KAHVIPIRTTI/ 140

Olipa kaunis kevätaamu, mutta nyt on pilvessä.

Kiva SkillaN kun päädyit pistämään Kahvipirttiin järjestysnumeron; onhan pirtti muutenkin aina kauniissa kunnossa ja järjestyksessä. Pääsin samalla irti lupauksesta käydä numeroimassa uuden pirtin, ihan helepotti :))))))))
Nyt on alkanut piristyminen itselle tapahtua auringonpaisteen ja ilman lämpenemisen ansiosta. Ulkonaolo ja jalkojen liikuttelu rollaattorin kanssa on tehnyt hyvää. Seuraelämä myös vilkastuu naapurien kanssa pihaseurustelun myötä.
Ihan tekee mieli laivaristeilyllekin mennä kunhan saan nuo hammaslääkärireissut tehtyä. Tytär on valmis seurakseni tulemaan. Ikkunahytti tietysti ja laivan seisovaan pöytään tietty.
Pahus kun paikkaus meni hukkaan paikan pudottua vain parin viikon jälkeen. Saapa nähdä joudunko tuplaten maksamaan, luulisi jonkimoisen takuun toimivan noissakin tapauksissa. No se jää nähtäväksi. Kyllä tuohon purukalustoon on tullut aika paljon sijoitettua elämän aikana. Vuosikymmeniä sitten laitatin kuoret yläetuhampaisiin. Liian vanhaksi kai olen elänyt, kun niistä hampaista kolme jo katkennut. Ei ole halpaa hommaa ollut uusia hampaita laitetattaa.
On hyvä että jo pienestä alkaen lasten hampaita hoidetaan, samoin ei ollut -40 luvulla. Ei ollut kouluhammashuoltoa ja särkevä hammas vedettiin vaan pois.
Pitää katsoa Tv 2.lta vakiotanssikilpailut ja illalla mielipoliisisarja Kettu.

Onnea SkillaN nyt pirttiin uuteen
Pysyköön se sivulla kahteensataan kuuteen

On niin puhdas ja avara pirtti tää
varmaan se monelle mieleen jää.
Täällä käy ystävää tuttua monta.
On niitäkin, joilla elämä on onnetonta.
Ne pirtisä/ palstoilla harmejaan jauhaa.
Häiritsevät muidenkin rauhaa.

Otappas kahvia,myöskin pullaa,
niin kohta lauletaan
tuuti lullaa.

Iltalenkiltä palailin, kun Pirtin oven tervetulokransseineen huomasin ja nyt ehdin sisäänkin pitkästä aikaa.
Täällä on kaunista, ihan juhlan tuntua, krookukset kukkivat pöydällä , kyllä huomaa kevään tulleen ja pian kesänkin!
Aamulla kun menin ulos, kurjet äänteli oikein riemukkaasti, töyhtöhyypänkin näin tepastelevanviereisellä pellolla, myös pikkulintuja on jo paljon, peipposen ainakin tunnistin.

Kevät on aina ollut minulle vuodenajoista se parhain, se uuden alku ja toivo uudesta ihanasta kesästä,
joka taas on jo ovella.
Kauniita päiviä kaikille!

Iltapäivää!
Lämmintä oli tänään reippaasti vaikka aurinko vain vähän hetkittäin paisteli. Nyt on Pirtin osoite selvä. Ehkä hyvä näin, monethan numerointia toivoivat.

Kipaisin vielä illasta merketissa, vaikka en pyhänä yleensä käy. Pitäähän siihenkin tutustua. Kyllä siellä asiakkaita pyöri arkipäivän malliin, aivan jonoiksi kassoille. Oli mulla muutakin asiaa kuin tarkkailu. Kävin nappaamassa kahvitarjouksen, 3 pakettia 9 € ja aina sitä jotain lisäksi tarttuu mukaan kun kauppaan menen.
Kappas vaan kun Kattleija kaselee poliisarja Kettua. Myös minä olen katsellut, ja myös sarjaa Syyttäjä. Täytyyhän sitä olla ajankuluakin, ajankohtaisten tapahtumien lisäksi.

Pitäisihän mielialan kohentua, kun jo kunnon kevättä on menossa. On vain ollut kaikenmoista tohinaa, etten ole ehtinyt kunnolla luonnon antiin paneutua. Katsellaan...

Sunnuntai-illan rauhaa Pirttiin !
Kauniimmaksi ei päivät voi käydä kuin tänään, aurinko heloittanut aamusta iltaan pilvettömältä taivaalta. Kaupungin lumet häviää, toisin on maalla. Paksut kerros sulamista olisi vielä edessä ennen "kesää". Oli Helppo tulla uuteen pirttiin numeron perusteella. Onhan se muutenkin kiva seurata missä mennään.. siis monesko pirtti on. Eipä taida joka ketjulla olla noin "pitkät juuret" !
Ensiviikolla alkaa naisten aktiiviviikko. Tarkoittanee sitä että on ryhdyttävä tosi toimin kevät siivousten ja touhujen pariin. Ainahan sitä keväällä innostuu pöyhimään kaikenlaisia kaapin nurkkia ja heittelemään pois turhia kapistuksia ja pitämättömiä asusteita.
Ennenkuin poistun ihastelen kaunista ja siistiä kevätpirttiä. Nautin myös voisilmäpulla kahvit .
Aah, kun olikin maistuvaista ja hyvää.
Hyvää jatkoa illalle-

MeKahvipirtin numerosta 140 tule mieleen Seututie 140, Vantaalta Lahden kautta Heinolaan. Meitä köröttelijöitä varten onnen omiaan. Turhaan ei uutta numeropirttiä suitsuteltu; täällä on hyvä meininki. Keväistä, valoisaa.
Pian eteläisessä suomessa jo leskenlehtiä pukkaa. Keväällä on turbovaihde päällä - itsellä itesaikku, toipumisaika. Se vähän huolettaa, ettei jäisi vaan väsy olo pysyväksi.

Työt voi jättää nuoremmille. Pääasia että ruokahalu palailee ja etenkin unet ovat entistä pitempiä. Tomaatteja en tänä kesänä laita kun yhdelle ihmiselle riittää yksi hyvän kokoinen päiväksi.
Niitä roikotettavia amppelikukkia olen pari tavannut ostaa, ulkorapun viereen, että talo näkyy asuntunnäköisenä.
Mukava tästä on uudelle viikolle kammeta.

Puolipilvistä viikonalkua, lämmintä viisi astetta ja lumet kovaa vauhtia katoaa, kevät alkaa olla mallillaan;)
Kivasti olette uuden pirtin taas kerran omaksi tunnistaneet, ilo on aamuisin ovet avata ja katsoa ketä kaikkia onkaan pirttiin sisälle asti uskaltanut.

Harmi jos sinun työn vein Katleija, mutta noita pyyntöjä numeron suhteen oli useita ja joku väitti minun halpaan menneen, tosihan on, että yritän parhaani ettei sanomista tulisi.
Nyt varmaan on jokaisen mielestä hyvä?
Lääkärilaskut yleensä on hinnakkakita, jos erikois hoitoja tarvitsee, hammalääkäri kallein ja pelottavin;)

Ihmeellineniisakki onkin runoilija niin somasti onnittelut esiin toit.
Kahteensataan kuuteen toivoit pirtin jaksavan, onhan siinä haastetta, mikähän vuosiluku onkaan kuudenkymmenen kuuden pirtin numerointiin päästyä?
Sitten pidetään isot juhlat, voi siihen viisivuotta vierähtää, jos tällä tahdilla mennään.

Kiva nähdä sinun viestisi Neeassa pitkästä aikaa, kyllähän se kohta omakotitalon pihoilla aika alkaa kulua ja kirjoittelut jää, mutta koetahan aina kuitenkin pirtin olemassa olo muistaa.
Kateellinen olen noista kevään tuoksuista ja lintujen laulusta sinulle, minun on tyydyttävä varpusten sirkutuksseen, ehkä tarkkana olen joskus peipposen laulu tuosta puistosta kuuluu.
Niin ja onhan nuo isommat linnut lokista lähtien ääntä pitämässä;)

Minulta on nykyään jäänyt nuo poliisisarjat katsomatta, jotenkin tuota väkivaltaa niin paljon telkkarissa esitetään, jätän suosiolla väliin kaikki kuusitoista vuotta ikärajan ylittävät.
Hyvin tehtyjä nämä saksalaiset, kuten englantilaisetkin sarjat ovat.
Illalla satuin kuitnkin juuttumaan elokuvan pariin mikä oli vankilassa olleen pankinjohtajan vaiheista kertova, syytön oli syytöksiin ja kuitenkin liki 20 vuotta vankilassa virui.
Voi sitä kohtelua mikä siellä oli, tapettiin ja hakattiin vaivaisiksi, tämä nerokas vanki pääsi kuitenkin pakoon ja sai myös olosuhde korjauksia vankilan oloihin ja loppulta myös oikeutta tapahtui.
Harvoin edes aloitan katsomisen ennalta kauheaksi kuvitellun, mutta nyt puolille öin vei, juoni oli loppuun katsottava.
Harvoin minultakaan kahvi pääsee loppunmaan, tarjoukset tulee aina haettua, joskus pyhänäkin.

Mikähän olisikaan numero jos olisi alusta asti sitä mukana kuljetettu, no nyt se sitten mukana kulkee;)
Hintriika sitä ehdotti , silloin kun sivulla oli monta pirttiä yhtä aikaa, sekaannusta syntyi, nyt tahti on hiljentynyt ja entiset ajat ei palaja.
Näin sitä vaan mennään keväästä toiseen ja tuo naisten aktiivi viikko päälle painaa, muuta koetan malttaa niin kauan, että nuo katupölyt saavat puhdistettua.

Eipä nuo tomaatit kovan kulutuksen tuotteina ole minullakaan, ehkä suurin ilo on se kasvun näkeminen ja onhan mukava napata kypsä kirsikkatomaatti suuhun, kun kohdalle sattuu.
Amppeleja on minullakin roikkumassa ja krassit laitoin tänä kesänä koristamaan ritlään parvekkeen pääty ikkunaan ja kasvu hyvällä vauhdilla niilläkin, kunhan saa vielä paikoilleen lämpimän tullen.
Toivottavasti peittävät koko ikkunan kesällä ja antavat iloa kadulla kulkijoillekin.
Sametti ruusun siemeniä ostin pussin ja niitä ruukkuihin laitan ja työnnän sitten sinne missä tyhjä paikka on;)
Huonompi homma jos ei ruokahalua ole, kun sanotaan, että se säännöllinen ruokailu olisi juuri vanhoille hyvin tärkeä juttu.
Jokohan Hurskainen osaisit hillitä noita "projekteja" syytä olisi, lepokin auttaa pienissä kolotuksissa.

Taas viruu, todiste siitä, että "puhelias" olen;)
Akoitetaan viikko voimien mukaan, minä puikkoja lähden heiluttamaan ja kahvia kettämään toisille urakoiville.

Just juu! Ja täällä on ties kuinka kauan virunut Venlastiina, joka ei ole oikein sisäistänyt laatikon alla olevaa kehotusta käyttää muuta kuin reksteröityä käyttäjätunnusta.

Miten se on tuonne joutunut. Kun nyt täällä on, niin kokeilen pysyykö se, jos Pirttiin kevätterveiset kirjoitan:

HYVÄN KEVÄÄN TULOA ODOTELLEN TOIVOTTAA Hyvää kevättä Venlastiina

JOS en olisi näin hemmetin hieno nainen, kiroilisin niin että kalliot jyrisisivät.
Ei tuossa edellä onnistunut, joten kävin tyhjentämässä koko kirjautimiseni. Ei avittanut.
Nyt en aio uhrata Puskasuleimaa, jonka kontolle kirjoittelen uudimman korjausyrityksen.

Aina välillä täältä Kahvipirtistä saa ideoita milloin ikkunanpesujen aloittamiseen milloin ruoanlaittoon ja leipomiseen.
Nyt sain SkillaNilta idean parvekekasveista. Krassit ja tomaatti kasvamaan yrttin lisäksi. Kun vuosia sitten laitatin nuo parvekelasit pistin koko parvekkeen leveydeltä tomaatteja. Nehän sitten valtasivat koko ikkunan ja osan huonetilasta. Latvan katkaisin viidennen lehtiparin jälkeen ja tomaatteja alkoi tulla. Mutta tuli muutakin, tuli valtavasti kirvoja ja lopulta kirvat vei voiton, sillä enhän voinut tomaatteja myrkyillä uittaa.

Niinhän tuo oli sumuinen ja sateinen päivä, ettei ulos kehdannut lähteä. Nythän jo pilvet ovat harventuneet ja aurinkokin häämöttää. Pääsen tosi töihin, heitältämään roskapussin roskikseen.

Eipä tuo ole haitannut, että meni päivä tupatöiksi. Olenhan aina varannut varatöitä "pahan päivän varalle". Mulla ei ole tärkeätä kommentoitavaa, ei sellaista jolla olisi merkitystä. Jospa nyt lopetan lyhyeen, ehkä kirjautumiseni ei ehdi "vanhentua." Kokeilemaan...

Päivässä oli hyvää ja huonoa. Kuitenkin niin että hyvä jäi voitolle. Se leikkasi jo iltapäivää ison siivun kun painoin oven kiinni. Etsi ulkoa vara-avain jemmaa. Ei löytynyt ja paine pannussa kasvoi.
Vanha konsti tikaraput uudemman talon osan räystäälle ja parvekkeen kautta sisään.

Tämäkin vanha juju, johon joskus putoan. Kaulaketjussahan ne avaimet kaiken aikaa olivat olleet. Äfäärihommiin ei tänään tinaa riittänyt, ja hyvä niin, munkkibisnekseltä vältyin.
Talon rossipohjan alla on vielä kylmää. Niinpä hiukan lämmitin Armonlaakson korkeaa pönttöuunia.

Punarinta viserteli niin mielissään läheisessä omenapuussa naapurin puolella. Se oli jo merkannut pesäpaikakseen linnunsiemen, pikkumökin räystään alla.
Otin sen popis kun näin miten harakka söi sen pesästä lentävät poikaset edellisellä kerralla. Niin sielua riipoo, etten anna enää saman murhenäytelmän toistua.

Pahaa sekin teki kun punarinta huomasi pesäpaikan poistetun ja nillitti tuskin kuuluvasti. Viritän harakalle,kulman pienten tappajalle verkkoansan. En kerro mitä sitten teen.

Kaakaota täässä nautiskellessani, hymyilytti nuo pönttöuunit, niin tuttua oli virittää valkea iltaisin muorin (anopin ) kammariin klo 17.00 aikaan. Rauhoittavaa toimintaa,... pienellä palilla istuin seuraten miten tuli syttyi. Muori makasi sängyssään jutellen niitä näitä. Pellit kun sain hieman pienemälle, olikin aika lähteä iltlypsylle. Takaisin tullessa oli jo hiillos valmiina, iltaruuan jälkeen sai sitten pellit kiinni. Sama rumba,..
muorille iltalääkkeet ja hyvät yöt,...ja ilta oli meidän😊

Omaan makkariin en laittanut uuniin kuin tosi kovilla pakkasilla, patteri hoiti pienen kamarin lämmön.

Nyt saa järjestää menot tarpeen ja halunsa mukaan, ei sido navettatyöt eläinten ruokintoineen, ilman tuuraajaa ei voinut lomailla siitäkään ammatista, mutta pidin kyllä kaikista karvakorvistamme! 🐮🌿

Pistää aina silmään tuo Hurskaisen Armonlaakso. Minäkun tuolla toisessa Armonlaaksossa olen asustellut nuorempana ja miehenikin on sinne Armonlaakson luostarikirkon (Naantalin) juurelle on haudattu.

Jospa tässä kertoisi kevään tulosta, mitä tästä kerrostalon ikkunasta näkee, joitakin pikkulintuja lentelee.
Tuossa naapurissa on omakotitalo, siinä muutama koivu pihassa, näkee senkin miten ne silmut oksien päissä suurenee ei vielä hiirenkorvalla, mutta vähän kuitenkin. Eilen näin miten varis ajoi harakoita takaa, liekö reviiri kistoja. Viikonloppuna vasaanikukko tepasteli tuohon omakotitalon pihaan, ihmettelin kuinka selviää tuosta kadunylityksestä , näyttää senkin taidon oppineen.
Tänäaamuna satoi vettä ja yöllä myös oli satanut, ilma oli raikastunut, kamala hiekkapöly lakannut, Tiet olivat märkiä joissa paljon hiekoitushiekkaa, sitä sitten traktorit harjasivat talteen, yhtään ei pöly lennellyt.
Ensimmäiset sinivuokot ilmestyi ojanpenkkaalle, leskenlehtiä näin jo eilen. Eihän tuo nurmikko vielä oikein viherrä, mutta elonmerkkejä siinäkin. Eihän tuo kevät vielä kummoiseltakaan näytä, mutta viikonpäästä jo kukoistaa.
Minä sentään kävin liikenteessä, kävin S marketissa kauppareissulla ja roskapussi meni siinä sivussa.
Tarkistin kyllä olevani rekisteröity, tulos nolla.

Huomenta täältä sateisen näköisestä Savosta, vesi huuhtelu tekisi hyvää tuon pölyn poistamiselle.
Osin on soraa ajettu pois kaduilta, mutta penkoilta sulavat vedet estävät tehokkaan soran poiston, näin luin eilen lehdestä, koneet tukkiintuvat.
Tätä aikaa eletään ja alergioista kärsiville vaikeaa aikaa.

Late kevään merkkejä luettelit, niin kasvien kuin eläinten kohdalta, täällä ei noin pitkällä olla, tosin taitaa jo leskenlehtiä esiintyä.

Nykyään aika paljon pyrkivät pönttöuuneja säilyttämään, jos vanhoja asumuksia korjaillaan.
Tuon tapaista se karjan kanssa työskentely on, lypsy suoritettava ajallaan, muu elämä sen mukaan järjestettävä.

Voi noita Hurskaisen vastoin käymisiä, onneksi on iloiset lintu ystävät mielihyvää antamassa, punarinta on lempi lintuni.
Paljon niiden elämän helpottamiseksi touhuat, visertely sitten palkkioksi.

Eihän nuo tunnu kovin rankoilta ynnämuun askareet tuntuvan, mutta eläkkeellä ollaan, ei työhuolia pidä ollakaan;)
Menee näköjään päivät ihan vaan mitään tekemättäkin, sen olen huomannut.

Kristiina23 ja Katleija pohditte myrkkyjen laittoa kasveille, onnekseni minulla ei tuota kirva ongelmaa ole kasveissani ollut.
Kai ne suurimmat halut kasvattamiseen häviäisivät, jos niitä löytyisi, mitään myrkkyjä en ainakaan laittaisi, tuo mäntysuopa ainut mahdollinen.
Viimekesän samettiruusut ei onnistunut, en sitten tutkinut oliko juurissa jotain eläviä, päälle en ainakaan mitään nähnyt, nyt yritän ostosiemenistä saada kasvamaan.
Minulla on kaksi pakkasta(pieniä) ja täyteen ne aina syksyllä laitan, juuri viime viikolla sain toisen tyhjäksi, saa levätä mansikoiden kypsymiseen asti.

Minusta nuo Venlastiinan terveiset tuli meille kaikille näkyviin, kiitos niistä ja kirjoittelemisiin;)

Sain tuon kirjautumisen aivan rekisterin kanssa onnistumaan kolmannella kerralla,, onnistuuko se lähetys se nähdään kohta, kaikille mukavaa kevään seurantaa!

Pilvisen päivän rippeet jäljellä, aurino alkoi pilvienraosta näkymään kymmenkunta astetta lämmintä. Saapas nyt nähdä tuolla isommissa ennusteissa sanovat, että viikoilla 17,18 ja 19 on kylmempi jakso, no ei kannata ottaa liikaa huolia.
loppuviikoksi kuitenkin luvassa lämpimämpää kuin tänään.
Tänään sitten kävimme tuossa läheisessä kirpputorissa, isot on tilat, mutta vähän vielä myytävää tavaraa. Siellä on sellaisia metrin levyisiä myyntipaikkoja useita kymmeniä, mutta ainakin vielä useampi oli tyhjänä. ostettiin sieltä yksi kirja TOINEN MAILMANSOTA, tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä. Kirjoittanut Antony Shaw. Kirjassa yli 400 kuvaa ja kertoo tapahtumista päivä päivältä. Ihan avaamaton kirja, ainakin alkuperäisessä pakkauksessa. Ei ollu hinnalla pilattu 2 €. Kirjan koko 20x30 cm sivuja 192 Englanninkielinen teos v 2000 suomenkielinen v 2003 joten ei kvin vanha teos.
Eihän sitä varmaan kovinpaljon tule luettua ehkä pikemminkin selailtua ja joihinkin yksityiskohtiin tutustuen.
Tässä tämän päivän reissu, no ettei ihan hukkareissua tullut tehtyä kävin vielä Apteekissa.

Kovin keväiseltä ei ikkunasta vilkaistuna tämä tiistaipäivä ei näyttänyt. Kuitenkin yö oli ollut plussan puolella joten lumen, jään ja roudankin sulaminen saattoi jatkua kellon ympäri.

Uusia projekteja en enää aloita, mutta välttämättömiä kevääseen liittyviä töitä näissä vanhoissa ok-taloissa aina on. On lähdettävä puuhaamaan, kuten pensasaitojen tai omenapuiden leikkauksiin, vaikka mieli tekisi lomapäiviä viettää.
Työnteon edistyminen kuitenkin saa tuntemaan onnistumisen iloo. Joskus urheilijat vitsailivat kotimatkan olevan parhaan matkan. Illan vietoon lähteminen, sekin mieleinen.

Teini-ikäiset tytöt keräsivät kauppojen edustalla keräysrahaa lasten hyväksi. Soma muotivillitys heillä olla ulkona risat farkut jaloissaan. Roponi kuitenkin heitin keräykseen kauppareissulla.
Huomiseksi ainakin eteläiseen suomeen ennustettiin vähintään puolipoutaista kevätsäätä.

Aivan hyvä kelihän tänään on ollut. Kävin labrassa, tulihan edestakainen matka 3 km ja paikalla tunnin jonotus. Liittyi terveystilanteen - vai pitäisikö sanoa sairaustilanteen - seurantaan. Kävellen tein reissun, siinähän liikuntahoito tulee samalla.

Katselin telkkarista eduskunnassa käytyä keskustelua. Eipä siellä suuria avauksia tullut, olen jo aiemminkin jonkun verran seuraillut. Työsuhteita koskevat hallituksen kaavailut olivat suurimpana asiana esillä. Luulenpa, että ay-liikkeen on vaikea näitä hyväksyä. Siinä hallituksen esitykset ovat suoraa takapakkia työntekijöille. Voihan tietysti niinkin ajatella, että mitäpä se eläkeläisiä liikuttaa. Kuitenkin kun on ollut pitkän työuran työelämässä , niin sinä aikanakin on monia kamppailuja käyty työntekijöiden oikeuksista, työehdoista. Vuosien aikana on pieniä parannuksiakin saatu. Nyt niitä aletaan "syödä" melko suurin haukkauksin. Toki muistiini on jäänyt 40- luvun loppupuolelta saakka konkreettiset kokemukset työlämästä. Jätän ne tässä nyt kertomatta.
Hyviäkin ilmoja on ennusteiden mukaan tulossa ja pikku pakkasiakin. Pärjäillään...

Huomenta jälleen, uusi päivä edessä, miten sen viettäisi?
Olisi ajatuksena aloittaa noiden kaappien järjestys /inventaario, jospa raaskisi jostakin vaikka luopua.
Ei kamalasti innosta moinen, mutta kun nämä kevään hommat on alkuun saatava ja siinäpä sitten aika kuluu ja ikkunan pesut jää vähän myöhempään, ehtii suuremmat sorasateet tuolla ulkona päättyä.
Rauhallisesti aloitan, vaikka vaan yksi kaappi päivässä, taitaa kyllä tällä tahdilla aika mennä liiankin pitkäksi, no eipä tässä kannata moista miettiä, teen minkä teen;)

Kyllä nuo työtätekevien ehdot huononee, harmittaa heidän puolestaan ja todella kun ne on kovan työn jälkeen vähän paremmiksi saatu aikoinaan.
Muistissa on miten lauantaina töitä tehtiin ja siitä sitten vähän kerrassaan saatiin työaikaa lyhennettyä, muitakin pieniä helpotuksia ja etuja.
Hyvä on kuntoa seurata kaiken kaikkiaan eritoten jos jotain vakavampaa on sairastanut.
Minulla ensi kuussa olisi myös kokeiden otto, mitä sitten en tiedä, pieniä kipu pisteitä kyllä löytyy, mutta olen hyvin huono lääkärille niistä valittamaan.
Kai sitten pakon edessä on lääkäriin turvauduttava.

Hyvin olet nyt suunnitelmasi tehnyt Hurskainen, ehdit ehkä näin ollen jopa kesästä nauttia.
Homma päivässä, ja loppu sitten nautiskellen;)
Aika resuinen ja kirjava on tuo muoti tänään, rikkinäiset ja riemunkirjavat kelpaavat muotitietoisille.
Ehkäpä tietävät paljas nilkkaisina / polvisin kulkeneensa, kun se vanhuus heillekin tulee.

Historia on mielenkiintoista luettavaa, näitä telkkaristakin joskus tulee katseltua, usein Teemalla onkin näitä vanhoja filmejä monestakin ajanjaksosta, mitkä kiehtovat.
Minulta löytyy omasta kirjahyllystä monta teosta entisistä historian tapahtumista, kun vain saisi inspiroitua itsensä lukemaan.
Telkkarista on mielekkäämpää katsoa, kun samalla voi neuloa.
Menneet maailmat ja niiden tapahtumat olisi kyllä kaikkien opittava tuntemaan, osaisi arvostaa sitä minkälaisin uhrauksin on tähän päivään päästy.

Jospa nyt pukisin sen tarmokkuuden viitan ylleni ja alkaisin noita kerrottuja hommia toteuttamaan, ehkä tämän huoneen kaapit tänään, se olisikin jo paljon se;)
Kevään merkkejä tutkimaan, kellä siihen on hyvät mahdollisuudet, pakosti kevään tulon huomaa kaupunkilainenkin, onneksi.
Vireää päivää ja hyviä tekoja kaikille;)

Tavallista iltapäivää!
Tai ei minulle "tavallista." Aamulla katselin läppäriltäni uutisia ja samalla siinä sivussa mätin kaurapuuron suuhuni ja hörpin kahvit. Pistin jo läppärin kiinni, mutta sitten yritin kuitenkin palata tarkistamaan erästä asiaa.
Läppärini ei auennut toimimaan. Mulla on salasana käytössä, vaikka monta kertaa yritin, aina se ilmoitti "virheellisen." Kyllä läppäri neuvoi salasanan palautusta, mutta en saanut tulosta ja kiirekin painoi päälle. Täytyi rientää hoitamaan asioita. Näiden jälkeen menin kyselemään tietokoneiden huoltoliikkeestä koneeni korjauksesta. Selitin homman parhaani mukaan. Vastauksenkin sain: korjaus kestää päivän kokeiluineen ja maksaa 40 - 70 €.

Kun tulin kotiin, söin vähän apetta ja vielä kerran päätin palata läpärini ongelmaan. Kone ohjeisti, että täytyy pistää levyke tai muistitikku koneeseen ja yrittää sitten saada salasana käyttöön. En ole oikein varma mitä tein, ei ole alaani, mutta jotain kuitenkin rassasin. Ja yllätys, yllätys, läppäri aukesi toimimaan! Näin se meni, oli murhetta ja perään iloakin. Voipi sanoa, että kunnon tunarikin tuurilla onnistuu. Ihmettelen kyllä korjausliikkeen arviota. Osaajalla ei varmasti olisi 5 minuuttia hommaan tuhraantunut.
Tällainen tapaus. Ei ehkä kuuluisi kunnon viestittelyn tapapoihin. Minulle se oli päivän urotyöni. Siksipä kerroin. Jatkoja!

Hienon päivän ilta taas. Siivouskin suoritettu, ja muutenkin hyvä päivä. Kaakaotakaan en kaipaa, kun tein riisipuuron uunissa illaksi. Se korvasi hyvin ilta-aterian maidon ja kanelisokerin kanssa.
Hyvin voi ymmärtää ynnämuun ilon, kun jotakin polkua seuraamalla saa kaiken toimimaan. Saman olen kokenut, joskaan en ilman salasanaa ole jäänyt koskaan.
Kyllä se vaivaa, jos ei lähde toimimaan, mutta tupla iloa kun solmu hellittää 🙂

Posket hieman punoittaa auringosta, mutta Heron elokuvan yritän katsoa vaikka ramaseekin.
Kevätiloa ja lämpöä nauttimaan huomenna taas ,..🦋🎶

Ehtoota! On se hyvä, että tämä läppäri on sellainen, että se pottuilee aina. Olisi melko hankalaa, jos pitäisi ukkonsa kanssa tapella.
Kirjoitin aamulla pitkän litanian aiheesta onnellisia matkamuistoja ja haikailin, että jospa vielä kerran pääsisi Leningradiin, joka heti ensi näkemällä vei ison palan sydämestäni. Toinen kerta oli ensimmäinen Laten ja minun yhtyeinen reissu, ja siltä on muistojen arkku täpösen täynnä ja seinällä yksi meistä otettu valokuvakin. Leningradin asemalla kuvan otti tuntematon nuori mies, kun jaloittelimme puolisen tuntia odottaessamme junamme jatkamista matkaa kohti Varsovaa.
Muutaman viikon kuluttua palattuamme oli sama mies vastassa ja saimme valokuvan muistoksi!
Jos tässä lopullisesti dementoituu ja muisti menee, on seinällä todiste siitä, ettei tässä turhia hourita.

