ISO-kestävyydestä. Onko minulle syntynyt oikeanlainen käsitys, miten korkeita ISO-lukemia eri kameroilla/ kennoilla suunnilleen pystytään käyttämään? Olisiko oikein seuraavanlainen arvio:
ISO 400: Alle tuuman kennoiset 1/2,3 supertsuumikamerat?
ISO 800-1600: Tuuman kennokoon kamerat?
ISO 3200: MFT ?
ISO 6400-12800: Nikon DX ja muut APS-C kennoiset kamerat?
ISO 25600: Kinokoko?
ISO 31200- Jotkut huippulaadukkaat, ehkä Leica Q ?
On yksilöllisiä poikkeuksia. Esim. Sigma DP1M ei pärjännyt jossain vertailussa Nikon Coolpix A:lle. Eri valmistajilla on ollut erilaisia kennoja.
ISO-kestävyys
Tsuumikos
34
1697
Vastaukset
Periaatteessahan tuon voi laskea jakamalla kinokoon arvon kroppikertoimen neliöllä, siis
FF 25600
APS-C 10000
MFT 6400
Tuumaiset 3400
1/2,3" 800
Tämä perustuu sinun antamaasi arvoon FF:llä. Toki tässä on se, ettei pikkukennoisella kuvatessa edes yritä samaan kuvanlaatuun kuin suuremmalla. Itse pyrin pikkukennolla pitämään n. ISO 400-800, tuumaisella 800-1600 ja APS-C:llä 1600-3200.- Nojaatota
On kyllä ainakin minun makuun aikalailla yläkanttiin nuo arvot, mutta toisaalta, katsojan silmässä se taitaa olla tuo ISOn kestokin. Parilla aukolla tiputtaisin ehkä oman käytön maksimia.
Tässä on pari vaihtoehtoista
1,00 6400 12800
1,60 2500 5000
1,50 2844 5689
2,00 1600 3200
2,75 846 1693
5,60 204 408
Asiaa voi ajatella myös niukkoina. 1,6 krop on 1 1/3 aukkoa, 2 on kaksi ja tuuman kenno kolme.
- Nikon_Kamera
Teoreettisella tasolla suunnilleen nuinikkään. Tosin kennojen välillä on suurempia eroja kuin kahden viereisen kennokoon välillä, joten A merkkinen APS-C voi olla parempi kuin B merkkinen "täyskenno" kamera. Jonkin aikaa sitten Nikonin paras APS-C oli rankattu paremmaksi kuin mikään Canonin FF runko, noin esimerkin vuoksi mainittuna. Samoin "keskikoon" kennot eivät tahdo pärjätä parhaille Sony/Nikon kinokoon kennoille, vaikka pinta-alaa onkin enemmän.
Kennon suunnittelussa voidaan myös painottaa vaikkapa juuri herkkyysominaisuuksia absoluuttisen dynamiikan kustannuksella, kuten Nikon teki D5 mallin kanssa, jossa dynamiikkaa huononnettiin pari aukkoa jotta saatiin suuren herkkyyksien kohina- ja dynamiikkaominaisuuksia parannettua. Tämä siksi, että Nikonilla oli jo maailman parhaat rungot D810 ja D850 (dynamiikka ja terävyys), mutta uutis- ja urheilukuvaajat tarvitsivat mieluummin lisää kohinatonta herkkyyttä, ei lisää pikseleitä ja dynamiikkaa pienillä herkkyyksillä.
Sitten kannattaa huomata sekin, että kun verrataan kahta kamerajärjestelmää herkkyyden kannalta, niin kennon herkkyys ei ole ainoa asia, vaan kokonaisjärjestelmä. Esimerkkinä Fujin taannoin markkinoille tuoma "keskikoon" runko, jonka kenno on hieno ja herkkä. Porukka vain unohti, että kun isompaan kameraan pannaan suurivalovoimaisin saatavilla oleva kakkula, f/2,8, ja FF (tai jopa APS-C runkoon) f/1,2 tai f/1,4 kakkula, niin kokonaisherkkyys onkin pienempikennoisella huomattavasti suurempi yli neljä kertaa valovoimaisemman optiikan ansiosta. DPreview kirjoitti aiheesta oikein erillisen artikkelin (ja käytännössä mollasi koko uuden kameramallin melko tarpeettomana, kun sitä vertasi halvempiin FF runkoihin ja järjestelmiin eli lähinnä Nikon D810, kun asiasta heille huomautin). - hdsjafsfg
ISOn kesto on paljolti katsojan silmässä, aiheessa ja esityskoossa.
