Mikä hyvä takila Saimaalle?

Kieltämättä hyvä pointti. Jos mitoittaa maston vaikka 11,5m korkeaksi ja varustaa kaatosysteemillä, niin pääsee jo valtaosista silloista sellaisenaan ja ne muutamat sitten mastoa kallistamalla.

Olen kyllä kovin eri mieltä. Toki Saimaa poikkeaa paljon merestä, mutta sokkeloisuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri sen takia) on varsin mielenkiintoinen koluttava. Pieniä paikkoja upeita luonnonsatamia on paljon. Moniin kaupunkeihin pääsee myös melkein keskustaan veneellä.

Jos alueella veneilee liian isolla veneellä, niin on pääosin tuon (24m korkean) syväväylän vanki, mutta jos pystyy laskemaan/kääntämään maston alle 9m, niin avautuu jo ihan toisenlaiset vesistöt. Se tykkääkö sitten avomerestä tai sokkeloisesta saaristosta on enemmän jo mielipideasia.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Olen kyllä kovin eri mieltä. Toki Saimaa poikkeaa paljon merestä, mutta sokkeloisuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri sen takia) on varsin mielenkiintoinen koluttava. Pieniä paikkoja upeita luonnonsatamia on paljon. Moniin kaupunkeihin pääsee myös melkein keskustaan veneellä.

Jos alueella veneilee liian isolla veneellä, niin on pääosin tuon (24m korkean) syväväylän vanki, mutta jos pystyy laskemaan/kääntämään maston alle 9m, niin avautuu jo ihan toisenlaiset vesistöt. Se tykkääkö sitten avomerestä tai sokkeloisesta saaristosta on enemmän jo mielipideasia.

Lue lisää

Tarkoitukseni ei ollut antaa noin synkkää kuvaa kuin asian käsitit. Olen itse siellä taistellut mastoni kanssa, joka yltää n. 12 metriin.
Kävimme joku vuosi sitten Pielisellä ja kaikki alitukset pääsi läpi masto pystyssä, paitsi Kaltimon kanavan nousevasta sulkuportista (10,5 m).
Näen tämän asian siten, että jos purjehtiminen on todella tärkeintä (navigare necce est), niin silloin nämä mastosulkeisetkaan eivät aiheuta tuskaa.
Minä kun kuitenkin olen sisimiltäni moottoriveneilijä, niin se aiheuttaa sisäistä ristiriitaa - jonka olen oppinut tiedostamaan.
Yritä löytää paja, joka tekee sinulle mastonkaatojärjestelmän keulalle, niin saat kakun ja voit myös syödäkin sen - kuten rapakon takana sanotaan.
Kaikesta huolimatta hyviä kelejä sinne Saimaan vesille.

Kun Ryövälin loiston eteläpuolelta katsot suuntaan noin 120 astetta ohi Hietasaaren ja Kyläniemen eteesi aukenee Suur-Saimaa ja näkymä Joutsenon - Rauhan välille, jos näkyisivät - etäisyyttä yli 20 mailia. Tietysti muitakin katselukulmia, mutta tuo on jäänyt mieleen, aukeampaa kuin Saaristomerellä...

Ja pelkästä takilastahan asiassa ei ole kyse.

Lateen rigg

Oikea vastaus on tietenkin toppiriki. Osatakilat ovat aina korkeampia kuin yhtä tehokas toppiriki. Katso 70-luvun ruotsalaispursia tai 80- ja 90-luvun ranskiksia.

Tuohan se juuri ongelma, kun veneen pitäisi olla sen verran iso, että on asumiskelpoinen, mutta kuitenkin alle tuon 12m korkea. Valmista ratkaisua ei ehkä ole, joten jonkinlainen mastonkaato tai esim. ketsitakilointi olisi ratkaisu. Ketsi ehkä huono Saimaan sokkeloihin, kun taitaa olle enemmän avomerikäyttöön tehty.

VHF-maston ei tarvitse olla maston huipussa, jos purjehtii vain rannikolla/Saimaalla. Käsikapula riittää turvalaitteeksi, kun kännykkä pelaa kaikkialla. Tai jos kiinteä, niin antenni esim. saalingissa.

Itse tarkoitan tässä yhteydessä Saimaalla koko Vuoksen vesistöä, vaikka itse Saimaa taitaa olla vain Puumalasta etelään oleva osuus. Pohjoisissa jävissä on enemmän noita rajoittavia siltoja, kun etelän suurilla selillä.

Ainakin vanhemassa merikortissa oli hyvä apukartta, johon oli merkattu niin siltojen kuin sähköjohtojen alituskorkeudet. Siitä sai nopeasti yleiskuvan, minne pääsee milläkin mastonkorkeudella. En muista noita ulkoa (ei ole tuota karttaakaan nyt lähellä) mutta varsin suuri osa reiteistä on tuon korkeuden rajoittamia.

Syväväylää pääsee toki alle 24m mastoilla Kuopioon (vai Siilinjärvelle?) asti, mutta sivupistot ko. reitiltä sitten vaikeampia. Mm. kaunis Heinäveden reitti taitaa olla 9m sillan takana, eli oikeastaan millä vaan purjeveneellä vaatii maston kaatamisen.

No joo, itse pidän Saimaana koko allasta, joka on samalla pinnankorkeustasolla, siis Joensuuhun saakka koillisessa, Varkauteen pohjoisessa, Mikkeliin lännessä, Lappeenrantaan etelässä.

Siinä lääniä piisaa ja sillat eivät Mikkelin suuntaa lukuun ottamatta ole rajoitteena. Puruvedelle ei taida Punkaharjun läpi päästä Busteria kummemmalla.

Sitä en tiedä, mitä jossain Kallaveden yläpuolella on, mutta se ei ole Saimaata.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Itse tarkoitan tässä yhteydessä Saimaalla koko Vuoksen vesistöä, vaikka itse Saimaa taitaa olla vain Puumalasta etelään oleva osuus. Pohjoisissa jävissä on enemmän noita rajoittavia siltoja, kun etelän suurilla selillä.

Ainakin vanhemassa merikortissa oli hyvä apukartta, johon oli merkattu niin siltojen kuin sähköjohtojen alituskorkeudet. Siitä sai nopeasti yleiskuvan, minne pääsee milläkin mastonkorkeudella. En muista noita ulkoa (ei ole tuota karttaakaan nyt lähellä) mutta varsin suuri osa reiteistä on tuon korkeuden rajoittamia.

Syväväylää pääsee toki alle 24m mastoilla Kuopioon (vai Siilinjärvelle?) asti, mutta sivupistot ko. reitiltä sitten vaikeampia. Mm. kaunis Heinäveden reitti taitaa olla 9m sillan takana, eli oikeastaan millä vaan purjeveneellä vaatii maston kaatamisen.