Tätä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta melkoinen virsta muisteluksiani livahti taivaan tuuliin, kun aamuinen yritykseni kesken kaiken vain poistui!

Että eipä tällä kertaa muuta kuin dasvidania!

Ja eikös taas kirjautumiseni ollut kelvoton, niin ainakin tuossa luki ihan yllättäenjsa samoin tein Venlastiina poistui nimimerkin paikalta.
Oli miten oli. Täytyy yrittää keksiä uusi nikki.

Pärjätkää paremmin kuin minä
Terveisin alkuperäinen Venlastiina

Huomenta, nyt ei osaa sanoa miksi ilma muuttuu, hieman pilvinen, mutta kaunista on luvattu, pitää toivoa, että ennusteet paikkansa pitää.
Kuusi astetta kumminkin lämmintä ja se sen osoittaa, että ei pakkasta yölläkään, lumen sulamista siis yölläkin.
Tästä ikkunasta kun ulos katselen ei lunta enää näekään, keittiön ikkunasta aurauskasat jäljellä.

Onhan nämä koneet melkoisia käsiteltäviä, mutta jotenkuten onnistuu.
Korjaamaan joudun pyytämään aina toisia, minä en muista kauankaan miten pitäisi toimia.
On se aika kumma, miten jotkut asiat jäävät mieleen ja pysyvät, kuten sukan kantapään teko ja joku puikoilla toimitettava asia, mutta nämä koneen monta kertaa neuvotut ei sitten millään.
Mielenkiinnon puuteko on, vai onko nämä niin vaikeita hommia, että en jaksa keskittyä.

Olen ihmetellyt taitojasi sini-sirkku, kun kerrot tekemisiäsi, niin ruuan kuin koneenkin tiimoilta.
Hallitset kovin helpon tuntuisesti kaiken.

Kalista on liikkeiden korjaus, onnekseni minulla ystäväpiiri johon kuuluu tietokone opettaja ja hän korjaa määräämättä maksua, tokihan minä jotakin korvaan, ehkä riittäväsi, kun aina on valmis tarvittaessa tulemaan.
Ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä on olemassa. liian kiltit joutuvat useinkin hyväksi käytetyksi, toivon ettei näin ole kohdallani.
Hyvin ymmärrän, ettei maksua halua määrätä, en itsekään milloinkaan rahaa odota jos jotakin pientä pystyn toisille tekemään.( eipä tuo koneen korjaus ihan pientä ole)
Joskus sammuttaminen auttaa, sen olen kokenut.
Sanastokin on sellainen, että ei ymmärrä mitä mikin tarkoittaa.

Vai rupeaa Hurskaisen imurikin kenkkuilemaan, on se vähän liikaa, kyllä ne on tehty palvelemaan ja puhdasta jälkeä tekemään;)
Veneen kuntoon laittaminen on ihan kivaa puuhaa ja se vahvasti enteilee, että kesä se siitä tulee ja soutelemaan ja ongelle pääsee.
Haikealta tuntuu ajatella ongella istumista, sitä ei varmaan enää tapahdu, rannalta onkien se ei ole onkimista, veneeseen ja keskelle selkää on päästävä.
Peruutan vähän, voihan kalaa saada rannalta onkienkin, kun vaan maasto ja ympäristö sen sallii, ettei onki heti ensimäisen heiton jälkeen puuhun tartu.

Muistoista kertoi Venlastiinakin, niin minäkin elän muistellen;)
Eilen sain kahden huoneen kaapit järjestykseen, oikein piti käydä ihastelemassa sitä, miten siistiltä näytti.
Tänään voisi keittiön kaappeihin syventyä, se onkin melkoinen urakka, kun kaikki hyllyiltä poistaa ja sitten takaisin paikoilleen pesun jälkeen.
Tekemällä siitäkin selviää, joten puuhaa päin.
Oikein kaunista ja keväistä päivää kaikille ympäri suomenmaan.

Huomenta SkillaN. Nyt kun luin koneelle tullessani Kahvipirtin tarinat ensimmäisenä, pitänee kertoa, etten läheskään kaikesta selviä, missä muut loistaa! Käsityöt on alue, jossa voin vaan pysähtyä ihailemaan monimutkaisia kuviointia kudonnaisissa, virkkaus on saman ihmettelyn kohde.
En viihtyisi ryhmätyöskentelyssä tai emännöimässä eläkeläisryhmissä, en taideseurojen yhteismatkoilla, silloinkin kuljin omia teitäni luonnostellen, kun muut maalasivat rannalla.
Kuitenkin pidän ihmisistä, mutta keskityn omaan maailmaani työskennellessäni.


Kokeilunhaluinen olen tekniikan suhteen, myönnettävä on ja utelias kaiken toimivuuden suhteen. Paras ohje oli pojallani kun kerroin ongelmasta,...kokeile! et sinä sitä rikki saa, ja uusia polkuja löytyikin ihmeesti.

Olen joskus yrittänyt käsitöissä, en pysty ottamaan neuleohjeista selvää, eikä se tunnu mielekkäältä ollenkaan !
Ruokareseptit taas on kuin mieluista leikkiä lopputuloksineen. Iäkkäänä teen omia pieniä vihannespitoisia kokeiluja 😊
Kaikkia meitä ihmisiä tarvitaan kokonaisuudessa ominaisuuksimme !

Hauskaa päivää meille kaikille!

Kahvipirtin yleisö vielä muissa harrastuksissa näköjään. Mukava ja lämmin päivä oli vielä tänään huhtikuun päiväksi. Vuosi sitten paljon vielä viileämpää,

Hiukan lääkkeiden varassa kiikuin, liikuin. Aina olen havainnut samaa. Hieno sää tarttuu ihmisiin. Tänäänkin näkyi paljon iloisia naamoja. Itellä ehkä pakollista virnistystä.
Pitää joutua uutisille. Soon moro.

Iltapäivää!
Vielä tälle päivälle riitti hyvät kelit hoitaa ulkoiluhomma hyötykäytössä. Taitaa täällä eteläpuolella olla huomennakin samoja kelejä.
Näihän se on kuin s-s viestissään kertoo. Jokaisella on omia taitojaan ja tapojaan toimia ja tehdä.
Muistiini on jäänyt, kun eräs pomo sanoi, että olisi tehtävä sellainen homma, joka vaatisi naudan hermoja. . . voisitko sinä tehdä sen työn? Kyllä tuli ensimmäisenä mieleen, että keljuileeko pomo. Viivyttelin vastaustani ja kun näytti olevan tosissaan, sanoin että katsotaan. Olihan se sellainen kärsivällisyyttä vaativa työ. Tulihan sekin tehdyksi. Kun olen täysin vasenkätinen, jouduin monia töitä ja oikeakätisten työkalujen käyttöä harjoittelemaan. Ehkäpä olen hyvä "kaksikätinen." Kyllä se kynäkin käy kumpaan käteen tahansa. Jotkut ehdottivat, että minusta olisi tullut hyvä hevosten kengitysseppä. Eipä tullut sitä edes yritettyä:)

Kyllähän minullakin olisi mahdollisuus saada ammattimaista apua esim. läppärin sepittämiseen. Avunpyyntöäni en viitsi aivan vähällä tehdä. Jokaisella on päätyönsä lisäksi ne kotipuuhat. Tämä viimeisin hyvällä tuurillakin tapahtunut läppärin korjaukseni on toiminut.

On se päivä jatkunut, vieläkin näkyy viimeisiä auringon heihastuksia pilvissä. Huomiseen...

Kyllä on jo aika pimeetä tuo pohjoinen taivaanranta näyttää kuin siellä olisi revontulia on senvärinen, en oikeinusko, mutta siltä se näyttää. Sellainen vaihteleva päivä aamulla pilvessä, mutta sitten aurinkoakin on näkynyt ja lämmintä parhaimmillaan 16,5 mukava oli parvekkeellakin oleskella.
Kesärenkaat kävin vaihtamassa , eilen tilasin ajan, siinä se hoitui niinkuin sovittiin, lisäksi pesivät vielä auton, nyt auto näyttää nuortuneen ainakin kymmenellä vuodella.
Koeajoin vähän kesärenkaita ja kävin marketissa, jotain puuttuvaa sieltä löytyikin, ehkä nyt pärjätään viikonlopun yli.
Näiden koneiden kanssa olemme omavaraisia, korjaaja löytyy omasta perheestä, mutta kumpikin vähän itsepäisiä niin eihän ne aina toimi niinkuin pitäisi, mutta vierasta apua emme tarvitse.
Toinen asia mitään valmisruokaa emme oikeastaan osta, vaan minä kokkaan nykyään kaiken sapuskan.
Yleensä ostan aina senverran, että paripäivää ainakin pärjää ettei ostoksilla tarvi käydä.
Tämäpäivä taas melkein pulkassa, eipä muuta kuin, Hyvää yötä.

Huomenta, hieman pilviseen aamuun, lämpöä hieman vähemmän kuin eilen, eli neljä astetta.
Eilisestä muodostui sitten hyvin kaunis päivä. ehkä näin käy tänäänkin.

Voihan se autokin uusiutua kun sen pesee,, ainakin fiinimmältä näyttää ja ei vaatteet likaannu autoon istuessa;)
Samoilla linjoilla olen teidän kanssanne Late, en juurikaan osta valmisruokia ja kaupassa käyn yleensä pari kertaa viikossa.

Tulipa mieleen tuo kärsivällisyys, joissakin asioissa sellaisen omaan, esimerkiksi lankavyyhden selvitys, toiset olivat valmiit roskiin heittämään.
En tiedä oliko nuukuuttani, vai muusta syystä selvitin vyyhden, olin sitkeä ja kärsivällinen;)
Olen varmaan kertonutkin, miten sukupolven yli tuo vasenkätisyys periintyy, äitini oli vasenkätinen ja nyt tyttäreni.
Äitini muuten kirjoitti oikealla ja niin kaunista käsialaa, etten koskaan moiseen ole päässyt, silloin hänen lapsena ollessa oli pakotettu kirjoittamaan oikealla.

Tottahan toki aurinkoinen sää saa hymyn huulille ja noita juttu porukoitakin kaduille ilmestyy herkemmin.
Naapuripihaa haravoiden kanssa puhdistaa kaksi miestä, nuorempi ja vanhempi, ei oikein inspiroi nuorempaa, ohi ajavat auto ja moottoripyörät huomion vetää.
Eivätpä pojat tiedä, minkä seurannan kohteena ovat;)D

Noinhan se paljolti on, ihmiset eri asioista kiinnostuvat ja ehkä on hyväkin, rikkaudeksi se lopulta muodostuu.
Minun taitoni on itse opiskelun kautta tullutta, jos edes taidoiksi voi samoa.
Tykkään kyllä oppia siltä alalta kovastikin ja melkein kaiken osaamista olen yrittänyt, kutonut puilla , virkannut, ja neulonut, nyt kutomista en voi harrastaa, polvet ei suostu yhteistyöhön.
Kaikki tekniikkaan kuuluva ei houkuta, siksi tumpelo tämän koneenkin kanssa olen.
Ruokia laitan minä myös kokeillen ja joskus onnistun hyvinkin.

Nyt taitaa virua tämä aamu taas pitkäksi ja joudan muutenkin lopettamaan, kun haravointi on ohi, valvonta on tehty;)D
Pitää laittaa tähän perään, että en todella työkseni noita kadun seuduilla olevia seuraa, mutta kun kone on ikkunan edessä, tulee vilkuiltua uloskin.
Tuolla olohuoneen puolella enemmän istuskelen, mutta siellä ei näköyhteys näin hyvä ole kuin tässä;)
Monta ikkunaa kun on ja eri suuntiin, näkee ulkona tapahtuvaa monelta suunnalta.
Katsotaanpa pitääkö ennusteet paikkansa ja kylmä tulee vieraaksemme, sitä odotellen päivän jatkoja.

Ynnämuu kertoi läppäristään, kuinka se laittoi virheelliseksi hänen salasanansa. Tuntui tutulta,
minulla kävi samoin, aina kun salasanan laitoin, niin ei kelvannut, "virheellinen"!
Unohdin sitten koko läppärin ja manklasin pyykin, sitten menin koittamaan, onko tilanne sama, ja kas kummaa, nyt salasana taas kelpasi!

Kävin hautausmaalla viemässä kukat, haot ja kyntilät pois. Paljon siellä oli vielä talven jäljiltä.
Oli kaunis ilma, että samalla tein hyvän lenkin, tuntuu paljon pirteämmältä sen jälkeen.

Kirvaongelma meillä tahtoo olla mustaviinimarjapensaissa. Olen niitä vain vesisuihkulla suihkuttanut, mutta nyt aion mäntysuopavedellä, 10 l vettä ja siihen 2-3 dl mäntysuopaa.
Sen kuulemma voi toistaakin.

Sama homma minullakin mielessä, kuin Skillanilla, nimittäin keittiön kaappien siivous.
Sen täytyy alottaa kuitenkin anivarhain aamulla ja laittaa hyvät musat päälle, silloin se joutuu!
Hyviä päiviä Armonlaaksoon ja joka taholle!

Niin ne lumet, suuretkin kasat, häviävät aivan silmissä. Olen yrittänyt jouduttaa kevään tuloa tontilla ja madaltanut kinosten huippuja. Hyvin lumen sulamiselle antaa vauhtia kun tekee vaikka lapiolla vähän ilmareikiä.
Tietysti kaikki mitä lumessa on ollut piilossa, tulee esille lumien lähdettyä. Niin tulee koirien jätökset lenkkipoluilla kuin tupakan tumpitkin.
Nauratti eilen kun asuntorivin edustalta hävisi lumet parissa päivässä ja seinänaapurini, joka
on alueen ainoa tupakanpolttaja, väitti että tupakkien tumppikasa hänen rappujensa ympärillä
ei ollut hänen. Hän ei sentään ole mikään sika! Hänellä on ylösalaisin käännetty kukkaruukku
tuhkakuppina, johon hän sanojensa mukaan tumppaa. Oma arvioni on, että pimeinä iltoina hän
ei vapisevine käsineen osu siihen kukkaruukun pieneen reikään vaan on helpompi heittää
jämät lumihankeen.
Hänellä oli teoria että joku on tyhjentänyt autonsa tuhkakupin siinä hänen asuntonsa edessä!
Sama haloo oli viime keväänäkin. Joku pöllö oli lumen sulamisen aikoihin tyhjentänyt tumpit
hänen rappupieleensä!

Eilen lensi kurkiparvi matalalla ja "moikkasivat" äänekkäästi ohilennolla. Tulee aina mieleen
venäläinen elokuva, jonka nimi oli Kurjet lentävät. Sinä oli musiikkikappale "Kurjet"
https://www.youtube.com/watch?v=D8XsOCZQeio , jonka on mm edesmennyt Dimtri Hvorostovsky laulanut levylle ja esittänyt konserteissa. Mahdottoman kaihoisaa musiikkia. Muistan elokuvasta rautatiekohtauksen, missä omaiset odottivat rintamalta palaavia miehiä. Toisten rakkaat palasivat, toisten eivät.

Joutsenetkin alkavat palailla. Räksän ääniä alkaa myös tunnistaa. Kaikenlaista tapahtuu luonnossa lyhyen ajan sisällä. Niitä tapahtumia voi vaan nykyään seurailla sivustakatsojana, kun ei enää jaksa itse täysillä touhuta mukana. Mutta nautitaan tästä kevään lämmöstä niin paljon kuin sielu sietää! Minä otan nyt kahvimukin ja menen hetkeksi istumaan ulos.
Hyvää viikonloppua pirttiläiset!

Oho! Nyt en muka ole kirjautunut sisään! Mutta olen MdK.MdK

Hyvä, lämmin ilma oli tänään. Ruokavarastot eivät tarvinneet täydennysta, mutta täytyihän sitä liikunnan vuoksi kävellä ja tehdä asiaa aptekkiin. Sitäkin olisi voinut siirtää muutaman päivän, mutta onpahan nyt hoidossa.
Nyt oli jo istuskelijoita ulkona penkeillä ja baarien terasseillakin. Hyvän tovin minäkin kaupungin penkeillä auringon paisteessa aikaani vietin. Ennätti muutaman kerran istuinkumppanikin vaihtua.
Ainahan siinä muutama sana vaihdettiin - einimmäkseen saapuneesta keväästä. Onhan ne täältä kadonneet kasatutkin lumet.

SkillaN mainitsi äitinsä kauniista käsialasta ja vasenkätisen opetuksesta. Kyllä se tapahtui minullekin, vaihtoehtoja ei ollut. Ymmärrän kyllä, koska silloin kirjoitettiin mustekynällä, pulpetissa oli paikka mustepullolle. Siinä olisi ollut vaara sotkuihinkin. Kun oli opeteltava oikealla kirjoittamaan, se vaati paljon ylimääräistä harjoitettelua. Niinpähän siinä kävi, että muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen "kaunokirjoitustani" jopa kehuttiin.

Politiikassakin tapahtuu vipinää. Hjallis Harkimo lähti Kokoomuksesta. ja Paavo Väyrynen ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuutta tavoittelemasta. Jos tämä pari tulee vielä samaan ryhmään, niin siinä riittäisi uutisten laatijoille ja arvioijille töitä :)) Ei se ihan mahdotontakaan liene, koska jo aika mahdottomia tapahtuu. Katsellaanhan maailman menoa, vaikka vain myhäillen:)) Hyvää kevään jatkoa!

Tänään se taisi olla kevään lämpimin päivä, ainakin tuntui kun autolla ajelimme osin vähän huviajeluakin. Aluksi veimme sen ottopokamme hänen omaan asuntoonsa, ehkä 15 km päähän.
Siitä se retki sitten alkoi, ajelimme pohjoista kohti, ihan vahingossa menimme ensin ohi aikomamme reitin. Kyllä oli lumet vähissä rittimme varrella, menimme Vihtijärvelle ja sieltä käännyimme Kytäjälle se oli sellainen aika pieni tie joka vei Hyvinkäälle, sieltä moottoritietä Nurmijärvelle, ehkä 60 km koko lenkki. Kiva oli ajella tuttuja teitä ja katsella kevään tuloa.
Muutama järvikin matkan varrella, mutta ne olivat ainakin osittain jäässä, ei se kevät kuitenkaan vielä kesäksi muutu.
Nyt on kotiuduttu ja syöty hyvin, nyt naputtelen tätä kahvikuppi nenän alla. Kiva vaihteleva päivä

Niin se politiikka kulkee jotkut erava, Vtäyrynenkin parikertaa, mutta Harkimon ero taitaa olla kyllästyminen kun ei ole saanut mieleistään paikkaa puoluessaan.

Tänään oli lämpö 23-26. Ei muuta.

Lauantai päivään on herätty, kaksi astetta lämmintä ja pilvistä, ei siis hellettä tule meille tänään, kuten "tere" ilmoittaa olleen, onneksi olkoon helteiseen säähän.
No sanonta kuuluu paistaa se päivä risukasaankin, joten odotellaan;)

Kyllä se matkailu onnistuu, kun on auto millä kiertämään pääsee ja muistoja voi käydä virkistämässä, piristävää sekin.

Onkohan siinä joku taika, että vasen kätinen oppiessaan oikealla kirjoittamaan saa myös kauniin käsialan?
Teillä siellä etelässä jo niin lämmintä, että ulkosalla voi istuskella ynnämuu, ehkä mekin kohta voimme puiston penkillä istuen auringosta nauttia, hieman hitaammin kesä meille tulee.

Onkohan korvat puhdistuksen tarpeessa, usein on vaikku syypää kuulon heikkenemiseen, minulta kerran meni toisesta korvasta kuulo ja syynä oli juuri tuo vaikku.
Kyllähän se ympäristön siisteys jonkun kuvan antaa, mutta en usko, että sinulla Hurskainen nyt kovin huonolla mallilla pihasi on, kun aina olet jotain puuhamassa.
Harava käteen, sillä jo ilme paljon muuttuu, kun vähän aikaa sen kanssa heiluu;)

Meillä oli myös harmia noiden vuokralla asujien kanssa, kun heittelivät tupakan tumpit ulos parvekkeelta, siihen tuli korjaus, kun joutuivat siivoamaan jälkensä.
Sama ongelma on jätekatoksessa, ei millään meinaa jätteet mennä oikeaan laatikkoon, kai olisi laitettava kamera ja sitten tekijän tavoittaisi ja voisi kurin palautusta antaa.
Uskon että omistavat ymmärtävät, että maksutaakkaa se huolimaton elämä aiheuttaa.
Nuorilla on niin kova kiire, etteivät jouda paneutumaan asiaan, mutta uskon että maailmalla opitaan, tulee se vastuu joskus kannettavaksi.
Elokuvaa en ole nähnyt, mutta musiikki on tuttu ja surumielinen on mutta kaunis.
Onhan tuo selityksen huippu tuo mistä kerroit MdK-MdK, enhän minä sotke toiset sen tekee;)

Hautausmaalla on vielä paljon lunta ja luotan , että heti lumien sulamisen jälkeen haudat "rojuista" puhdistavat, minulla on seurakunnan hoidossa hautapaikat.
En enää pysty istuttamaan kukkia, polvet jarruttavat ja ilman autoa matkakin on liian pitkä käydä kastelemassa.
Tyttärellä on kesä aika kiireistä, kun mökillä joka viikonloppu ollaan, en häntäkään viitsi rasittaa, hyvin seurakunta haudat hoitaa.

Nyt on kyllä selvittävä päivän puuhiin, kone kiinni ja hyvän päivän toivotuksiin lopetan.
Kirjautunutkin olin, mutta pois häipyi.

Kolmas lämmin päivä meneillään, silmut paisuvat silmissä, sipulikukkien varret venyvät , krookukset ja lumikellot kuhisevat läheisen tarhan mehiläisiä. Olen päässyt jo melkein koko pihaa rapsuttelemaan, työtä siivittää pikkulintujen iloinen konsertti. Kurkien majesteettisen uljas aura sykähdyttää aina, äänetkin kuin puhallinsoitinten fanfaareja. Toinen vahva kevään elämys on jäitten lähtö, talven valta murenee. Tänään täällä tuulee navakasti, olen tuuletellut viimeisiä talvikamppeita ja laulattanut pesukonetta, saa pyykkeihin kevättuulen ja auringon tuoksun. Viileämpää onkin taas luvassa, mutta kevään kuuluukin tulla keikkuen. Sade olisi tervetullut raikastamaan pölyistä maisemaa ja vauhdittamaan viherrystä.

Tuholaisten torjunnasta olette haastelleet, sehän on parvekeviljelijänkin huoli. Tiskiainevesi suihkupullossa on minulla ensiapuna kukille, mutta isommat kasvit, kuten marjapensaat ja kukkivat pensaat ruiskutan nokkosvedellä oikean puutarharuiskun avulla. Vahvempi nokkosuute sopii lannoitteeksikin, ja raparperin lehdistäkin saa keittämällä tepsivää, luomua torjunta-ainetta. Hyväksi koettu keino on kylvää samettikukkaa sinne tänne, kehäkukkakin sopii samaan virkaan. Kehäkukka kylväytyy itsekseen, niitä ilmestyy perunanvarsienkin väliin, salaattien, persiljan ja tillin seassa muodostavat syötävää silmäniloa. En ole samettiruusua enkä krassia aikoihin esikasvattanut, kyllä ne syyskesäksi kukkaan ehtivät. Muutaman kukkivan ja mielellään raakileita kasvavan tomaatintaimen ostan kesäkuun alussa , toukokuun matkan aikana niille ei olisi hoitajaakaan.

Vihreää uuden sadon parsaa on ilmaantunut kauppoihin, sillä herkuttelu vetää melkein uusille perunoille vertoja, voinokare riittää höysteeksi. Pianhan saa ensimmäiset nokkosenlehdet kerätä keiton aineksiksi ja nokkosletut maistuvat myös ihanilta. Joidenkin kevätherkut korvasienet jätän rauhaan, ne pitäisi keittää niin moneen kertaan, että maku liukenee vesiin, samoin vitamiinit ja hivenaineet. Viime kesänä tuli hyvä kanttarellisato, ne pitääkin muistaa käyttää ennen uutta satokautta. Syömme paljon kalaa, kanttarellit sopivat seuraan joko sellaisinaan paistettuina tai kastikkeena. Varma vierastarjottava on juustolla höystetty kanttarellipiirakka, se kerää aina kehut.

Elämyksellisiä kevätpäiviä !

Hyvä artikkelihan on Ramoonalta. Saa siitä monikin vinkkejä kukkien ja ruokakasvien hoitoon. Minulla ja meillä ei juurikaan ole muuta kuin muutama kukka. On kuitenkin lukemisen ilo.

Juuri tulin saunasta. Löylyjen jälkeen tuntuu vetoni olevan poissa, vain raukaiseva velttous jäljellä. Niinpä en edes yritä ponnistella pitempää viestiä. Toiseen kertaan, heippa!

Sunnuntai aamu valjennut, lämpöä yksi aste, aurinko miettii alkaisi paistamaan, vai antaisiko lämpöä jonnekin toisaalle.
Lumet alkaa olla näkymättömissä, isot auraus kasatkin sulaneet, nyt saisi tulla lämmin sade ja siitäpä kohta luonto vihertyisi, no kaikki varmaan aikanaan.

Sauna se lihakset rentouttaa ja uni maistuu.
Saunassa olin minä myös, mutta jaksoin katsella vielä yhden elokuvan, Aapo nimeltään ja vähän mietin mikä oli tämän elokuvan sanoma, kansalaissodan tiimoilta tehty, mutta tämä Aapo jäi kummalliseksi ilmiöksi, mikä hän oli miehiään?
Kovin oli suppeasti asioita käsitelty, yhden miehen touhuilua pyssy kädessä.

Samettikukan siemenet mullassa, koulaaminen kohta käsillä, taidankin laittaa niitä tomaattien juurelle, jospa ei kirvat osaisi tullakaan.
Nokkosvettä käytin minäkin joskus mökillä asuessa marjapensaisiin.
Karviaispistiäinen oli hankala seuralainen, se kun muni munansa lehtien alle ja pianpa lehdet oli syöty, niillekin jos vaikka mitä yritin, mutta osan aina saivat tuhottua..
Tuo jäiden lähtö on melkoisen vähän koettu juttu, no olihan mökki rannassa, mutta ei suurempaa rutinaa ollut, sulivat hyvinkin nopsaan.
Ei mitään vastaavaa kokemusta mitä nyt on pohjanmaalla.
Pari joutsenta olen nähnyt talon yli lentävän, mutta kurkien ruokailua olen voinut seurata maalla ja ääntely on myös koettu.
Ennen oman mökin ostoa olimme vuokranneet autio talon korven keskellä, siellä sain kokea kurkien mahtavan ääntelyn, vielä unesta heräten tuntui kuin palosireeni olisi soinut.
Keväällä pitäisi jokaisen saada asua maalla ja silloin voisi kokea kevään ja kesän tulon todellisena.
Onneksi on muistikuvia menneestä, niihin on tyytyminen, ei edes nokkosia voi tästä ympäristöstä kerätä, en tiedä missä niitä voisi ollakaan.

Ne kovin pitkät päiväunet voivat velottaa osan yöunista Hurskainen, pienet puolen tunnin nokoset saattaisi olla hyväksi.
Onhan siinä omat ilonsakin siinä yksin eläessä, saa tehdä mitä mieleen tulee, tai olla tekemättä mitään.
Minulla joskus sellainen ajatus mielessä pyörii, josko olisikin koko päivän sängyssä ja mieteiskelisi unen välillä maailman menoa.
Eipähän minua kukaan kiellä näin tekemästä, mutta kun on nuo tavat tiukassa, ylös on joka aamu vaan noustava, jos vaikka joku sattuu tulemaan;)
Suunnitelu työn olen huomannut sängyssä lojuen hyvin onnistuvan;)

Onpa Kristiina23 elämä vaihtelevaa, toimit siis tyttäresi kotimiehenä ja vara äitinäkin, kun lapsenlapsia hoidat ja valvot.
Aika yllätyksen oli tytöt järkästäneetkin, kun poikia oli mukaan saaneet, no se on sitä nuoruutta.
Onnekseni en tarvitse enää noita huolia kantaa, on neljäskin polvi kohtalaisen hyvin hoidettu ja valvottu, vanhempien ja minua nuprempien mummojen kanssa, voin vain katsella päältä, kuinka onnistuvat, annan sitten arvosanan , kohtalainen on ollut tähän asti.
Kyllä varmaan kaikilla meillä jo vähän vanhemmilla eläjillä on , että koti se on paras paikka olla ja elää.

Näin taas sain jutun juurta aikaan, tulkaa kirjoittamaan oma osionne, sillä kaikilla kai oman näköisensä;)
Rauhaisaa sunnutai päivän viettoa teille ystävät!
Ei kai ole tarkoituskaan saada tuota kirjautumista onnistumaan;(

Hyvää iltapäivää!
Tuntuuhan se nyt meno paremmalta, kuin eilen saunan jälkeen nuutuneena. En tiedä mistä lie johtunut. Mitään erityistä syytä väsähtämiseeni ei ollut. Viileämpi pilvinen päivä oli tänään. Tuli nyt tallattua sopiva lenkura, siinä uloslädön ainoa syy.
SkillaN kirjoitti jo 21/4 viestissä:"Onkohan siinä joku taika, että vasen kätinen oppiessaan oikealla kirjoittamaan saa myös kauniin käsialan?" Olen ajatellut niin, että kun tavallaan " pakolla" opetetaan tässä tapuksessa "väärällä kädellä" kirjoittamaan, oppimistie on erilainen. Omastani muistan, että se oli pelkkää mahdollisimaan hyvää kopiointia kirjain kerrallaan mallista. Sillä oli virallinen nimikin"kaunokirjoitus." Luontevassa oppimisessa kehittyy käsiala erikoisuuksineen siinä mukana. Pakollisessa oppimisessa jää mallista vankempi muisti - ja miksei kaunis kirjoituskin. Myöhemmin ainakin minulla kirjoitus muuttui osin "persoonallisemmaksi."