Nykyisillä kameroilla voidaan käyttää melkoisia herkkyyksiä ja kohina saada kohtuulliseksi, mutta silloin menetetään pienet yksityiskohdat.
ISO itsessään ei myöskään anna aina samaa kohinaa, vaan se riippuu myös käytetystä suljinajasta.
Alhaisellakin herkkyydellä saadaan kohinaista kuvaa, jos joudutaan valottamaan pitkää.- Canonisti
Joo, siis ei. "...Nykyisillä kameroilla voidaan käyttää melkoisia herkkyyksiä ja kohina saada kohtuulliseksi, mutta silloin menetetään pienet yksityiskohdat..." Laskennalla voidaan hävittää kaikki yksityiskohdat ja tehdä kuvasta siedettävä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kennon tuottaman kuvan laadun kanssa. Eikä tuollaista kuvaa voi oikein käyttää missään.
- Tsuumikos
Testasin juuri äskettäin yhtä kompaktikameraa, jossa alle tuuman kenno. Otin keinovalossa kuvia, muistaakseni samalla aukkolukemalla, laajakulmaisesti, lähietäisyydeltä, täydellä aukolla:
- ISO 100 -lukemalla tuli tärähtäneen näköinen kuva
- ISO 400 vaikutti kohtuulliselta, suljinaika 2 aukkoa nopeampi
- ISO 1600 näytti rakeiselta, mutta ei huonolta, vaan pikemmin kauniilta. Väreistä menetettiin jotain. Verrattuna ISO 400 -kuvaan, näytti pastellisävyiseltä, haalealta. Tuntuu siis makuasialtakin, mikä ISO vaikuttaisi kelvolliselta.
Valotusarvoista
Kaksi versiota samaa esitystä:
http://homes.jamk.fi/~karmi/tutoriaalit/Perusteita.htm
https://pelivara.com/tutoriaalit/kuvaamisen-perusteita/
Näissä EV-taulukoissa väitetään, että minulla on kattovalaisimessa tehoa kuin hyvin valaistulla näyttämöllä, urheilustadiolla tms. - jos oikein ymmärsin. Minun mielestäni valon värillä on myös merkitystä. Vanha kulunut loistelamppu, oranssin valonsa kanssa, ei jaksa käynnistyä ja lämmetä yhtä kirkkaaksi kuin uutena, vaan vaikuttaisi huonommalta kuin nopeammin käynnistyvä, vanha hehkulamppu. Mutta jotkut LED-lamput nykyään vaikuttavat todella kirkkailta siitäkin syystä, että valon väri näyttää valkoiselta.
Mielestäni Okaron kehittelemä kaava, 25600 / kroppikertoimen neliö, kuulostaa erinomaisen mainiolta. ISO:ta voi vertailla EV-arvoihin laskemalla ISO /100 ja siitä logaritmi kantaluvulla kaksi. Esim. ISO 12800 on 4 aukon päässä ISO 800 -lukemasta, koska 128 =2^7 ja 8 =2^3.
Menikö laskelma oikein?- MitäsJosKuitenkin
Kuvaa enemmän, laske vähemmän.
Tuolla sivulla pannaan vähän omia. EV tarkoittaa vain aukon ja ajan yhdistelmää. Sillä ei ole mitään tekemistä valon kanssa. Siis EV 15 on esim. 1/1000 s f/5.6 tai 1/125 a f/16. Sillä onko päivä, yö, pouta tai pakkanen ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
On sitten olemassa LV, joka mittaa valoisuutta. Tämä liittyy EV:hen niin, että tietty LV arvo valoittuu oikein samalla EV arvolla herkkyyden ollessa ISO 100.