Lue lisää

Heinävesi menee 11 m mastolla , myös Kermasta jossa 9,5 m virallinen vapaa korkeus.
Olen mennyt 14 v joka kesä koko Heinäveden reitin läpi 11 m maston kanssa. Ja kyllä , masto pystyssä , veneen siis ;)

ilon-alle kirjoitti:

Heinävesi menee 11 m mastolla , myös Kermasta jossa 9,5 m virallinen vapaa korkeus.
Olen mennyt 14 v joka kesä koko Heinäveden reitin läpi 11 m maston kanssa. Ja kyllä , masto pystyssä , veneen siis ;)

Lue lisää

Muistahan että ne alituskorkeudet riippuvat aina kyseisen kesän veden korkeudesta.
Vuoksenvesistöhän on ollut Imatran voimalaitoksen käyttöön oton jälkeen säännöstelyallas ja heillä on oikeus - Venäjän luvalla - säädellä pääaltaan veden korkeutta erittäin paljon. Minäkin olen nähnyt yli metrin vaihtelun. Lupa on ilmeisesti vieläkin enemmän.
Tämä ei tietenkään vaikuta Kerman sillan kohdalla, mutta joku syyhän siihen täytyy olla kun siellä taulussa seisoo se 9,5 m.
Onko mastonpää siis 11 metriä veden pinnasta mitattuna?
Ilmeisesti heillä on siellä myös jokin korkean veden turvaraja siihen lisäksi varmuusraja, joka antaa tuon kertomasi ”pelivaran”
Kumpa olisin tuon tiennyt, mistä kirjoitat - silloin kun siellä olin 12m mastoni kanssa olisin kyllä silläkin sitä testannut.
Laskin kuuliaisesti maston ja Vaaluvirrassa, josta olisin ilmeisesti selvinnyt kokeilemalla.
Nämä meidän mastojemme korkeudet ovat pieniä nykyveneiden mastoihin verrattuna, joten jos me mielivät noille syrjäkylille, niin jotakin kikkaa heidän täytyy käyttää.

Sähkölinjoja ei nykyisin Saimaalla tarvitse pelätä. Sähköyhtiöt ovat nostaneet ne linjat, jotka ovat jääneet näkyviin, sen verran korkealle että niihin ei osu.
Nuo yhtiöt ovat tehneet runsaasti kaapelointia - se kun on nykyisin kovassa muodissa.
Savonlinnasta Joensuuhun mennessä ei yli 11,5 m maston kanssa kannata Haukiveden puolelta Oraviin yrittää mennä.
Haponlahden avokanavan kautta pääsee 13,6 m maston kanssa Enonvedelle.
Seuraava paikka Joensuuhun mennessä on Savoranta, jossa on kääntösilta syväväylän kohdalla.
Aivan vieressä on kiinteä maantiesilta, jonka alta pääsee 12m maston kanssa.
Ennen Joensuun keskustaa on kääntösilta ja sitten ollaankin kaupungin satamassa.
Pieliselle mennessä pitää olla alle 10,5 metrinen masto, sillä Kaltimon sulku ei nouse korkeammalle. Erikoista tässä on se, että Kuurnan kanavassa on samanlainen nouseva sulku, jonka ali pääsee 12m mastolla - onkohan ingejöörille tullut Kaltimossa laskuvirhe?
Heinäveden reitillä Savonlinnan suunnalta tullessa meno tyssää jo Vaaluvirrassa 10 m siltaan. Stten tulee Kerman maantiesilta 9,5 m aukolla vastaan. Karviossa on vielä 11m alitus, joten 12m maston kanssa on siellä melkoista jumppaa.
Kaikenkaikkiaan voi sanoa, että 12m mastokin on liian vaativa rajoite, jos haluaa todella laajoja alueita tutkia Vuoksen vesistössä. Esim. erittäin upea Purunvesi on 4,5 m sillan takana, joka on mielestäni todella surkea esitys matkailumaalle.

Ureinwohner kirjoitti:

Sähkölinjoja ei nykyisin Saimaalla tarvitse pelätä. Sähköyhtiöt ovat nostaneet ne linjat, jotka ovat jääneet näkyviin, sen verran korkealle että niihin ei osu.
Nuo yhtiöt ovat tehneet runsaasti kaapelointia - se kun on nykyisin kovassa muodissa.
Savonlinnasta Joensuuhun mennessä ei yli 11,5 m maston kanssa kannata Haukiveden puolelta Oraviin yrittää mennä.
Haponlahden avokanavan kautta pääsee 13,6 m maston kanssa Enonvedelle.
Seuraava paikka Joensuuhun mennessä on Savoranta, jossa on kääntösilta syväväylän kohdalla.
Aivan vieressä on kiinteä maantiesilta, jonka alta pääsee 12m maston kanssa.
Ennen Joensuun keskustaa on kääntösilta ja sitten ollaankin kaupungin satamassa.
Pieliselle mennessä pitää olla alle 10,5 metrinen masto, sillä Kaltimon sulku ei nouse korkeammalle. Erikoista tässä on se, että Kuurnan kanavassa on samanlainen nouseva sulku, jonka ali pääsee 12m mastolla - onkohan ingejöörille tullut Kaltimossa laskuvirhe?
Heinäveden reitillä Savonlinnan suunnalta tullessa meno tyssää jo Vaaluvirrassa 10 m siltaan. Stten tulee Kerman maantiesilta 9,5 m aukolla vastaan. Karviossa on vielä 11m alitus, joten 12m maston kanssa on siellä melkoista jumppaa.
Kaikenkaikkiaan voi sanoa, että 12m mastokin on liian vaativa rajoite, jos haluaa todella laajoja alueita tutkia Vuoksen vesistössä. Esim. erittäin upea Purunvesi on 4,5 m sillan takana, joka on mielestäni todella surkea esitys matkailumaalle.

Lue lisää

"Esim. erittäin upea Purunvesi on 4,5 m sillan takana, joka on mielestäni todella surkea esitys matkailumaalle. "

Puruvesi taitaa olla niitä harvoja järviä, minkä vesi on pääosin täysin juomakelpoista. Olisiko jollain ollut jopa halu estää turhaa matkailua sinne?

Itse alan kallistua pikku hiljaa siihen, että Saimaan (Vuoksen) vesistöön pitää olla vene, jossa tuo masto on laskettavissa kokonaan. Kompromissi, vaikkapa 11m masto, ei takaa pääsyä kaikkialle, mutta heikentää selkeästi purjehdittavuutta.

Edellisestä herää tietty kysymys, miten pitkä masto on - sanotaan kahden hengen voimin - enää helposti laskettavissa?

H-veneen masto kaatuu kahdella hengellä, jos on kaadettavaa mallia. Korkeutta oli muistaakseni 10,5 metriä.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

"Esim. erittäin upea Purunvesi on 4,5 m sillan takana, joka on mielestäni todella surkea esitys matkailumaalle. "

Puruvesi taitaa olla niitä harvoja järviä, minkä vesi on pääosin täysin juomakelpoista. Olisiko jollain ollut jopa halu estää turhaa matkailua sinne?

Itse alan kallistua pikku hiljaa siihen, että Saimaan (Vuoksen) vesistöön pitää olla vene, jossa tuo masto on laskettavissa kokonaan. Kompromissi, vaikkapa 11m masto, ei takaa pääsyä kaikkialle, mutta heikentää selkeästi purjehdittavuutta.