Kävin uteliaisuuttani katsomassa Harkimon junailemaa sivustoa. Alkuhan tuossa oli käsillä, lähinnä johtoryhmän esittelyä ja pientä markkinointia. Jo nämä lähtökohdat ovat sellaiset, että ei tule minua koskettamaan. Onhan siinä "syöttejä", mutta voihan lukija" lukea" rivien välitkin.

Joo... Hurskainen, kyllä ettoneet päivällä tekevät terää. Puolituntia on parempi tyhjää, mutta kyllähän eläkeläisen luulisi löytävän aikaa koko tunniksikin:) Hyvää jatkoa teille!

Sunnuntaipäivä eroaa meikällä siinä, että Kansanradio on hyvä kuulla. Siellä eletään ja mesotaan kuin hukkaputkessa. Kas kun pitkin viikkoa miesääni on mesonnut ettei Sipilän hallitus ole yhtään työpaikkaa luonut.
Kansainväliset hyvät kauppasuhdanteetko ne ovat sitten työllistäneet vai kotiporvarien taloustaito. On myös leikattu ja leikattu. Kun se kohdistuu vähäosaisiin, napinaa tietty tulee.
Ne vuodet mitä olen politiikkaa seurannut, en osaa sanoa, mikä hallituskoalitio olisi kaiken tehnyt paremmin. Valtion velanotto on niin paha juttu, että sen taittumiseen tarvitaan myös leikkaustoimia.

Kuten SkillaN arvelikin, on ollut hiljainen pakko keventää työntekoa. Ikä ei tule yksin. Käsittämätön kuumeilu ei ota hellittääkseen. Oma arveluni viittaavat pitkäaikaiseen ylirtasittumiseen.
Ajoin itseni jo työelämävuosinani burn'outiin, loppuunuupumiseen.

Tämä valoisa vuodenaika on hyväksi suurimmalle osalle meitä pohjoisten kansojen ihmisiä. Tulevalla viikolla on paljon erilaista asioiden hoitoa. Lääkärin vastaanottokin.

Huomenta, viimeistä täyttä viikkoa huhtikuusta aloitamme, Vappu jo lähellä, saapa nähdä tuon sään meiningit, tekee jo pysyvämpää lämmintä?
Onhan se toukokuu aika arvoituksellinen, on tullut lunta ja rakeita, mutta myös lämpimästäkin on nautittu, hän näkee ken elää.
Pakkasyö oli, mutta nyt jo kahteen on kivunnut mittari ja siitä on hyvä jatkaa, sellainen tuo taivas, ettei osaa arvata mihin kääntyy, sateeseen vai paisteeseen.

Oikein on "lap.pu" arvioinut, kyllähän kuumeilu tulehduksen ennustaa.
Hyvä että lääkäriin pääset Hurskainen ja ehkä kokeita ottavat ja hoitoa saat, muista vaan kaikki oireesi kertoa ja älä anna periksi.
Holtiton talouden hoito voisi olla tuon jatkuvan lainan oton suhteen, tietenkin kaupan käynti ja kysyntä pitää olla kohdallaan.
Menoja karsittava, mutta kohteet ei aina pienen ja jo tiukilla olevan ihmisen pussilla käyminen ole oikein.
Joka päivä noita osinkojen jakoa saa lehdestä lukea, kelle usein heille joilla jo ennestään on eläminen mallillaan.

Noinhan se varmaan oli tuo oppimisen asia, mutta vaikka kuinka hitaasti yritän sitä "kaunoa" kirjoittaa, harakan varpaita tulee, nyt toivo jo menetetty, kun käsi vapisee.
Harkimo haluaa saada huomiota, mutta eihän tiedä vaikka yllättäisi ja asioita aisoihin pystyisi uuden porukkansa kanssa laittamaan.
Ei minullekaan mitään muutosta elämään tule, ja epäillen näihin "hyppelyihin" kuitenkin suhtaudun.

En oikein usko tuomioistuimen kokoontuvan pirtissä sinun asioiden vuoksi Kristiina23 ja ei minun asiani ole arvostella, kunhan vaan kysäisin, jokainen meistä omaa elämäänsä elää, miten sekin on ihan oma asia, ei tiliä kenenkään tarvitse tehdä.
Lapsenlapseni olen minäkin hoitanut ja lapsia avustanut, kun tarvetta on ollut, mutta nyt tämä neljäs polvi niin kuin jo kerroin, on ollut nuorempien mummojen hoidossa.
uskon että onnenlista on elää ja seurata lasten kasvua ja eloa.
Onnea vaan elämääsi ja lapsillesi myös, hyvä että jaksat apuna olla, uskon että kaikille meille jo mummoksi päässeillä on tärkeää jälkeläisten hyvin vointi.

Nauru tekee hyvää, sen olen minäkin huomannut, vaikka en osaakkaan oikein hyvin vitseille nauraa.
Joskus kuitenkin sellainen tilanne komiikka saa naurun aikaan ja asiaa ajatellen jopa liiaksikin yltyy, ei loppua meinaa tulla.
Mukava kuitenkin on noita vitsejä kuulla ja lukeakin, nauruni on varmaan tuolla sisuksissa, ääneen ei onnistu.

Tänään on yhteinen eläkeläisten kevät juhla, sinne puolilta päivin ja laulua me siellä esitämme, jospa tuo hyvin menisi.
Iloista viikon alkua ja siitä sitä sitten ihan huomaamatta onkin loppuviikko edessä;)
Lopettaisivat kokonaan tuon kirjautumis homman,kun ei koskaan onnistu.

En tiedä mitävarten pitää kirjautua, olen huomannut kohdallani jos kirjoitan tekstiä yli kymmenen senttiä niin ropotti avuksi tarvitaan. Huomasin eilisestä kun ynnämuu kirjoitti juttunsa ei mennyt läpi senkäänpituinen juttu. Kirjoitti sitten yhden rivin niin kirjautuminen onnistui, eli sellainen koe.
Ei se kesä vielä tänne meillekkään tule yöllä oli pakkasella ja nyt joku aste lämmintä, täydessä pilvessä, joten ei se lämpötila paljon nouse.
Varmaan vapun jälkeen voi kesää odotella, tulee sitten jos tulee.
Noita ikkunanpesuja ei tarvitse vielä meilläkään aloittaa tuossa vilkas risteys jossa pöly lentää ja pitää ikkunat likaisina. Ehkä joskus vapun jälkeen.
Elämä tietysti vähän yksitoikkoista, ulkopuolinen harrastus jäänyt, niin näiden kotihommien lisäksi täytyy näitä pelihommia täällä koneella harrastaa. Muut menot ovat kaupoissa käynti sekä apteekissa aina tarvittaessa.
Yksi lisäys tulee kun tuo toivottu kesä saapu kiertelemme taas autolla tutuissa maisemissa.
Ei kiinnosta tuo politiikkakaan, ei se Harkimokaan näiden vähäosaisempien asioita eteenpäin pukkaa.
Luulisi kuitenkin seuraavien vaalien tuovan joitakin muutoksia nykykomentoon, sen näkee sitten kun niiden aika on.

Hyvä päivä oli tänäänkin. Vähän entistä viileämpi ja aamusta pilvinen. Eipä haitannut ja nyt aurinkokin paistaa. Tuli ainakin minun tarpeeni käveltyä asiareissuja toimitellesani. Ehkä vitonen kilometreissä. Kyllä se vain pohkeissani alkoi tuntumaan

Sellaista se kirjautumisen kanssa on. Vaikka kirjautuminen näkyy, se häipyy samantien kun Lähetä nappulan painaa ja tulee teksti että et ole kirjautunut. Kokeilinhan minä kuten "melkein late" huomasi. Lyhyt viesti menee kirjautumisen kanssa. No...saahan tuon muutenkin osallistumisen ilmaistua.

Ikkunoiden pesu minullakin on edessä. Vielä hiekkatomu pöllyää , vaikka onhan sitä jo harjailtukin.
Eipä kannata turhaa työtä tehdä ja näkeehän noista ikkunoistakin ulos sen minkä tarvitsee.

Yksitoikkoiseksihan se elämän meno joskus tuntuu menevän kuten Latekin tuumaili. Minä en harrasta pelejä, ei vain ole lähtenyt tavakseni. Olisihan muuta puuhaa, kunhan ilmat lämpenevät, että parvekkeella pitempääkin pärjää. On kyllä käynyt mielessä, että tekisikö ulkomaan matkan Viroon. Sen nyt saattaisi ongelmitta kestää. Saa nähdä, tuleeko tuumasta totta.

Tässäpähän katsellaan pientä takapakkia kesän tuloon. Näin ennusteet. Silti hyvää jatkoa!

Päivä se oli tänäänkin. Aikaan piti saada enemmän mutta jotain kuitenkin ulkona. On tehtävä sen mukaan mitä kunto suo. Suo siellä suo täällä, sanotaan.
Jossakin päin, idemmäksi etenkin luvataan sateista säätä huomiseksi. Kiireisimmät ulkotyöt sain tehtyä. Lähden koneelta vielä nyt omiin tehtäviini.
Viikko on aloitettu. Mennään ryskyen läpi kaikk ois eessä kiviaitoja. Se on moro!

Huomenta jälleen, pilvisenä ja viileänä päivä alkaa, meinaa ikkunan pesu tyssätä.
Alkuun suursiivouksen kuitenkin laitan, verhot jo eilen pois otin, "ripsun " ja vuodevaatteet tuuletan, ikkunan voin pestä jälkeenkin päin, riittää tässä urakkaa useammaksi päiväksi, kai se joskus ikkunan pesu ilmakin tulee.
Eilen oli onnistunut juhla eläkeläisten yhteisjuhlassa, ohjelma kivaa ja väkeä noin kolmesataa henkeä.

Tehtäviä niitä löytyy, vaikka eläkkeellä ollaan ja Hurskaisella ei liioin lepoaikoja ole.

Noista ikkunoista ja pölystä miten sitä piisaa jatkuvasti, kun tässä tien vieressä asuu, aina saisi olla pesemässä, jos oikein kunnon emännän lailla lasit kiiltäisi.
Kaksi kertaa vuoteen ne pesen, likaisuutta melkein aina harmittelen.
Teillä sieltä laivarannasta pian poiketaan vaikka Viron puolelle, täältä jo väsyy autossa istumiseen.

Yksitoikkoista voi elämä olla, mutta jotenkin nyt olen siinä vaiheessa, että en vielä ainakaan koe yksinäisyyttä, vaikka yksin elänkin.
Eilen siellä juhlassa puheenpitäjä mainitsi onnellisen olon tunteen.
Jäin oikein miettimään, että olenko onnellinen ja siihen ajatukseen tulin, että minulla kaikki hyvin, jos ei pieniä kolotuksia huomioi.
Nautin kevään tulosta ja vuodenaikojen vaihtelusta kaiken kaikkiaan, sopii sateet ja pakkaset, kesät ja kärpäset, kaiken tarvittavan pystyn hankkimaan, tyytyväinen olen olotilaani, eikös se jo onnellisen mitan täytä.
Pieniä huomioita ja niistä sitä ammentaa mielihyvää, en kaipaa mitään suurta ja" rameaa".

Eilen lauluryhmämme vetäjä sai hymyn koko yleisön huulille, valssin välisoiton aikani niiasi juhlapuhujalle ja tanssia siinä saimme katsella.
Hän ei kertonut kenellekään mitä aikoo, tyrkkäsi vaan kirjansa käteeni ja lähti, erittäin piristävä tapaus.
Tämän aamun lehdessä tanssiparista kuva, siitä riittää puheenaihetta, on ehkä heitä jotka paheksuvat, mutta minusta ihana, että tämän tapaisia piristys ruiskeita joku uskaltaa kaavoista poiketen tehdä.

Niin se varmaan on, että tuo kirjautumisen onnistuminen vaati yhden lauseen viestejä, mutta eipä onnistu minulta.
En edes yrittänyt kirjautua.
Nyt sitten päivän hommat vauhtiin, astiapesukoneen korjaajakin jossakin vaiheessa tulee, yllätys rahareikä siitä taas tuli.
Iloitkaa valoisuudesta ja auringon paisteesta, jos se paistaa, mutta jos sadetta tulee, se tekee hyvää luonnolle.

Taas uusi viikko jo hyvällä alulla. Lumikerrokset vaan pysyy, mökki maisemissa vielä polveen saakka lunta. Luin eteläsuomen tilannetta, nokkoset ja kevätkukat tuntuvat siellä päätään näyttävän. Vaan täällä on vielä pitkämatka, lumet pysyy kun yöpakkaset jarruttaa.
Vaan eipä huolita !
ikkunat pesin minäkin silloin kauniiden päivien aikana. Puistoaluetta on joka puolella, ei autojen ja teiden pölyt juurikaan haittaa. Vielähän niitä ehtii pestä toistekin-- tarpeen mukaan.

Sokeritaudista ollut puhe tuolla aikaisemmin. Ei se diabetes, vaan sen tuomat muut seuraukset joita se aiheuttaa. Munuaiset, sepelvaltimotaudit ja näkö mm.
Äidilläni oli insuliini diabetes joten hyvin läheltä sain seurata tilannetta. Hän kyllä hoiti tautiaan tosi hyvin ja tunnollisesti .
Aikoinaan naapurissamme asui alta 20 tyttöjä. Kun meillä oli 4 uljasta poikaa, tyttöjen vierailu meillä kiinosti kovasti. Yhdellä tytöllä oli 1-tyypin diabetes. Hän ei hyväksynyt tautia itselleen ja uhallisesti söi sokeria ja kaikkea makeaa- jopa enemmän kuin muut.
Aikaa ei kulunut paljonkaan kun kuulin hänen elämänsä päättyneet. Munuaiset oli lopussa . Näkökin reistaili jo ennen sitä.
Joten kannattaa hoitaa sokeritautiaan ja itseään jos aikoo elää.

Saas nähä miten meikäläisen kirjautumisen käy, joko on robotti kyttäämässä nurkan takana.
kevät terveisiä kaikille tasapuolisesti. mk.

Mitä mieltä ihmiset ovat täällä kannabiksesta?

Tuo Kimmo kyselee huumausaineista, ei kahvipirtissä huumausaineita tarjoilla, mutta nurkkakaapissa paljon erilaisia jaloja juomia joita sinne edelleen toimitan paikkakuntani alkoholitehtaan ylijäämä varastosta. ei ole kipee eikä jälkiseurauksia niiden nauttimisesta.
Huumeiden käyttö Suomessa on rikos, on onni ettei suvusamme eikä hyvissä ystävissäkään ole niiden aineiden käyttäjiä.
Lähinnä surullisena seuraan kuinka monet julkikset ovat niihin sortuneet, eikä niistä taida omatoimisesti eroon päästäkkään, tarvitaan ammatti auttajaa, tai käy niinkuin monelle käyttäjälle, että lopettaa itse elämänsä.
Kevät edistyy hitaasti, mutta varmasti kesä tulee, toivotaan sen olevan edes himpunverran parempi kuin edellinen.
Käly käväisi tänään kylässä, hän asustaa siellä kotikylässä entisen kotipaikkani tontille rakennetussa omakotitalossa, nyt yksin, veljeni kuoli päivää aiemmin kun täytti 82 vuotta. Tuli taas paljon puhuttua Paavosta, hän oli kuitenkin minun rakkain veljeni. Hänen poikansa asustaa myös täällä Nurmijärvellä, kuitenkin molemmat vähän eri kylissä, mutta käyvät usein äitinsä luona.
Tänään syötiin eilistä, hyvältä maistui. Käly toi myös vähän mustikoita, hän itse poimii ja pakastaa, taitavat aina riittää seuraavaan satoon.
Huomiseksi taas suunitteilla kauppareissu vähän omankylän ulkopuolelle, samalla näkee miten se kevät etenee.
Vappukin pian tulossa, ehkä käymme taas kotikylän muistomerkeillä, se on kuulunut perinteisesti ohjelmaamme.

MITÄS TÄHÄN VASTAA:
TÄÄLLÄ EI AINAKAAN KEVÄINEN SÄÄ MILLÄÄN TAPAA HELLI-

M-K kertoi lumitilanteesta, jota on vielä reilusti sielläpäin. Jotain näkee kyllä uutisistakin, mutta kyllä minua kiinnostaa tiedot. Onhan minulla pieni mökkikin siellä P-K:ssa päin. Enpä tiedä tuleeko siellä tulevana kesänä käytyä. Autollahan sinne ei pääse ennen kuin lumet lähtee ja tientapainen kuivahtaa.
Minulla on ongelmia lähetyksen kanssa. Ei lähde kuva-arvoitustenkaan kanssa. On muka vanhentunut ratkonta - aina. Koetan jos saan tämän, muu saa jääd

Tässäpä sitten" hurskaisittain" ryskytään kuvitteellisia kiviaitoja päin. Terv. ynnämuu. Heippa!

Päivän matkalta juuri palasin, tiet olivat kuivia no, välissä pieni sadekuuro ja taas aurinko jo kurkisti ikäänkuin kysyen, että miltäs tuo tuntui!
Keväiseltä ja kauniilta tuntui, tuoksut ovat niitä hienoja kevään tuoksuja.

Mites Hurskaisen, saitko avun kuumetautiisi, varmaan sait tiedon mistä se johtuu ja lääkkeen.
Tähän vuodeakaan tahtoo ainakin flunssia olla.

Kohta on kevään juhla vappu, täytyy ostaa nyt simapullo, en viitsi itse sitä alkaa tekemään, vaikka ostinkin jo sitruunoita, ne ovat menneet jo salaatin kastikkeina, hyvä niin!
Kaikille iloista vappua!

Huomenta sateisesta Savosta, tosin hyvin pientä on sade, mutta se tekee hyvää luonnolle, mutta ei kelirikolle.
Lehdestä luin, että nyt ei ympäristöni sivuteille ole asiaa puunhakijoille, tiet pettävät.
Talous kohentuu, mutta rahaa ei riitä parannuksiin millään alueella, ei voi puhua parantuvasta tilanteesta, kun ympärillä oleva rapistuu.

En tee minäkään simaa, tuskin edes ostan, munkkeja aion kyllä paistaa.

Ongelmia koneen kanssa täälläkin, en osaa päivittää muutamia tarvittavia ja sitten kaikki sellaiset joille päivitystä vaatisi tökkivät.
Siinä yrittäessä sitten sotken entistä enemmän, kun ei tietoa ei taitoa ole ja se vähäkin päästä katoaa.
Tulisi nyt kaunis kesä, voisi olla, että sinunkin mieli tekisi sinne koti maisemiin ynnämuu.

Missäpä lienet "nikkikö", mutta älä sure, kyllä se vielä joka kolkan aurinko löytää, odotellaan;)

Laten kanssa olen samaa mieltä, ei ainakaan pirttiin toivota tuollaisia aineita.
En muutenkaan jaksa ymmärtää, miksi pitää näitä aineita nauttia, kun niiden haitat on niin selvästi esiin tuotu, itselleni ei tulisi mieleenkään niitä nauttia, yksin lääkkeitäkin yritän välttää.
Nuorilla on tietysti ne näyttämisen tarpeet, mutta kunpa jättäisivät nämä huumaavat aineet lääke teollisuudelle, kyllä sitä tokkurassa ehtii olla, kun sairautta tulee ja vahvoja lääkkeitä nauttii.
Mikä onkaan se ilo mitä näistä huumeista saa, itsensä narraaminen.
Siis mielipiteeni, ei vapaaseen käyttöön ja kaikki valvonta on paikallaan.

Sokeritauti on seuraamuksineen hankala ja ikävä seuralainen, kuten meri-kukka myös kerroit.
Kälyltäni jouduttiin iso varvas poistamaan, kun ei tulehdusta saatu kuntoon, toivottavasti ei sitten etene siitä mihinkään.
Olen säästynyt tältäkin vaivalta vielä ja jatkossa toivon minut kiertävän.
Tulihan eilen kahden huoneen ikkunat ja koko siivous perusteellisesti tehtyä, nyt ovet visusti kiinni ja tänään jatkuu urakka olohuoneessa.

Olisi aika Hurskaisenkin päästä helpompaan asumismuotoon, vaikka se elämä hieman siitä muuttuisi, levon osalta paranisi.
Haikeaa sitä muutoksia on tässä iässä tehdä, mutta pakko eteen tulee, niin monesta asiasta on luovuttava ja loppujen lopuksi kaikki on jätettävä.

Kyllä ne kaikenlaiset pelit aivoja rassaa ja sitähän kehotetaan harrastamaan ristikoita ja pelejä ja onhan ne ajankulua, kun ei muuta ole.
En tiedä onko naisen puolilla enemmän mielikuvitusta, kun tuosta samasta sini-sirkun mainitsemista asioita saa mielikuvin tekemistä ja pohtimista

Varmaan nämä elinympäristöt muodostuu siitä omasta elämästä, lapsista ja heidän elämisen seurannasta, harrastuksista kellä niitä on , kyllä kohdallani ei vielä tyhjäkäyntiä paljonkaan ole, aina jotakin vaihtelua elämääni yritän.
Melko pienet on minun ympyrät, mutta tyytyväinen olen.
Eilen onnellisuutta pohdin, kai se onni on sitä, että tyytyy siihen, missä puitteissa jaksaa elää.

En edes yrittänyt kirjautua, koska minulta nämä sanat ei yhteen riviin lopu.
Nyt kuitenkin on kone saatava kiinni ja työt alulle, päivän jatkoja kaikille.

Ylen sateinen on ollut aamupäivä. Ehkä parin tunnin kuluttua selkenee, että arkakin uskaltaa nokkansa ulos pistää. Sellainen arka kuin minä.

Eilen minulta juuttui läppäri. Lähetystä varten tein kuvatestiä." Väkkärä" ei lakannut pyörimästä, peruutus ei toiminut - täytyi sammuttaa kone kokonaan. Kummallista. Taitaa tämä nyt pelata, palailen kunhan tulee sopiva aika.

Olen huomannut kuinka vaikeaa on vaihtaa kotia sellaisen, joka on ikänsä samassa kodissa elänyt. Varsinkin omakotiasujan jos talon on vielä itse tai isoisä rakentanut.
Lopulta käy niin että puoliso on kuollut ja lapset lähteneet maailmalle ja jäät yksin taloosi asumaan ja huolehtimaan siitä.
Kun vertaa yksinäisen vanhan ihmisen pärjäämistä kerrostalossa omakotitalon asumiseen, kerrostalossa pärjääminen on moninverroin helpompaa. Kuitenkin omasta talosta luopumisen vaikeuden ymmärrän, siksi kai ne vanhat niissä sinnittelevät. Jos on varallisuutta ostaa palveluja niin eihän sitten ole hätää.
Olisi järkevää miettiä ajoissa pärjäämistään vanhana, vaikka kipeää tekisi ajatus siitä rakkaasta kodista luopua. Vanhetessa tuo luopuminen on tullut tutuksi ja opettanut sopeutumaan. Siitä on apua jos korvien väli on tyydyttävässä kunnossa ja pärjää suunnittelulla ja kekseliäisyydellä Meidän ikäiset on taitavia pärjäämään, ei meillä kaikki ollut valmiina silloin nuorena. Opimme työtä tekemällä monia taitoja mm. kengännauhatkin osasimme jo lapsena solmia :))).
Itse olen kotipaikkaa vaihtanut ties kuinka monta kertaa. Siihen totuin jo lapsena luovutetun karjalan evakkona. Olin pienenä kuulema kysynyt, että koska taas muutetaan.
Sitten avioiduttua työpaikat määräsivät mihin muutettiin. Varsinais-Suomesta Hämeeseen viideksi vuodeksi tiemme kulki, yksi lapsikin siellä Tampereella syntyi.
Turussa mieheni kuoleman jälkeen ja lasteni lähdettyä jäin yksin asumaan 114 m2 asuntoon. Kauan sain sitä kaupata, oli ihana päästä pienempään aloittamaan uutta elämää.
Sitten kuusikymppisenä vaihdoin tähän "vanhuuden asuntooni". Sijainti ihanteellinen, lähikauppa, palveluauto (jolla pääsen sittariin), talossa hissi eikä ulko-ovella rappuja. Luonto lähellä ja rauhallinen ympäristö.
ps. kun keskustelua aina joku kaipaa niin tarkoitus oli sanoa jotain tuohon asumisasiaan. Samalla tuli taas kerran itsestäkin kirjoitettua, kun ei enää oikein muutakaan keksi. Sanottakoon vielä että hammaslääkäriin hakemaan uusi purentakisko, jota voi yöllä pitää; vanha nimittäin katkesi vahingossa. Huomenna pojanpojan 18 vuotissynttärit, tulee täysi-ikäiseksi.

Kiva kirjoitus Kat.leijalta. Mutta noinhan se on. Minäkin jouduin lapsena muutamaan lukuisia kertoja perheen ja isän työn perässä. Itse hän halusi vaihtaa, muka aina vaan parempaan VR töissä kun oli . Sitä parempaa me itsekukin usein havittelemme työikäisenä.
Tuli monet koulut tutuksi ja aina pitkät koulumatkat. Monesti mietin että ei silloin kukaan tullut kysymään miten pärjäät tai onko sinulla kavereita /ystäviä. Oletko hyväksytty kavereiden kesken.
Sitä vaan mentiin ja pärjättiin, oli pakko. Pojat veteli leteistä tunnilla takana istuessaan ja tökkivät sormiaan kasvaviin rintoihin aina kun open silmä vältti. Ei siihen kukaan puuttunut.
Joskus tuntuu että nyt on toinen ääripää ,kaikesta valitetaan ja tehdään Suuri numero, joka ikisestä asiasta. Hyvä vai paha ??? No jokainen olkoon omaa mieltään siitäkin.

Silloin sai kotia vaihtaa tiuhaan. Nyt aikuis iässä on juurtunut paikoilleen töidenkin takia. ja sieltähän se ystäväpiiri sitten muodostuu. Varmaan toisille muutto on helpompaa ja henkilökysymys myöskin lienee. Tunnen monta vanoutunutta omakotitalon omistajaa, kun ikää tulee ja voimat vähenee, on helpoin tosiaan kerostalo asumismuoto.
Meilläkin on kaikki lähellä. Kirkot, kaupat, apteekit, lääkärit,labrat sun muut. Noista päätellen eihän tässä ole kuin elellä, niin ja hissikin löytyy joka on joillekin liikuntarajoitteisille tosi täärkeä.
Tosin ne kesät kuluu mökillä jossa on taas paljon hyötyliikuntaa. Kun nyt ensin saisi ne lumet tiehensä.
Nyt ei jouda virheitä tarkastamaan- joita varmana on--siksi kun aikaa kuluu häviää tuo nimmari taas ja arvausleikki alkaa.. kevätterkut taas kaikille

Lienemmekö kummajaisia, kun rakensimme uuden talon lähellä eläkeikää , kun emme olleet enää sidottuja lasten kouluihin, kavereihin ja harrastuksiin , työmatkamme kyllä pidentyivät. Jäin itse tosin jo 60-vuotiaana varhennetulle eläkkeelle ja sain unelmieni puutarhan eläkepäivien puuhamaakseni ja mies kunnolliset harrastustilat. Bonuksena on läheinen meren ranta, venesatama ja saaristo, peruspalvelut kävelymatkan päässä. Talossa on nykyaikainen tekniikka ja tämä on helppohoitoinen, vain kodinkoneita on joutunut uusimaan. Neliöitä on tietysti kahdelle liikaa, mutta onhan meillä iso lauma lastenlapsia eikä liian pientä taloa kannata rakentaa, helpompi myydä kun soveltuu lapsiperheellekin. Olemme molemmat hyväkuntoisia vähän yli 70-vuotiaita ja suoriudumme hyvin kaikista töistä, sopivaa hyötyliikuntaa ja mielenhoitoa. Molempien vanhemmat ovat asuneet loppuun asti, reilusti yli 80-kymppisiksi omakotitaloissaan, äitimme joitakin vuosia leskinä. Tosin nekin talot olivat taajamassa palveluiden äärellä ja nykyaikaisia.

Olen ollut juurevaa sorttia, lapsuuskoti pysyi samana , sieltä lähdin opiskelupaikkakunnalle, jossa muutaman kerran boksia vaihdoin. Sitten seurasikin muutto nuorena parina miehen työn perässä Espooseen, jossa ehdittiin asua kahdessa paritalossa , ensin 78 neliössä ja sitten 140 neliössä, ennen tämän talon rakentamista. Koskaan ei tiedä, miten elämä heittelee. Koti on kuitenkin ennen kaikkea ne ihmiset, jotka kuuluvat lähipiiriin, kotiseutu, kotimaa, kulttuuri, äidinkieli ja Suomen luonto. Toivon voivani asua tässä mahdollisimman kauan, mutta ei asumismuoto sinänsä ole kiveen kirjoitettu vaatimus pärjäämisen kustannuksella. En haluaisi myöskään jälkikasvua rasittaa sen takia, että jääräpäisesti haluaa asua omakotitalossa, vaikkei oikein selviytyisikään .

Saatiin virkistävää sadetta, nurmi alkaa vihertää. Lumikellot ja skillat kukkivat isoina ryhminä, kuljen puutarhassa tutkimassa talvehtimisen onnistumista, paljon on jo puskenut mullasta eri kasvien versoja.

Pohjois-Karjalan pohjoisemmalta puolelta olen lähtöisin. Aika usein Kiteen kauttakin ajeltiin. Monilla metsätyökämpillä ehdin asustella työni aikana. Korvesta olen olen lähtöisin, 7 km suuntaansa oli koulumatkani. Koskaan ei ole sähköjä tullut lähellekään sitä ensimmäistä kotipaikkaani. Tie tuli myöhemmin lähemmäs, kun metsäfirma tarvitsi sitä puutavan ajoon.