Käyttötarkoitus ratkaisee. Katsoin äsken ISO 2000 otettua kuvaa vesimittarista. Oli pimeässä paikassa ja pakko nostaa herkkyyttä. Hyvin vielä saa selvää pikku Fujin otoksesta ja kelpasi vesilaitoksellekin. Kamerat poistavat melko hyvin kohinaa kuvista ja tekevät muitakin parannuksia. Festarikuvat illalla hankalia. pakko nostaa ISO:a. Valot vaihtuvat kovaa tahtia ja tulevat usein esiintyjän takaa, Katselin tuossa ISO 5000 otettuja kuvia ja ei niissä paljoa ole korjausvaraa. Jos korjaa valotusta ylöspäin kohina kasvaa kovasti. Aloin haaveilemaan Nikon D500. Tele voisi olla pienempi ja kevyempi. ISO 1600 tuottaa vielä hyviä kuvia täysikennoisella ja jää vähän pelivaraa valotuksen korjauksellekin.
- Nikon_Kamera
Olen kuvannut kevätyönä karhukuvia, jotka julkaistiin laadukkaassa aikakauslehdessä koko aukeaman levyisinä. Herkkyys oli pahimmillaan 25000, ehkä jopa 40000 ISO, eikä kukaan valittanut kuvan laadusta. Itse lähinnä huomasi dynamiikan kaventuneen jossain määrin. Kameroina Nikon D4 ja D800e. Aivan ihmeellisiä ovat nykyiset kamerat. Halleluja!
Nikon_Kamera kirjoitti:
Olen kuvannut kevätyönä karhukuvia, jotka julkaistiin laadukkaassa aikakauslehdessä koko aukeaman levyisinä. Herkkyys oli pahimmillaan 25000, ehkä jopa 40000 ISO, eikä kukaan valittanut kuvan laadusta. Itse lähinnä huomasi dynamiikan kaventuneen jossain määrin. Kameroina Nikon D4 ja D800e. Aivan ihmeellisiä ovat nykyiset kamerat. Halleluja!
Nuo D4 ja D800 sarja ovat aika uutta sukupolvea enkä usko noilla osalle olevan näin uusia tuotteita ja osalla en usko jutuista päätellen olevan lainkaan kokemusta oikeista kameroista vaan mielipiteet on rakennettu joidenkin testien varaan.
Itse olen huonossa/vähäisessä valossa kuvannut Nikon D500 rungolla ISO9000 ja ISO18000 arvoilla varsin kohtuullista jälkeä. Ei aikoinaan D70 aikana olisi tullut mieleenkään. Mitä sitten saa aikaiseksi D850 on vielä arvoitus mutta D800 on varsin hyvin palvellut jo vuosia joskaan en liene sillä pimeässä kuvannut kuin tähtitaivasta joka on varsin hidasliikkeinen ja sallii jopa kymmenien sekunttien valotuksia.
"Harmittavainen juttu" mutta tuo kameroiden jatkuva viilaaminen tulee eläkeläiselle kalliiksi kun himottaa niin juupelisti noita uusia ratkaisuja kokeilla ainakin kantaa.- Merkitysvirhe
Kuten kaikki varmaan tietävät, jonkun tietyn sensorin herkkyys on se mikä s on. "Herkkyyden nostaminen" perustuu sensorilta luettujen arvojen vahvistamiseen.
Merkitysvirhe kirjoitti:
Kuten kaikki varmaan tietävät, jonkun tietyn sensorin herkkyys on se mikä s on. "Herkkyyden nostaminen" perustuu sensorilta luettujen arvojen vahvistamiseen.
Juuri noin ja kun signaalia vahvistetaan niin samalla vahvistuu kohinakin. Kun kuvaa ISO100'000 arvolla niin melkoisella varmuudella löytää kohinaa ja lisäksi kuvan dynamiikka laskee.