Edellisestä herää tietty kysymys, miten pitkä masto on - sanotaan kahden hengen voimin - enää helposti laskettavissa?

Lue lisää

Koska aivan selvästi pidät purjehtimisesta ja haluat edetä vauhdikkaasti, niin voin omasta kokemuksesta kertoa, se vene on pieni, jonka maston voi pelkin käsivoimin laskea/nostaa.
Omani on 27 jalkainen ja masto on jalasta ylös mitattuna 10 metriä. Sitä ei ilman mastonosturia kyllä pystyyn saa.

Parastähänkin kirjoitti:

H-veneen masto kaatuu kahdella hengellä, jos on kaadettavaa mallia. Korkeutta oli muistaakseni 10,5 metriä.

H-vene mitä mainioin purjehtia ja hinnaltaakin melko edullinen. Sisätilat vaan melko pienet ja sisäkorkeus matala, mikä tekee olemisesta ahtaampaa. Siksi joku hieman suurempi on tässä pohdinnassa.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

H-vene mitä mainioin purjehtia ja hinnaltaakin melko edullinen. Sisätilat vaan melko pienet ja sisäkorkeus matala, mikä tekee olemisesta ahtaampaa. Siksi joku hieman suurempi on tässä pohdinnassa.

Lue lisää

Jos haluat sekä suurempaa kokoa että kelvollisia purjehdusominaisuuksia, 12 m sillan ali mahtuminen vaatii mastonkaatojärjestelmän. Niitä on monenlaisia. Tämä lienee paremmasta päästä: http://users.jyu.fi/~peltokor/veneily/Annin mastonkaato.html

Melko vastaava on esitelty Vene 8/1982 H-323:lle. Sen väitettiin jopa mahdollistavan mastonkaadon purjeita laskematta ja kaato/nosto onnistui kahden hengen miehistöllä toisen keskittyessä ohjaamiseen.

Noissa kahdessa on A-tuki keulastaaagista rustien tienoille. Lisäksi masto tuotaan sivusuunnassa tukiin, jotka ovat samalla akselilla kuin mastonivel. H-323:n tapauksessa noihin laitettiin barduunat ennen kaatoa. Joissain mastoissa on myös jatkuvasti noissa kiinni olevat ylimääräiset vantit.

Yksinkertaisempi systeemi käyttää spinnupuomia vipuvartena. Sillä kaato vaatii enemmän valmisteluja.

Etsi nettiveneestä veneitä mastonkaatojärjestelmällä. Löytyy useita reilusti yli 30-jalkaisia. Omistajat varmasti kertovat mielellään systeemeistään.

Joakim1 kirjoitti:

Jos haluat sekä suurempaa kokoa että kelvollisia purjehdusominaisuuksia, 12 m sillan ali mahtuminen vaatii mastonkaatojärjestelmän. Niitä on monenlaisia. Tämä lienee paremmasta päästä: http://users.jyu.fi/~peltokor/veneily/Annin mastonkaato.html

Melko vastaava on esitelty Vene 8/1982 H-323:lle. Sen väitettiin jopa mahdollistavan mastonkaadon purjeita laskematta ja kaato/nosto onnistui kahden hengen miehistöllä toisen keskittyessä ohjaamiseen.

Noissa kahdessa on A-tuki keulastaaagista rustien tienoille. Lisäksi masto tuotaan sivusuunnassa tukiin, jotka ovat samalla akselilla kuin mastonivel. H-323:n tapauksessa noihin laitettiin barduunat ennen kaatoa. Joissain mastoissa on myös jatkuvasti noissa kiinni olevat ylimääräiset vantit.

Yksinkertaisempi systeemi käyttää spinnupuomia vipuvartena. Sillä kaato vaatii enemmän valmisteluja.

Etsi nettiveneestä veneitä mastonkaatojärjestelmällä. Löytyy useita reilusti yli 30-jalkaisia. Omistajat varmasti kertovat mielellään systeemeistään.

Lue lisää

Kiitos linkistä. Eipä tuo vaikuttanut kovin monimutkaiselta järjestelmältä tehdä jälkiasennuksena mihin vaan purkkariin. Toki se helpottaa, jos masto jo valmiiksi tuettu kanteen ja vieläpä jos H-veneen tapaan olisi saranoitu mastonjalka. Katon läpi asennetulle mastolle pitää rakentaa kokonaan uusi tuenta.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Kiitos linkistä. Eipä tuo vaikuttanut kovin monimutkaiselta järjestelmältä tehdä jälkiasennuksena mihin vaan purkkariin. Toki se helpottaa, jos masto jo valmiiksi tuettu kanteen ja vieläpä jos H-veneen tapaan olisi saranoitu mastonjalka. Katon läpi asennetulle mastolle pitää rakentaa kokonaan uusi tuenta.

Lue lisää

Kannen läpi asennettua en lähtisi muuttamaan kaatuvaksi. Se on mitoitettu kannelta ja kölistä tuetuksi, jolloin profiili voidaan tehdä ohuemmaksi kuin kannella seisova. Koko mitoitus pitäisi siis laskea uusiksi, jos aikoo katkaista ja muuntaa kannella seisovaksi. Kaiken kaikkiaan aivan järjetön homma vanhaan veneeseen.

Joakim1 kirjoitti:

Kannen läpi asennettua en lähtisi muuttamaan kaatuvaksi. Se on mitoitettu kannelta ja kölistä tuetuksi, jolloin profiili voidaan tehdä ohuemmaksi kuin kannella seisova. Koko mitoitus pitäisi siis laskea uusiksi, jos aikoo katkaista ja muuntaa kannella seisovaksi. Kaiken kaikkiaan aivan järjetön homma vanhaan veneeseen.

Lue lisää

Riippuu toteutuksesta.
Mikäli masto on muutoksen jälkeen edelleen tuettuna kahdelta korkeudelta, kannelta ja heti ison puomin alapuolelta, niin entinen profiili kestää nurjahdusta paremmin kuin alkuperäinen, joten mitään uusintalaskelmaa mastolle ei tarvita. Puristus- ja taivutusjännitykset pysyvät samana tai jopa aavistuksen pienenevät. Sille uudelle tuelle tietysti tarvitaan lujuusmitoitus ja toteutus ja maston kaadon nivel voi olla kannen tasolla siten että ylempi tuki kallistuu maston mukana ja siinä pysyvästi ja hyvin kiinni. Lisärakenteen kuormat pitää tietysti siirtää järkevällä tavalla veneeseen, että venekin ne kestää, eli ei ainakaan taivutusta tai pistekuormia kerrosrakenteisen kannen ulkokuoren laminaattiin.