P-K:n ammattikoulussa opettelin uuden ammattini alkeita. Niillä eväillä pääsin työmaille kokemusta hankkimaan. Joensuun työtilanne tökki ja pakkauduin Hesaan, jossa asuttiin n. 10 vuotta. Sitten muutto Vantaalle ja toinen muutto tähän kämppään 36 vuotta sitten. Siinä ne vuosikymmenet on mennä hurahtaneet, ehkäpä se ammattikin tuli opituksi ja eläke hankituksi.
Tähän kämppään olen tyytyväinen, hyvä taloyhtiö asustella. Työkuntoisena tämä tuli myös maksetuksi. Niin.." otin oppia " edellistä viesteistä ja niin minäkin tein tämän tiivistelmän elämäntaipaleestani.
Sadetta nuhjasi iltapäivän puolelle saakka. Pienen "kylvyn" sain kauppareissullanikin. Nyt aurinko paistaa rojottaa ja katukin on kuivahtanut. Hyvää jatkoa ja kestävyyttä vaihteleviin keleihin!
terv. ynnämuu

Huomenta vai joko päiväksi muuttuu, vähän hitaasti tänä aamuna alkuun pääsen.
Eilinen päivä vei voimat, mattojen kanssa vintille kipuaminen oli piste iin päälle.
Hommat kuitenkin melkein tehty, siis se suuri siivous, parveke vielä koitinkivi, jos pari päivää lepäilen.
Olisi se melkoinen taidon näyte taas tuo tikkailla kiipeäminen, ikkunat vielä meni, mutta nuo korkealla olevat kaappien päälliset, keittiössä jo suosiolla yhden hyllyn päälliset unohdan.
Siinä ohessa astianpesu konekin vaihdettiin, kun ei entiseen enää osia saa, taas yksi ylimääräinen, ei budjettiin kuuluva menoerä.
Sadettakin on ollut, mutta niin hyvin on vesi alas tullut, että mikään ikkuna ei kastunut ja vielä kirkkaana ovat.

Olette muuttohommista kertoneet,, minun lapsuus aikaan kuului myös muuttoja, Varkaudesta Viialaan, sieltä Vuohijärvelle, Mikkeliin ja takaisin Varkauteen ja täältä en mihinkään lähde.
Lapsuudenkodista lähdin miehen matkaan ja hänen kanssaan vaihdoimme asuntoa neljä kertaa ja tämän viidennen sitten mieheni kuoleman jälkeen ja tämä nyt varmaan se viimeinen on.
Terveyden tila monesti ratkaisee myös asumisen muodon ja jos kaksin saa asustaa pärjää huomattavasti paremmin ja pidempään vaikka omakoti talossa, kuten Ramoona kerroit.
Onhan siinä rikkautena piha jonka laittamisessa voi kuntoa koetella ja silmien iloksi kaikkea kaunista laittaa.

Kolmas asunto oli sitten jo omistus asunto ja sen maksaminen tuotti paljon puurtamista, olihan pankilta lunastaminen kova homma, korkotaso oli aivan toista mitä tänään.
Maksettua tuli, aivan kuin ynnämuukin sai tehtyä, kieltäytymisiä monista nykypäivän itsestään selvyyksistä.
Kaikkea on pankin avulla hankittu ja vyötä kiristäen, mutta nyt olen velaton, tosin myös melkoisen rahatonkin;)
Päivä kerrallaan ja hyvä näin.

Ehkä tämä Kristiina23 :n tuomaristo on jo unohtanut tuomion lukemisen ja eihän se sinun tekemiäsi voikaan estää, meillä on omat toimintatavat ja elkeet, siis älä ota liian vakavasti kaikkea sanomista, osansa sanomisista saa jokainen.

Tuo evakkotaival tuli tutuksi mieheni kautta, hänen vähäinen kertominen teki tutun tuntuiseksi myös evakoiden elämää, joskus hyvin ikävääkin.
Mieheni oli hyvin herkkä ja koki kovin raskaasti kaiken sen kokemansa mitä evakkonimi toi tullessaan, jätti jokun asteisen katkeruude hänen mieleensä.
Luulen että tytöille sekin taival oli jotenkin helpompaa, asinakin kälyni selvisi hyvi pienin staumoin.

Samaa ajattelen kuin meri-kukkakin, että elämä on nyt huomattavasti hankalampaa, kaikesta valitetaan ja kaikki on pahasta, nyt ei uskalla oikein nykäistä ketään, kun oikeuteen joutuu, ennen jos takapuolella toista sukupuolta olevaa läppäsi kuitattiin olan kohautuksella, nyt käräjiin haastetaan.
Miksihän hyvinkin viattomasta asiasta tehdään suuri ja mahtava, elämä minun mielestä vaan vaikeutuu ja mutkistuu.
Tasa-arvokin muuttuu kovin vaikeaksi hoitaa, kun olematon tikun nenään nostetaan.

Mutta nyt minä tasa-arvon kovakin puolustaja lopetan ja lähden ruuan hankintaan;)
Voikaa hyvin ja olkaa ilosella mielellä.

Lehdestä luettua; joku oli ärsyyntynyt kun puhuttiin Join kaupungista. Oikaisua tuli palstalla. Tuli mieleen keskustelu samasta asiasta, ainakin ym ja ketähän muita siinä nyt olikaan... Varmaan hyvin ikääntyneet kantakaupunkilaiset sanovat noin. Itsestä on ihan sama.. tärkeintä vain se että täällä on hyvä asustella. Viitaten eilisiin juttuihin: miten pienistä ja tois-arvoisista asioista kirjoitetaan suurin numeroin.
Hirvittää ajatus, kun tuo Skillan keikkuu niillä rappusillaan.. ei ole avunsoittajaa jos pahastikin käy. Toivotaan ettei koskaan niin käy.
itseäni huippasee jos taaksepäin vähän päätään kallistaa. Kai se lienee ikään kuuluva "lahja", ei ainakaan muutakaan ole keksitty. Meillä sentään kuuluu topakka "nootti"aina kun meikä yllätetään kiipeilemästä. Mutta pakkohan se on ,kun on pätkä niin on, aputikkaat on hyvä keksintö.
Nyt kerrn salaisuuden. Sunnuntai-iltana töksäytin varpaan makuuhuoneessa olevan tuolin jalkaan. Ja VAUHDILLA. Varvas vinksotti ihan väärässä asenossa. Murjaisin sen hädissäni kohdalleen, mutta älähdys kyllä pääsi, vain yksi sana: Kipeä !!
Joskus aikoinaan murtui myös varvas.Kesällä kiveen töksäytin Eipä sille mitään tehdä ,Pienen lastan voi laittaa tai teipata kiinni toiseen varpaaseen, ettei taivu. Ja aika parantaa. Kai .

Siksi joutaa istumaan läppärin kanssa seurustellen.... Älkää hermostuko jos tätä tekstiä pukkaa yhtenään.
Ihan kateelliseksi tulin kun luin miten pitkällä kesä on eteläsuomessa. Saan venhot vesille ja kaikenlaista kesään liityvää touhuta.
Uskon tuohon ilmaisuun : vielä se aurinko paistaa risukasaankin ! Toivotaan että pian koko suomea helle hellii ,päivä paistaa !! No niin ,nimmari katosi, toteaa mk.

Hei,
eilisen viestini lopussa sanoin lähteväni hammaslääkäriin hakemaan uutta purentakiskoa. Kun kokeiltiin miltä tuntuu niin ei sopivslta tuntunu eikä tullut sopivaksi vaikka hl. kuinka yritti korjailla. Sanoi sitten, että "nyt meni hermot, otan uuden mallin". Niin tehtiin ja 3. toukokuuta saan sen hakea.
Huono tuuri hammaslääkärillä kun äsken paikkaamansa paikka kesti vaan puolitoista viikkoa. Joutui kaksi käyntiä antamaan ilmaiseksi, käy melkein sääliksi mukavaa lääkäriäni. Minulle taas kaupunkireissu käy vaihtelusta pääsenhän samalla käymään kauppatorilla.
Eilen oli päivä harmaa, nyt poutapilvet sinitaivaalla seilaavat.

Mistäpä sitä omaan koloonsa ja kyläänsä metsiytynyt ihmispolo kertoisi muusta kuin läsnäolevasta päivästään.
Katsoin herättyäni seinäkalenteria, sitä Tokmanneilta ostettua. Näytti 26 päivää vapun alla. Jo vain: 8 kuukauden päästä on Tapaninpäivän ilta, jotka karusellisssa ovat vielä mukana. Ja perskuta, mikä ettei oltaisi?

Harkitsen meneväni homeopaattisen lääkärin vastaanotolle. Tai sitä ennen akupunktiohoitoon. Ne vaativat setelirahaa.
Edelleen kylmäallasuinti voisi olla kokeilunarvoinen juttu. Kun kiusallinen, matala-asteinen tulehdustilanne jatkuu.
Nää on sen oireita; säännöllisesti ikeniin kasvaa patteja. Olen lukenut niistä. Eräs iäkäs Ortonin lääkäri kutsui niitä nimellä fisteli.
Kun en hoitanut kakarana hampaitani ollenkaan, ne tuhoutuivat pois. Niinpä osaproteeseilla nilkutan lopunikäni.
Nyt olen jo vuosia harjannut akkukoneella hampaani, mutta vahinko ehti jo tapahtua. Ihailen hulluna ihmisten loistavan hoidettuja hammaskalustoja.

Laskin kolikoitani kauppareissua varten kun yllättäen nostin Armonlaakson profetanvihreän väristä mattoa - suoraan Tokmanneilta ostettua.
Hämmästysin kun kaksi luteenruskeata 50 seteliä siellä jemmassa odotti.
Onhan se luottokorttitili ja ihan korkkaamaton, mut ilohan oli silti iso.

Superviikonloppu on taas tuloillaan. Perinteistä mitää piittimättä - räntäsateista ei ole varoitusten sanaa meillä eteläisten heimojen sukankuluttajilla.

Muistan jotain `mk:n`mainitsemasta keskustelusta. "Joinsuun" kaupugin nimetähän oli kyse. Noin olin kaupunkia maakunnissa kuullut nimettävän. Se nyt oli sellaista kiusantekoani. Siitä on jo niin paljon aikaa, että lienekö ollut "nuoruuden hupelo." Enhän nyt aikuisempana samaa jatka.

Aika herkkäähän ja vauhdikasta tuntuu #metoo # kamppanja olevan. Muisti tuntuu hyvin palautuvan vanhoihinkin hipaisuihin. Miespuolisena en voi kovin paljoa tästä jutusta äännellä. Tuskinpa tarvitsen pelätä joutuvani listalle. Onhan se maailman meno monessakin asiassa muuttunut paljon. Kyllä putoan kelkasta monissa asioissa matkalla ikääntymiseen:))

Tänään täällä tuli meille "risukasoihin" vettäkin. Enpä lähtenyt tyrkylle sateeseen kun ei ollut hätäistä asiaa. Hyvin meni päiväni pientä kiirettä pitäen tupatöissäkin. Taito se on sekin, että touhuaa ahkerasti, mutta mitään näkyvää tai näkymätöntä ei saa kuitenkaan aikaisiksi.
Terv. ynnämuu

Elokuvaohjaaja Pekka Pölönen on aloittanut oman kampanjansa ikäänkuin vastineena tuolle "metoolle", nimenä on nerokkaasti keksitty paikallisen murteen mukainen "mietuun". Sen tarkoituksena on levittää naapuriavun ja lähimmäisenrakkauden sanomaa. Onhan se ihanaa, kun avun tarpeessa voi kilauttaa vaikka naapurille ja sieltä iloisesti ilman taka-ajatuksia vastataan , että miepä tuun ! Laitan tähän linkin, kun en nyt näin iltasella jaksa enää kovin pitkästi näpytellä.

https://yle.fi/uutiset/3-10134952

Täällä etelärannikolla on voinut jo veneet laskea , tosin tavallista kevättä myöhemmässä ollaan. Nyt on mahtava äänimaailma vesillä, kun lokit, haahkat, hanhet, meriharakat, tiirat ja monet muut koettavat saada äänensä kuuluviin reviireitä vallatessaan , ja vesillä kaikuu hyvin. Tänään oli osin aurinkoista, mutta yhtäkkiä rovautti raekuuron.

Eipä ihmeemmin olla asuttu muualla kuin täällä Nurmijärvellä, kerran teimme pienen visiitin Espooseen, asuuimme muutaman kuukauden Kivenlahdessa, siskoni houkutteli naapurikseen ja niin me sinne muutetiin. Se oli sellainen pikavisiitti, siellä asuessamme appiukko ehdotti jos rakennatte heidän rintamamiestaloon yläkertaan huonneet, niin asuminen on ilmaista. Niin sinne aloimme rakennushommat ja veljeni lupautu auttamaan. Viikonloppuisin siellä ahkeroimme taisin joskus arkenakin timpuroida. Ennenpitkää saimme ensin yhden huonneen alkovilla varustettuna valmiiksi. Toinen huonne tehtiin sitten siellä asuessamme. Siellä oli mukava asustella oli sauna ja hyvät pesutilat kellarissa.
Kuitenkin jossainvaiheessa ystävämme tuttavamme houkuttelivat rakentamaan rivitaloa sinne Nurmijärven kohdalla olevaan Vantaanjoen rannalle, sekin työ tuli tehtyä porukalla suurimman osan itse rakensimme, toki oli töitä jotka vaativat muitakin ammatien harjoittajia. Hieno rivitalo valmistui jouluksi 1973 sellaiseen kuntoon, että kaikki pääsivät asumaan. lopullinen valmistuminen oli kesällä 1974.
Tontilla oli rantasauna jonka korjasimme käyttöön samana vuonna.
ynnämuu tietääkin paikan, siellä olemme tavanneet vaikken yhtään muista. Ehkä oikean nimen, mutta se ei sano mitään. Samanlaisia hommia teimme Helsingissä, ehkä tavattiinkin joskus ammattiosaston kokouksissa.
Tontti oli melkein kaksi hehtaaria ehdottomasti hieno paikka. Yli 40 vuotta siellä asuttiin, raskaaksi se tuli kaikki työt pyrimme itse tekemään, kuitenkin olimme viimeinen alkuperäinen asukas joten vaikeeta oli välillä, joten kyllästyimme ja myimme oman osakkeemme ja ostimme kerrostaloasunnon keskeltä kirkonkylää, sieltä sitten kului 7 vuotta nyt asumme ihan lähellä sitä appiukkomme taloa, edellisessä kerrostalossa ei ollut hissiä, siinä sitten syy miksi muutimme uuteen asuntoon jossa oli hissi, muta meidän asunto ensimmäisessä kerroksessa pihalta suoraan ovelle.

Huomenet, nyt tuli kiire, nukuin liian pitkään, kampaaja odottaa, palajan myöhemmin, heippa!

uusi aamu- uudet kujeet. Huomenta. Emäntämme istuu kauneus-salongissa vappukampausta saamassa. Onneksi en nyt ole näkösällä tämän suoran tukkani kanssa, toisaalta ennen vappua ehtii vielä vaikka mitä...
Varmaan Ramoona tarkoittanee Markku Pölöstä ! Hänen aloitteestaan tuli tuo "mietuun" Vastavedoksi tuolle "mii-Tuu" ilmaisulle. Hyvät perustelutkin oli Pölösellä- noinhan se menee.
Samassa leipäkaupassa useinkin häntä näkee.
Utran uudessa kesäteatterissa on joinain kesinä hänen käsialaansa ja ohjaustakin toteutetettu.
(olipa vaikea sana tuo edellinen)).
Kun oli eilen koulu ajoista puhetta ,tuli vain mieleen nuo jutut - eduskunnan naiset valittaa jopa väärästä katseesta- tulin vain vertailleeksi siihen..tietenkin aika on kokonaan toinen. Ja tokikin rajansa on, ei ketään saisi asiattomasti taputella ja sivellä.....
Rakkaus- ja seurustelu asioissa taas pätee kokonaan toiset lait.

Kyllähän meillä kaikilla on oma historiamme noiden muutojen ja asumisten kanssa.
Ainakin karjalasta tulleiden perheiden.
Toisaalta pohjanmaalla oli ne vanhat sukutilat joissa aina joku perheestä jatkoi isäinsä töitä
Niin,, sekin oli silloin, 50 luvulla. Tämän päivän tilannetta ei niin tiedäkkään. huh huh, onhan siitä lapsuudesta jo aikaa kamalasti.
Vaasan, Seinäjoen ja Alavuden kieppeillä eri paikoissa, ne tuli tutuksi. Silloin.
Nyt pitää lopetta ettei nikkirosvo taas ilmesty. Aurinkoista päivää kaikille- se nimittäin paistaa täällä nyt ! Varmuudeksi mk

Sumuista aamupäivää!
Hieman kyllä yläilmoissa vaikuttaa sellaiselta, että saattaa tästä aurinkoakin seljetä.
Muuta kerrottavaa minulla ei olekaan...
Kulutan aikaani syömällä rahkapullaa ja kittaamalla muutaman mukillisen kahvia. Vahvaa, kun se on minun keittämääni, eikä petikaverini ole keittelemässä oman makunsa mukaan. Hän nukkuu kaikessa rauhassa ja kai uneksii kahvista, joka näyttää teelle, tuoksuu kahville ja maistuu tiskivedelle. Hän väittää, että minun keittämäni kahvi on niin vahvaa, että se seisoo pystyssä.

Tässä nämä tämänpäiväiset kuulumiset taitavat olla. Saa nähdä, tuleeko joku käymään.
Aurinko nyt ainakin ihan selvästi tekee tuloaan.

Aurinkoista kevätpäivää Kahvipirttiin niin kaikille Pirtissä poikkeaville että tietysti myön Pirtin henkilökunnalle.

On kyllä tosi naurettavaa,,,omaa kirjautumista ei huoli mutta tuommoisen hyväksyy. Kuten edellä. Suorastaan jopa tarjoo sitä.

Kiitos mk:lle ja muille aurinkoisen päivän toivotuksista! Voipa se aurinko sieltä hyvinkin kurkistaa, lämmintä ja aivan tyventä on, linnut vain tekevät kirroksia ilmassa laulujensa lomassa.

Mistähän ne lehdet tulevat talven aikana, kun syksyllä on kaikki haravoitu, mutta keväällä on kuin ei olisi mitään tehty! No eipä hätää, melkein nurmikot on taas haravoitu, lannoittaa en uskalla, silloin sen kanssa on aivan pääsemättömissä!

Uimaan täytyy tänään mennä, tai nykyään se on vesijuoksua, on tehokasta kunnon kohennusta!
On jo melkein yhtä kiire, kuin SkillaNilla aamulla, joten hyvää päivää kaikille toivotan!

Päivää nyt sitten, kampaajalla käyty, ei tosin juurikaan kaunistumassa, ei vappukampausta hakemassa, ihan vaan siistimishomma oli kyseessä.
Ei edes hinnan kirjoissa, 15 euroa maksoi.

Ei ole missään kielletty, etteikö joku muu päivän aloittaisi, usein minä kuitenkin ekana, olen tottunut heräämään aikaisin.
Tänään tulee apua koneeni kuntoon saattamisessa, taas olen sotkenut aivan kunnolla, on poistettavaa ja lisättävää, jokohan pitäisi siirtyä entisiin tapoihin ja jättää tämä tieto maailma, onnistuisiko edes?

Olen kuin toistaitoinen, kun näin päivällä en milloinkaan koneelle ole, mutta kai tämä viestistä käy tämäkin.
Vahvaa kahvin pitää olla, siinä samaa mieltä gvertyuiop kanssa, mieluummin vähemmän, mutta maistuvaa.
Ramoonan laittama linkki aiheineen olisi varteen otettava joka paikassa.

Minä olen ihmeissäni ja jopa huolissani tämän maailman menosta, en näin vanhana jaksa mukana elää ja oppia aina vaan uutta, toppi se on kaikella.

Nyt laitan pisteen perään, ei onnistu minulta päivä kirjoitukset, moi, moi.

Iltapäivää! Sateen jälkeen aurinko paistaa.

Joopa... kävinhän minä katsomassa sitä tonttia, josta Late kertoi ja kävi sitten "taloksi." Hämärä on muistikuva minullakin, muistan kyllä komean tontin jota H.H lahjakkaasti esitteli. En innostunut hakeutumaan siihen rivitaloprojektiin. Olin juuri asettunut Hesasta Vantaalle ja kohtuullisen hyvä oli asuntokin. Tuntui liialliselta kasata itselleen ongelmia. Ammattiosastossa en muista tapaamisiamme. Osaston jäseniä oli yli tuhat ja monesti kokouksissakin satoja. Sekaantuuhan sitä joukkoon.

Ravisteleehan se #metoo Nobelin palkintoja jakavaa komiteaakin, osa on lähtenyt joukosta lätkimään. Jossain oli juttu, että seuraava palkinnon jakokin voi vaarantua. Kyllähän se tämäkin siitä ajan kanssa tasaantuu;) Hyvähän se on, jos jotain myönteistäkin tapahtuu. Onhan ne suhteet arkoja, kakspiippuisia asiota ja väärin ymmärrykselle alttiita. Minä en ole tehnyt, enkä tee aloitetta halauksillekaan. En nyt karkuunkaan juokse, mutta enpä näe erityistä hyvääkään. Halailu ei kuulunut lapsuuteni aikaiseen elinpiiriin, enkä usko että olisin siitä puutteesta kärsinyt.

Taidanpa siirtyä katselemaan ikkunasta helakkaa auringonpaistetta. Hyvää jatkoa illalle! ym.

Juoksevat päivät typistivät toimintaosuutta kiinteistön osalta. Mutta eipä huolta, huomenna ehkä sitten. Nurmella rönöttää muovisäkkejä täynnä lekapapua.
Teen vanhaan puulämmitysaunaan laarin tai hinkalon, jonne pavut kippaan aaltopahvia aluseksi etteivät vaan homehdu. Tailla ilmaviahan ne on luonnostaankin.

Tulen jo yhdestä Panadol Forte 1mg kapselista aika silmät ristissä tilaan. Aamupäivän inhottava olo tuon kapselin vaatii.
Hiukan nuorempi eläkeläismies kertoi samaa; kevättalven flunssan jälkitilaoireet jatkuvat hänelläkin jo useita viikkoja.
Kevät ja Vappu tekevät kuitenkin tuloaan. Kauppojen kassoilla pientä jonotustakin. Jotenkin letkeä tunnelma sielläkin. Katsellaan!

Huomenta lauantaiaamuun ja viikonloppuun, kauniina alkaa päivä, tosin pilviäkin vähin taivaalla liikkuu.
Eilen oli ensimmäinen kunnon sade, rakeitakin tuli, jospa se siitä alkaisi lämpenemään.
Olen paininut tämän koneen kanssa, salasanoja, koodeja anoen, jotakin kummaa tein, kun nyt en mihinkään pääse ilman salasanan laittamista.
Eipä tainnut kuntoon tulla asiantuntijankaan avulla.
Hän kertoi, että ei enää pysy mukana hänkään, aina vaan puhelimet ja koneet kenkkuilee, tällä maatias järjellä jo kyselen, eikö mennä liiallisuuksiin?
Tunari kun olen sain koneen tähän tilaan, onhan nämä tieto määräyksetkin tiukentuneet ja eikös se joku tietoturva laki ole tulossa.
Kampaaja kertoi, että hänen oli hankittava lukollinen laatikko, asiakaskortiston suojaksi, vaikka vaan puhelin numerot ja nimi hänellä näkyy.

Voi sentään, joudutko päivittäin noita pillereitä popsimaan Hurskainen., johan niihin elimistö niin tottuu, että tehotkin katoaa.
Minä viime tingassa otan pillerin, kun tiedossa on pidempi urakka ja tiedän polvien änkyröivän.
Eipähän se mukava ole kipua tuntea ja jos apua jostakin saa, onhan se hyväkin.

Neeassa kyselee, miten lehtiä vaan keväälläkin saa haravoida, kai se syksyllä joku tuulen puuska ne on kiusaksi lennättänyt.
Kivaa on haravoida ja hyvin pien sen jälkeen alkaa vihreys näkyä.
Voi miten ihana aika onkaan edessä.

Ihmisten elämä tehdään nyt kaikkien näykkimisten ja epäilyjen kanssa niin mahdottoman vaikeaksi elää, kun ei tiedä mistä joutuukaan tilille.
Kyllä on herkistynyt ihmisten mieli, kun jokaisesta silmäyksestä pitää syyte nostaa, kyllä nyt kohtuus on kadonnut.
Toki kun puhutaan väkivallasta ja sen eri muodoista puhutaan asiaa, mutta jos joka vilpitön sana tai pieni hipaisu oikeuteen viedään, tuntuu liialta.
No lisäähän se tuomarien ja asianajajien jo melkoiseksi paisunutta eurojen tulvaa.
Nyt alkaa keinot olla vähissä, heillä joiden on keksittävä vielä valitusten aiheita.
Meillä täällä saa pelätä, että leimataan ikkunasta katselijat kyttääjiksi, eikö se nyt ole kumma, ettei oman asunnon ikkunasta saa katsoa?,
Melkein uskoisi, että jotain salattavaa on näilläkin valittajilla, kun moistesta pitää häly nostaa.
Minulla on kone ikkunan edessä ja joka aamu siitä seuraan kadun liikennettä, mutta en arvaa ketään kyttäämään ruveta.
Keittiön ikkunan edessä ruokailen ja teen askareita, kai sekin kyttäämiseksi katsotaan, jos ohikulkijoita havaitsen.
Olohuoneen ikkuna ja parveke toisella puolen taloa ja näin keväisin aika paljon parvekkeella touhuilen, kai sekin on pahasta, voi tätä maailmaa miksi menee.
Minulla ei ole mitään niin salaista, ei mielenkiintoista, että uskoisin kenenkään minua kyttäävän;)

Nyt taas lähden parvekkeelle ikkunoiden pesuun ja tokihan siinä väkisinkin näen ohikulkevat;)
Epäkuuloiseksi on maailma muuttunut ja minä niin arkinen ihminen, etten osaa edes rivien välistä mitään tulkita.
Kaikesta huolimatta, iloista lauantaipäivää toivotan ja suvaitaan pienet erot meidän ihmisten välillä.
Kirjautunut olin, mutta kolme kuvateosta jouduin merkkaamaan, voi hitsi tätäkin hommaa.

Eräs ystäväni kärsi myös huonoista hampaista, oli osaproteesia ja omiakin hampaita.
Hän oli myös usein sairas ja kolotuksia täynnä. Sitten hän kerran tilasi ajan hammaslääkäriltä
ja otettiin kaikki vanhat omat hampaat pois.
Ikenet parani ja kuukauden kuluttua laitettiin uusi hammaskalusto, sekä ylös, että alahampaat.
Hän sanoi myöhemmin, että kolotukset ja huonovointisuus on kadonnut, että varmaan tuo
suun terveys on muunkin olon parantanut. Nyt hän hymyili koko suun leveydeltä!

Myös eräs hiipivä sairaus voi olla jaloissa, kynsissä nimenomaan. Eräässä hoitolaitoksessa oli monella asukkaalla kynsisieni varpaissa.
Hoitaja vei heidät terv.keskukseen, jossa kynnet otettiin pois ja lääkitys päälle.
Huolellisella hoidolla he paranivat ja pystyivät kävelemään ulkonakin.

Myös virtsatietulehdus yksi hoidettava heti kenellä sellainen on. Virtsanäytteestä sekin selviää nopeasti.
Kyllä sairauksia on vanhemmuten monenlaisia, mutta pääasia on, että mennään rohkeasti lääkäriin ja kerrotaan asia. Hoidetaan itseämme, kun vielä jaksamme, silloin voimme taas
nauraa ja olla iloisia!

tuosta kyttäämisestä kirjoittaisin Kun joku ostaa oman kodin usein vielä velaksi ja maksaa siitä enemmän kuin mitään muusta elämänsä aikana, niin ulkopuolella kulkevat vahtaavat sisään niistä ikkunoista, jotka omistaja maksaa, ja hän joutuu laittamaan säleet eteen estääkseen stalkkaamisen.

Siellä se ukko taas seisoo ja katselee minun televisiotani, ukolta pääsee kakka ja koira heittää sätkät ympäriinsä, vai menikö se toisin päin.

Iltapäivää!
Asiastahan SkillaN päästeli tulemaan, ikäänkuin "tuuletellen" - hyvä! Minulla on hyvä katsella katuelämää aika vilkkaalta kadulta, ikkuna on tarpeeksi ylhäällä. Käytän kävelijöitä hyväkseni joskus tarkistaessani epäselvää säätilannetta. Jos useampi kävelee varjon kanssa, on se syytä ottaa huomioon ulos lähtöä harkitessaan. Muutoin kävelijät ja pyöräilijät ovat ohi menevää vilinää.

SkillaN mainitsi, että " etten osaa edes rivien välistä mitään tulkita." Muistin kirjoittaneeni aiemmin, että pitää lukea rivien välistäkin. Hain kirjoittamani muistini virkistämiseksi. Se tapahtui kun kävin lukemassa Harkimon ja kumppaneiden nettisivun esitteet. Kyllä siinä on paikallaan "rivien välistä" lukutaitokin. Niin yleensä kun kauppamiehet tuotteitaan myy.

Täällä alkaa huomenissa isot markkinat vapun kunniaksi. Nyt olivat jo jotkut ottaneet ennakkoa ja pystytelleet kojujaan. Eipä siinä vielä vilskettä suuremmin ollut. Sitkeimmät yrittäjät olivat "uskonkauppiaat" ja taivasosuuksien järjestelijät. Kahvia tyrkytettiin, mutta olinhan aamukahvini juonut. Siinä oli puolenkymmentä keski-ikäistä miestä ja käyttökelpoisten käännytettävien puutteessa he piirittivät minut. En kysellyt lahkon nimeä, vaan sanoin asiani olevan kunnossa omalla tavallani. Kovin innokkaasti he pyysivät kertomaan miten olen tulevaisuuteni järjestänyt. Sanoin, että minä en käännytä ketään, enkä ole kadulla käännytettävissä. Tulinhan se selvällä äänenpainolla sanottua, mutta hyvin tepsi. Sanaakaan enempää ei vaihdettu.

