Seuraava käyttöjärjestelmä?

Älykkääseen laitteeseen ei windowsia käytetä.

Kyllä tämä mun Lenovo-läppäri aika älykkäältä laitteelta tuntuu, kiitos Windows kympin. Alussa tätä pyöritti Ubuntu, mutta kun en sitä enää tarvinnut, niin sai lähteä kympin varhaisversion tieltä. Alussa oli omat haasteensa, mutta koontiversio versiolta on toiminta parantunut ja hyvin on toiminut viimeiset pari-kolme vuotta vaikka oli jo valmiiksi useamman vuoden vanha malli.

Mutta jos puhutaan ei-tietokoneista eli kännyköistä, digibokseista, älykelloista jne., niin totta, eipä niissä juuri Windows pyöri.

Yksi merkittävä ongelma aivan uuden tietokonekäyttöjärjestelmän, joka ei perustu mihinkään vanhempaan, tunkemisessa markkinoille, on juuri siinä, että se ei perustu mihinkään vanhempaan.

Olisi siis melkeinpä väistämättä yhteensopimaton kaikkien muiden käyttöjärjestelmien kanssa.

Sitten pitäisi saada laitevalmistajien tuki kyseiselle käyttöjärjestelmälle.

Ohjelmat ja isommat ohjelmistopaketit kuten erilaiset toimisto-ohjelmapaketit sitten?

Aivan sama olisiko uusi hieno käyttöjärjestelmä kaupallinen vai ei, se ei väistäisi em. ongelmia.

Pärjätäkseen kilpailussa uuden käyttöjärjestelmän todellakin tulisi tarjota ennenkuulumattomia etuja nykyisiin verrattuna.

Olen jokseenkin samaa mieltä. Siksi veikkaukseni alustuksessani oli, että ukj (=uusi käyttöjärjestelmä) tullee laitelähtöisesti vaikka toki on toinenkin mahdollisuus, johon palaan myöhemmin. Uuden laitteen suhteen riittäisi tukea vain siinä käytettyjä komponentteja.

Uskoakseni suurempi ongelma on saada ukj:ään tarvittavien (de facto- &) standardien tuki. Nähdäkseni tärkeimmät vaatimukset ovat IP-protokollan ja Unicode-standardin tuet. Toki TCP:täkin pitäisi tukea, mutta noin periaatteessa voisi kyseeseen tulla ihan oma uusi protokollansa, jossa korjattaisiin nykyprotokollien puutteita ja joka olisi yleiskäyttöisempi nykyisiä ja varsinkin tulevaisuuden tietoliikennetarpeita ajatellen. Merkistösotkuista olisi jo aika päästä irti ja siinä auttaisi pidättäytyminen puhtaasti Unicodessa (tiedän toki, että esim. ä-kirjain voidaan ilmaista Unicodessa monella eri tavalla ja että UTF-8, -16 ja 32 tuovat omat pikkuhaasteensa).

Lisäksi tarvittaisiin HTML5-tuki (laajasti ymmärrettynä), johon liittyen ehkä yksi suurimmista haasteista voisi olla SVG-vektorituen toteuttaminen jos olemassa olevaa koodia ei voida hyödyntää. JPEG:stä varmaankin riittäisi dekoodaustuki varsinaisen still-kuvatuen ollessa PNG. Audio- ja videopuolen tuki onkin vaikeampi rasti: löytyisikö sieltä muutama formaatti ylitse muiden, joilla voisi selvitä lähitulevaisuudessa? Ukj:n menestyessä eri tahoilla olisi toki intresseissään tuoda tuki muille formaateille. Pelimaailma valtavine grafiikkakirjastoineen lienee poissa laskuista. Tosin mikäli ukj olisi niin erilainen ja uusia mahdollisuuksia herättävä että innostaisi pelinkehittäjiä, niin toki sitten. Myönnän että olen täysin kompetenssialueeni ulkopuolella, mutta kuvittelen, että jonkinlainen uusi tietokonekieli, jossa lähtökohtaisesti grafiikka olisi kolmiulotteista fysikaaliseen universumin mallintamiseen perustuvaa, intuitiivista ja helppoa, voisi jonkinlaista innostusta herättää.

Jos ukj tulisi uuden laitteen mukana, niin olisi mahdollisuus samalla lanseerata uusi näppäimistöasettelu, yhteinen kaikille latinalaispohjaisia merkistöjä käyttäville kielille, jossa korjattaisiin nykyasetteluihin liittyviä ongelmia (jo yksin asetteluiden tuhoton määrä muodostaa merkittävän kynnyksen uuden tietokoneen markkinoille tuomiselle). Kirjoitin tämän kommentin itse 10-sormijärjestelmän hallitsevana ja sitä käyttävänä.

HTML5-tuen kautta selainpohjaiset toimisto-ohjelmistot olisivat käytössä, joten nähdäkseni off-line-käyttöön riittäisi vaatimattomampi ja ehkä monien kaipaama nopeampi, helpompi ja intuitiivisempi ohjelma, jolla voisi tuottaa kaikenlaista sisältöä ohjelmoinnista kuvien editointiin ja julkaisujen tuottamiseen. Tiedostomuodot voisivat olla omat ja yhteensopimattomat - jälleen korjattuna nykyisten valtaformaattien lukuisia puutteita -, kunhan näistä saadaan "tulostettua" PDF-tiedosto (iso haaste toki tuokin).