Tulos voi olla järjetön homma vanhaan veneeseen, mutta voi olla olemattakin. Teräsrakenteisena onnistunee vähäiselläkin suunnittelutyöllä osaavalta henkilöltä, eikä lisärakenteet silti paina edes yhden gastin verran. Valmistuskulut lienee katteita laskematta todella pienet. Veneen jälleenmyyntiarvo ei ainakaan kasva investointiin tarvitulla summalla, vaan selvästi vähemmän tai voi jopa laskea. Mutta käyttöarvo vesistöissä joissa on matalia siltoja tietysti paranee huomattavasti.

onnistuu.kyllä kirjoitti:

Riippuu toteutuksesta.
Mikäli masto on muutoksen jälkeen edelleen tuettuna kahdelta korkeudelta, kannelta ja heti ison puomin alapuolelta, niin entinen profiili kestää nurjahdusta paremmin kuin alkuperäinen, joten mitään uusintalaskelmaa mastolle ei tarvita. Puristus- ja taivutusjännitykset pysyvät samana tai jopa aavistuksen pienenevät. Sille uudelle tuelle tietysti tarvitaan lujuusmitoitus ja toteutus ja maston kaadon nivel voi olla kannen tasolla siten että ylempi tuki kallistuu maston mukana ja siinä pysyvästi ja hyvin kiinni. Lisärakenteen kuormat pitää tietysti siirtää järkevällä tavalla veneeseen, että venekin ne kestää, eli ei ainakaan taivutusta tai pistekuormia kerrosrakenteisen kannen ulkokuoren laminaattiin.

Tulos voi olla järjetön homma vanhaan veneeseen, mutta voi olla olemattakin. Teräsrakenteisena onnistunee vähäiselläkin suunnittelutyöllä osaavalta henkilöltä, eikä lisärakenteet silti paina edes yhden gastin verran. Valmistuskulut lienee katteita laskematta todella pienet. Veneen jälleenmyyntiarvo ei ainakaan kasva investointiin tarvitulla summalla, vaan selvästi vähemmän tai voi jopa laskea. Mutta käyttöarvo vesistöissä joissa on matalia siltoja tietysti paranee huomattavasti.

Lue lisää

Nurjahdus ei ole ongelma purjeveneen mastoissa vaan profiilin liiallinen taipuminen ja/tai jäykkyyden puute. Eihän maston tavoitteena ole olla suora.

Ei sen lisätuon järjestäminen puomin korkeudelle ihan helppoa sentään ole, varsinkaan sellaisen, joka kaatuu maston mukana. Tukea tarvitaan sekä sivu että pituussuunnassa ja johonkin se pitää kiinnittää.

Tietysti maston mitoitus voi olla sen verran reilu, että ilmankin selvitään. Alapuolelle pitää joka tapauksessa järjestää tuki kannelle. Tai kaipa se olisi mahdollista tehdä nivel itse mastoonkin.

Valmistuskulut ovat kohtuulliset, jos ei tarvitse maksaa katteita ja palkkoja. Laillisesti teettämällä tulee todella kalliiksi.

onnistuu.kyllä kirjoitti:

Riippuu toteutuksesta.
Mikäli masto on muutoksen jälkeen edelleen tuettuna kahdelta korkeudelta, kannelta ja heti ison puomin alapuolelta, niin entinen profiili kestää nurjahdusta paremmin kuin alkuperäinen, joten mitään uusintalaskelmaa mastolle ei tarvita. Puristus- ja taivutusjännitykset pysyvät samana tai jopa aavistuksen pienenevät. Sille uudelle tuelle tietysti tarvitaan lujuusmitoitus ja toteutus ja maston kaadon nivel voi olla kannen tasolla siten että ylempi tuki kallistuu maston mukana ja siinä pysyvästi ja hyvin kiinni. Lisärakenteen kuormat pitää tietysti siirtää järkevällä tavalla veneeseen, että venekin ne kestää, eli ei ainakaan taivutusta tai pistekuormia kerrosrakenteisen kannen ulkokuoren laminaattiin.

Tulos voi olla järjetön homma vanhaan veneeseen, mutta voi olla olemattakin. Teräsrakenteisena onnistunee vähäiselläkin suunnittelutyöllä osaavalta henkilöltä, eikä lisärakenteet silti paina edes yhden gastin verran. Valmistuskulut lienee katteita laskematta todella pienet. Veneen jälleenmyyntiarvo ei ainakaan kasva investointiin tarvitulla summalla, vaan selvästi vähemmän tai voi jopa laskea. Mutta käyttöarvo vesistöissä joissa on matalia siltoja tietysti paranee huomattavasti.

Lue lisää

Jos et itse tee ja suunnittele niin metalliosien tekijöitä ei ole kovin montaa. Kirkkonummi, Siuntio, Porvoo ja Pohjanmaa= ehkä 4 kpl. Siunnittelijoita 1 kpl?. Kaikki he laskuttavat katteen ja alvin. Uuden maston jalan teettäminen kannelle edellyttää ilmeisesti sandwichkannen muuntamisen umpilaminaatiksi ja tukitolpan teon kannen alle. Oma teetetty mastojalan työ meni uusiksi. Ei se aivan simppeliä ole. Esimerkiksi kannella seisovan maston kallistuksen muuttaminen 1.5-2 asteen ulkopuolelle voi olla rakenteille tuhoisaa. Maston ja veneen koko vaikuttaa mutta paras varautua n 10 000 kustannuksiin.

En näe mitään ongelmaa vaihtaa kannen läpi menevä masto kannella seisovaan tai lyhentää alkuperäistä. Toki vastaava (pysty)tuki kannen alta pitää järjestää, jotta tuenta on edeleen siellä, mihin alunperin on suunniteltu. Eihän se lujuuksiin vaikuta, jos tehdään ikään kuin taitoskohta mastoon heti kannen yläpuolelle. Purjehdittaessahan se on lukittu pulteilla.

Tavallaan siis myös lukittava sarana mastossa, noin puoli metriä kannen yläpuolella, voisi olla ihan toimiva ratkaisu, niin ei tarvitse mastonjalkaan/kansirakenteisiin koskea.

Maston taipumaan voi tietty hieman vaikuttaa, mutta se ei liene kovin olennaista. Olennaisempaa on päästä niiden siltojen ali, kuin se viimeinen kymmenys kryssinopeudessa. Asia, mikä tuntuu olevan täällä monille vaikea tajuta, ettei kaikki purjehdus ole kilpailua.

Joakim1 kirjoitti:

Nurjahdus ei ole ongelma purjeveneen mastoissa vaan profiilin liiallinen taipuminen ja/tai jäykkyyden puute. Eihän maston tavoitteena ole olla suora.

Ei sen lisätuon järjestäminen puomin korkeudelle ihan helppoa sentään ole, varsinkaan sellaisen, joka kaatuu maston mukana. Tukea tarvitaan sekä sivu että pituussuunnassa ja johonkin se pitää kiinnittää.

Tietysti maston mitoitus voi olla sen verran reilu, että ilmankin selvitään. Alapuolelle pitää joka tapauksessa järjestää tuki kannelle. Tai kaipa se olisi mahdollista tehdä nivel itse mastoonkin.

Valmistuskulut ovat kohtuulliset, jos ei tarvitse maksaa katteita ja palkkoja. Laillisesti teettämällä tulee todella kalliiksi.