Arvelen sen perusherkkyyden olevan useimmilla kennoilla luokkaa 100 - 200 ISO:a, muut arvot ovat joko vahvistettuja tai vaimennettuja signaaleita kuten ISO3200 tai ISO50.Nikon D800 kameran herkkyydeksi ilmoitetaan 100 ~ 6,400. Täällä vertailua eri kameroilla
https://kenrockwell.com/tech/comparisons/2012-04-05-High-ISO/index.htm
Valitettavasti Nikon D500 ei ole mukana. Jos kuva alivalotettu niin valotuksen korjaaminen lisää myös kohinaa. Kyllä minussa 25000 iso kuvat melko kohinaisia.kuvaaja_tku kirjoitti:
Nikon D800 kameran herkkyydeksi ilmoitetaan 100 ~ 6,400. Täällä vertailua eri kameroilla
https://kenrockwell.com/tech/comparisons/2012-04-05-High-ISO/index.htm
Valitettavasti Nikon D500 ei ole mukana. Jos kuva alivalotettu niin valotuksen korjaaminen lisää myös kohinaa. Kyllä minussa 25000 iso kuvat melko kohinaisia.Ilmoittamasi D800 alue on tuo mutta sieltä saa sitä enemmänkin ulos kun vaan jatkaa nappulan kiertoa High 2.0 asti (H 2.0). Tuo D500 taas antaa valita ISO100 - n. 51000 ja ylitystä voi säätää muistaakseni H 5.0 asti mitä se sitten ISO arvoina tarkoittaakaan. Alaspäinkin sitä saa ruuvattua tuosta ISO100 arvosta halutessaan. Mihin noita huippuarvoja sitten käyttäisi, en tiedä. Olen kokeillut jotain luokkaa ISO32000 ja kameran takanäytössä se näytti hyvältä mutta jo 17" näytöllä läytyi hieman arvosteltavaa. Tunnistuskuvan sillä saisi mutta en mitään A1 tauluja lähtisi tekemään. Suurin oikeasti käyttämäni D500 ISO on ISO18000 ja se antoi siinä varsin kohtuullisen tuloksen. Tuossa alivalottuneiden kohtien korjaamisessa olet valitettavan oikeassa, niihin tuppaa sitä kohinan pirulaista syntymään!
Extyökkäri kirjoitti:
Ilmoittamasi D800 alue on tuo mutta sieltä saa sitä enemmänkin ulos kun vaan jatkaa nappulan kiertoa High 2.0 asti (H 2.0). Tuo D500 taas antaa valita ISO100 - n. 51000 ja ylitystä voi säätää muistaakseni H 5.0 asti mitä se sitten ISO arvoina tarkoittaakaan. Alaspäinkin sitä saa ruuvattua tuosta ISO100 arvosta halutessaan. Mihin noita huippuarvoja sitten käyttäisi, en tiedä. Olen kokeillut jotain luokkaa ISO32000 ja kameran takanäytössä se näytti hyvältä mutta jo 17" näytöllä läytyi hieman arvosteltavaa. Tunnistuskuvan sillä saisi mutta en mitään A1 tauluja lähtisi tekemään. Suurin oikeasti käyttämäni D500 ISO on ISO18000 ja se antoi siinä varsin kohtuullisen tuloksen. Tuossa alivalottuneiden kohtien korjaamisessa olet valitettavan oikeassa, niihin tuppaa sitä kohinan pirulaista syntymään!
Eikö tulos ole suunnilleen sama jos alivalottaa pari aukkoa ja korjaa sitten jälkikäteen tai käyttää kameran ylisuurta iso-arvoa. Tosin useimmat suosittelevat valottamaan "oikealle" jolloin tallentuu einiten informaatiota. Editorissa sitten korjataan.
Tuollainen ISO18000 antaa jo lyhyitä suljinaikoja. Jos tarkennus pysyy perässä juokseva koira ym. on pysäytettävissä. Vesi usein hieno elementti kun saa ne pisarat pysähtymään. Joskus taas sopii pitkä aika.
Muistaakseni D4 kameran iso alue on liioiteltu. Suurimmilla arvoilla ei tule kelvollista jälkeä.kuvaaja_tku kirjoitti:
Eikö tulos ole suunnilleen sama jos alivalottaa pari aukkoa ja korjaa sitten jälkikäteen tai käyttää kameran ylisuurta iso-arvoa. Tosin useimmat suosittelevat valottamaan "oikealle" jolloin tallentuu einiten informaatiota. Editorissa sitten korjataan.
Tuollainen ISO18000 antaa jo lyhyitä suljinaikoja. Jos tarkennus pysyy perässä juokseva koira ym. on pysäytettävissä. Vesi usein hieno elementti kun saa ne pisarat pysähtymään. Joskus taas sopii pitkä aika.
Muistaakseni D4 kameran iso alue on liioiteltu. Suurimmilla arvoilla ei tule kelvollista jälkeä.Kaikkien kameroiden ISO alueet ovat yleensä liioiteltuja koska se näyttää hyvältä mainoksissa. Kuitenkin D70 jälkeen on kohtuulliseen kuvan laatuun pyrittäessä päästy noin ISO400 arvosta ISO18000 arvoon.