Todennäköisemmältä tuntuisi ukj:n kaupallinen tuleminen, mutta en pidä osin epäkaupallistakaan mahdottomana, kun ajatellaan, että jopa suorittimia kehitetään epäkaupalliselle pohjalle (RISC-V näyttäisi olevan lähdössä lentoon, mm. Western Digital). Pikkuprovona: ehkä ukj:n ytimen ja osan kirjastofunktioista voisi kirjoittaa suoraan RISC-V-assemblerilla.

Lopuksi palaan vielä lupaamaani toiseen mahdolliseen tapaan, jolla ukj voisi tulla. Jos jokin ohjelmointikieli kehitys- ja ajoympäristöineen alkaisi selkeästi erottua edukseen tuottavuudeltaan, niin tuolle voisi kenties syntyä oma käyttöjärjestelmä, jolloin pullautettaisiin kaikki ylimääräinen nykyjärjestelmien tauhka pois häiritsemästä.

"Itsestäni ei ole kauhean mielenkiintoista pohtia millainen on seuraava menestyvä Linux- tai FreeBSD-pohjainen käyttöjärjestelmä (btw: sellainen saattaa olla Googlen Fuchsia OS), vaan "aidosti uusi" käyttöjärjestelmä."

Google Fuchsia perustuu Zircon -mikrokerneliin, eikä sillä ole yhtään mitään tekemistä Linuxin, Freebsd:n tai Hurdin kanssa. Täysin erityyppinen kerneli ja eri käyttöjärjestelmä. Siinä toimii Flutter SDK:lla tehdyt ohjelmat jotka toimivat myös androidissa ja chrome os:ssä.

Vuoden tai parin päästä Fuchsia korvaa kaikki linux-pohjaiset järjestelmät android-puhelimissa ja chromebookeissa, ja samalla Linux -käyttäjien määrä tipahtaa promillen murto-osaan nykyisestä.

Samalla myös hiipuu aktiivinen linux-kehittäjäyhteisö, kun käyttäjämäärä yhtäkkiä romahtaa niin vähäiseksi Googlen kokonaan luopuessa linuxista.

Sanoisin että seuraava isompi muutos tapahtuu konesalipuolella ja se ei tapahdu noin matalalla tasolla.

Linuxista tuli käytännössä defacto vuosia sitten mutta sen sijaan, että defacto kerneliä korvattaisiin, HTTP-palvelimissa tapahtunee muutos jossa verkkopino otetaan pois kernelistä ja optimoidaan HTTP-palvelimiin. Tarkoittaa sitten sitä, että suuressa osassa virtuaalipalvelimia sitä vaan käynnistetään HTTP palvelin ja Linuxiin liittyvät asiat ovat vain siellä sitä varten, että polkaistaan HTTP palvelin käyntiin.

Päätelaitepuolella isoin muutos tulee olemaan WebAssemblyn yleistyminen mikä nostaa standardimallisten sovellusten CPU-kuormituksen natiivia vastaavaksi. Selaimen ja raudan välinen alue varmastikin kokee optimointia mutta tuskin nyt kokonaan uusivat.

" "Voisi" lainausmerkeissä siksi, että akateemisesti koulutettujen ohjelmointiammattilaisten jakamaton näkemys taitaa olla, että nykyistä radikaalisti turvallisempi käyttöjärjestelmä nykyisellä palvelutasolla on mahdottomuus. Turvallisuus vaatisi palvelutason alentamista eli ominaisuuskirjon karsimista."

Sitä tehdään. Jakoa menee karkeasti neljänlaiseen :1. Tallentavat laitteet 2. HTTP palvelinlaitteet joka ajaa palvelinpuolen logiikkaa 3. Päätelaitteet joissa selain ja natiivisovellukset 4. Erilaiset sulautetut härpäkkeet jotka ohjavaat jotain laitetta

Uusiksi tuskin kirjoitetaan täysin mitään vaan optimoidaan olemassa olevia.

"Myönnän että olen täysin kompetenssialueeni ulkopuolella, mutta kuvittelen, että jonkinlainen uusi tietokonekieli, jossa lähtökohtaisesti grafiikka olisi kolmiulotteista fysikaaliseen universumin mallintamiseen perustuvaa, intuitiivista ja helppoa, voisi jonkinlaista innostusta herättää."

Ennemminkin voisi olla käyttöliittymille universaali rakenne puurakenne jossa jotkut solmupisteet voivat tallentaa tilaa ja lapsisolmujen käsittelylle olisi jotkut vakioidut koukut ohjelmoinnille.

Hienous olisi jos vastaavalla rakenteella hoitaisi referenssinä HTML5:n DOM:n tai jonkun muun mielivaltaisen esityksen. Puhtaasti funktionaalinen rakenne voisi mahdollistaa tehokkaita optimointeja.