Lue lisää

Nurjahdus ei tietenkään ole ongelma, vaan eräs olennainen mastoprofiilin mitoitusperuste, jolla tarvittava jäykkyys on alunperin määritetty. Liiallista taipumaa ei esiinny kun jäykkyys on riittävä. Lisäksi maston ja sen rikauksen mitoituksessa on alunperin huomioitu paikallinen lujuus kiinnikkeiden alueilta, globaali taivutus- tai puristus- tai vääntölujuus ei yleensä ole ongelma ainakaan normaalin kokoisissa veneissä, vaan riittävän jäykkä profiili sen kestää.

Lisätuen järjestäminen puomin korkeudelle on ihan helppoa esim konetekniikan lujarinsa lukeneelle DI:lle, nimenomaan sellaisen, joka kaatuu maston mukana. Mastosta irtoavan kanssa se olisi huomattavasti vaativampaa, koska hyväksyttävissä olevat toleranssit olisivat todella pienet jos systeemin haluaa hajoamatta toimivan ja mahdollistavan entisen mastoprofiilin käytön, eli tukevan mastoa purjehduksen aikana yhtä jäykästi kaikissa suunnissa kuin alkuperäinen kannen läpi menevä tuenta mahdollisti.
Lisätuen kiinnittäminen veneeseen on nimenomaan se ainoa asia mikä koko projektin suunnittelutyössä on oikeasti vaativaa. Kannattaa varmaankin kiinnittää koko siltä leveydeltä mitä veneestä maston kohdalta löytyy, etteivät pistekuormat kasva liian suuriksi.

Nivel itse mastoon kuulostaa todella huonolta idealta. Alkuperäinen profiili ei todellakaan kestä moisia pistekuormia, ja vahvistaminen ohuessa alumiiniprofiilissa on todella vaativaa saada onnistumaan. Ehkä teettämällä alumiinista valukappale entisen profiilin mittoihin, ja tarvittaessa siihen CNC koneistamalla voisi onnistua, mutta hintaa tulee taatusti huomattavasti enemmän. Aluminia hitsaamallla entisen profiilin lujuusarvojen alenema lämpövaikutusalueella on niin suurta ettei projekti onnistu luotettavasti.

seppomartti kirjoitti:

Jos et itse tee ja suunnittele niin metalliosien tekijöitä ei ole kovin montaa. Kirkkonummi, Siuntio, Porvoo ja Pohjanmaa= ehkä 4 kpl. Siunnittelijoita 1 kpl?. Kaikki he laskuttavat katteen ja alvin. Uuden maston jalan teettäminen kannelle edellyttää ilmeisesti sandwichkannen muuntamisen umpilaminaatiksi ja tukitolpan teon kannen alle. Oma teetetty mastojalan työ meni uusiksi. Ei se aivan simppeliä ole. Esimerkiksi kannella seisovan maston kallistuksen muuttaminen 1.5-2 asteen ulkopuolelle voi olla rakenteille tuhoisaa. Maston ja veneen koko vaikuttaa mutta paras varautua n 10 000 kustannuksiin.

Lue lisää

Lujariin ja koneenrakennukseen perehtyneitä DI:tä on suomessa tuhansia, eikä 1 ainoa.
Heistä jokainen osaa suunnitella riittävän lujan ja jäykän rakenteen ko tarkoitukseen. Tarvittavat kuormitustiedot saa kaatosysteemin osalta entisen maston painosta ja pituudesta, ja purjehduskuormien osalta entisen mastoprofiilin materiaaliominaisuuksista ja mitoista, joita käyttämällä tosin syntyy ylimitoitettu ja turhan painava rakenne, mutta siitä ei ole cruisingveneessä mitään merkittävää haittaa.Suunnittelijan ei siis tarvitse tietää purjehduksesta tai veneen suunnittelusta yhtään mitään onnistuakseen suunnittelutyössä.

Uuden maston jalan teettäminen kannelle ei todellakaan edellytä sandwichkannen muuntamista umpilaminaatiksi eikä myöskään tukitolpan tekoa kannen alle, entinen kannen alapuolinen osa mastosta käy aivan hyvin tukijalkana sellaisenaan.

"Esimerkiksi kannella seisovan maston kallistuksen muuttaminen 1.5-2 asteen ulkopuolelle voi olla rakenteille tuhoisaa." No taatusti, muttei liity tähän yhtään mitenkään, koska käytetään jäykkää kiinnitystä entisiin osiin, jolloin mitään pistekuormia 90 asteen kallistuksen muutoksistakaan ei synny entisiin osiin, vaan ainoastaan niihin lisäosiin.

"Maston ja veneen koko vaikuttaa mutta paras varautua n 10 000 kustannuksiin."
Täysin ylimitoitettu budjetti, ellei kaikkea teetetä venealan tekijöillä, joilla hinnat on vähintäänkin viisinkertaiset normaaleihin metallipuolen hintoihin verrattuna.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

En näe mitään ongelmaa vaihtaa kannen läpi menevä masto kannella seisovaan tai lyhentää alkuperäistä. Toki vastaava (pysty)tuki kannen alta pitää järjestää, jotta tuenta on edeleen siellä, mihin alunperin on suunniteltu. Eihän se lujuuksiin vaikuta, jos tehdään ikään kuin taitoskohta mastoon heti kannen yläpuolelle. Purjehdittaessahan se on lukittu pulteilla.

Tavallaan siis myös lukittava sarana mastossa, noin puoli metriä kannen yläpuolella, voisi olla ihan toimiva ratkaisu, niin ei tarvitse mastonjalkaan/kansirakenteisiin koskea.

Maston taipumaan voi tietty hieman vaikuttaa, mutta se ei liene kovin olennaista. Olennaisempaa on päästä niiden siltojen ali, kuin se viimeinen kymmenys kryssinopeudessa. Asia, mikä tuntuu olevan täällä monille vaikea tajuta, ettei kaikki purjehdus ole kilpailua.

Lue lisää

"Eihän se lujuuksiin vaikuta, jos tehdään ikään kuin taitoskohta mastoon heti kannen yläpuolelle. Purjehdittaessahan se on lukittu pulteilla."
Ei riitä että on lukittu, vaan pitää olla jäykästi kiinnitetty, jos haluat lujuusasioiden pysyvän muuttumattomina!
Meinasitko tosiaan jokaisen mastonkaadon yhteydessä irroittaa kiristetut maston kiinnityspultit, lukkopultin sijasta?!?
Siis sama työ pulttien osalta kuin vaihtaessai (kesä/talvi) renkaat autoon.

Lisäksi tulee huomioida kuormitukset niveleen mastonkaadon aikana. Silloin mikään ei ole vain lukittu entisen malliseksi. Jäykällä liitoksella kuormat pysyvät entisinä parhaiten silloin kun se nivel on yhtä leveä kuin vene on maston kohdalla. Pelkän mastoprofiilin levyisenä kuormitus niveleen on aivan valtava jos kaikki on jäykkää. Joustavana taas vaatii niitä lisätukia joka puolelle, kuten aiemmassa linkissä: http://users.jyu.fi/~peltokor/veneily/Annin mastonkaato.html
ja silti linkin virheellisistä väitteistä poiketen A-tuki EI tue mastoa sivusuunnassa lainkaan, vaan linkin tapauksessa fokan ja genaakkerin nostimet, mitkä joustavat vantteihin verrattuna todella paljon, eihän niissä käytetä kaadon aikana saalinkeja parantamassa kulmaa mastoon!
A-tuki tukee sivusuunnassa vain itsensä, mitä ison puomi tai spinnupuomi ei ilman lisävarustelua tekisi.
Joustavan liitoksen kanssa myös purjehduksen aikainen mitoitus menee maston osalta täysin uusiksi, jos veneessä on alunperin kannen läpi tuleva masto!

