat lähes loppuneet ja kiinnostus muita ihmisiä kohtaan nolla. Ja alkoholiakin alkanut lähes päivittäin kulumaan kotisohvalla kun tuon tapailun aikana olin jopa viikkoja ilman tippaakaan ja join vain sosiaalisissa tilanteissa.
Tällainen vaikutus vain yhdellä ihmisellä elämääni.
Jälkeenpäin ajatellen toivon etten olisi edes tavannut tätä ihmistä. Nyt tippuu alas tosi korkealta kun aiemmin oli oppinut jotenkin selviämään elämästä masennuksen kanssa.
Olihan se tietty kokemus tuntea hetken millaista on elää ilman masennusta ja oppi ehkä ymmärtämään millaista normaalin ihmisen elämä on. Ennen tätä kokemusta en edes muistanut millaista on olla ilman masennusta, joskus lapsena varmaan viimeksi ilman masennusta mutta sitä ei voi verrata aikuiselämään.
Lähtisin reilaamaan. Hankkisin puutarhamökin, tyttären ja osa-aikatyön. Tässä asemassa ja oloissa ei mitään mahdollisuuksia, eli reilaus siirtynee hamaan harmauteen, ja sitten johonkin halpaan maahan asustelemaan.
JOS olisin ns "normaali?"ihminen, niin muuttaisin "korpeen" asumaan! Luonnonmukaista elämää. Maan omilla tarpeilla. Söisin kalaa niin että alkaisin "haista kalalta kuin tiira" !
No eipä se onnistu, kun kärsin mielialan vaihtelusta.
Toisinaan onnellinen kuin "äidin pikku porsas", toisinaan kuin "maansa myynyt" ; ja hävinnyt kaupoissa
Muuttaisin suomesta mahd.nopeasti pois!
Ilman masennusta nauttisin olostani. Ottaisin kaiken irti elämästä. Tekisin "ihan tavallisia" asioita, kuten kävisin töissä, söisin terveellisesti ja hankkisin koiran. Koiraharrastuksen lisäksi minulla olisi myös jokin liikunnallinen harrastus. Jaksamiseni on niin huono, että kaikki tuo on mahdotonta. Yritän kasvattaa vähitellen jaksamistani käymällä kaksi kertaa viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa ja silloin tällöin hoitamalla tutun koiraa. Olen niin syvällä masennuksessa, että en usko saavuttavani koskaan parempaa jaksamista ja tervehtymistä. Mutta kai se kuuluu masennukseen, että tulevaisuus näyttäytyy toivottomana.