Vähän sekalaista ilmaa on pidellyt, sadetta ja poutaa. Nyt on auringon vuoro. Jatkellaan...

Just juu! Aamuisen usvan jälkeen tuli kaatosade, joka pyyhkäisi taivaanrannan palasia sinisiksi.
Sitten taisi aurinkokin hetken naureskella jossakin nurkan takana. Nyt on tilanne se, että taivaalla makailee jossakin likaantuneita pilvimöykkyjä, teillä on lätäköitä ja mustuneen taivaanrannan yrittävät sinnikkäästi valaista muutamat valoviirut.

Säätiedotukseksi meni tämäkin kirjoittelu. Odottelen sitä, että koivut puhkevat hiirenkorville.
Parvekkeella ovat koko talven rehottaneet kanervat. Late, joka on pitänyt tapanaan hoitaa parvekkeen, oli syksyllä sitä mieltä, ettei kanervia kannata avoparvekkeelle istuttaa, mutta minä
en antanut periksi. Nyt olen moninkertaisesti iloinnut siitå, että pidin pintani. Latekin jo myöntää, että parvekkeemme kanervat ovat hyviä!

Olen ihan tenavasta rakastanut kanervia, mutta ikimuistoiset kanervanummet sijaitsevat Saksassa. Sinne kun kerran vielä pääsisi!
Onhan tähän elämän matkailuun mahtunut paljon sellaisia maisemia jotka mielelläni näkisin uudelleen, Mutta jos pitäisi valita kiipeäminen Kiinan muurille tai hevosajelu Lyneburgin nummilla, en epäröisi hetkeäkään, vaikka Kiinan-matka olikin ainulaatuinen elämys.

Nyt käyn parvekkeella ihailemassa harvinaisen upeaa iltaruskoa.
Hyvää yötä / Gute Nacht!

Huomenia! Heräsin puoli viiden maissa upeaan aamuun.
Vaaleansinisellä taivaalla purjehtivat vaaleanpunaiset pilvet.
Seisoin parvekkeella ahmien raitista ilmaa sisääni ja nautin aamun hiljaisuudesta.
Yht´äkkiä aloitti naapurin koivussa istuskellut lintu aamukonsertin. Ei musikaalisuuteni eikä ääneni riitä linnun aamulaulua edes yrittämään, mutta sanat jäivät mieleen; " ti titi tititi tii" .

Olisin jaksanut kuunnella konserttia vaikka kuinka kauan, mutta kahvihammasta alkoi kolottaa.
Ihalin vielä kertaalleen niin taivaan värit kuin niihin kuin tilauksesta sävellettyä linnun aamulaulua.

Poiketkaapa torpassa, jos kuljette ohi. Keitin niin paljon kahvia, että kyllä siitä pari kupposta vieraillekin riittää.

Ja nyt katsotaan, mitä Venlastiinalle tapahtuu.
Eilen se ei kelvannut kirjautuneena eikä millään konstilla, joten se esiinty8 venelastina.
Taisi olla edelllspäivänä Qwertyuiop, joten tarpeen vaatiessa siteeraan aamulinnun laulun sanoja.

Heippa kaikille ja oikein ihanaa kevätpäivää !

Ei sitten sallittu linnun titityytä.

Kaunista sunnuntai aamua, yhdyn Venlastiinan ihasteluun, niin raikasta ja aurinkoista, ihan mummolaan tulo keli, jospa joku vaan tulisi;)
Pieni pakkanen kaiketi oli, mutta jo tähän aikaan monta astetta lämmintä.
Olen onnellinen siitäkin, että parvekelasit ja koko parveke on puhdistettu, jouduin pyytämään miehistä apua, kun yksi lasi juuttui kiinni, mutta asia hoitui.
Tämä avustaja ihmetteli, miten olen saanutkin niin raskaat lasit nostettua ja pestyä, viisitoista vuotta tämän olen tehnyt.
Kynttilällä neuvoi uran pyyhkimään, sen tein ja lasit kevyesti liikkui, kun urilleen ne nostin.
Pääkopassa kaikertaa vielä ne keittiön kaksi kaapin päälistä, vaikka yritän ne unohtaa, eihän kukaan kaappien päällisiä tarkasta, mutta kun on tämmöinen kaavoja noudattava, ne vaan mieleen tulee.

Silakat on aina välillä aivan kelpo ruoka, en ihmettele jos Esallekin kelpasi.
Kanervat oli minulla myös mutta kovasti karisivat, kun niitä pois laitoin.

Tulisi nyt kauniita päiviä Vapun tienoolle, pääsisit nauttimaan vapusta ja kevään lintujen laulusta, ehkä tuttujen tapaamisistakin ynnämuu.
Onhan monella paikkakunnilla toreilla ne juhlinnat, meillä täällä on SAK:n järjestämä marssikin pitkästä aikaa, tuleekohan pitkä marssirivistö.
Saapa nähdä jaksanko tuonne torille mennä?

Tien toisella puolen on talo, mutta en usko kenenkään sieltä minun kotiini voivan nähdä, en laske edes sälekaihtimia.
Kun itse heidän ikkunoitaan katson, en näe kuin verhot, kai se sama näkymä heille minun ikkunasta.
Onneksi ikkunat ovat korkeammalla, ei ihan kadun tasosta mitään näe sisään, ei kukaan yllä kurkistelemaan;)
Melkoisen turhaa valitusta tuo onkin, jos joku arvaa juuri jotakin henkilöä kytätä, pitää olla aikataulut selvillä milloin liikkuu.
En aio verhoja ikkunan eteen vetää, istun tässä ja ulos katselen, kun ei kirjoitus meinaa syntyä.

Hyviä neuvoja hoitajatar annat, kyllä suun kaluston huonous monia vaivoja lisää, pakotuksen lisäksi, paljolti joku vaiva toiseen johtaa hoitamattomana.

Kyllä sitä on tullut Tallinnan reissujen yhteydessä jos jonkinlaista voidetta tullut ostettua, mutta käyttämättä meinaa jäädä, kun en hyötyä ole kokenut, pitänee taas kokeilla, jos olisi otollisempi vastaanotto.

Paljonhan sitä tietoa tarvitaan jo tämän tasoiselta mummoltakin, että osaa näpytellä viestejä ja kun nämä taidot kaiken suhteen on heikonlaiset, kirjoituksetkin on sitten mitä onkaan.
Omana itsenäni on pakko hyväksyä tämä elämä, kun ei muuhun pysty, olisihan se mukava loistaa edes jollakin, vaan eipä taida semmoista asiaa löytyä.
Tuli vaan mieleen, kun puhuit tyttärentyttärestäsi sini-sirkku.
Ihan oikeasti voi olla niin, että en niihin "kyttääjiin " lukeudu, mutta lehdestä noita ilmoituksia yleisön osastolta saa lukea.
Kai syyllinen olo siitä, kun näen noita tuttujakin tuolla liikkuvan ja varmaan pääni joku ikkunasta näkee;) Sepäs siitä!

Varmaan pitäisi omata pikakirjoittajan taidot, että kirjautuminen kestäisi, tämä kahden sormen kirjoitus ei nopsaan suju.
Ihastellaan nyt kaikki tätä kevään tuloa ja maatamme jossa on niin hyvä elää, ja kevään juhlaan koht sillään valmaistaudutaan, heippa!
Liian hidas taas olin;(

Eilen kirjoittelin yhden ilmoituksen verran, se oli melkeinlaten hommia, mutta jostainsyystä sitä nyt siellä ei näy. Ainakin se oli siellä koska parituntia jutun jälkeenkin kurkkasin pirttiin niin se siellä oli.
Nyt vain lyhyesti Hauskaa Vappua.

Kas vaan, tänäänkin taitaa olla sunnuntai. Sateinen ja sumua tihkuva päivä. Siitä varhaisen aamun enteilemästä suvipäivästå ei ole tietoakaan.
Vapunpäivänä lakitetaan Aleksis Kiven patsas. Varsinaista vappujuhlaa ei ole, mutta punaisten haudoilla käynnit sentään jatkavat perinnettä, vaikka vappukulkuetta ei ole. Vasemmistoliitto ja demarit korvaavat lehti-ilmoituksen mukaan vappujuhlan 100 vuotta sitten -juhlalla 19.5. Juhlapaikkana on ihan naapurissa oleva koulu, joten sinne tietysti menemme.
Laurin kotikylässä on kaksi hautaa, ja niille päätimme vanhan tavan mukaan mennä. Kummallakaan meistä ei ole omaisia noissa haudoissa. Äitini isä oli punakaartilainen, jonka kävi vankileiriltä lunastamassa henkilö, jolta ei mukamas kysytty henkilötietoja. Paikkakuntalaiset olivat olleet vakuuttuneita siitä, että noutaja oli ollut muuan R.R. Asia varmistui, kun Malmin hautausmaan aidan vierestä paljastui lumien sulattua puoliksi mädäntynyt ruumis, jonka päällä oli äitini isän vaatteet ja taskuissa kello ja tyhjä lompakko, josta löytyi valokuva viidestä lapsesta.
Kuudes lapsi - Reino-poika - ei ennättänyt nähdä isäänsä eikä isä poikaansa. Hänestä sukeutui Lahtisen perheen ja erityisesti Fanny-äitinsä ylpeys. Minusta tuli Reino-enon kummityttö, ja häntä saanen kiittää tai syyttää siitä, että en malta olla kirjoittamatta enkä osaa lopettaa, kun aloitan... Enoni vaimosta Taina Tuulikista tuli kummitätini, ja hänelta perin toisen nimeni. Totta puhuen Tuulikki sopiikin minulle paremmin kuin ensimmäinen nimeni, joka ilmeisesti pohjautuu isäni äidin kukkarakkauteen. Se taas perustunee hänen alkuperäiseen sukunimeensä, joka suomeksi on Ruusupuro. Tyttärilleen hän löysi nimiksi Rosaa ja Margaretaa. Onneksi ne nimet eivät osuneet minun kohdalleni. Kyllä alakoulusta asti joku pojista olisi onnistunut selvittämään, että ne tällä paikkakuntamme kotomurteella olisivat muodostaneet sanaparin Ruusu Päivänkakkara!

Taidan tässä pikkuhiljaa lopetella, ettei Late-poloisen tarvitse olla huolissaan siitä meneekö tämä teksti läpi vai suoraan kaatopaikalle.

Hyvää VAPPUA!

Sateinen oli tämä päivä. Jäivät markkinat katsomatta. Ilmakaan ei hoututellut ja lisäksi oli tarvetta olla tänään kotopuuhissa. Päivähän se on huomenakin, vieläpä Vapun aatto. Kaitpa Vappuna tulee jossain joukkotilaisuudessa käytyä. Markkinatkin jatkuvat Vappunakin.

Turhaa nyt SkillaN, taitojasi väheksyt. Kahvipirtti ei olisi tätä ilman kirjoittamistasi vetäjänä ja aamun avaajana. Jo tämä on melkoinen saavutus muun toimeliaisuutesi lisäksi.

Kummallista kun LateVaan >melkeinlaten kirjoitus on kadonnut. En voi kuvitella, että niin räväkkää tekstiä olisi ollut, että sensuurin kynsi olisi iskenyt. En kyllä nähnyt sitä viestiä, en sattunut kurkkimaan Pirtttiin.
Nyt ei "kynä" oikein luista, niinpä jätän tämän väännön toiseen kertaan. Hyvää Vappua! T.ynnämuu




,

Huomenta viikonalkuun, vapun aatto päivään, kauniina alkaa taivas kauniin sininen, näyttää jo vihertävältä tuo luonto, ainakin koivun latvukset minun silmissä vihreyttä lupaa.
Tarkkaan kun katson, naapuritalon nurmikkokin vihertää, siitä se alkaa kesän tulee, tosin vielä tämä koht sillään alkava toukokuu voi kummat meille näyttää.

Kultaahan ne kuulemma saivat nämä nuoret pelaajamme, en katsonut, mutta ilonen olen heidän menestyksestään.
Eihän se aurinko hyvää tee iholle, ainakaan jos palaa, rasvata pitäisi, mutta kuka sitä aina voiteiden kanssa jaksaa toimia.

Mistä johtunee, että aina sitä melko mitättömäksi vaan itsensä tuntee, johtuneeko lähtökohdista, vaikka en niitäkään harmittele, hyvä ole elää.
Kotini antoi kaiken sen mitä toisillekin niissä ympyröissä.
En koskaan ole millään töilläni voinut ylpeillä, mutta ylpeän luonteen olen kai perinyt isältäni, tai voisiko se paremmin olla itsepäinen, sitä kyllä olen.
Muistan mainitun että ylpeä olen, en itse ole sitä kuvitellut, kun ei aihetta ole ollut.
En suoranaista kiitosta kerjännyt, mutta mukava kuulla jos olen jollakin tapaa
onnistunut,,,,, kiitos kuuluu pirtin väelle tästäkin;)
Minäkin näin ja kuin Laten kirjoituksen, ei siinä mitään sopimatonta ollut, ihme, mihin katosi.

Hauskan vapun toivotukset myös sinulle sini-sirkku.

Kauniita nimiä olette tyttäret saaneet, Iris on kaunis kukka, kelpaa sitä nimeä kantaa.
Punaisten haudoilla käytiin ennen täälläkin, kai vieläkin, mutta nyt en mukaan jaksa.
Kamalaa aikaa ja kaikille ei ollenkaan sopivaa siitä puhua, mutta historia on tunnettava, miten jos asioista vaietaan.
Toivoisi että lähellekään samanlaista ei missään maailmassa tarvitsi kokea, mutta vaikka kuinka toivoisi, ei onnistu, aina jossakin näitä taistoja käydään.

Voihan olla, että epähuomiossa on Laten viesti hävinnyt, ei ainakaan poiston merkkiä ole.

Nyt sitä iloista Vapun aaton juhlimista kohta puoliin aloittavat, minulla hyvin rauhallisesti päivä ja iltakin menee, siitä huolimatta toivotan ratki riemukasta iltaa juhliville.

Löytyisikö Vappuheilaa?

Poutapilvet sinitaivaalla täälläkin vapun aattoa sulostuttavat. Ajattelimme tehdä pienen kahviristeilyn iltapäivällä vesilintujen seuraan , kun vene on saatu jo vesille . Taikina on kohoamassa, saa lämpimät munkit evääksi. Huomiseksi on kurjaa säätä luvassa, mahtaako grillaus tai piknikit maissakaan onnistua. Kuohuviinillä skoolataan illalla naapurien kanssa vuorotellen jomman kumman terassilla, mukavasti pihoissa vihertää jo sateen jäljiltä. Työn juhlana olemme vappua sään salliessa viettäneet pihatöissä, nuorilla perheillä on omat kuvionsa. Kevään tulo on nostaa juhlamielen, ei sitä päivän parin räntäsadekaan latista.

Iloista vappua !

Tulipas hyvät ilmat, poutaa, aurinkoakin ja lämmintä "maltillisesti" n. 10 . Hyvä oli markkinoihin tutustua. Tori ja suljettu katu sekä kävelykatu oli kauppiaita rivissä. Sen kun edestakaisin, molemmat reunat katsellen katsasteli tuli siinä runsas kilometrin rivi kauppiaita katseltua. Paljonhan oli toisintoja, samaa laatua tavaraa ja ruuanmyynti kojuja. Melkeinpä se vain kävelyksi jäi ja pieniin rupatteluhetkiin tuttujen kanssa.

SkillaN vielä pohtii itsetutkiskelussaan "mitättömäksi tuntemistaan." Enpä tiedä...taitaa olla liioittelua itsensä vähättely. Miten sen nyt ottaa. Kyllähän minäkin olen monesti itseni - "ulkopuoliseksi heittäytyen" - torveloksi ja pöjäksi haukkunut. En kuitenkaan ole pahemmin itseäni nalkuttamaan jäänyt. Aina joskus olen ollut ihan tyytyväinen itseeni ja tekemisiini. Täytyyhän itseäänkin sen verran kunnioittaa, että jakelee väliin tunnustustakin, vaikka pienistäkin suorituksistaan. Realistisesti ajatellen, lähtökohtani huomioiden, olen mielestäni kohtuullisesti selvinnyt. Ja se riittää. En niitä tavoitteitanikaan ole edes kovin korkealle älynnyt asettaakaan:)) Höh, mitä minä...no menköön!

Huomenna on varsinaisia vapputilaisuuksia. Täytynee jossain työväentapahtumassa vanhasta muistista käydä. Saa nähdä mikä on keli, sadekin saattaa häiritä. Terveisin ynnämuu.

Surut pois ja vappukukka rintaan.
Railakasta Vappua toivottavat Venlastiina ja Late Vaan.

Vappu päivä kauniina alkaa, on ihan ilo toivottaa hauskaa Vappu päivää teille pirtissä käyjille.
Tuuli hieman uhkaa pilviä kasata, mutta ainakin aamupäivä puolille päivin aurinkoisena pysynee.
Torien vappujuhlat ehtivät varmaan hyvän sään vallitessa pitää.
Täällä kokoontuu marssiin lähtijät tuon virran äärellä, ennen marssin alkua heittävät ruusuja virtaan, 100 vuotta sitten tapahtuneen muiston ja kunnioituksen eleenä.
Olihan ne järkyttäviä tapahtumia.

Surut pois ja kukka rintaan, iloinen juhlahan se Vappu on ja lupausta kesästä, mikä kohta pitäisi tulla, järvet jäistä vapautuu ja elämä luonnossa kiihkeänä sykkii.

Turhaahan sitä on itsesäälin valtaan itseään laskea, mutta väliin tuntuu, että elämä tässä vaiheessa ja enää ei ihmeitä aikaan ehdi saada.
Tähän on tyytyminen, toisaalta tuskin minulta kukaan on mitään ihmeitä odottanut, itsellä vaan niin saamattomuuden tunne jyllää.
Keskiverto kaiketi olen, onhan sekin jotain, kunnialla olen velvoitteeni suorittanut, sehän jo riittänee.
Kyllä nuo markkina ja tori tapahtumat sivuutan minä myös ostamatta mitään, hetken mielijohteiset ostot olen jo saanut kuriin.

Harmeja toinen toisensa perään vaan Hurskaiselle tulee, nyt vuotavat saappaat ja kun jalkasi kastelet, ei yskä hellitä.
Jospa etsien löydät sopivat avaimetkin lukkohin ja pääset kalaan, kyllä sitä jo talven jälkeen odottaakin.
Masennus on inhottava seuralainen, sen myötä tauditkin helposti tulevat, pää pystyyn ja tuulta päin yllyttää toinen maansa myynyt;)
Kyllä se siitä kirkastuu, kunhan lämmintä saadaan.

Noin sitä takanavuosina mökillä pihaa kunnostettiin useinkin vappuna, kuten Ramoona kerroit, silloin elämän halu ja into oli huipussaan.
Nyt tuollaiset mahdollisuudet on unohdettu ja vain tätä kodin ympärillä tapahtuvaa eletään.
On varmaan ihana päästä vesille pitkän talven jälkeen, ei ehkä pieni viileyskään haittaa ja oikein pukeutumalla se asia hoituu.
Munkit paistoin minä myös eilen, sima jäi tekemättä, ja muihin nautintoihin en tänä vappuna sorru.

Miten kävi Jallu-papan, löytyikö vappuheila?

Nyt yritin pika kirjoittaa, että kirjautuminen pysyisi, saapa nähdä.
Oiein rattoisaa Vappu päivää kaikille ympäri armaan kotimaamme!

Se on sitten Valpurin messu.
Onneksi tänään on palkallinen vapaapäivä, joten työn orjien ei tarvitse nousta sorron yöstä tihkusateeseen. Koomarketin piha on täynnä lätäköitä, ja tuuli riepottelee likomärkää lippua ja lipputankoa niin rajulla voimalla, että on ihme, jos tanko pysyy pystyssä ja lippu repeytymättä.

Jos nyt kertoisin lasten lapsille oman lapsuuteni ja nuoruuteni vapuista, saattaisivat jälkeläiset todeta, että mummi oli erinomainen satutäti jo silloin, kun hän kertoi omatekoisia tarinoitaan väsyttyään satukirjojen lukemiseen.

En tiedä, onko tämä dementiaa vai kultaako aika muistot, mutta yhtäkään sateista Vappua en muista. Saattaahan olla niinkin, että aika kultaa muistot, mutta on totinen tosi, että joka vappuaamuna täältä kirkonkylästäkin yhden kuorma-auton lava oli tupaten täynnä vappujuhlaan ja marssille menijöitä.

Eipä tässä sitten muuta kuin oikein hyvää Vappua Kahvipirttiin!

Hyvää Vappua kaikille pitkästä aikaa. Terveisin Ylikypsä.

Holjakkaa Vappua kaikille!

Aamusta sateli enemmänkin. Näytti että menee koko päivä pilalle. Kuitenkin kymmenen jälkeen sade hellitti sopivasti ja pääsin Vapun viettoon jotenkin mukaan. Makkinat jatkui ja tähtäämääni Vapputilaisuuteen selvisin. Olihan siellä joukkoa, tuttujakin. Puheet ja muu ohjelma tuli katsottua. Vieläpä ehdin ohi kulkeissani toisenkin Vapputilaisuuden hännille.

Tein muuten ainutlaatuisen tempun. En ole koskaan ennen Vappuna ruokakaupassa käynyt. Nyt kävin ehkä enemmän uteliaisuudestani, mutta olihan pieni asiakin. Sanoin kassallakin jotain puhuakseni, että kuinka erikoislaatuinen on käyntini. Kassarouva vastasi, ettei hänkään ole ennen ollut Vappuna töissä.
Näin se meni tämäkin vappu. Täällä oli huononlainen ilma, eihän sitä voi valita. Nyt taas puottelee vettä runsaammin. Täytyy lähteä "lonkkaa vetämään" ja pitkällään töllätä telkkaria. Terv. ynnämuu.

Tänään se sade jatkui aamulla, mutta nyt välillä aurinkokin paistanut, ei siellä lämmintä ole, tuulikin tuulee, vilu tulee kesähepenissä.
Kävin tänään S marketissa ostin noin kilon painoisen lohivileen alle kympin kilo. Ostin tietysti muutakin joten ei taas tarvi heti markettiin mennä.

Uhkaavat viikonlopuksi kesäisiä kelejä, en tiedä kannattaako noita säätietoja niin vakavasti ottaa, Harvoin ne pitkänpäälle oikeesti paikkansa pitää.

Kyllä noita verhoja on nykyään saatavissa jos pelkää ihmisten sisälle kurkkivan, kuitenkin ikkunat on sitävarten jotta voi seurata mitä pihoilla tai metsässä tapahtuu ja tuovathan ne akkunat valoa sisälle, olisi kamalaa asua ikkunattomassa talossa.
Sinivuokkoja kävin hakemassa tutusta paikasta, niitä oli mäenreuna sinisenään siellä appivanhempiemme entisen asunnon pihalla. Nyt siellä vanhin poikamme asuu, eli sama talo jossa itsekkin asuimme useita vuosia. Hieno on entisen rintamamiehen asunto, siitä on poikamme pitänyt hyvää huolta.
Kesän odotusta kaikille pirttiin kurkkaaville.

Täytyihän pälyillä läppäristä tuoreita säätietoja, kunnes tuli aukko sadepilvipeitteeseen. Hyvin ennuste toimi, sateesta ei ollut haittaa pariin tuntiin, jonka laiskasti kävellen ja aikaa kuluttaen ulkoilureissu kesti. Täytyi kenkiä ja vaatteita katsella useasta paikasta. Ostamatta vielä jäi, mutta tulihan kuitenkin jotain tietoa. Ja kävelystä pieni väsy.

Katsastin Pirtin jo päivällä samalla kun säätietoja tähyilin. En viitsinyt kirjoittaa, koska viimeisenä oli jo kirjoitukseni eilispäivältä. Nyt tähän `melkeinlaten` perään näyttääpi osuvan. Pirtin emäntä ei ole näemmä tänään ehtinyt kirjoitella, tai kone temppuilee.

Kummallista kun tuntuu, että Vappua on tullut vietettyä. Ei nyt rapulaksi voi sanoa, ei ainakaan väkevistä johtuneeksi. Tippaakaan ei tullut viinaksia otettua - jotain ainutlaatuista sekin. Se ei vain
hotsittanut. Lieneekö tuosta suurempaa vahinkoa tullut:) Kasastellaaan... terv. ynnämuu.

Nii. Sippikin laukesi kuukauden ekana pankkipäivänä. Luurissakin tapahtui. Ulkomaalaisen krääsäyhtiön asiamies tarjosi tuotteita vain sinulle hintaan.
Kehtasin kieltäytyä.

Päiväunen jälkeen päätin putsata suit sait tontin raja-aidan takaisen avo-ojan. Niin kun siihen tippui aikaisemmin aidasta leikkaamiani rojuja.
Vanhalla pyykkikorilla 4x kompostin lähelle. Selkään hän otti. Kun kuntokaan ei vielä ok, niin päätin pitää pienen iltavapaan.

Jotkut ilkimykset ovat kai olleet SkillaNin taustavaikuttajina kun ei ole aamun avaustaan tehnyt. Nyt ei jaksa enempää vääntää.

Huomenet, koetan saada tänään viestini lähtemään, eilen ei onnistunut.
Satanut on kaksi päivää peräkkäin (yönkin) nyt näyttää kuivemmalta, jospa äitienpäiväksi lämpenisi ja tulisi aurinkokin esiin.

Hyvä että annat periksi ja lepäätkin välillä Hurskainen, kyllä ne työt löytyy, tuskin kukaan hommiasi tekemään tulee.

Oikeassa olit ynnämuu, kone se temppujaan taas näytti, kyllä nyrkkiin käteni pistin ja jos joku olisi ollut kelle kiukkuani olisin purkanut, aika ryöpytyksen olisi kokenut.
Pitkä viesti ja sitten poistu.
Ei suurta vahinkoa tullut, kun jätit ilojuomat väliin, samaa mieltä minä kuin "Ei_todellakaan_tullut", pää ainakin kunnossa aamulla;)

Late jo sinivuokkoja maljakkoon saanut, ei täällä näy, aika vähän muuten luonnossa täällä onkaan.
Saattaapa Hurskaisen maisemissa olla Kangasvuokkoja, muistelen siellä päin asuessani niitä löytäneeni, rauhoitettu kaiketi on.

Konjakki tuntui tietävän mitä Holjakka- markkinat on, minä en tiedä, Kristiina sitä kyseli.
Kyllä kiikarilla seurailu on jo kotirauhan rikkomista ja jos nyt tuijottamaan jää kadulla johonkin määrättyyn ikkunaan ei sekään hyvä tapa ole.

Ennen vanhaan sanottiin, että Vappu ei ole kirkollinen pyhä, kai hyväksi katsottiin kaikenlainen siivoilu, kellarinkin.

Nyt pitää varoittaa Jallu-pappaa, että älä todellakaan kieltoa riko, näin voit saman heilan kanssa viettää muutkin kesän juhlat, Helluntaina nyt ainakin se heila on oltava;)

Nyt kiirehdin lopettamaan, jospa euivät ehdi muuttaa mieltään tämän viestin lähtemisen suhteen, joten onnekasta kevään seurantaa!

Ylläpito päivitti eilen keskusteluja. Otti vasta iltapäivällä vastaan kirjoituksia, ettekö huomanneet sivun ylälaidassa ollutta tiedotusta.
Viestin saattoi kirjoittaa muttei lähettää.

Aamupäivää Pirttiin!
Mietiskelin mihin kalenterin ruutuun tämä päivä kuuluu, En oikeastaan tee sillä tiedolla mitään, mutta ihmettelin syytä siihen, ettei minulla ole harmaankalpeaa aavistustakaan siitä mikä päivä kulloinkin on.
Tulin vilkaisseeksi ulos, ja vastaushan oli säässä ja maisemassa: molemmat ovat harmaan kalpeat! Säätä ei voi syyttää siitä, että suihkuhuoneen peilissä livahtaa naama, jossa on täysin samat vivahteet. Toisaalta ajatellen ei tämä monotonisuus ole ihmekään. Kun ihmisen ainoa elämäntehtävä on kaksi kertaa vuorokaudessa syöttää sisäänsä kourallinen sekalaisia pillereitä, joista ei ole mitään muuta vaikutusta kuin pahoinvointi silloin tällöin.
Omatuntoni ei yhtään kolkuttaisi, vaikka kaikki apteekit tekisivät pankrotin, jos minulla olisi rohkeutta lopettaa pilerien syönti.
Valitettavasti Suomen armeija 1950-luvulla on aivopessyt ensirakkauteni lääkintäkorpraaliksi, joka nykyisin vakuuttaa, ettei lääkitystä kannata lopettaa.
Hän uskoo siihen, että jos pillerit eivät parannakaan, ne kuitenkin estävät taudin ja kipujen lisääntymisen.
Annan hänen olla siinä uskossa, että kunnioitan hänen sotilasarvoaan ja siksi tottelen syömällä kiltisti sekä aamu- että iltamyrkyt. Totuus on, että en uskalla olla ottamatta niitä.

Just nyt alkoi aurinko paistaa, taivas muuttui siniseksi ja koivut näyttävät aavistuksen verran vihertävän taustanaan taivaanrantaan pudonneet pilvet.

Tuli paljon, paljon valoisampi olo!