Valitse joko joustava tai jäykkä ratkaisu, äläkä missään tapauksessa tee jotain harkitsematonta välimuotoa. Niihin tulee liiallisia pistekuormia, väsymistä ja mahdollisesti muitakin ongelmia.

onnistuu.kyllä kirjoitti:

Lujariin ja koneenrakennukseen perehtyneitä DI:tä on suomessa tuhansia, eikä 1 ainoa.
Heistä jokainen osaa suunnitella riittävän lujan ja jäykän rakenteen ko tarkoitukseen. Tarvittavat kuormitustiedot saa kaatosysteemin osalta entisen maston painosta ja pituudesta, ja purjehduskuormien osalta entisen mastoprofiilin materiaaliominaisuuksista ja mitoista, joita käyttämällä tosin syntyy ylimitoitettu ja turhan painava rakenne, mutta siitä ei ole cruisingveneessä mitään merkittävää haittaa.Suunnittelijan ei siis tarvitse tietää purjehduksesta tai veneen suunnittelusta yhtään mitään onnistuakseen suunnittelutyössä.

Uuden maston jalan teettäminen kannelle ei todellakaan edellytä sandwichkannen muuntamista umpilaminaatiksi eikä myöskään tukitolpan tekoa kannen alle, entinen kannen alapuolinen osa mastosta käy aivan hyvin tukijalkana sellaisenaan.

"Esimerkiksi kannella seisovan maston kallistuksen muuttaminen 1.5-2 asteen ulkopuolelle voi olla rakenteille tuhoisaa." No taatusti, muttei liity tähän yhtään mitenkään, koska käytetään jäykkää kiinnitystä entisiin osiin, jolloin mitään pistekuormia 90 asteen kallistuksen muutoksistakaan ei synny entisiin osiin, vaan ainoastaan niihin lisäosiin.

"Maston ja veneen koko vaikuttaa mutta paras varautua n 10 000 kustannuksiin."
Täysin ylimitoitettu budjetti, ellei kaikkea teetetä venealan tekijöillä, joilla hinnat on vähintäänkin viisinkertaiset normaaleihin metallipuolen hintoihin verrattuna.

Lue lisää

Kuten tekstistäni kävi ilmi, ylimitoitettu budjettiarvaukseni on maan parhailla osaajilla teetetty ja suunniteltu. Silloin sen saa myös sertifioiduksi. Jos teet itse tai "yksi tuhansista" rakentelee ensimmäisen kappaleen omaan käyttöön ilman kuittia niin toki kustannukset ovat pienet.
Aika pienestä mastosta on kyse, jos mitään kuormia ei synny sandwichkaton mastoreikään maston kaadossa ja laskussa. H:n katto kokemukseni mukaan murtui helposti.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

En näe mitään ongelmaa vaihtaa kannen läpi menevä masto kannella seisovaan tai lyhentää alkuperäistä. Toki vastaava (pysty)tuki kannen alta pitää järjestää, jotta tuenta on edeleen siellä, mihin alunperin on suunniteltu. Eihän se lujuuksiin vaikuta, jos tehdään ikään kuin taitoskohta mastoon heti kannen yläpuolelle. Purjehdittaessahan se on lukittu pulteilla.

Tavallaan siis myös lukittava sarana mastossa, noin puoli metriä kannen yläpuolella, voisi olla ihan toimiva ratkaisu, niin ei tarvitse mastonjalkaan/kansirakenteisiin koskea.

Maston taipumaan voi tietty hieman vaikuttaa, mutta se ei liene kovin olennaista. Olennaisempaa on päästä niiden siltojen ali, kuin se viimeinen kymmenys kryssinopeudessa. Asia, mikä tuntuu olevan täällä monille vaikea tajuta, ettei kaikki purjehdus ole kilpailua.

Lue lisää

"Tavallaan siis myös lukittava sarana mastossa, noin puoli metriä kannen yläpuolella"

Ota vielä huomioon, että maston kaadon aikainen sivuttaistuenta edellyttää joko parin metrin leveää saranaa, tai lisävantteja saranan akselilla veneen laidoilla. Mitä ylempänä saranan akseli on kannesta sitä hankalammaksi kiinnikkeiden tekeminen veneen laidalle lisävanteille muodostuu. Puolimetriä on jo todella paljon, kuormat niissä vanteissa ovat suuremmat kuin itseskuuttaavan fokan kiskon päätykiinnikkeissä, ja nekin ovat yleensä alle puolimetriä kannesta. Lisävantteja käytettäessä nivel ei voi olla sivusuunnassa jäykkä, koska ne vantitkaan eivät sitä ole. Niveltä on siis vaikea saada purjehduksen aikan jäykäksi ja kaadettaessa sopivasti joustaviksi. Mahdotonta se ei tietenkään ole.
Helpoin, halvin ja painavin on varmasti jäykkä ja järeä teräsrakenne nivelellä, johon masto kiinnitetään kaadon ja purjehduksen aikana jäykästi. Vastaavan kuormitustason niveliä on sadoittain vaikkapa traktoreiden peräkärryissä ja metsäkoneissa. Niitä osataan suunnitella ja valmistaa edullisesti monessa paikassa ilman venelisiä, eikä tarvitse tehdä rosterista. Paksu rakenne- ja koneteräs kestää nykypinnotteilla, kestäähän nykyiset ohuet auton pellitkin paljon paremmin ruostumatta kuin vaikkapa 30 vuotta sitten, ja venehän tulee makean veden oloihin eikä valtameren suolaisiin olosuhteisiin.

seppomartti kirjoitti:

Kuten tekstistäni kävi ilmi, ylimitoitettu budjettiarvaukseni on maan parhailla osaajilla teetetty ja suunniteltu. Silloin sen saa myös sertifioiduksi. Jos teet itse tai "yksi tuhansista" rakentelee ensimmäisen kappaleen omaan käyttöön ilman kuittia niin toki kustannukset ovat pienet.
Aika pienestä mastosta on kyse, jos mitään kuormia ei synny sandwichkaton mastoreikään maston kaadossa ja laskussa. H:n katto kokemukseni mukaan murtui helposti.