Kuvissa joissa käytin noita isoja ISO arvoja ei silti ollut mitään nopeaa koska kuvasin paikoissa joissa valoa oli hyvin vähän saatavilla eikä salaman käyttöä edes olisi sallittu.
"Oikealle valottaminen" on "järkevää" kun se on mahdolllista sillä se vähentää kohinaa tummilla alueilla ja saa sitä aina kuvankäsittelyssä sitten sävyjen osalta rustattua. Tuppaa vaan olemaan monessa kohden siten, ettei jonkun kirkkaan valon kohdan vuoksi voi hirveän oikealle valottaa koska ei haluta puhkipalamistakaan.- Nikon_kamera
D800 ja D4 rungoilla laatu on käyttökelpoista lehtityöhön (reportaasi yms, ei laadukkaat muotikuvat tms) jonnekin 25000 ISO asti, jopa 50000 ISO hätätilassa. Kohinaa tietysti on ja dynamiikkaa menetetään (kyseessä on todellakin alivalotus ja "ylikehitys" jo kameran toimesta), mutta RAW konversiossa voi kohinaa hellävaraisesti poistaa jonkin verran, kunhan ei ala mennä muovisen näköiseksi.
Ihmevärkkejä, on niitä muitakin, ja uusimmat pakaaavat olemaan aina edellistä parempia tässä suhteessa.
"Oikealle valottaminen" vaikkapa aukon verran heikossa valossa on oikeastaan sama kuin pudottaisi ISO herkkyyttä sen saman aukon verran. Lopputulos on varsin identtinen. - Kuvailinko
D800 on oikea kohinapesäke johtuen liian suuresta pikselimäärästä vanhentuneeseen ja suorituskyvyltään heikkoon prosessoriin nähden. Miten olisi tämä vaihtoehto:.. kuin nostaisi ISO - herkkyyksiä sen saman aukon verran.
Kuvailinko kirjoitti:
D800 on oikea kohinapesäke johtuen liian suuresta pikselimäärästä vanhentuneeseen ja suorituskyvyltään heikkoon prosessoriin nähden. Miten olisi tämä vaihtoehto:.. kuin nostaisi ISO - herkkyyksiä sen saman aukon verran.
Paljonkohan olet D800:lla kuvaillut ja missä noita kohinapesiä on nähtävillä? Vai mutupeikkoko se taas yrittää iskeä?
Olen kuvannut siitä alkaen kun tuon D800 rungon pitkän odottelun jälkeen sain enkä oikein osaa yhtyä tuohon mutulta tuntuvaan teoriaasi! taidat olla toisen kameramerkin trolleja jos et trulleja!- Kuvailinko
Extyökkäri kirjoitti:
Paljonkohan olet D800:lla kuvaillut ja missä noita kohinapesiä on nähtävillä? Vai mutupeikkoko se taas yrittää iskeä?
Olen kuvannut siitä alkaen kun tuon D800 rungon pitkän odottelun jälkeen sain enkä oikein osaa yhtyä tuohon mutulta tuntuvaan teoriaasi! taidat olla toisen kameramerkin trolleja jos et trulleja!Ystävämme vetää taas hernettä nenuun. Minulla on D800E ja totuuden nimissä on sanottava että loistokamera alhaisilla ISO illa. Kun mennään yli 1600 on silloin jopa vanha käpy D700 siedettävämpi. Tosin onhan siinä pikseleitäkin "vähän" vähemmän. D810 kohdalla on taas kuulemma, ei ole kokemusta tosin, nämä asiat paremmalla tolalla. Nopeampi ja kohinat korjattu paremmin. Sitä se uusi ja parempi prosessori teettää.
Kuvailinko kirjoitti:
Ystävämme vetää taas hernettä nenuun. Minulla on D800E ja totuuden nimissä on sanottava että loistokamera alhaisilla ISO illa. Kun mennään yli 1600 on silloin jopa vanha käpy D700 siedettävämpi. Tosin onhan siinä pikseleitäkin "vähän" vähemmän. D810 kohdalla on taas kuulemma, ei ole kokemusta tosin, nämä asiat paremmalla tolalla. Nopeampi ja kohinat korjattu paremmin. Sitä se uusi ja parempi prosessori teettää.