Iltaa!
Tulin pikaisesti ilmoittautumaan. On ollut kiireinen päivä ja se jatkuu. Noo...kiireisyys näin eläkeläisen menolla mitattuna:))

Venlastiinan värikkääseen viestiin yhdeltä osin voisin sanoa. Kyllä armeijan lääkintäkorpraalia on syytä uskoa. Ei sitä titteliä ihan turhasta huolimattomasti jaella. Kyllä ne tiedot ja taidot pätee sivilissäkin.

Minä olin kanssa sattumakorpraali, tosin köykäinen sellainen. Kirjoittelin pojille lomahakemuksia ja kunnon asianajaa matkien koetettiin päteviä perusteluja kyhäillä. Tuli niitä onnistumisiakin ja sotapesässä kahvitarjoilulla työni maksettiin. Sitten komppanian korttorissa huomasivat, että lomahakemuksia tuli paljon samalla käsialalla kirjoitettuna. Niinpä tekivät komppanian kirjuriksi. Siinähän sitten olin. Eihän se hommani ollut lähellekään lääkintäkorpraalin veroinen vaativuudeltaan.

Nyt kilahti ovikelloni odotetusti. Hyvää jatkoa teille! terv. ynnämuu.

Tänään oli ensimmäinen päivä ettei "romustaminen " vaatinut vahvan pillerinottoa. Tietenkin uskon että peruskuntoni on romahtamassa lopullisesti. Ei ennen tälläistä ollut.
SkillaN voi olla oikeassa näiden kangasvuokkojen suhteen. En vaan koskaan kiinnittänut huomiota maastoissa ammoin kulkiessani.
Eräs erikoisuuskin täällä on. En muista nyt sen kukan pääheimoa. Hän asuu ns. pirunpellon lähellä.

Niin. Niimpä tietysti. Sekä Late, että Ynnis ovat alempia sotaherroja, herra korpraaleja. Intissäkin olin heittopussi.
Kun helmikuussa menin palvelukseen Pohj.Sav. Prikaatiin, niin jo toukokuun alussa meidät, b-miehet rahdattiin Kemijärvelle pöllientekoon.
Sarriojärveksi paikan muistan. Lunta oli rutkasti. Naristiin että vahvempaa ruokaa pitää olla. Ruunu toteutti toiveemme.

Savotasta tultua sain saunamajurikomennuksen. Toki loppusataan kelpasin jonnekin pohjoiseen. Joukkueenjohtaja kertoi mun olevan nyt konekivääri-ihminen ihan henk.koht.
Komposti oli lähes sulanut. Teevadin kokoinen routarääpäle enää viimeisenä pahnan alimmaisena. Käkätin sille; saat kiemurren sulaa.
Koetaan pieni piakkoin alkukesän hetki, ennustelivat.

Huomenta vesisateeseen ja harmaaseen säähän, mutta eiköhän se päiväkin ala siitä kirkastumaa ja lämpiämään, näin on luvattu.
Viisi astetta plussan puolella, ei siis helteiseltä vielä tunnu.
Hyvähän se on, kun sataa varastot tyhjiksi, sitten kesällä ei niin paljon ole ylimäärää ja auringon paistetta vaan saadaan;)

Miten lienee sen erikoisuuden kauneuden kanssa, kun tuollaisessa paikassa kasvaa, kuten kerroit Hurskainen?
Äläpä nyt toivoasi menetä, sanonta kuuluu, että paistaahan se aurinko risukasaankin, miksi ei sitten sinullekin Hurskainen.

Noita armeija muistoja niitä mieleen tulee, ehkä paljonkin, jos ruotukaverit tapaa, vielä vuosienkin takaa.
Onhan se pitkä ja värikäs aika monellekin.

En ikääsi tiedä Kristiina23, mutta omasta kokemuksesta kerron, että noita kipupisteitä tulee ja menee.
Minulla myös oikea kylki oireili ja nyt vyötärön (sen entisen) kohdalta koko selkä.
Yritin siitä puhua lääkärille käydessäni, mutta eipä tuo kantaa ottanut ,kuten ei muihinkaan valituksiini.
Polvista olen kysellyt, mutta ei nekään kiinnostaa, mennä remppaan miten kykenen.
Sitä kunnon hoitoa, liikuntaa ja laihtumista, sitä kyllä toitotetaan, mutta eipä liioin kykene liikkumaan ja laihtuminen on toivoton homma, pelkkä vesikin painoa isona pitää.
Näillä keinoin hautaa kohti mennään,

Särkylääkkeitä minun myös kehotetaan ottamaan, kun valitan vaikka noita polviani, mutta en niitä kyllä juurikaan syö, kun olen huomannut, että apua ei niistäkään ole, sama kaiken maailman voiteiden kanssa, niitäkin tuubi tolkulla on tullut ostettua.
Jokaisella on hyvät omat keinonsa ja niitä jokainen tarjoilee hyvinä ja parantavina, mutta enpä ole tätä kokenut.

Täytyy sanoa, että huonolla luvulla on minun ilmoitusten luku, en huomannut tutakaan mistä "katsellut" mainitsit, ehkä pitäisi tarkemmin paneutua sivun antiin.

Sateen ropina vaan ikkuna pelteihin kuuluu ja tuulikin on aika voimakkaan tuntuinen, kauppaan olisi lähdettävä, mutta eihän sokerista olla, joten sinne vaan sateen sekaan, tuulta vastaan taapertamaan;)
Toivoisin auringon paistetta, vaikka vähän huonolta näyttääkin, niin kyllä sitä vielä saadaan, uskokaa pois.
Liian hidas taas olin;(

Ihan tolokun päivä oli tänäänkin. Iltapäivästä aurinkokin näyttäytyi. Tulihan se yhdistetty asia- ja liikuntareissu hoidettua.
Nyt kun paljon siirtyy toiminnoista nettiin ja verkkopankkiin, tulee väliin orpo olo. Konttorit katoaa, ei pääse asiaansa juurinjaksain selittelemään. Sain "kokemusta." Maksoin erään laskun verkkopankissa ja unohdin koko homman. Herätys tuli, kun sain kirjallisen ukaasin ja uhkaukset. Laskun maksuni oli hoitamatta. Sitäpä selvittelin ja löysin vihdoin syynkin. Olin tehnyt viitelukuihin virheen - olen jo haukkunut itseni:)) Sain kovan hakemisen jälkeen velkojan puhelinnumeron ja mikä parasta, puhelimeen vastaajan. Kyllä se pitkän keskustelun jälkeen asiakin selkeni. Maksulähetyksenikin kuulemma löytyi. Täytyy vain "koputella puuta",ettei asiaan tarvitse enää palata.

Muutenhan tämä elämänmenoni mennä jollottaa tavalliseen tahtiin. Tuli ilmoitus, että olen jonossa kaihileikkaukseen. Arvio on puolen vuoden odotus ja palaavat myöhemmin asiaan. Eipä tässä ole suurempaa hätää. Vaikuttaa siltä, että näköni selvästi huononee. Voi olla harhakin . ..kun tietää vaivan, niin mielikuvitus tekee suuretelevan tepposensa:)
Vaan kyllä hyt aurinko rävöttää, taidan ulkoilla parvekkeella. Siihenhän aurinko hehkuttaa. Terv. ynmämuu.

Opettelua tuo laskujenmaksu on etenkin meiltä liikaa varttuneilta on paljon vaatinut. Ensin pankkien maksuautomaatit.
Sattui olemaan rahaa ensimmäisen läppärin ja tulostimen hankintaan. Paljon tarvitsin apua koneen käytössä. Kokeneemmat naapurit auttoivat.

Olin viime syksynä kaikileikkauksessa. Ynnämuu vasta jonossa. Paremmin sillä alkoi näkemään pian leikkauksen jälkeen.
Silmien kuivuus ja siitä johtuva kyynelkanavien yliaktiivisuus kylläkin lisääntyi leikkauksen jälkeen. Sekin nesteen tiputtaminen silmiin kanssa muutamanlaista.
Jonossa olen seuraavaankin ikänäkökorjaukseen kuntavastuun puolelle.

Terveydehoitajalle pääsemiseenkin on varattava aika. Valitin ylitte käyvää viluisuuttani. Mittaus osoitti alilämpöä. Pillereilläkin tosiaan haittavaikutuksensa, mutta parempi sekin kuin inhottava vilusta hytiseminen.

On kai se mentävä tässäkin SkillaNin linjoille ja ostettava muutama tomaatin taimi kun niissä taimissakin on jo erikoinen haisutuoksunsa.
Sadevettä tulee varmasti ylikin niiden tarvitseman lannoitetun kasteluveden. Nyt jo iso pytty ja saavi ovat täynnä.

Huomenet viileään lauantaiaamuun, kaksi astetta mittarissa, olen jännännyt tomaattejani parvekkeella, vielä ei harmia paleltumisista ole.
Seuraan säätiedotuksia tarkkaan varsinkin yö lämpötiloja, peitellyt olen , kun luvassa on kylmempää ollut.
En millään noita isoja ruukkuja viitsisi edes takaisin nostella, jospa tuo kohta pysyvämmin lämpenisi.

Niinhän ne nykyään vaativat sen sairaanhoitajan puhuttelun, ennen lääkärin tapaamista. minullakin kohta jutustelu tiedossa, kun kokeet ensin käyn otattamassa.
Katselin eilen sitä tietosuoja keskustelua ja onpa se kovasti hankalaa, läpinäkyvyyttä peräsivät.
Minulla kävi tietokoneiden käyttöä opettava opettaja ja hänkin totesi vaikeaksi muuttuneen, miten sitten meikä mummo?
Ota vaan tomaatteja ja hoitele hyvin, saat palkaksi oikean makuisia tomaatteja Hurskainen;)

Kyllä se kaihileikkaus kummasti näkemistä korjaa, minulta leikattu molemmat silmät, kosteustippoja reilusti joudun käyttämään, muuten näkö melko hyvä, kaksi vuotta seuraavan näkötarkastukseen.
Tarkkana on laskujen maksun kanssa oltava, pienikin näppäys väärin, niin koko asia pielessä.
Minulla on nuo maksujen saajaluettelo valmiina, sieltä nappaan oikean kohteen ja tiedot tulee esiin, vain viitteen joutuu laittamaan ja summan minkä maksuun laittaa.
Ehkä vähän nopeampaa ja helpompaakin, jää paljon vähemmälle näppäilylle.

"itsellä vastuu" en odota lääkäriltä muuta kuin toimenpiteitä niiden asioiden korjaamiseen, joita ei edes painon pudotus auta, nivelrikot on ja pysyy.
Kuvattu on vuosi sitten ja nyt jotakin helpotusta ajattelin vaikka leikkauksen kautta, näin on tehty tuttava piirissäni oleville, ehkä pyöreillekin ystäville.
Joukossa myös hyvin hoikkia, joille kyseiset leikkaukset tehtyu, vielä lonkkakin kuuluu leikkausten saldoon.
Suurin piirtein kerran vuodessa lääkäriä rasitan ja veroeuroja kulutan, mutta kävellä haluaisin kaikkine kiloineni, jos sen voi korjata kyseisellä leikkauksella.
Erään lääkärin neuvo oli, kun painoani surkuttelin, että jos ruoka maistuu, syö vaan, kai katsotaan vanhan ihmisen ruokailun olevan hyvin tärkeä.
Kaikilla ei tämä elopaino ole pelkkää mässäilystä hankittua, vaan osa tulee perimisen kautta, äitini ole rakenteeltaan pyöreä ja ei varmaan ruokaa, ei herkkuja ollut sodan jälkeen, jos ei ennen sotiakaan ja kovaa ruumiillista työtäkin teki joka päivä.
En sano etteikö voisi jotenkin itsekin itseään auttaa, mutta ei helpolla onnistu.
Oikeassa olet ja hyvä, että oikeat sairaudet edes hoidetaan, minulla vain kilpirauhasen vajaa toiminta, siihen on lääkitys, sydämen vajaatoiminta, tällä hetkellä ei lääkitystä, ehkä se korjataan, kun kokeissa käyn.
En puolusteluksi tätä litaniaa tarkoita ja olen kanssasi samaa mieltä, ei lääkärissä käynti mitään auta, jotain kouriin tuntuvaa on aikaansaatava.

"Syö-usein-pieni-ateria", juuri tuota olen yrittänyt toteuttaa ja kasviksia kovasti paljon ateriani sisältää, mutta jotakin kai pitäisi vielä tehdä.
Useinkin meinaa väsymys koko itsensä kunnossa pitoon tulla, kun tulokset ei imartele.
Kiitokset ohjeistuksista, aina ne kannustavat yrittämään, asiaa puhuitte kumpikin tähän kuntoni ylläpitoon, minulla nyt sitten yrittämisen paikka;)
Ehkä tähän minun hyvinvointiini ei kannata palata, yritän valitukset tältä osin jättää.

Nyt näyttäisi siltä, että aurinko taivaalle on kiipeämässä ja lämpöasteet pikku hijaa kohoaa, siitä se muodostuu kenties ihan hyvä lauantai päivä, näin toivon.

Mitähän sote-uudistus tuo tullessaan, alkavatko ikäihmisetkin päästä kunnolla tutkimuksiin ja hoitoihin , kun hoitopalvelun saa sitten lupausten mukaan itse valita. Vai kuivuuko koko sote-soppa kokoon, tuntuu kohtuuttomalta jos noin valtava uudistua runtataan läpi kiireessä hyvin niukalla enemmistöllä. Toimintakyvyn ylläpito tulee varmasti yhteiskunnallekin edullisemmaksi, polvi-tai lonkkaleikkaus hankkii kyllä hintansa, jos nyt kaikki pitää rahassa mitata. Tärkeintä on kuitenkin se, että ihminen voi viettää mahdollisimman kivutonta ja hyvää aikaa loppuun asti. Eräs tuttuni kärsi huimauksesta, kaatuili, alkoi pelätä kaupassa käyntiäkin ja kaikkea ulkoilua, kunto rapistui Pitkään asia sivuutettiin terveyskeskuksessa, mutta lopulta asia tutkittiin ja syyksi todettiin hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka voidaan pitää aisoissa fysioterapialla. Varmasti moneen kiputilaankin fysioterapia auttaa, lähetteitä vaan jaetaan nihkeästi.

Täällä nurmikot vihertävät, keltanarsissit kukkivat ja tulppaanit ovat nupulla. Sade teki hyvää ja melkein kesäisen lämmintä lupailtiin olevan tulossa. Pari perunavakoa on harson alla, laitetaan sitten kuun lopulla reissulta palattua enemmän ja ostan muutaman tomaatintaimenkin. Jospa nyt tulevana kesänä ehtisivät pikku kasvihuoneessani paremmin kypsyä kuin viime suvena. Tosin kypsytän kaikki vihreät syksyn mittaan sisällä, laitan osan kerrallaan kypsymisen vauhdittamiseksi omenien viereen, koska omienien erittämä etyleeni nopeuttaa lähellä olevien hedelmien ja vihannesten kypsymistä. Se pitää ottaa huomioon muuten säilytyksessä, ettei turhaan muita hedelmiä ja vihanneksia ylikypsyttele.

Ihanaa kevään jatkoa ja kesän lähestymistä teille !

-- Sinitaivasta näkyvissä jo, riemuitsee Late. Toivottavasti hän on oikeassa, Kyllähän siltä vaikuttaa, että sää olisi kirkastumassa, mutta ainoa sininen, joka minun silmiini osuu, on talon parkkipaikan kyltti.
Ehkä se kevääksi sukeutuu tämäkin päivä. Eilen kävimme ostamassa minulle kesäleningin, ja samalla reissulla teimme mutkaa matkaa muutaman kilometrin ja kävimme Ketunnummen hautapaikalla. Totesimme, että asenne on muuttunut: teloitettujen haudalla oli komea ruususeppele, joka oli yhteinen molemmilta vasemmistopuolueitten kunnallisjärjestöiltä. Ainahan kummankin puolueen kukkalaitteet on haudalle laskettu; molemmat erikseen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Vasemmistoliiton ja Sosiaalidemokraattien kunnallisjärjestöt olivat päättäneet yhteisellä seppeleellä kunnioittaa teloitettujen muistoa. Hyvä niin.

Loppulausetta pohtiessani tulin tuijottaneeksi ulos.
Nyt on taivas sininen ja ainakin ikkuunalasin läpi katsottuna maailma näyttää siltä kuin kesä olisi vallannut elinympäristömme.
Koulun koivikko on hiirenkorvilla, ja niin nurmikot kuin tienvarretkin ovat tasaisen kauniisti vihreät.

Late toi ensimmäiset sinivuokot muutama päivä sitten esikoisemme talon pihalta.
Talon rakennutti isäni silloin, kun rintamamiestontteja alkoi olla kohtuuhinnalla saatavissa. Isä rakasti luontoa ja varsinkin metsää, eikä hän kaatanut tontilta muuta kuin ihan rakennuksen tiellä olevat kuuset. Kauniilla tavalla luonnonvarainen tontti on vieläkin, ja esikoisemme on pitänyt hyvää huolta talosta. Miltei syntymästä saakka hän on siellä asunut, ja olemme varmoja siitä, että vaarin ensimmäinen lapsenlapsi teki isoisänsä onnelliseksi perustaessaan kotinsa talon yläkertaan.

Ja nyt yritetään päästä palstalle. HYvää kesää!

Aurinkoa täällä näkyy olevan, pian aionkin pienen lenkin tehdä. Aamujumppa jo suoritettu ja se kyllä kummasti noita niveliä notkistaa, on paljon helpompi kävellä!

Tänne Kahvipirttiin loikkasin vielä katsomaan SkillaNia ja teitä kaikkia, ja niin kauniin runon,
Lauri Pohjanpään Lapsuuden maa täältä löysin Kiitos lähettäjälle!
Olen sen joskus aikaisemmin jo löytänyt, mutta nyt jäänyt vähän unohduksiin, nyt sen talletan!
Hyvää lauantaita kaikille!

Aurinkoista iltaa!
Sellaista on täällä. Tulihan sitä myös jaloiteltuakin ja vähän muodollisesti marketissa pistäydyttyä. Ainahan sieltä jotain mukaankin lähtee.
Jotenkin tuntuu oloni tyhjältä. Ei se nyt kevään lämpöhalvaustakaan voi olla:) Tuskinpa olen erityisemmin sairaskaan. Tottahan pieniä remppoja "monipuolista elämää" viettäneenä ja kokeneena on kirjaantunut. Seuraan kyllä mahdollisuuksieni mukaan uutisia. Olkoon nyt kommentoimatta, eikä siitä varmaan isoa vahinkoakaan tule:)) Tärkein lähiajan tävoiteeni on pikapuoliin koittava saunavuoroni.
Hyvää illan jatkoa teille! Katsotaan tekeekö aurinko tehtävänsä tähän henkilökohtaiseen risukasaani. Heippa! t. ynnämuu

Kevätillan nostalgiaa menneiltä vuosikymmeniltä! Ilta-aurinko tuhlaa säteitään ylenmäärin saaden puiden silmut nyt avautumaan,..

https://www.youtube.com/watch?v=V6K7kCgVmP8

Sunnuntaiaamua ja niin ihanan kaunista, että ei osaa sanoin kuvata.
Aurinko paistaa täysin pilvettömältä taivaalta, yksi rollaattorin kanssa kulkeva vanhempi ihminen näköpiirissä, muuten täysin hiljainen maisema.
Nämä tämänlaiset aamut antavat elämälle rikkauden tuntua, elämän halua ja uskoa siitäkin, että kesä tästä tulee;)
Nurmikko alkaa vihertää ja koivu selvästi myös vihreäksi muuttuu, luonto on herännyt, mitä se olisikaan jossain maalla, missä lintujen konsertti säestäisi tätä ihanuutta.
Muistojen mukana sinne mökki maisemiin, järven rannalle on mentävä ja siihen on tyydyttävä.

Olipa melkoisen erilainen musiikki esitys verrattuna tämän päivän musiikin antiin tuo linkki minkä laitoit sini-sirkku., paljon aikoinaan tuon tapaista musiikkia sitä kuunneltiin, voisiko sanoa vanhaan hyvään aikaan;)

Noinhan se on Hurskainen, peili taitaa eittämättä totuuden kertoa, mutta kierretään nuo peilit ja ollaan siinä uskossa, että ei sen vanhempia olla, kuin muutamia vuosia sitten.
Ikävä vaan että aina sitä muistia virkistetään milloin milläkin tavalla.
Eipä nyt suremaan ruveta sitäkään asiaa, luonto herää ja uusi elämä siellä alkaa, yritetään pysyä siinä mukana mekin.

Niin onhan meillä juhlan paikka aina viikonloppuisin, kun saunan lämpimään pääsee, harmi ettet Hurskainen tästä nauti, kyllä se olo saunan jälkeen on niin rento ja raukea, kyllä sitä tunnetta ilman olisi paljosta vailla.
Eipä ihme jos joskus tyhjää lyö tämä mieliala, onhan jo vuosia oltu virkeinä ja aktiivisina, sallitaan itselle myös tyhjänä oleminen ynnämuu.
Kyllä se henkilökohtainen risukasakin siitä virkistyy;)

Aina on mukava huomata, että harvemminkin käyvät pirtin muistavat ja samaa mieltä Neeassa kanssasi olen tuosta runosta, se tuo kesän tunnun kouruiin tuntuvasti mieleen ja lapsuuden kauniit ja huolettomat päivät.
Olisiko Miia tuon runon meille iloksemme laittanut, muistoja lapsuudesta herättämään.

Noin se pitäisi ollakin, että yhteisesti asioita hoidettaisiin, ja kaiken kaikkiaan kysymys on koko maan hyvinvoinnista, tosin kahtia jakamista on edelleen ja tuntuu kuin sitä väillä ja voimalla haettaisiin joillakin tasoilla.
Toivoisi että eläkkeellä olevat yhteen hiileen puhaltaisivat, voisi joitakin parannuksia monenkin kohdalle mahdollista paremmin saada.
Tässäkin taitaa olla se kahtia jakautuminen voimakas, on hyviä eläkkeitä ja niin huonoja, että joka kolmas päivä voi nauttia lääkkeensä ja se jos mikä on väärin.

Olisipa ihana perunoita maasta ottaa, kun ne kasvuun joutuvat, mutta ei nyt ole mahdollista, torilta onnekisi saa melkoisen vasta nostettuna.
Kaupan tarjonta useinkin näivettynyttä, pitkiäkin matkoja kuljetettuna, ei tuoreus säily.
Varmaan taas ihan matka edessä Ramoona, hyvää matkaa ja tervetuloa sitten kuvaamaan meille kotona oleville matkasi reittiä ja nähtävyyksiä.

Nyt aloittelen tätä päivää tutkimalla parveke viljelyni ja vähän niille jutustelen ja kehun, miten hyvin ovat kasvua aikaan saaneet.
Kukkanuppuja jo tähystelen tomaateista, on ne kohta siinä vaiheessa, jos ei takapakkia satu.
Aurinko pitäisi nyt riittää melkein joka puolelle maatamme, nautitaan siitä
Melko lyhyen ajan tuo kirjautiminen pysyy, minulla aina liian pitkäksi venyy tämä viesti, en ehdi kirjautumisen mukaan kirjoitaa..

Kyllähän tässä kesä mieleen tulee, on se niinhieno päivä tänään, taitaa lämpötila jäädä karvanverran alle 19, mutta kivalta tuntuu.
Sotaaika ja lapsuus kyllä tulee mieleen, kyllä siellä meilläkin oli monenlaista elukkaa turvaamassa päivän ruokatarpeita, ihan sota-aikana oli yksi lehmäkin, muutama lammas sika jouluksi, kanoja ja kanejakin kaikista sai syömisen jatketta. Olihan niissä työtäkin, mutta meillä oli äiti joka oli jo aiemmin nuoruudessaan sellaisesta pienestä maatalosta kotoisin jossa noita elukoita kasvatettiin. Samanlaisesta torpasta isänikin oli.
Isästä en muista kuin hautajaiset. olin 3 vuotias kun isäni kuoli. Alkujaanhan he pitivät täällä kahtakin eri torppaa vuokralla, sitten se kansalaissota muutti asiat ja torpanpidot loppuivat.
Äitini oli oikea työmyyrä, hänen ansiostaan ei meillä nälkää nähty. Tuntuu kummalta, hän eli 83 vuotiaaksi, eli nyt minäkin samanverran olen täyttänyt.
No ne vuodet ovat vierineet eikä meitä sisarrusparvesta ole minun lisäksi kuin yksi sisko joka lähentelee 90 vuotta. Eli yksi ensimmäisestä tusinasta ja minä toisesta tusinasta. Onneksi suku on laaja ja meillä hyviä yhteyksiä,
Siellä nyt tuulee, mutta kesäiseltä näyttää, toivotaan vähän parempaa kuin mitä edellinen "kesä" oli.

"Miten kävi Ynnämuu? Onko risukasasi niin löyhä että aurinko valaisee sen läpitte?" Näin kyselee Hurskainen viimeksi ilmestyneessä viestissään. Tänään paistoi aurinko, oli vuoden lämpimin ja ilmojen puoleen paras päivä.
Kyllä minä `risukasani # raahasin ulos hyvissä ajoin aamupäivällä. Kävelin väliin pienen matkan aina seuraavalle penkille ja kierittelin itseäni auringon lämmössä silmät auki ja väliin kiinni. Yritin olla ajattelematta mitään...vain siitä tietoisena, että auringon lämpö tuntui ylen mukavalta ja rauhoittavalta. Tätä peliä leikin reilun kolme tuntia. Siitä en ole varma, että "valaisiko aurinko läpitte". Ainakin lämpö tuntui läpeensä hyvältä:)

Vähän nuutunut olo tuntui tultuani kotio. Sitten lapoin suuhuni lohi-perunalaatikkoa...liiankin paljon, ähkyn rajoille. Mahdottoman hyvältä hyvä ruoka maittoi. Sen päälle sitkeästi ja häiriöittä nukuttu ettone n. 2 tuntia. Tässä sitä nyt ollaan. Tuntuu, että taidanpa toipua eilisestä tyhjältä tuntuneesta olotilastani :)

Laten kirjoitukseen viitaten: sellaista korpimökin elämäähän minunkin kotipaikalla elää nuhjattiin. Pari lehmää, muutama lammas ja kanojakin joinain aikoina. Metsätöistä se raha hankittiin. Minä roikuin justeerin päässä kymmenvuotiaana. Ehdin kyllä oppia metsätyömiehen taitoja, että pärjäsin savotoilla omatoimisestikin. Siinä vain kävi niin, että tehtiin isäukon kanssa kova savotta ja ilmoitin, että tarvitsen rahaa. Niinpä hakeuduin ammattikouluun opin alkeita suorittamaan. Tiukkaahan se rahasta teki, ehdin puhua koulun työnopettajalle tilanteestani. Hän löysi apua ongelmaani, sain pieniä töitä, joita tein iltaisin ja pyhänseutuna. Se pieníkin piti "pääni pinnalla." Onneksi koulusta tuli yksi ruokailu, josta ei tarvinnut maksaa, kortteeri oli kyllä itse kustannettava. Niin . . . Laten kanssa ollaan samoissa ijissä, minä vähän nuorempi, mutta ehdin olla hetken samalla vuosiluvullakin.

Hyviä ilmoja ennustetaan jatkuvan. Työsuunnitelmani on jo valmis: se on ikkunoiden pesu. Huomenna se lähtee käyntiin, ellei yllätystä tule. Terv. ynnämuu

Huomenta viikonalkuun ja kauniina sään puolesta sen aloitamme.
Rikkinäinen viikko, Helatorstai sen katkaisee,, sitten loppuviikko tuo tullessaan äitienpäivän.
Näin ne viikot kalenteria katsellen nopsaan vierivät;)
Touhukas viikko minulla alulla, käsityö tänään, laulu huomenna ja keskiviikkona laulelot palvelutalossa.
Loppu viikolla sitten omat touhut. leivontaa, siivousta sen semmoista.

Tuo ynnämuun mainitsema ajattelematta oleminen, onnistuuko se?
Olen joskus yrittänyt tuota ajattelua ilman olla ja en ole onnistunut, aina joku ajatus päässä liikkuu.
Olenkin aika kova ajatuksissa pohdiskelemaan ja kun sitten joku suunnittelu tuntuu hyvältä, se on pakko toteuttaa.
Nuo muistelot mistä Late ja ynnämuu kirjoittivat, niistä sitä jonkunlaista iloa ja voimaakin saa, ainakin huomaa hyvin eron sen ajan ja nykypäivän välillä.
Antaahan sekin tyydytystä, että tämän päivän elämään olemme mekin olleet vaikuttamassa, muun muassa työelämän piirissä, harmittaa vaan, kun kaikki se parannus mitä aikaan neuvotellen ja lakkoilenkin aikaan saatiin, meinaa hävitä olemattomiin.
Eihän nuo työelämän huolet meitä enää kosketa, mutta sivusta seuratenkin jälkeläistemme oloja ja elämää seuraten harmittaa.
Onhan nyt sitten eläkeläisenä omat huolemme, ei kaikilla elämä kovin helppoa ole vieläkään, pienillä on toimeen tultava.

Hurskainen kertoili tuosta yhteishengestä mitä ei tänä päivänä tavoita tai harvemmin kumminkin.
Oli todella tapana auttaa jopa naapuria, kun tilanne sen vaati ja usein ovella jotakin lainaamassakin käytiin ja aina annettiin, jos itsellä oli.
Nyt saattaa olla ettei saman talon asukkaita ei tunne, näin tässäkin talossa on.
Oppikouluun ei työläiskodista useinkaan edes yrittety, mutta onhan tuo elämä kuljettanut ja tätä koulua vieläkin käydään, mitkä onkaan sitten lopun tullen arvosanat.
Tuli minullekin mieleen suutarin tekemät nahkasaappaat ja ei ne iloa tuottaneet, kun koulussa kaikki ostokengissä kulkivat, minulla suutarin tekemät saappaat.
Hyvät kengät ja äiti oli onnellinen, kun sellaiset minulle sai muuhun ei mahdollisuuksia.
Kai kaikkeen tarvittiin korttikupngit, en muista tätä asiaa, vai eikö yksinkertaisesti tavaraa kaikille riittänyt, tiskin alta niitä kaupattiin.
Ehkä sieltä tämä minun alemmuuden ja vähättelyni tunne on peräisin ja se seuraa lopun elämääni.
Olen ajatellut myös sitä, miten äitini varmaan oli harmissaan, kun ei kaikkea sellaista voinut hommata, mitä joillakin oli.
Tiukilla on tämän päivänkin vanhemmata, kun vaatimukset lapsille on niin suuriksi tulleet, kaikilla ei raha puussa kasva.

