selittäkää

"Tuloilmaan sijoitettu alijäähdytin nostaa lämpöpumpun lämpökerrointa..."

Taidat olla Karhun myyjä?

Eikös se alijäähdytin anna lämpöä vain kompuran käydessä. Eli jos alijäähdyttimen laittaa tuloilmaa lämmittämään, lisälämpöä tulokanavista tulee vain kun kompura käy. Eikös tämä aiheuta ikävää lämpötilavaihtelua?

Onko kylmäaineen paluulämpötilalla (kompressoriin) mitään alarajaa, eli voiko siitä ottaa niin paljon lämpöä pois kuin saa? Jos sitä ei jäähdytetä alijäähdyttimessä, missä se viilenee? Vai meneekö se lämpimämpänä kompressoriin? Voiko liian kuumasta kylmäaineesta olla jotain haittaa kompressorissa? Jos kylmäaine menee lämpimämpänä kompressoriin, eikös sen lämpötilan noestaminen vaadi vähemmän painetta?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia...

Sanoit, että Lämpöässällä on tulistuksen sovellutus. Mikä on oikea tulistus,kun se ei oikein selvinnyt vastauksestasi.
Alijäähdytimellä voi ottaa matalaa energiaa jonnekin kuten selitit. Miksi ilmastointiin? Eikö ilmastoinnissa ole ongelmana, että pumppu käy vain osan aikaa? millä ilmaa lämmitetään lopun aikaa?

vielä kirjoitti:

"Tuloilmaan sijoitettu alijäähdytin nostaa lämpöpumpun lämpökerrointa..."

Taidat olla Karhun myyjä?

Eikös se alijäähdytin anna lämpöä vain kompuran käydessä. Eli jos alijäähdyttimen laittaa tuloilmaa lämmittämään, lisälämpöä tulokanavista tulee vain kun kompura käy. Eikös tämä aiheuta ikävää lämpötilavaihtelua?

Onko kylmäaineen paluulämpötilalla (kompressoriin) mitään alarajaa, eli voiko siitä ottaa niin paljon lämpöä pois kuin saa? Jos sitä ei jäähdytetä alijäähdyttimessä, missä se viilenee? Vai meneekö se lämpimämpänä kompressoriin? Voiko liian kuumasta kylmäaineesta olla jotain haittaa kompressorissa? Jos kylmäaine menee lämpimämpänä kompressoriin, eikös sen lämpötilan noestaminen vaadi vähemmän painetta?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia...

Lue lisää

Mutta Karhu-maalämpöpumpun esitteessä asia on hyvin ilmaistu,eipä ole kukaan vastaankaan väittänyt.

haluaa tietoa kirjoitti:

Sanoit, että Lämpöässällä on tulistuksen sovellutus. Mikä on oikea tulistus,kun se ei oikein selvinnyt vastauksestasi.
Alijäähdytimellä voi ottaa matalaa energiaa jonnekin kuten selitit. Miksi ilmastointiin? Eikö ilmastoinnissa ole ongelmana, että pumppu käy vain osan aikaa? millä ilmaa lämmitetään lopun aikaa?

Lue lisää

asiallisia kysymyksiä!
Odotetaan että viisaammat vastaavat.
Tuohon ilman lämmitykseen sen verran, että ei se vastuskaan aina päällä ole. Käsittääkseni tuloilma lämpenee poistoilman hukkalämmöstä, ja nämä muut ovat vain apuna ilman lämmityksessä.

Selitin , en myyjänä, vaan käyttäjänä vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
Olen saanut tietoni, kun ole aikanaan tentannut ainakin kymmentä maalämpöpumpun myyjää ja lukemalla niin kylmätekniikkaa kuin myös maalämpöpumpuista tehtyjä puolueettomia tutkimuksia.
Osa näistä myyjistä ei tiedä vieläkään omista tuotteistaan niin paljon kuin minä.
Mm. Juha ei tosiasiassa tiedä lämpöässän tekniikasta oikeastaan yhtään mitään, vaikka se pääosiltaan on lähes 30 vuotta ollut samanlaisena.
Mikä sinulle vielä on jäänyt epäselväksi?

koska sieltä löytyy alan kirjallisuutta ja en ole lämpöpumppujen myyjä tosin suunnittelin erilaisia kylmätekniikan järjestelmiä aikaisemmin.
Aihe on niin laaja että kannattaa perehtyä alaan vähän syvemmin esim. kirjastossa jos mielenkiintoa on...
mutta mitä itse asiassa teet tiedolla tulistuksesta tai alijäähdytyksestä.... anna lämpöpumpun toimia rauhassa siellä nurkassa ettet vielä huomaa tiedon myötä kuinka paljon katetta senkin peltilaatikon sisällä on...