Täällä niin moni on asiantuntija vaikka ei koko kameraa ole nähnyt saatikka kokeillut. Tuon itselläni olevan D800 kanssa ei ole ollut tuossa mielessä ongelmaa, kytkin vika siihen tuli mutta korjasivat takuuna/tuotevastuun perusteella ja sen jälkeen on skulannut.
Tuokin on kohta "vanha malli" sillä odottelen D850 kotoutumista kunhan kassatilanne sallii.- Kuvailinko
Minä olen kuvannut monella eri rungolla vuosia. Kuka nyt rungolla kuvaa. He he. Aina on ollut Nikon. Nyt kuolaan kyllä kovasti Sony A7r Mark II sen perään. Siinä vasta mahtisonnikamera! Myyn vielä kaikki Nikon - kamat ja sijoitan edellä mainittuun. Sen teen.
- Tsuumikosh
Itselläni on filmille kuvaamisen ajoilta, ja yhä edelleen, sellainen käsitys, että parempi on alivalottaa puoli aukkoa mieluummin, kuin ylivalottaa tärkeä kohta kuvasta - ja menettää sieltä detaljia, väriä, esim. taivasmaisemakuvista -peruuttamattomasti. Tosin on poikkeuksiakin. Yksi kamera on säilyttänyt hienosti värejä ja tarkkuutta ylivalotuksessakin, mutta toinen kamera, jossa isompi kenno, on tuntunut tekevän kuviin jyrkempää kontrastia. Kuin valokohdat "palaisivat puhki" herkemmin. Niin että valotuksen kanssa on tarkempaa, kokeiltavaa, saako sitä ollenkaan kohdalleen sopivasti. En ole näihin perehtynyt, miten suuri merkitys on kameran prosessorilla. Onko suurempi merkitys kuin sillä seikalla, onko kenno hiukan isompi. Kaksinkertainen pinta-ala, tms.
On väitetty, että ison kennon isommat pikselit ovat herkempiä valolle, tai keräävät sitä enemmän. Onko siis suurella kennolla mahdollista, että tulee herkemmin ylivalotus, valokohtien palaminen puhki kuvista - niin että menetetään värejä?Pikemminkin päinvastoin eli pienellä lennolla palaa herkemmin puhki. Tuo puoli aukkoa alivalottaminen on digilläkin hyvä ainakin JPG:llä. Raw:lla on periaatteena usein ns. valottaa oikealle, eli ylivaloittaa, kunhan ei polta puhki.
- Nikon_kamera
Filmille kuvatessa dialle piti mieluumin alivalottaa ettei mene huippuvalot puhki, mutta nega kesti puolestaan hyvin ylivalotusta, suorastaan tykkäsi siitä. Tämän kyllä tajuaa kun asiaa hieman miettii. Filmillä on loivat varjo- ja huippuvalokäyrät, digillä suora. Siksi filmi antoi ääripäissä enemmän anteeksi (jos tarkastellaan samaa dynamiikka-aluetta. Nyt digi on mennyt ohi filmistä tälläkin osin).
Digikameroissa valotus on sukua dialle, EI SAA YLIVALOTTAA koska puhkipalaneita kohtia ei voi pelastaa. KUITENKIN asia on niin, että mahdollisimman valoisaksi valottaminen on aina parasta, vaikka kuva näyttäisikin sellaisenaan liian vaalealta, KUNHAN ei vain päästetä huippuvaloja menemään yli.
Tämä siksi, että digikuvaa voi AINA tummentaa ilman laadun kärsimistä (paitsi että syvimmät varjot voivat tietysti kadota). Digikuvan vaalentaminen taas vähentää sävyskaalaa verrattuna kerralla oikein valotettuun kuvaan, tai "liian vaaleasta" tummennettuun (2 viimeistä vaihtoehtoa tuottavat identtisen lopputuloksen).
- Tsuumikosh
Ei saa ylivalottaa? Ei päästetä huippuvaloja menemään yli? Missä kohtaa sitten meni yli? Eikö valotusvara, dynaaminen alue ole niin suuri nykyisillä järjestelmäkameroilla, että on lähes mahdotonta saada menemään valotus liikaa yli?