Lue lisää

Laatusertifikaatillakin teräsrakenteita tehdään kymmenisssä firmoissa suomessa. Ei ole mikään pakko teettää sillä kaikkein osaavimmalla spesialistilla, kun kyse on hyvin yksinkertaisesta ja helposta normaalista insinöörityöstä, joita on tehty tuhansiin eri tarkoituksiin ennenkin.
Kuormia ei siirry sinne mihin niiden ei haluta siirtyvän. Tämä onnistuu helposti tuhansilta alan ihmisiltä suomessa, jotka ymmärätvät miten kuormien siirtyminen määräytyy, eli jäykkyyden suhteessa, kun materiaali pysyy elastisella alueella, niinkuin järkevää on. Plastisten muodonmuutoksien käyttäminen johtaa vain väsymismurtumiin.

onnistuu.kyllä kirjoitti:

Laatusertifikaatillakin teräsrakenteita tehdään kymmenisssä firmoissa suomessa. Ei ole mikään pakko teettää sillä kaikkein osaavimmalla spesialistilla, kun kyse on hyvin yksinkertaisesta ja helposta normaalista insinöörityöstä, joita on tehty tuhansiin eri tarkoituksiin ennenkin.
Kuormia ei siirry sinne mihin niiden ei haluta siirtyvän. Tämä onnistuu helposti tuhansilta alan ihmisiltä suomessa, jotka ymmärätvät miten kuormien siirtyminen määräytyy, eli jäykkyyden suhteessa, kun materiaali pysyy elastisella alueella, niinkuin järkevää on. Plastisten muodonmuutoksien käyttäminen johtaa vain väsymismurtumiin.

Lue lisää

Monenko kannella seisovan maston teettämisen kokemuksella puhut?. Minun kokemuksen perusteella mastoheloja teettäessä yrityksiä on maassamme muutama ja hinnat hämmästyttävät joka kerta riippumatta siitä, hitsataanko alumiinista ja eloksoidaan vai hitsaillaanko happoterästä.

seppomartti kirjoitti:

Monenko kannella seisovan maston teettämisen kokemuksella puhut?. Minun kokemuksen perusteella mastoheloja teettäessä yrityksiä on maassamme muutama ja hinnat hämmästyttävät joka kerta riippumatta siitä, hitsataanko alumiinista ja eloksoidaan vai hitsaillaanko happoterästä.

Lue lisää

Esittämässäni ei ollut mitään sellaista jossa olisi tarvittu kokemusta kannella seisovan maston teettämisestä.
Esim radio- ja kännykkämastojen (korkeus 30m ... 300 m) suunnittelu on paljon vaativampaa hommaa kuin tuollaisen ennestään toimivaksi tiedetyn ja toimivan alle 15 m maston modifioiminen kaadettavaksi.
Rakenneterästä saa edellenkin paljon halvemmalla kuin happoterästä tai alumiinia, varsinkin mutkikkaammissa rakenteissa. Ja silti kestää noissa olosuhteissa riittävän hyvin myös korroosion kannalta, tieliikenne on paljon vaativampi olosuhde, eikä sielläkään yleensä käytetä happoterästä tai alumiinia.

Täällä on ihmeellisen negatiivinen asenne kaikkea uutta kohtaan. Ehkä kun ei ole oma idea, niin päätyö on sitten opponoida asia kumoon. Tai sitten on oma peukalo niin keskellä kämmentä, ettei ymmärrä, että joku osaa suunnitella ja jopa hitsatakin ihan itse.

Mastonkaatojärjestelmä ei todellakaan ole kovin monimutkainen rakentaa eikä se heikennä rakenteita lainkaan. Kyse lähinnä siitä, miten iso homma tuo kaataminen käytännössä on. Jos tarve vain satunnainen, niin ei haittaa vaikka menee tunti ja kaato, ja toinen mokoma nostoon.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Täällä on ihmeellisen negatiivinen asenne kaikkea uutta kohtaan. Ehkä kun ei ole oma idea, niin päätyö on sitten opponoida asia kumoon. Tai sitten on oma peukalo niin keskellä kämmentä, ettei ymmärrä, että joku osaa suunnitella ja jopa hitsatakin ihan itse.

Mastonkaatojärjestelmä ei todellakaan ole kovin monimutkainen rakentaa eikä se heikennä rakenteita lainkaan. Kyse lähinnä siitä, miten iso homma tuo kaataminen käytännössä on. Jos tarve vain satunnainen, niin ei haittaa vaikka menee tunti ja kaato, ja toinen mokoma nostoon.

Lue lisää

Minulla oli ja on kyllä vieläkin omatekoinen 5 m korkea puusta tehty A - pukki, joka täytyy pystyttää neljällä haruksella pystyyn ja sitten täytyy kiivetä sinne viiteen metriin sitomaan vaijerinpää mastoon.
Pienellä vinssillä voi sitten keulassa seisten laskea tai nostaa masto.
Aikaa tässä turautuu helposti 1-2 tuntia pukin pystytykseen ja venttien irrotukseen.
Tämän kanssa purjehtiminen kyllä onnistuu, mutta kunnon kryssille sen kanssa ei pääse.
Aidolla mastonkääntösysteemillä kaikki sujuu varmasti paljon liukkaammin.

seppomartti kirjoitti:

Jos et itse tee ja suunnittele niin metalliosien tekijöitä ei ole kovin montaa. Kirkkonummi, Siuntio, Porvoo ja Pohjanmaa= ehkä 4 kpl. Siunnittelijoita 1 kpl?. Kaikki he laskuttavat katteen ja alvin. Uuden maston jalan teettäminen kannelle edellyttää ilmeisesti sandwichkannen muuntamisen umpilaminaatiksi ja tukitolpan teon kannen alle. Oma teetetty mastojalan työ meni uusiksi. Ei se aivan simppeliä ole. Esimerkiksi kannella seisovan maston kallistuksen muuttaminen 1.5-2 asteen ulkopuolelle voi olla rakenteille tuhoisaa. Maston ja veneen koko vaikuttaa mutta paras varautua n 10 000 kustannuksiin.

Lue lisää

Sailjetissa on 2 kaatuvaa mastoa. Ja ne suunnitteli ne itse. Sieltähän voi kysyä, kun on ihan tuore tapauskin.

onnistuu.kyllä kirjoitti:

"Tavallaan siis myös lukittava sarana mastossa, noin puoli metriä kannen yläpuolella"

Ota vielä huomioon, että maston kaadon aikainen sivuttaistuenta edellyttää joko parin metrin leveää saranaa, tai lisävantteja saranan akselilla veneen laidoilla. Mitä ylempänä saranan akseli on kannesta sitä hankalammaksi kiinnikkeiden tekeminen veneen laidalle lisävanteille muodostuu. Puolimetriä on jo todella paljon, kuormat niissä vanteissa ovat suuremmat kuin itseskuuttaavan fokan kiskon päätykiinnikkeissä, ja nekin ovat yleensä alle puolimetriä kannesta. Lisävantteja käytettäessä nivel ei voi olla sivusuunnassa jäykkä, koska ne vantitkaan eivät sitä ole. Niveltä on siis vaikea saada purjehduksen aikan jäykäksi ja kaadettaessa sopivasti joustaviksi. Mahdotonta se ei tietenkään ole.
Helpoin, halvin ja painavin on varmasti jäykkä ja järeä teräsrakenne nivelellä, johon masto kiinnitetään kaadon ja purjehduksen aikana jäykästi. Vastaavan kuormitustason niveliä on sadoittain vaikkapa traktoreiden peräkärryissä ja metsäkoneissa. Niitä osataan suunnitella ja valmistaa edullisesti monessa paikassa ilman venelisiä, eikä tarvitse tehdä rosterista. Paksu rakenne- ja koneteräs kestää nykypinnotteilla, kestäähän nykyiset ohuet auton pellitkin paljon paremmin ruostumatta kuin vaikkapa 30 vuotta sitten, ja venehän tulee makean veden oloihin eikä valtameren suolaisiin olosuhteisiin.