käskin kirjastoon kirjoitti:

koska sieltä löytyy alan kirjallisuutta ja en ole lämpöpumppujen myyjä tosin suunnittelin erilaisia kylmätekniikan järjestelmiä aikaisemmin.
Aihe on niin laaja että kannattaa perehtyä alaan vähän syvemmin esim. kirjastossa jos mielenkiintoa on...
mutta mitä itse asiassa teet tiedolla tulistuksesta tai alijäähdytyksestä.... anna lämpöpumpun toimia rauhassa siellä nurkassa ettet vielä huomaa tiedon myötä kuinka paljon katetta senkin peltilaatikon sisällä on...

Lue lisää

jos luulet, että lämpöpumppujen valmistus on jollekin liian hyvä bisnes.
Olet ilmeisesti senverran yksinkertainen, että et ymmärrä, että jatkuva tuotekehittely maksaa, se syö sitä katetta yllättävän paljon.

Nimetön kirjoitti:

jos luulet, että lämpöpumppujen valmistus on jollekin liian hyvä bisnes.
Olet ilmeisesti senverran yksinkertainen, että et ymmärrä, että jatkuva tuotekehittely maksaa, se syö sitä katetta yllättävän paljon.

Lue lisää

yksinkertaiselle mitä jatkuvaa tuotekehitystä sinun pitää tehdä. Scroll kompressori, lämmönvaihtimet(myös höyrystin ja lauhdutin), paisari ehkä mankku ja muut roippeet peltilaatikko mitä jatkuvaa kehitystä ne vaatii.
Niin no ehkä voisit lisätä elektronisen paisarin vielä....ja ainahan voi lisätä säätimeen erinäisiä GSM yhteen sopivia toimintoja...
Lämpöpumput on tehty pääpiirtein saman kaavan mukaan jo monia vuosia (ellei vuosikymmeniä).

sitten kirjoitti:

yksinkertaiselle mitä jatkuvaa tuotekehitystä sinun pitää tehdä. Scroll kompressori, lämmönvaihtimet(myös höyrystin ja lauhdutin), paisari ehkä mankku ja muut roippeet peltilaatikko mitä jatkuvaa kehitystä ne vaatii.
Niin no ehkä voisit lisätä elektronisen paisarin vielä....ja ainahan voi lisätä säätimeen erinäisiä GSM yhteen sopivia toimintoja...
Lämpöpumput on tehty pääpiirtein saman kaavan mukaan jo monia vuosia (ellei vuosikymmeniä).

Lue lisää

onneksi mitään tuotekehitystä, kun olen onnellinen lämpöpumpun käyttäjä.
Jos vähänkin tunnet lämpöpumpun rakennetta ja sitä, millaisia ne olivat -80 luvulla, on sinun pakko myöntää, että kyllä tämänpäivän lämpöpumppu on aivan toinen tuote, kuin silloin ennen.
Ei pelkkä kompressorin muuttuminen mäntäkoneesta schrolliin ole mikään ihmeellinen asia, myönteinen kuitenkin.
Mietippä vanhoja lämmönvaihtimia, suuria kuin tahkojuustot, kuparia täynnä ja paljon vikoja.
Ei haponkestävien lämmönvaihtimien kehitys ja valmistus varmasti ollut ilmaista hommaa.
Tosiasia on, että vieläkin kotimainen pumppuvalmistaja käyttää noita tahkojuustoja, muut onneksi uusia levylämmönvaihtimia.
Ennen pumpun käyntiä ohjattiin pressostaattilla, nykyisin sentään joko Oumannilla tai muulla ehkä vielä kehittyneemmällä ohjauskeskuksella.
Nykyisin tulistus tehdään todella viisaasti, kuten uudessa Karhu-maalämpöpumpussa, kuten siinä on myös mallisuojattu alijäähytintekniikka.
Tällä aikaansaatu paras COP luku.
Kehitystyö vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta Ruotsissa on laskettu, että liikevaihdosta 10% täytyy satsata kehitystyöhön, muuten ei pysy mukana kilpailussa.
Suomessa tätä ei vielä ole ymmärretty, esimerkkinä lämpöässä ja sen kopio,Ceres.
Molemmat suunnilleen 30 vuotta vanhaa tekniikkaa, on sentään ymmärretty vaihtaa osaan pumppuja mäntäkompuran tilalle schroll ja lämmönvaihtimet levymalliin. Eipä juuri muuta.