- Heti tuli mieleen joitakin tilanteita, joissa voisi tahallaan ylivalottaa, saadakseen jonkin kirjavan /tahriintuneen asian näyttämään puhtoisen valkaistulta. Pyykinpesuaineen mainos, jossa esitetään valkoisia lakanoita. Tai jos mustien tyttöjen kuoro laulaa kirkossa mustalla lavalla hämärässä negro-spirituaalia siten, että näkyy vain keikkuvia valkoisia hampaita ja silmämunia, niin sitten tietysti olisi parempi, että hampaat näyttäisivät kirkkaan hohtavilta mieluummin, kuin ruskean-mustan tupakan kirjavilta - kuin olisi poltettu piippua muutama vuosikymmen. Nokea ja tervaa. Tai makuasia, miltä halutaan kuvan näyttävän.
Olen hieman skeptinen, esittääkö valokuva koskaan todellisuutta täsmällisesti, vai onko aina representaatio, versio, muunnos. Viime viikolla tuli kuvattua yhden kauppaliikkeen julkisivua kaksi eri kuvaversiota:
- ensimmäinen kuva ilman mitään asetusten säätelyä, vain automatiikka päällä, ja
- toinen kuva oman mielen mukaisilla asetuksilla: värin korostus, ja -1 aukkoa valotuksen korjailua.
Ensimmäinen kuva oli ehkä fotorealismia. Ehkä vaalean talon varjoon jäävän seinän suunnalla oli ihan oikeasti sinertävää värisävyä varjossa. Auringonpaisteen puolelle osui kirkkaampaa, lämpimämmän sävyistä valoa. Varjon puolelle taivaalta tuli sinistä valoa. Mutta tämä ei välttämättä ole se tapa, jolla ihmisen aistimisprosessi tulkitsee tilanteen. Vaan korjailee automaattisesti havaintoa, yrittäen nähdä todelliset sävyt: valkoinen seinä on valkoinen, vaikka sininen valo varjossa sitä sävyttäisi. Toinen kuva näytti mielestäni paremmalta. Oli värikylläisyyttä enemmän. Ja enemmän sen kaltainen kuva, kuin miksikä aisti tai aivo olisi tilannetta tulkinnut paikan päällä. Ensimmäinen kuva oli yksinkertaisesti tylsemmän ja haaleamman näköinen, mutta jälkimmäinen ehkä sellaista värikylläisyyden namia, kuin mitä halutaan nähdä.
En tiedä, aloittaisiko tästä kokonaan uuden keskustelun. Aiheesta, että pitääkö valotuksen ja värisävyjen keinoilla pyrkiä näyttävyyteen, vai tylsään realismiin. Eikö nykyään moni tee tuota värien korostelua vasta jälkikäteen. Itselläni on asenteena saada kuva valmiiksi mieluummin jo kameralla.Lähelle maksimia kannattaa valottaa mutta ei mielellään yli jolloin ylivalottuneessa kohdassa ei ole yksityiskohtia.
Olin itse juuri tilanteessa jossa kohteen takana näkyi puiden välistä kirkas taivas ja kohdetta joutui hieman alivalottamaan jotta taivas ei palanut puhki.
Onneksi digiaikaan noitakin kuvia pääsee hieman korjailemaan kun filmiaikana se oli lähes mahdotonta tavalliselle kuvaajalle.- Nikon_kamera
"Missä kohtaa sitten meni yli? "
Jos useampi vierekkäinen pikseli saa arvokseen maksimiluvun, on todennäköistä, että joku niistä olisi saanut vielä korkeamman arvon jos vain dynamiikka olisi riittänyt. Tämä meinaa sitä, että detajeja on menetetty ja kuva "palanut puhki" tuolta kohtaa. Niin yksinkertaista se on.
"että on lähes mahdotonta saada menemään valotus liikaa yli?" No ei todellakaan ole mahdotonta, kyllä kameroissa löytyy pitkiä valotusaikoja ja isoja aukkoja sen verran, että ylivalotus saadaan aina aikaiseksi. Kun pikselin valoisuusinformaation sisältävä luku saa maksimiarvonsa, se ei siitä enää voi suureta. Sama kuin että et voi pompotella palloa sisällä sen korkeammalle kuin mitä katon korkeus sallii.