Lue lisää

Mitenköhän ne Hollantilaiset tekeät purjeveneisiinsä sen maston kaadon kun tuntuu täällä kirjoittajien puollta olevan mahdoton rasti. Siellä se on ihan nomisettiä kun pitää kanavissa päästä siltojen ali.

Tässä yksi innovaatio aiheeseen:

https://www.boatdesign.net/attachments/catspardown-jpg.83372/

Tomiii_oikeesti kirjoitti:

Mitenköhän ne Hollantilaiset tekeät purjeveneisiinsä sen maston kaadon kun tuntuu täällä kirjoittajien puollta olevan mahdoton rasti. Siellä se on ihan nomisettiä kun pitää kanavissa päästä siltojen ali.

Tässä yksi innovaatio aiheeseen:

https://www.boatdesign.net/attachments/catspardown-jpg.83372/

Lue lisää

Eri aiheeseen. Tuossa ei ollut alunperin kannen läpituleva masto, vaan kannella oleva mastonjalka ellei sitten ollut kaadettava jo ennestään.
Ko katamaraanin muodon johdosta masto kaadetaan tuossa eteenpäin eikä taaksepäin, koska siten sarana saadaan olennaisesti alemmas. Huomaa että kuvassa on hingeline, eikä hingecurve.
Sivutuennan vantit tulevat siis tuossakin saranan korkeudelle.

Köliveneessä voi olla genua, mikä rajoittaa varsinaisten rustien sijainnin pois parraslistasta keskemmälle venettä. Jos sivutuenta kaadettaessa tulee samojen rustin kohdalle ylemmäs saranan akselille, tulee lisävanttien kulma mastoon todella pieneksi ilman saalinkeja. Ongelma on isommissa monisaalinkisissa rikeissä paljon suurempi kuin pienissä yksisaalinkisissa, joita ketjun avaajan kokoluokan veneissä (9m) yleensä on.

Olennaisinta on kuitenkin määrittää kaatosysteemin käyttövaatimukset myös kuormien osalta.
Eli pitääkö systeemin ja maston ja kannen kestää sekin, että kesken nostamisen tai kaadon ohi ajaa vierestä hinaaja kaasu pohjassa runkonopeuden yläpuolella tehden ainakin reilun metrin korkuiset terävät aallot? Takaapäin tuleva aallokko nostaa veneen mahdollisesti leveää perää todella suurella kiihtyvyydellä, ja maston huipun kiihtyvyys on vähintäänkin kaksinkertainen jos masto on lähes vaakasuorassa. Seurauksena keulaharus kiristyy kunnolla, ja mastoputkeen tulee reilusti sen pituusakselin suuntaista puristusta. Sen masto kestää helposti, mutta kestääkö kansi jos kaatosysteemiä ei ole kiinnitetty veneeseen asiaa kunnolla miettien. Pistekuormana kerrosrakenteen pintalaminaattiin johtaa kannen hajoamiseen. Joko reilusti lisää laminaattia levittäen kuorman laajemmalle alueelle tai metalliosien ja kannen kiinnityspinta-ala varsin suureksi, ja silloin saadaan kestämään tämäkin skenaario. Kyse on lopultakin siitä että onko edes tarpeen kestää tuollaista vai ei!

Yläraja uusille osille saaadaan joka tapauksessa tekemällä entiselle mastoprofiilille ja keulaharukselle lujuuslaskelmat. Tämä on alaan koulutuksen saaneelle DI:lle (tuhansia suomessa) hyvin helppoa, vaikkei tietäisi purjeveneistä mitään. Mutta suurin osa heistä tekee töitä rakenne- ja koneterästen parissa, eikä välttämäättä täysin hahmota haponkestävän teräksen ja alumiinin erityispiirteitä. Niille vain ei ole järviveneessä mitään pakottavaa tarvettakaan, vaan päinvastoin, kunnollisen rakenneteräksenkin myötäraja voi tänä päivänä olla huomattavsti korkeammalla kuin perustason haponkestävän Rp0,2.
Jos aallokko tulee takaa viistosti pitää myös poikittaistuennan olla kunnosssa, ja silloin keulaharus ja sivutuennan vantit ovatkin samaan aikaan kireällä. Maston pituussuuntainen kuormitus on silloin samaa luokkaa kuin purjehdittaessa reilusti kallellaan, mutta voima suuntautuu aivan eri suuntaan veneeseen nähden. Aiemmin esitetyn linkin kaadettavan maston mitoitus ei selvästikään olisi tällaista kestänyt. Heille se ei liene mikään ongelma.

Eihän sitä itse omien kotiseutujensa hienoutta näe!

En osaa sanoa, miten Puruvesi eroaa muusta Saimaasta, mutta itse pidän kyllä noita sisävesiä rannikon saaristoa kauniimpana. Makuasia toki, mutta puhdas luonto, luonnonsatamat ja aika ajoin peilityynet vedet ovat upea yhdistelmä. Merellä tuuli tietty parempi ja vedet väljemmät. Iso miinus tulee Itämeren leväpuurosta, joka melko vastenmielistä loppukesäisin.

Samaa mieltä.

Vaikka kotisatama on Suomenlahdella pidän Vuoksen vesistöä veneilyyn ja myös purjehdukseen mukavampana. Puhtaan veden lisäksi pidän erityisesti väljyydestä. Etelärannikolla ja Saaristomerellä on erityisesti lomakaudella liikaa veneitä.

Olemme purjehtineet Vuoksen vesistössä viitenä kesänä, kaksi viimeisintä kertaa veneellä jonka masto on 19.5m ja syväys 2.15m. Lääniä löytyy rajoitteista huolimatta. Luonnonsatamia ja ankkuripaikkoja on lukuisia ja purjehdittu on sekä Kuopioon että Joensuuhun. Ja mukana on pieni RIB-vene jolla tarvittaessa pääsee myös matalien siltojen taakse. Näkemistä on niin paljon että lähdemme Saimaalle myös tänä kesänä.

Eli kyllä sisävesillä voi hyvin purjehtia myös korkealla takilalla ja ilman mastonkaatojärjestelmää.

Tämä on aivan tuttua maaseudulla asuville, nimittäin lipputangon kaataminen.
Ei ole helppoa hommaa, jos kyseessä on yli kymmenen metrin masto.
Saman mittainen lipputankokin vaatii muutaman kaverin aktiivisen panoksen - vaikka tanko olisi lasikuituakin.
Paras menetelmä on asiallisesti toteutettu mastonkaatoteline keulassa, jota käytetään veneen vinssillä.