Kovasti paljon myös kauniita muistoja on lapsuudesta, kuten Miia-Liisa kerroit, minukin lapsuuteni oli muuten hyvin huoleton, ei työt rasittanut.
Hauskuutta riitti, kun lapsikatras uimaan lähti ja muihin leikkeihin, ei huolet painaneet.
Ystävät muodostuivat samankaltaisita ympyröistä ja niin oli yhteiset ilot ja murheet.

Tätäpä riittäisi taas vaikka kuinka paljon kirjata, mutta jo nyt on taas kirjautuminen kadonnut (varmaan) mutta lyhyesti en osaa kirjoitusta laittaa.
Päivä on nyt aloiettava oikeassa elämässä, muistelot sikseen, oikein keväistä päivää ja aurinkoa kaikille, köyhille ja rikkaille se loistettaan antaa;)

Terveiset merituulten raikkaudesta!
Nyt on rantakausi sitten aloitettu,..parituntinen meni kuin siivillä, kun ensin ihailin merenpinnan kimmellystä auringossa puiden lomasta. Istuin tyhjän ulkokahvilan penkille auringosta nauttien, hienoisen tuulenvireen hyväillen paljaita käsivarsia ja kasvoja. Ihana ilma oli houkutellut rantareitille muitakin kävelijöitä tienviereisellä penkillä mies riisui takkiaan.

Pikkuinen villakoira tuli moikkaamaan jalkojani :D ja emäntänsä kanssa tulikin oikein mukava juttutuokio, siinä auringon paisteessa. Yleensä koiraihmiset löytää yhteisiä aiheita missä ja milloin vain 😊
Siinä menikin iltapäivä oikein rattoisasti, nyt juon jo kotona kupin iltapäiväkahvia.
Miten kauniita pihakoivut nyt onkaan! Herkät vihreät hunnut ympäröi pansaat ja puut. Taivaskin niin huikaisevan puhtaan sininen!

Oikein mainio aurinkoinen päivä oli tänään, lämmintäkin parikymmentä.
Enpä paljon joutanut ulkona pällistelemään, vain roskiskeikallani kiepautin kierroksen. Minullahan oli suunniteltu työ. ikkunoiden pesu. Sitä tehdä nuhjasin hissukseen. Puolet tuli tehdyksi ja jatkuu huomenna luultavasti.

SkillaN kummasteli ajattelematta olemista. Sanotaanhan joskus toruen: etkö sinä sen vertaa ajattele! Näin silloin kun selvästi joku törttöilee. Tarkoituksella ajattelemattomaksi heittäytyminen on kyllä joskus vaikeaa. Olen sitä opetellut kauan ja jotainen tulostakin olen aikaan saanut. Kun oli aikoja, jolloin samoja kiertävät ajatukseni häiritsivät pahoin yöuneni, oli pakko yrittää muutosta. Kun asian olin käsitellyt ja tulosta ei ollut näkyvissä, täytyi tehdä päätös että se on loppu. Kyllä se aika usein onnistuikin ihan tahdonvoimalla. Paremmin kuin
"lampaiden laskemisella."

Ei minun kotinurkiltanikaan oppikouluun lähdetty. Yksi isompi varakas talo vain lähetti tälle opin tielle. Ei meillä otettu edes sellaista oppia puheeksi. Kyllä se sanonta oli, että hyvä työmies pärjää aina. Eihän sekään aina paikkaansa pitänyt. Jo se, että minä lädin edes jollekin opintielle, oli erikoista. Kävin röyhkeäksi ja sanelin isäukolle, että tehdään tämä savotta kunnolla ja haluan työstä osuuttani. Olin oikeasti rivakampi työmies kuin isäni, hänelle jäi vaivoja sotareissultakin. Työmme tulos jaettiin sovitun mukaisesti - en aivan puolta halunnut.

Hyvältä tuntuu kun ikkunastani katselen kesäisemmäksi muuuttuvaa maisemaa. Siirrynkin parvekkeelle velttoilemaan. Terveisin ynnämuu.




,

Alkukesän vaalea vihreys meillä "etelän" asukkailla. Aurinko paistoi koko päivän. Se sai fiiliksen tuntumaan paremmalta. Ulkotyö, joka ennen sujui muutamassa tunnissa, sitä pakersin nyt kolmena päivänä. Viimeinkin valmis, jihuu!

Katselin seinäkalenterin sivuja viime vuoden toukokuusta. Olin täysin unohtanut miten kolea se oikeasti oli. Mut lämpötilat olivat kylläkin vain aamumerkintöjä.

Taas pääsen sen todistamaan, että leppoisassa pihatyössä myös ikäänkuin latautuu. Näen Tv-kuvasta kun Peltsi Peltola syö pitkähiihdossa tulleeseen nälkäänsä huoltokämpässä kylmää pussikauraryynilientä.
Siitä pompsahti mieleen miten hyviä pitoruokia suvun naiset pystyivät pitoihin valmistamaan. Aladoopikin maistui erikoisen hyvältä.

Suomi on pitkämaa. Aamupäivällä annettiin osalle pohjoisia alueitamme varoitus huonosta ajosäästä. Silti he sanovat; täällä elämä tuntuu elämisen arvoiselta.

Huomenta, sään kauneutta tänä aamuna myös voi ihastelle, eilen illan suussa kuitenkin vettäkin tuli.
Luonnossa huomaa selvää kasvamisen halua ja sade oli omiaan sitä intoa lisäämään.
Kyllä nyt kelpaa nauttia auringosta ja vihertyvästä luonnosta, järvet varmaan ainakin Keski-Suomea myöten sulina.

Hurskainen mainitsi tuosta suomen pituudesta, onhan se totta, pohjoisessa todella vielä talvea elävät.
Ihmeitä se valo ja aurinko saavat aikaan, kuten Hurskaisellekin, valmista tuli ja nyt ne pihahommat vähenee, tosin aina sitä vaan puuhaa riittää, kun omakotitaloa asustaa, mutta jää ehkä pieni hetki istahtaa ja huilata.
Tokko perunaa laitat yhtään, uusi peruna omasta maasta alkukesästä se olisi jotain.

Nyt varmaan ynnämuun kodissa lasit loistaa, on se melkoinen urakka sekin homma, minä saisin jo pestä ulkoa uudelleen, tämän kadun vieressä asumisen ihanuuksia.
Eilen kerhossa jutustelimme kerrostalossa tulevasta melusta, joku kehui, että ei kuulu kerrassaan mitään, minun piti myöntää, että aika paljon kuuluu.
Kun yläkerroksesta joku alas tulee, korkojen kopina kuuluu, myös yläkerran siivouksista tulevat äänet kuuluu ja puhekin melko kovasti, ehkä ilmastointi sen mahdollistaa.
On todettava, että nukkuessa en kuule autojen aikaansaamaa ääntä, vaikka liikenne on melkoisen kovaa.
Kaikkeen sitä tottuu, ei elämää järisytä nuo äänetkään, toisaalta tietää, että elämää on kotini ulkopuolella.
On se varmaan sisuakin vaatinut lähteä sieltä korvesta opin tielle ja maailmalle, esteet oli voitettava.

Sini-sirkku osaa nauttia kaikesta ympärillään olevaa, se on sitä taiteilija sielun herkkää aistimista, vaikka kyllähän tämä tavan ihminenkin näkee ja huomaa luonnossa tapahtuvan muutoksen, onhan se niin voimakas ilmiö.
Kadulla minä myös melkein kaikki koirat jututan, siinä ohessa omistajatkin ja nyt on taas kova halu kissan ottamiseen, koetan kuunnella järjen ääntä, vaikeaa se on.
Nyt kadulla kulkee kaksi "tipsua" emäntänsä kanssa, ovat varmaan uusia kadun asukkeja, kun en ole ennen nähnyt.
Tuollainen touhukas oli minunkin tipsuni, niin ihana, ikävä tässä taas sitä suloisuutta tulee.

Tänään lauluhommiin ja sitten urakoimaan pannulappuja, aiomme antaa kaikille äideille viimeisenä kerhopäivänä äitienpäivä lahjaksi pannulapun käsityökerhon muistamisena.
Yli sata lappua on varattava, vielä jokunen puuttuu, ei mitään velvotetta, mutta on kiva pienesti yllättää.
Jatkumoa näille kauneille päiville toivon ja yllytän nautiskeluun sään suhteen teille jokaiselle, heippa taas!

Ehtoopuolen päivää. Se on sitten suvi tänäänkin. Eilenhän se kesä ihan aidosti alkoi. Me kävimme tuhlaamassa helteisen suvipäivän Hyvinkäällä tavaratalossa, joka oli iso ja aika huonoin opastein varustettu. Aina sai kysyä jostakin, että missähän on sellaisen ja sellaisen tavaran myyntipaikka. Onneksi vastauksetkin löytyvåt ja niitten mukana se kaikkein tärkein: kevyt pusero Latelle.

Vähän sapuskaakin ostettiin, mutta pääosin tavarataloreissumme oli nin rasittava, että tämä saattoi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun lähdemme sinne uudelleen. Tietäähän sen, että kaksi paljasjalkaista maatiaistolloa pyörii suurkaupungissa kuin kuin se tunnettu P vieraassa H;ssa.

Sekä meno- että paluumatkalla ihastelimme tienvarsia ja metsien reunoja, jotka olivat keltaisenaan leskenlehtiä jka valkoisenaan valkovuokkoja.
Ihan teki mieli pysäyttää johonkin ahon laitaan, mutta olimme kaupungissa niin nälkiintyneet, että lepohetken autuus jäi nauttimatta.
Kyllä kotiruoka maistui (vaikka valmiiksi kypytetyt kanankoivat olivatkin kaupan lihatiskiltä) ja kylmä maito oli paras janojuoma!

Huomaan tulleeni materialistiksi, kun aterioiminen on niin usein pääaineeni.
Ennen sen paikan valloittivat kirjat kuin kirjat. Aina piti olla nenä kirjassa kiinni.
Hieman haikeana muistelen niitä aikoja, jolloin lukemiseen liikeni tilaan vain lähes yöaikaan. Silloin uneksin siitä, että joskus ei tarvitsisi tehdä muuta kuin ahmia kirja toisensa perään eikä tarvitsisi välittää kehotuksista sammuttaa valo ja ruveta nukkumaan.

Nyt olisi aikaa kirjoitellakin, mutta ei se oikein onnistu. Ainoa linkki harrastukseeni on Kahvipirtti, ja tänne kirjoittamisessa on yksi yhtäläisyys kirjoittamattomaksi jääneissä romaaneissa.
Se meriteeraa yhtäläisyyden keksijälle kymmentäpistettä ja papukaijamerkkiä. Koska en voi taata yllä lupaamiani lupausta,, lupaan, että tällä kertaa kirjoitukseni päättyy tähän!

(Mikään nikki ei taaskaan kelpaa! Taas tuli ilmoitus, että lähetyksessä tapahtui virhe! Jos en olisi näin hieno nainen, karjuisin viisi ärrää ja niitten perään åuoli tusinaa kele-kele-kelettä! Mikään nmikki ei kelpaa!!!!

Ihan loistava, aurinkoinen päivä oli täällä lähes etelässä. Otin "lomaa" - vaikka vielä on parvekkeen lasit pesemättä. Mielihaluni vaati lähtöä ulos aikaansa viettämään. Kerrankin kun on kunnot ilmat. Saapa tuon itsensä väsytettyä ilman töitäkin. Ehkäpä huomenna koittaa pavekkeen lasien putsaus. Muut lasit on kyllä kirkkaat, olen ihan hyvä harrastelija pesuhommissa.

Kummasti mielialani kohenee kilpaa kevät, kesäisten ilmojen kanssa. Ruohikot reilusti vihertää, samoin koivut ja kukkiakin monta sorttia. Tuli niitä nyt tänään katseltua.

Meillä on Jumbo lähin kauppakeskus. Harvoinpa tuolla tulee käytyä. Aivan paikallisista marketeista riittävästi kamaa löytyy. Onhan tässä parin keskusliikkeen kookasta myymälää lähekkäin. Joskus pientä kilpailuakin näyttää olevan. Lohesta ja kahvista ovat useimmat
tarjoukset.
Hyviä ilmoja ennusteet tarjoilee edelleen. Niitäpä kasellaan... terv. ynnämuu.

Huomenta, aina vaan yhtä kauniiseen aamuun, kyllä nyt kelpaa.
Suomenliput liehuvat, Eurooppa päivän kunniaksi ja siinä ne onnittelut liehuvien lippujen kera myös Timoille menee;)
Huomenna Helatorstai, yksi niistä harvoista arkipyhistä, mitä vielä on tallella.
Tänään menemme pitämään pienen lauluhetken palvelutalolle äitienpäivän merkeissä, ennen oli aina myös myyjäiset, nyt jostakin syystä ei ole.

Hitaasti hyvä tulee on sanonta ja kun ei kiirettä ole, voi lomaakin ottaa ihan silloin kun siltä tuntuu.
Minä katselen harmillisin mielin tuota keittiön ikkunaa, miten sen pesu huonosti onnistui, ilta auringon paisteessa aivan kamalalta näyttää, kai se olisi aukaistava uudelleen.
Toiset ikkunat kestävät katselun auringon paistaessakin, mutta ei kovin kauaa, kun harmauttaan loistavat.
Voisihan nuo sälekaihtimet laskea, mutta minua ne ahdistaa, on nähtävä taivas ja puut siltä osin kun ikkunoihin näkyvät, siinä ohessa sitten liikenne kadulta myös, kun tähän koneelle istun;)
Keskusliikenne aseman lähtevät ja saapuvat autot voin seurata olohuoneen ikkunasta, mutta lehtien puihin tulon jälkeen ei sieltä mitään näe, kuuluu vaan, tuo puisto ihana näkösuoja.
Minulla on pienen matkan takana citymarket, sinne aina kärryn kanssa kuljen ja isommat ostot teen, tuossa pienessä lähikaupassa sitten täydennykset varaston puutteista.
Prisma ja Lidl kauempana, sinne en oikeastaan koskaan mene, tai en jaksa mennä.

Minun neuvoni tuohon Hurskaisen kysymykseen on, että sankko riittää minulla kolme tainta sellaisessa isossa ruukussa ja hyvin tekivät aiempina kesinä satoa, lannoitus tietysti on tarpeen.
Varkaat poistettava ja alempia lehtiäkin napsin voimaa viemästä, syksyllä voi latvankin katkaista jos ei meinaa sato kasvaa.
Tätä en ole tehnyt, mutta kuullut olen näin tehtävän.
Eihän ne perunat vararikkoon vie, vaikka ostamaan joutuukin, mutta on siinä joku hohto sieltä vaosta ne kaivaa;)
Hyvä mieli se tulee pienestäkin onnistumisesta, katsele vaan hyvillä mielin siitä VC:n ikkunasta, jospa se autokin siihen ikkunaan näkyy;)

On se kumma tämä nimimerkkien kanssa leikkiminen, en edes viitsinyt yrittää kirjautumista, kun niin nopeaan häviää.
Mukava on toisaalta kuulla, että noita lukemisen vajaavaisuuksia saa toisetkin kärsiä, tai väärin sanoa, että mukava surullista se on jokaisen kohdalla.'
Minulta on hävinnyt jo vuosien taa se kirjojen luku ja niin kun minä niitä aikoinaan luin minäkin.
Iltalukemisesta en voi haaveillakaan, koska uni tulee ilman lampaiden laskua, kirjaa en ehtisi kaiketi edes avata.
Hyvilläni tietysti olen unen tulosta, mutta ennen sitä ehti nukkumaan mennessä kirjoja selata.
Olen kuullut, että siellä etelämpänä on isoja tavarataloja, en varmaan tykkäisi siellä kulkea ja etsiä, en jaksaisikaan.
Helsingin kaupat ovat jääneet tutkimatta, kuten ympäristönkin, aina sinne matkan suunnatessa on naapuri maahan suunnattu.
Sielläkin tuntuu, ettei kaupoista mitään löydy, tai ei osaa valita suuren tavaramäärän joukosta.

Jospa tässä rupeaisi päivään valmistautumaan, hyvällä mallilla jo aamu onkin, iltapäivällä sitten parvekkeen tuoliin aurinkoa ottamaan.
Kadun ylityksessä tuossa ikkunan edessä on niin hymyilevä ihminen, että jos ei tuosta mieliala itselläkin hymyyn asti nouse, ei sitten millään mitään väliä.
Näitä ilon aiheita aina vaan löytyy ja niitä toivon teille kaikille jossain muodossa, hymyn antaen, saa sen myös takaisin, nyt jäin velkaa tuolle hymyn antajalle, kun ei edes ikkunaani katsonut ja en olisi ulos näkynytkään.
Siispä hymyillen päivän viettoon!

Melkein kesähän täällä on, niin tänääkin. Parvekkeen ikkunat sai hyvissä oloissa pestyä. Kuten SkillaN mainitsi, auringon paistehan se sopivsta kulmasta tulevana ikkunan pesun laadun paljastaa. Olen kelpuuttanut työni ...vain yksi pieni rike on löytynyt. Olkoon, ei näköalaa häiritse.
Täytyi pinkaista kalassakin. Nimeksi alle 9€/ kg fileerattuna. Teetin homman, kun se oli hintaan sidottu. Kävelykadulla retkotin penkillä auringon paisteessa. Kaippa näytin sopivasti uunotettavalta, kolme katukauppiasta ehti edullisia tavaroitaan tarjoilla. Yksi "kultakellokauppias" jopa kaksi kertaa tyrkytti ja hinta vain putosi. Ehtihän siinä, aika kauan istuinkin kun hyvään paikkaan pääsin.

Vai veivät myyrät Hurskaisen perunasadon" kellareihinsa." Niin voi käydä. Minäkin viljelin mökilläni perunaa. Tusinan potaattia upotin multaan. Tulihan sitä satoakin. Onhan se oikeata harrastelua. Eipä paljon muuta. Nyt taitaa mökkielämäni olla ohi, siltä tuntuu.

Juuri tuli uutisissa, että rakennusalalle on syntynyt neuvottelutulos. Kovathan nuo panokset alkoivat olla molemmin puolin. Eipähän nämä asiat enää suoraan meikäläistä koske, eikä pidäkään.
En minäkään edes yritä kirjautumista, koska se pätkii. Terv. ynnämuu.

Hei perunan istuttajat! Tuli mieleen Helsinkiläinen kippari-isäni, joka eläkkeellä istutti huvikseen perunoita Sipoon Söderkullan kalliokoloihin, mutta ihmetteli miten 1 peruna voi lisääntyä, eikö niitä pidä 2 laittaa samaan koloon?

No ihmetelköön meinasi äiti harmissaan , mutta syksyllä kaavaili isä anovansa valtion tukiaisia kun sato meni pieleen. Paljon ei isälle nauraa uskaltanut, kun äiti tuskastui huulenheittoon, maalainen kun oli Kuhmoisista syntyjään.

Mukavia muistoja minulla vanhemmistani on, työnsä hoitivat eläkeikään asti l, ja vielä eläkeiässä äiti hoiti paria lasta kun tutuillla oli tarvetta ja äiti piti lapsista.

Hieno aurinkopäivä on painunut taivaanrannan taa, vielä viipyy valo yhä pidempään.
Ulkoiltu on, kaupat ja siivoukset ja ruualaitot on tehty, ja nyt voi rentoutua tv:n ääressä hetki ennen Nukku Matin tuutulaulua, heippa ~

Helatorstain heleätä aamua, vilkasta näin pyhäpäivän aluksi, on lenkkeilijöitä ja autoilevia, koirineen kulkevia, tavanomaisesta pyhästä poiketen.
Onkohan niin, ettei nämä arkipyhät pyhältä tunnukaan?
Kaunista on edelleen ja lämmintä myös, pikkulintujakin näkee lentelevän, koivusta ruokapaikkoja katselevat, ehkä pesäpaikkoja myös, pääskyt ei vielä liitele.

Äidin perintönä on minulla nuo mullan kanssa innostumiseni, hän käänsi maat sieltä mistä suinkin voi ja ennen se onnistui, kun ei sääntöviidakko kiellellyt.
Kaikki mahdollinen sitten kasvoi ja kukoisti, kukkapenkkejäkin jaksoi silmän iloksi laittaa.
Ahkera ihminen oli, mutta pakko oli jotakin helpotusta kerätä, siihen aikaan ruokakin melko tarkalla, kyllä ne taloutta kummasti avitti, ne perunat, juurekset, sipulit, ym ahkerana olemisen tuotokset.
Leivät paistui kotona ja pullat myös, kakkuja ei juurikaan tehty olihan vehnäjauhotkin kiven takana.
Ne uuniruuat maistuivat ja leipä oli maailman parasta,,, todella.
Isä oli enemmän sellainen vanhan kansan mies, naisväelle koki kaiken edellä kerrotun kuuluneen, hän tilipussin kotiin kantoi.

Harrastelun tiliin menee minun nykyiset kasvattelut, ei niitä voi hyödyksi mainita, kiva vaan kokeilla.
Luulen ikävän joskus tavoittavan ynnämuu sinne korpi maisemiin, mutta siihen on tyydyttävä, mitä voimat sallii.
Onhan sinulla nuo kävelyreitit niin mukavasti hoidetut, että saat istahtaa jutustelemaan, jos sattuu tuttuja samanaikaisesti liikkeellä olevan.
Kelpaahan sitä vaikka auringon otosta nauttia, kun ei kiirettä mihinkään, näin teen minäkin, toki vaan parvekkeella, ei edes tuohon puiston penkille tule mentyä.

Voi tuota Hurskaista, nyt kun on aurinkoa esiin saatu, älä sitä nyt pimennysverhoilla pois häädä.
Laita silmät kiinni ja eipä haittaa valon määrä ja uni vie mukanaan;)
Tuota palkattua työvoimaa olisi saatavissa, mutta minä kun itse haluan kaiken tehdä, voisi olla, että eivät minua tyydyttävästi hommia hoitaisi.
Saattaapa tulla aika, jolloin ei minulta kysellä, hyvä kun edes joku enimmät siivot poistaisivat, mutta aika aikaa kukin.
Ikäpolveni naisihmiset pesettävät ikkunansa ja vähän kuin paheksuen minun touhuja katselevat.
Voi se olla myös rahakysymys, ei ne ilmaisia ole ne palvelutkaan, ei tietenkään pidä ollakaan, työstä on palkka saatava.

Nyt tätä saarnaa taas on tullut, melkein tyhjästä se syntyy, joku viisas on sanonut, kuulin jostakin, että mielikuvitus on tärkeämpi kuin äly, siis voin tässä vähän vaikka röyhistellä, en älystä kylläkään.
Oikein iloa tuottavaa Helatorstai päivää, puolitoista viikkoa helluntaihin ja jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä.
Kiireeksi taitaa pistää,, heippa vaan tältä aamulta.

Mukavahan nyt oli oli aikaansa vietellä ulkonakin. Mainiot ilmat jatkuivat tänäänkin. Vaikka ei ollut välttämätöntä tarvetta marketissa käydä, tökkäytyin sisään kun reitin varrella oli. Pieni täydennys huomisen varalle, niin nyt pärjätään näillä eväillä tuleva päiväkin.

Kyllähän ne "korpimaisemani" mielessä pysyvät, kuten SkillaN epäili. Toisaalta tuntuu kyllä jo väsähtämistäkin mökkeilyyn jo ajatuksestanikin. Sen tiimoilta on mietinnässä ratkaisuja, jotka selvinnevät lähiaikoina.

Kyllä minusta ikkunoiden pesu on pieni propleema. Se kyllä käy, otan sen leppoisalla asenteella.
Onhan sitä vanhanaikaista jääräpäisyyttä sen verran, että itsehän ne, kuitenkin vähäiset kotityöt on yritettävä tehdä. Ehkä siitä on apua myös muuhunkin toimeliaisuuteen. Hurskainen kirjoittaa:"Niin kun tupeloin niin monta hyvää työkohdetta ja tuntia ees taas kävelemiseen." Kyllä minäkin olen huomannut jo näissä vähäisissä töissäni, että eestaas jolkottamista tulee turhaan, muisti ja huomiokyky pätkii ja työkalut ovat kadoksissa. Kannattaako noita märehtiä, pääasia on liike:))

Näitä kesäisiä päiviä ennustelevat jatkuvan. Hyvä näin. . .terv.ynnämuu.

Tässä se kaunis päivä on kulunut, osin työn merkeissä, välillä lorvaillen. Eilen kuitenkin kävimme puutarassa, oli sekin pieni seikkailu, puutarha oli samassa pitäjässä, mutta emme moneen vuoteen siellä käyneet. Olihan minulla osoite, mutta luulin tietäväni miten sinne mennään. Niinpä eräässä risteyksessä käännyin vika suuntaan joten pipariksi meni. Ei muuta kuin navikaattori päälle niin kyllä sinne lopulta päästiin. Ostettiin kukkia kotiin ja molempien vanhempien haudoille. Eilen saimme haudat kuntoon ja tänään oli parvekkeen vuoro, kyllä siitä komia tuli kukat istutin ja senjälkeen puhdistin koko parvekkeen, lopuksi imuroin lattian. kelpaa siellä nyt istukella.
Ensiviikolla sitten ikkunoiden vuoro, on tämä niin vilkas risteys ettei aiemmin kannata, lisäksi alin kerros.
Muita hommia ei oikein kerinnyt, paitsi sapuskaa nyt tietysti valmistin. Lopuksi pistin vielä pyykkikoneen päälle ja nyt meinaan pistää kahvia tulemaan, että kaikenlaista se elämä pistää tekemään. Sellaista se meidän elämä nyt on, mutta onneksi on vielä kaikki omissa käsissä.

Huomenta taas uuteen aamuun ja niin kauniina sää vaan jatkuu, nyt luonto on jo saanut vihertävän sävyn, ja siitä se kesä on tulollaan.
Linnun laulusta ei voi sanoa, kun ei se tänne muurien sisään tule ja ulkonakin paljon heikompaa mitä maalla, ei edes käkikello kukuntaa tarjoa.
Eihän sitä kaikkea onnea voi ihmislapsi vaatia, joten hyvä näin.
Viikonloppuhan se on taas, kummasti meinaa sekoitta nämä poikkeamat.

Minulla on vielä ostokukat hommaamatta, varmaan ensi viikolla puutarhalla käydään, kyllä ne lasitetulla parvekkeella jo hyvin säilyy, ei ole tomaatitkaan kylmästä kärsinyt.
Huomenna mennään haudalle, viemme sinne väliaikaiskukat, seurakunta sitten laittaa, kun yäpakkaset on poissa.
Jos silmään pistää amppelimansikka, sellaisen ostan ihan haluan kokeilla, miten onnistuu, saanko mansikkan aamuisin alkupalaksi;)
Minä olen jo useamman kerran parveketta putsaillut, mullan kanssa kun touhuilee, aina siivoa tulee, peruspuhdistus tehty.

Vanhanaikaista sanot ynnämuu, no sen olen kyllä huomannut monen asian kohdalla, että ajatus ei tämän ajan mukainen, mutta onneksi saa vielä itse päättää asioistaan, palottaa jos joskus tulee aika, että toiset sanelevat miten on elettävä.
Ei minkään vertaa pelkoa pienennä nuo vanhusten asioista kertomat, surkeasti vanhoja kohdellaan.
Onhan se vähän pitkänlainen matka tuonne korpimaisemiin, ei oikein kesäpaikkana varmaan innosta, jos nyt muutenkaan sellaista työsiirtolaa kaipaa.
Mieheni tapasi sanoa, että mökillä on tekemistä enemmän kuin työmaalla, ehkä hän koki joskus rasitteelta minun innostuksen puuskat.
Sitäkin ihmetteli naapurin rouvalle, että miten paljon jaksankaan, mutta niin se on kaikessa, kun halu on jaksaa vaikka mitä.
Onhan meillä ehken aikaa kävellä vaikka hukkareissujakin;)

Hyvät on suunnitelmasi Hurskainen, vaikka minä varmaa tekisin penkin, jos siihen olisi mahdollisuus, mutta hyvin onnistuu suunitelmasi mukaan, toivotaan, että onnistuu, innostut toisetekin laittamaan.
Minä laitoin myös tomaateista ottamistani siemenistä ja hyvin onnistui, ovat jo puolimetrisiä, kohta kukkimaan alkavat.
En omista tuota viisasta allakkaa, mutta paljon olen sen tiedoista kuullut ja tähtien merkeistä, kuun kierrosta ja sen vaikutuksista ja on selvitetty, miten se allakka osaa määrilellä vaikka mitä.
Olen oikein harmistunut, kun en saa päässäni pysymään näitä allakan hyviä merkkejä ja ajankulumisia, siitä päivästä siihen päivään ja niin edelleen.
Eihän se ole kuin huokaus, kun se kesäpäivän seisaus on ja päivät alkavat lyhetä, mutta eipä nyt sitä surra, nautitaan valoisuudesta ja auringosta.