Jos kuvitellaan, että meillä on suhteellisen helppo vaikkapa 8 aukon kontrastilla varustettu kohde, ja kamera on hieno 14 aukon dynamiikkapeli (vaikka Nikon D8xx joku), niin noin karkeasti sanottuna kuvaa voisi valottaa 6 aukkoa ali, mutta ei yhtään yli, koska ylivalotus tarkoittaa juuri sitä, että huippuvalot menevät puhki. No tietysti tämmöisellä hyvällä kameralla voi valottaa tahallaan pari aukkoa ali tämmöiset helpot kohteet jos haluaa, mutta se tapahtuu hieman laadun kustannuksella. Jos tämä turvallinen 2 aukon alivalotus päivänvalossa olisi vaikka 1/500 ja f/8, niin 1/125 ja f/8 olisi optimaalinen, mutta jo 1/125 ja f/5,6 polttaisi huippuvalot puhki aukon verran. - 102030405060
"Olen hieman skeptinen, esittääkö valokuva koskaan todellisuutta täsmällisesti, vai onko aina representaatio, versio, muunnos."
Mitä todellisuutta? Onhan ihmisen näkemäkin kuva vain tulkinta siitä mitä oikeasti on. Todellisuudessa on esimerkiksi paljon aallonpituuksia mitä ihminen ei edes näe. - Tsuumikosh
102030405060 kirjoitti:
"Olen hieman skeptinen, esittääkö valokuva koskaan todellisuutta täsmällisesti, vai onko aina representaatio, versio, muunnos."
Mitä todellisuutta? Onhan ihmisen näkemäkin kuva vain tulkinta siitä mitä oikeasti on. Todellisuudessa on esimerkiksi paljon aallonpituuksia mitä ihminen ei edes näe.Poroista luin äskettäin, että näkevät UV-valon.
Youtube-sivuilla on neuvoja digikameran muuntamisesta infrapunakameraksi.
Toki siitäkin voi saivarrella, tarkoittaako samaa, jos sanotaan
a) esitetään todellisuutta täsmällisesti (partitiivi, osa) vai
b) esitetään todellisuus täsmällisesti (kokonaisuus).
Periaatteessa, jos nähty todellisuus vanhettuu tai päivittyy valon nopeudella, sittenhän kaikki esitys kertoo aina vain historiasta, eikä nykyhetkestä. Sitten filosofointia siitä, onko todellisuus vain nykyhetkeä, vai jonkinlainen kertymä kulttuuriperimää, kollektiivista tajuntaa. Ja tuleeko tuotetuista representaatioista myös osa todellisuutta, kuin olisi vuorovaikutteinen kollektiivinen prosessi käynnissä, jossa katsoja itsekin on osa jotain todellisuutta.
- 102030405060
Onko jossakin olemassa jokin speksi, mitä digikameran ISO-arvot tarkalleen merkitsee?
Käsittääkseni ISO-arvo digikameroissa on vain filmiajoilta periytyvä nimitys, ja todellisuudessa sen muuttaminen ohjaa kennon jälkeen olevan vahvistimen vahvistusta.
Eli, kun ISO arvo on suuri, vahvistetaan kennolta luettuja jännitteitä enempi, ja siinä samalla toki kaikki kohina vahvistuu . . .- Nikon_kamera
Toki ISO -arvo perustuu samoihin spekseihin kuin filmillä, mutta sähköiseen versioon siitä.
ISO -arvo ei ole pelkkää vahvistimen nupin kääntelyä, vaan kennoissa on perustavaa laatua olevia herkkyyseroja jo sellaisenaan. Tietyn tason jälkeen herkkyyden lisäys on pelkkää vahvistusta, jonka voisi periaatteessa tehdä myös alivelottuneelle kuvalle jälkikäsittelyssä.
Eka digikamerani Canon EOS-1D pystyi noin 6 aukon dynamiikaan, joka ei ollut filmiä kummempaa. Herkkyys ja kohina on kyllä jo silloin 15 vuotta sitten parempaa kuin 100 ASAn dialla. Viimeiset ammattikamerani NikonD4 ja D800e pääsivät 12-14 aukkoon, ja vielä joku 4000 ISO oli yhtä nättiä kuin muinainen 100 ASAn Provia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä943291Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3041823Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2471667- 941515
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4071481Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4161377Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21300Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381137Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun346972Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden275955