Kokeisiin meno koht sillään, vävy tulee kyyditsemään, ja sen jälkeen leipomista, tai siivousta, fiiligistä riippuen, tai ei sitten kumpaakaan, jos siltä tuntuu.
Jatketaan kesän tulon ihastelua ja annetaan ajan kulua suurempia huolia vältellen, niin hyvä päivä taas nautittavana;)

Loistavia kelejä nyt piteleepi. Onhan tässä ehtinyt olla monenlaista säätä. Tänään kiersin kaupat ja marketit kaukaa. Huomenna on taas markkinat. Niitä kyllä näyttää riittävän. Eipähän noista haittaakan ole, jos ei paljon hyötyäkään. Tuleehan sitä markkinoilla kävellä jolkoteltua ja voihan jotakin mukaan tarttuakin.

Sinne "korpimaisemiini" pääsen kyllä käymään junalla ja linja-autolla. Loppumatka 12 km on sellaista, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin taksi tai kävely ja se on liian pitkä matka. Eipä nyt hirveätä hinkua ole mennäkään. Kyllä se nyt siltä näyttää, että taidan lopullisesti luopua auton pidosta. Kaihi - jonossa olen. Silmälääkäri määräsi silmälasit autoa ajaessani. En ole pistänyt toimeksi. Ja ajokorttihan myös menisi uusiksi. Ja varmaa ei ole siitä, mitä muuta tulee eteen.

Niinpä olen tulossa siihen, että luovun autoilustani. Olen päätynyt, että täällä olen hyvien liikenneyhteyksien keskellä. Autolla olisi käyttöä lähinnä kesällä, talvella on enempi riesaa. Marjastukseen ja sienestykseen tulee kyllä ilman autoa lovi. Poimimisen ilo jää vähemmälle, mutta halvemmaksi luonnon marjat tulevat torilta poimittuna :)

Tällaisia tässä lähes kesäisenä päivänä olen mietiskellyt. Eikun etiäppäin!terv.ynnämuu.

Kun lääkäri kirjoitti lausunnon, jolla ajo-oikeutta 3 vuodeksi puolsikin, kuitenkin varoitti: älä nyt Lapinmatkoja enää suunnittele.
Oikein hyvä ohje kun mininukahduksia on sattunut jo Lahden ja Kouvolan matkaosuudella.
Rienatkaamme SkillaN Venlastiina ja Latekin edes parvekeviljelijöiksi. EU-tukihakemukselle tyrskähtelemme lievästi naurusta.
Minulla on kaamea jatkokin niille vihreiksi jääneille. Se ohje tais muutoissa kadota, mutta nettihän tuli monta poron pisintäväliä paljon myöhemmin
Muistan että liemen nimi siinäkin marinaadi tai jotain sinnepäin.

Päivä kului työvälineitä ja tarvikkeita roudatessa hiukan kesken jääneessä katosrojektissa. Näin Ynnämuun käyttävät tuota huovislaista termiä ja siitä se jäi minullakin käyttöön.

Ennakoivat Lappiin tulvia, joista ei olla kuultu sitten Miettusen Maran hätätilahallituksen. Me vanhempa väki katselemme ukkospilven päältä kun suomalaiset alkavat maksamaan suurta valuuttalainaamme takas.
Mut hallitus on vankka... kuten muistattekin.

Tuosta kaihileikkauksesta selviää, minäkin olen ollut leikkauksessa, aika harmiton homma. Molemmista silmistä leikattiin kahden viikon välein, kyllä se näkö palasi oikein hyväksi ja nyt ajan autoa ilman laseja. Kyllähän ne kilometrit kalliita on kun vähän ajaa auton ylläpito kaikkineen on tosi kallista. Olen kuitenkin päättänyt pitää kotteron, ainakin niinkauan kun taas kortti pitää uusia.
Enhän välttämäti sitä tarvitsisi, lähikauppa ihan kivenheiton päässä.
Toisaalta kun täällä maalaiskunnassa asun, niin muualle on pitkä matka. Täällä kun olen ikäni asunut, niin on varsinkin kesäisin mukava kierrellä tutuissa paikoissa ja maisemissa, 1966 ensimmäisen kortin sain keväällä niin sitten pikku Fiiatilla kiersimme lappia ja käytiin myös Hammevestissä, appiukko oli samalla reissulla omalla Mossellaan.
Siellä lapissa ja Pohjois- Karjalassa on monet kerrat kierrettysiellä, P- Karjalassa kymmeniä kertoja.
Nyt muutama vuosi kun viimeksi siellä Mujejärvellä käytiin. Poikamme siellä käy ainakin kesäisin parikertaa katsomassa onko paikat kunnossa. Ei se mökki meidän ole, mutta se on meidän kontolla kun omistaja asui Berliinissä ja nyt ne omistajat ovat kuolleet ainoastaan heidän tyttärensä asuu samassa paikassa, mutta aika paljon sairastellut eikä hänkään siellä muutamaan vuoteen ole käynyt. Sen omisti tuon Venlastiinan sisar, nyt se kuuluu hänen tyttärelleen.
Niin ne meidänkin käynnit ovat loppuneet. Siellä oli hyvät marja ja sinipaikat.
Tottahan se on, tori on paljon halvempi paikka hankkia metsän antimia.

kaunis on puutarha kaikki on ulkona Kamelia omalla paikalla. Eilen oli liian kuumaa 30 .

Kiitos kaikille kirjoituksista.

Pidän Teistä.

on ulkona ja kasvaa luulen pitää minusta. Samoin kaikki muut ovat ulkona, eilen oli 30c tänään 25c paljon parenpi.

Kaikella on aika kasvilla ja elämällä.

Huomenta Snellmanin päivään ja liput on laitettu hänen kunniaksi salkoon, saavatkin lipun nostajat olla ahkerina, kun huomenna jälleen lippu on salkoon nostettava.
Kaunis sää jatkuu, nyt vaaleita hattaroita taivaalla leijuu, mutta poutapilviksi kai niitä sanotaan.
Muutamassa päivässä on koivut saaneet koko vihreyden ja kohta jo sauna kaveriksi voisi taitella, oi sitä tuoksua mikä uudesta vastasta tuleekaan, sauna se taas tänään on, vastaa
( vihtaa) ei kylläkään:)

Niinhän se on kuten "elämä" mainitsee, kaikella on aikansa ja nyt nautimme auringon paisteesta ja luonnon ihmeistä.
Kuumaksi meni minun parvekkeella myös, ei siellä jaksanut edes istuen aikaa kuluttaa, mutta eipä lämmin luita riko.

Matkailu avartaa ja paljon on nähtävää kotimaassammekin, autolla ajaen ehtii moneen paikkaan, joskin ei se ilmaista ole sekään muistojen kerääminen.
Autottomana on aina turvauduttava toisten apuun, onneksi aika hyvin ovat kyytiin ottaneet näillä pienillä yhteisiin kohteisiin tarvittaviin tapahtumiin.
Paljosta on luovuttava iän myötä, mutta hyvin kuitenkin asiat useimmilla on.

Kyllä minä yllytän pientä kasvatusta parvekkeilla pitämään ja muistelen Laten kertoneen jotain kasvattaneenkin?
Nuo vihreät tomaatit on säilöttynä hyviä.
Kyllä meissä se alkulähteiden maanviljelijä edelleen elää, joskin pienenä, mutta juuret on syvällä.
Kaupungissa olen aina elänyt, mutta se maanviljely on perintönä edes ajatuksena jostakin alkulähteiltä jäänyt, onhan suurin osa kansasta aina jotakin peltotilkkua elantonsa eteen viljellyt.

Ymmärrän kyllä tuon autoilun kalliin harrastuksen olevan, mutta onhan se nykkyaikaa ja kummasti se elämää helpottaa, juurikin vaikka matkailun ja mökkimatkojen käytössä.
Se kaihileikkaus ei näköäsi varmaankaan huononna, päinvastoin , saattaa niin kirkkaaksi näkö tulla, että laseja ei edes tarvitse.
Minä näen lukea ilman laseja, mutta silmien eri tasoisuuden vuoksi laseja joudun pitämään.
Taloudellisesti kyllä halvemmaksi tulee noiden metsästä haettavien osto varmaan torilta, bensakin maksaa muu auton ylläpito, jos ei sitten halua luonnosta päästä muuten nauttimaan.
Näitä luopumis päätöksiä sitä joudumme aina vaan tekemään.

Eilen olin ahkera, kokeiden jälkeen heivasin matot parvekkeelle ja kaiken irtaimen ja sitten vielä leipomuksia tein, mutta olinpa sitten melkoisen naatti, kun lopulta istumaan pääsin, taas kerran todiste siitä, että liika on liikaa.
Tänään on kukkakauppiailla rahakas päivä, kun äideille ne kukkaset ostetaan, saatan saada minäkin, tai sainkin jo yhden ruusukimpun, pojan tytär sen toi.
Haudoille tänään menemme, kun huominen on täyteen tumpattu, aatto juhlista jaloin, näin tässäkin pitää todeta, oikein iloista päivää!

Äitienpäivänaattona juhlistettiin liputuksella JV Snelmannin, päivää. En innostunut kun huomenna pitää kuitenkin liputtaa.
Äitini syntymästä tuli viime syksynä kuluneeksi 112 vuotta, mutta kaupan kassoillakin näin äitejä. Aina olen liputtanut äitien päivänä.
Oli muka puuhapäivä vaihteeksi. Jonkunlainen pakottomuus vähensi turhaa hosumista. Pitkistä kalsareista en sentään hennonnut vielä luopua.
Kai siitä poutajaksosta loppu alkaa tulemaan. Joku vitsailikin jo tulevasta kylmästä kaudesta. Katellaan. Ja hyvää äitienpäivää kaikki äidit!

Ihan kesäinen päivä oli tänäänkin. Markkinoilla pyörittiin hyvä tovi ja puolueiden valistusteltoillahan juttuseuraa löytyi ihan hakematta.
s-s käsitteli "esivanhempiemme" toimia mielenkiintoisesta näkökulmasta. Tulkinta kyllä sopii hyvin maailamankatsonukseeni. Sieltähän se perintömme. Paljon johdonmukaisempi historia kuin aatamit eevat ja se viekas käärme, joka muka vokotteli vääränlaisesta puusta omenia jyrsimään.

Niin... se päättämäni " alasajo" ajokortistani ja autosta luopumiseni. Näin on, enkä asialla
"vatuloi" enempää. Kyllähän se auton pito maksaakin yllättävän paljon, mutta se ei ollut tärkein syyni. Kyllä se liittyy myös omaan terveysarviointiinikin. Olisihan se ollut mahdollista jatkaa ajelua ....ehkä? Tarveharkinnankin olen tehnyt ja selkein, yksinkertainen ratkaisuni on paras. Olenhan ollut vakuutusyhtiölle "kultakimpale", yli 50 vuotta ajelua ja vain yksi pieni raapaisu vakuutuksestani maksettu. No niin...tämä tästä.

Tulin äskettäin saunasta. Nyt seuraava vaihe on aurinkoisella parvekkeella oleiluni viinilasin kanssa. Hyvää jatkoa kesäiseen keliin sopeutumisessa. tev. ynnämuu.

Huomenta ja oikein iloista Äitienpäivää meille kaikille, kaunista auringon paistetta riittää nyt koko maahan ja hellettä myös.
Kesä tulla tupsahti taas kerran nopeaan, nyt ympärillä kaunista vihreyttä, kelta sävytyksin.
Kelpaa äitien ottaa onnitteluja vastaan ja siinä ilossa niin lapset kuin isätkin.
Minä sain toivomukseni mukaisesti amppelimansikan, nyt sitten jännittämään saanko mansikoita omasta "puutarhasta".
Poikani luokse menen iltapäivällä, siellä sitten tavataan hänen perillisten kanssa ruokailun merkeissä.
Vanhin pojan tytär onkin työ hommissa Espanjassa.

Kyllä olen minäkin vakuutus yhtiötä rikastuttanut, nyt mietin josko matkavakuutuksen irti sanoisin, taitaa tuo matkailu jäädä vähemmälle.
Maksumiehenä sitä kaiken suhteen on saanut olla, hyöty on ollut vähäinen, mutta riskiäkään ei ole tohtinut ottaa.
Auton kustannukset nousee korkeiksi, muistan mieheni aina laskeneen, että taksilla olisi meidän pienet matkat kannattanut tehdä, mutta olihan se niin mukava auto tallista ottaa ja lähteä milloin mökille ja muuallekin.
Kyllä saunan jälkeen olikin mukavan istua parvekkeella, lämmintä riitti iltaan asti, tuijottelin jääkiekkoakin, kun euroviisut ei kiinnosta.
Hyvin pelissä kävi, saapa nähdä miten tänään pärjäävät.

Ainahan ne kylmät ilmatkin on keväällä palailleet, mutta kyllä lämmin kuitenkin voiton vie.
Miten käynee tänään Hurskaisen pitkien kalsareiden kanssa, kun ihan hellettä on luvattu?
Kuuma oli eilenkin kaupoilla käydessä ja haudoillakin tarkeni, sinne ruusut jäi juhlistamaan tätä päivää.

Samoilla linjoilla sini-sirkun kanssa, puhelimella soitto hyvin riittäisi ja ehkä sitten pitkin vuotta, ei vaan äitienpäivänä.
Hosumiseksi se menee, kun äitejä ja mummoja on monta, jos kaikkien luona pitäisi ehtiä käymään, puhelin ja tietokone on keksitty, niiden välityksellä voi hyvin onnittelut suorittaa.

Kovin hiljaiselta näyttää vielä maisema, kaiketi monessa perheessä oma äiti juhlistetaan ja sitten kierroksille, minne kukakin ehtii.
Minäkin lähden katselemaan noita puutarhani kasvustoja, joka päivä montakin kertaa sen teen.
Hyvää Äitienpäivää!

Hyvää äitien päivää.
Kaunis näyttää olevan.
Taivahalla ei pilven häivää
Minä kahvin kiehautan

Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille!
On se niinkaunis tämä päivä, ettei se varmaan läheskään jokakerta näin kaunis ole, mutta äidit ansaitsee tämän.

Hyvää äitienpäivää ! Vähän myöhässä, mutta kuitenkin.

Mielen risukasa voi olla niin tiuha, ettei sieltä paljon valoo paista läpitte, sano. Ensin toki lippusalkoon maailaman kaikkien äitien kunniaksi.
Kun ruoka maittoi, se oli hyvää ja sitä oli riittävästi, kuten Int:issä aikoinaan. Sehän alkas ramasemaan. Vasta päiväunen jälkeen mielentaivas alkoi kirkastuun, sano.

Olin varannut kukat hautausmaalle. Lähin niitä viemään vaimon haudalle. Orvokkeja näkyi muillakin haudoilla paljon, kun ne eivät pientä yöpakkastakaan kavahda.
Muka paheksuen katsoin puutarhan alle sataatuhatta vuohenputkiarmeijaa. Olisi mielipuuhaa harata niiden valkoisia juuria taas muovipöntöllinen, mutta nyt ei ole siihen aikaa eikä vara palkata hommaan apulaistakaan.
Vara-avaimet löytyivät talousrakennuksen räystästipun alta. Niiden teettäminen olisi vienyt setelirahhaakin, sano.
En katsonut Euroviisuvöyhötystä. Aamun radiouutiset kertoivat, ettet siinä mitään iankaikkista sitten menettänytkään,sano.
On se. On se pitkien flanellipöksyjen edessä huomenna jos peräti helletilaa ennustetaan. Kaikkien aikojen hienoin äitienpäiväilma tänään, naisääni hehkutti Yle-Suomi kanavalla. Samoin teille!

Kuumaa kessä on ollut viikko 26c-30c, sadetta on luvattu ei ole tullut. Kasvihuone on tyhjä kaikki ulkona. Monet kasvit ovat paljon edellä aikaa kukissa, juuri nyt aurinko paistaa vain 23c varjossa---siis 20.32 klo.

Hyvää kesää kaikille.

Huomenta uuden viikon alkuun ja puolikuu toukokuussa melkein napissa.
Tätä ilmojen ihanuutta on jaksettu nyt kehua ja ihastella, jatkoa vieläkin vaan luvataan, ehkä loppu viikolla jo muuttuu.
Eilinen päivä oli helteinen ja ensimmäisen pääskysen näin poikani luona, siellä se saunarakennusta kierteli, jospa olisi sopiva koti räystään alle rakentaa.
Niinhän se sanonta kuuluu, pääskysestä ei päivääkään, kyllä se kesä meillä nyt on.
Kyllä niissä maisemissa olisi ihana asua, järveen saunasta muutama metri ja hieman pidempi sitten päärakennuksesta.
Istuimme kahvilla grillikatoksessa katoksen alla ja hentoinen tuuli järveltä viilensi olotilaa, tulipa mieleen, voisiko mitään ihanampaa olotilaa olla.
Ainut mieliteko oli, ongelle pääsy, mutta aika ei riittänyt.

Samoja lämpötiloja oli täälläkin, mitä "e.lä.mä "kerroit, kyllä nyt jo kasvit ulkonakin pärjää, katselin tulevan viikon yölämpötiloja, yli kymmenen lupaavat.

Orvokit ovat suosittuja näin alkukesästä, juuri tuo pienen kylmän sietäminen suosion salaisuus, on se kaunis kukkakin, on vaan jatkuvasti kuihtuneet kukat nypittävä, että kukinta jatkuu.
Minä vein miniruusun, kohta seurakunta haudan kuntoon laittaa ja istuttaa kesän kukat paikoilleen, hoitavatkin, ei itsellä huolta.
Taasko oli Hurskaiselta avaimet hukassa?
Hyvä että noita piilopaikkoja löytyy, ei suurempaa harmia, minun on turvauduttava huoltofirmaan, jos avaimet unotuu ja se maksaa.

Kiitokset onnitteluista teille Late, ynnämuu ja mumminukki, ihan omakseni ne onnittelut otin.
Tänään viimeinen käsityö kerho, paitsi säästimme kesäkuulle lopettamis kemut, menemme poikani saunamökkiin sitten alkukuusta saunomaan ja vähän grillailemme ja mitä nyt keksitään, sään toisvoisi olevan suotuisan.
Nyt sitten vaan hikistä oloa tuskailemaan, mutta yritetään kuumuus kestää, olihan se kylmääkin ja kauan odotutti tämä helteinen kausi, joten hikoillaan ja ihastellaan.

Hyvää päivää! Eikä ole ilmojen puoleen liioiteltua.

Ehdin sentään vähän puiston penkillä aurinkoakin ottaa. Muutoin olin koko päivän menossa toteuttamassa aiemmin tehyjä päätöksiäni. Olen kortiton ja kärrytön mies. Vakuutusyhtiöön on vaikeuksia saada sopiva yhteys. IF on hävittänyt palvelukonttorinsa, ei ole Helsingissäkään. Taitaa lähin olla Hyvinkäällä. On vain nettiyhteydet ja puhelin. Netissä vastaa vain ropotti ja sekin ohjaa vain puhelinpalveluun. Siellä ei ole muuta kuin odotusta, luvataan ...ei toimi. Tein kirjallisen selvityksen ja postitin sen. Eiköhän se siitä, mutta tympimään pistää.

Olen päivän puuhastelusta väsähtänyt. Siksi jätän tämän kirjoitteluni vähemmälle. Enköhän tästä
pääse katselemaan enemmänkin näitä kesäisiä kelejä. Hyviä jatkoja teille!

Auringon lämmössä olen puutarhahommeleita koettanut tehdä, aivan mukavaa, kun vain suojaa itsensä vilpoisella puserolla ja aurinkohatulla, muuten kärähtää iho!

Istahdin sitten katsomaa telkusta "Huonointa lenkkiä". muuten siedettävä, mutta se kiire ja vähän negatiivinen puhetapa juontajalla ja vielä pahin, se musiikki taustalla pauhaa niin kovaa, ettei kuule kunnolla heidän puhettaan. Sanoin miehelleni, että menen käymään "Kahvipirtissä",
Kuulinkin täällä, että ynnämuu on luopunut autoilusta! Varmaan aluksi hyvin outoa, mutta siellä on hyvät kulkuyhteydet, niin oikeastaan turhaa on silloin auton pito ". Huoleton hevoseton mies"!
Hyviä kesäpäiviä kaikille!

Kyllä tänään on lämpöä riittänyt uusi lämpöennätys tämän asunnon kohdalla tuli illan suussa. Tänään meillä kävi taas se meidän komas melkein oma poika käymässä, soitti vain päivällä Helsinngistä, että onko kahvipannu kuumana yhden aikaan, sanoin sen olevan, niin sitä sitten yhdessä istuttiin ja kahvitkin juotiin, tarjoilu pelasi kaikkea oli tarjolla.
Vietiin Hannu kotiinsa joskus kolmenjälkeen, sitten taas ajelimme naapurikylään kauppaan, vaihtelu virkistää, ja maisemat näyttää jo varsin kesäiseltä mm huomattiin kuinka tuomet kukkii ja niitä oli matkanvarrella paljon. Kotiin tullessa oli tosilämmin, onneksi autossa on hyvä ilmanvaihto ei siellä hiki tullut, mutta kotona uusi ennätys lämpötilassa, helleraja rikkoitu komiasti mittari näytti varjossa 28,9 . Nyt se vieläkin näyttää 24,6 joten lämmintä piisaa.
Tuntuu kuin minulle tällainen hellepäivä ei oikein sovi, jää ne askaret aika vähiin, vain välttämätön tapahtuu.
Meillä kävi äitienpäivänä molemmat jälkeläiset lapsineen kahvilla ja kakkuakin oli.
Eipä tässä muuta, hikinen päivä oli, eihän sille mitään voi.

Luojan kiitos kohta on 200 täynnä.
Voisiko, tuota noin
mitenkään tätä kahvipirttiä siirtää seuraavaan ikäjakaumaan.
Siellähän ne on kirjoittajatkin. Ainakin iän puolesta. Kohta jos ei vielä.
Kiitos jos voi.
Ennakoikaa. Yrittäkää edes.

Huomenta, puolenkuun aikaa eletään ja kesä jatkuu.
Vihreys alkaa olla jo joka puolella täydessä loistossaan ja muutos tapahtui nopeasti, muutamassa päivässä kaikki kasvu täyttyi.
Minun kirsikka tomaatissakin on jo nuput, ehtivät hyvin kypsyä tänä kesänä.
Väsyttäväksi nämä kuumat päivät käyvät, mutta ei auta valittaa, on sitä ollut kylmääkin.
Eilen kävimme puutarhalta kukat ja vaikka sitä ihanuutta mielellään katselee, mitä kasvihuoneet näyttää, niin väsymys meinasi ison osan nautinnosta viedä.
Kukkien hinnat on kovasti noussut viime kesästä, mutta mikäs hinta se ei olisi noussut?

"Pistäkääpoikkijo" miksi tuon vaatimuksen esität?
Mielestäni pirtti on vaan yksi ketju ja ei paljon tilaa vie olipa missä tahansa ja hänen ketä tämä jotenkin ärsyttää, melko helppo on ohittaa ja jättää huomiotta.
Toivoisin sinun jaksavan ohi kulkea, sillä tämä on niin totuttu tapa pirtin olemassa olosta, joten täällä nyt vaan vaikutetaan.
Voihan olla, että loppuu piankin, koskaan ei tiedetä mitä tulevaisuus on meille tarjoamassa.
Koeta nyt jaksaa ja hyvää kesää sinulle.

Hellepäivät tuskin monellekaan sopii jos ei rannalle pääse, väsyttää se jo iäkästä ihmistä pelkkä kuumuus.
Se hyvä puoli meillä eläkeläisillä kuitenkin on, että hommia voi siirtää ja tehdä vaan pakolliset, työssä käyvät joutuvat hommansa hoitamaan helteessäkin.
Aikanaan nämä eläkepäivät kaikille koittaa ja sitten voi vähän löysemmin ottaa, on sitä hikoiltu me tämän päivän eläkkeellä olevatkin joskus.

Tulipa katsottua " Heikoin lenkki" minunkin ja ihmettelin vastausten tasoa, mutta ymmärtää osin, että jännityksen piikkiin menee, onhan se kiireiden vastausten paikka.
Puutarhan hoitamisessa onkin hommaa, muistelen aina ennen, kun jotakin alkoi nyppiä ohi kulkiessa, sitä jäikin pidemmäksi aikaa kyykkimään, aina sitä putsattavaa löytyi.

Onneaksi olkoon kortittomalle ja autottomalle ynnämuulle, ehkä laskujen maksun yhteydessä huomaa yllättävän muutoksen.
Siellä teidän asumis alueella on julkinen liikenne hyvin hoidettu ja näin matkan teko onnistuu.
Luopumista se on kaiken suhteen ja aivan hyvin tässä on selvitty ilman autoakin.
Luulisi että parannusta olisi tapahtunut näin tietokone aikaan noissa yhteyden otoissa, mutta päin vastoin taitaa olla.

Tuo juominen on meille ikäihmisille muistutuksen paikka monasti, minunkaan ei tule juotua niin paljon kuin pitäisi.
Onnekseni olen päässyt siihen pisteeseen, että laskut pystyn maksamaan ajallaan, nuo kulut ei niin isoiksi kerry, mitä varmaan omakoti taloissa tulee.
Joka kuukausi kuitenkin joku ylimääräinen lasku tulee ja sitten sitä taiteillaan;)
Astianpesu koneen jouduin uusimaan, taisin jo mainita aiemminkin.
Jospa ennen talven tuloa voisit ilman pitkiä kalsareita astuskella Hurskainen;)

No nyt on taas loppu lähellä ja pitää sanoa, että ärsytys kynnys monella voi nousta näiden viestien kanssa, mutta yllytän pirtin ohittamaan, sillä tätä samaa täällä aina vaan on;)
Joka tapauksessa juokaa vettä ja hikoilkaa;)

Miksi ei muka 80 voi tällaista iänikuista kahvipirttiä siirtääää?
Karkottaa osan kirjoittajist pois. Eikö haittaa no ei tietysti. teitä iät ajat tällä paikalla kirjoittaneita.
Se on vaan napsaus eteenpäin omille vuosiluvuille.

Kyllä on pahka tiukassa junttilan tuvan seinässä. Sano.
Oltaisiin kaikii onnellisempia omissa vuosiluvuissa. Luulisin

Mene sinä, minne menet, mutta anna toisten olla rauhassa!

Taas on vuoden lämöennätykset rikkoontuneet ja huomenna epäillään jo 30 ylitystäkin. Kesä se on. Katselin aamulla kun joku suihkari piirsi viirun vasemmalta oikealle yli koko "kannen." Se vielä oli erikoista, että viiru pysyi pitkään. Reilun tunnin päästä se vielä hyvin näkyi. Sitten en seurannut.

Joku, tai yksi "monena" maanittelee ja hätistelee Pirttiä pois. En jaksa ymmärtää miten Pirtti koetaan niin rasittavaksi ja kiusaksi. Olkoon enempi, SkillaN jo vastasi hyvin tähän asiaan.

Hurskainen mainitsi, että ainahan körötysluvan voi saada uudenkin. Teoriassa kyllä, mutta en yrittele. Totta on, että tuntuihan päätökseni isolta, mutta jo nyt on pelkästään helpottunut olo. Enkä ole sentään erikoinen harvinaisuuskaan ilman ajokorttia. Kunhan tähän olemiseeni ehdin kotkautua, en "vajausta" paljon huomaakaan. Ehkä polkupyörän hankin. Sillä voisi marjametsän paremmin tavoittaa.

Kyllä se hellepäivä veltostuttaa, kuten Late mainitsi. On se kuitenkin hyvä. Iltayöstä meinaa olla turhankin lämmintä jo näilläkin keleillä, mutta vähemmän tarvitsee kääriytyä peittoihin. Onhan sekin säästöä:)) Oikein hyvää jatkoa teille. . . t. ynnämuu.

Oli odotettavissa, että Salpausselän alueella olisi tänään kuuma päivä. Niin kai vielä huomennakin. Toukokuiset hellejaksot eivät kuulemma ole tuikiharvinaisia.
Sisähommat etenkään poutasäällä eivät kiinnosta. Vaatetta vähentämällä ja riittävällä nesteytyksellä puolitervekin ihminen voi ulkopalvelua suorittaa.

Suomiradion toimittajat sanoivat että paha kyllä monissa asunnoissa kuumuus tulee huoneisiin. Näissä sahanpurueristeisissä taloissa äärisäätilat on sopeutettava pattereulla ja puhaltimilla. Nyt sisällä reilut 29 astetta.
Työterveyslaitoksen asiantuntija sanoi että suomalaisille mieluisin lämpötila olisi n.15 astetta. Samaa mieltä.

Hyvähän se on että' Kahvipirttikin saa lukijoita ja palautettakin. Eräille se näyttää olevan paha roska silmille ja mielelle. Outo juttu. Netistä löytyy monia polkuja. Sano.

Iltaa Kahvipirttiin,luin viestit melkein kaikki ja monta tuttua on jaljella.Olen Uzma mutta joudun varmaan laittamaan uuden nimen koska en muista miten tanne paasee sisaan,Olen nyt USA:ssa lasteni luona .Kaunista kevatta kaikille,ans kattoo tuleeke viestini Pirttiin

Tervehdys Kahvipirttiin!
Tätä super-toukokuuta olemme ihmetelleet kaikki
varmaankin, ihana lämpö on Suomen yllättänyt 'näin varhain kevähällä'!
Pitkän pimeän talven jälkeen valo aivan sokaisee ihmislapsen,
niitähän me olemme aivan ikävuosistamme piittaamatta!
Uloshan tällaiset säät ihmisen vetävät, liikuntaa on tullut tavallista enemmän.

Enpä todellakaan muista äitienpäivää samanlaista!
Nautitaan nyt, ennen kuin ukkoset ja jyrinät alkavat,
niitähän nyt ennustetaan tulevan.
Viihtyisään Kahvipirttiin iloa ja onnea !
Moi! Miia-Liisa

MINKÄHÄ MEET OJ JOURUTTU?
EI SUNKA NY AINA VOI OLLA TOUKOKUU