Yleistä keskustelua pääsykoekirjoista

Ulkoaopettelu ?

Tyylejä lukea ja oppia on yhtä montaa kuin hakijaa, mutta itse koin hyvänä menetelmänä lukea ensin kirjat parisen kertaa läpi nopeasti ilman sen syvempää pänttäämistä tai muistiinpanojen tekoa. Näin sai hyvän yleiskuvan koko alueesta. Kolmannen kerran luin tarkemmin ja aloin käyttää lyijykynää kevyeeseen alleviivaukseen. Vasta noin neljännellä lukukerralla aloin käyttää erilaisia yliviivaustusseja ja värikoodeja, merkaten säännöt, termit, poikkeukset jne omilla väreillä. 5-7 lukukerrat olivat sitten sitä varsinaista pikkutarkkaa mieleen painamista, listojen, lappujen ja termikorttien tekemistä jne. Toki tällöin oli pidempi aika lukea, peräti 3kk. Itseni mielestä ensimmäisellä lukukerralla sanatarkka pänttääminen/ulkoa opettelu on aika voimaa ja aikaa viepää kun ei vielä hahmota kokonaisuutta eikä ymmärrä vielä kaikkea. Itselläni toimi se, että ensin opettelin alueen ja kokonaisuudet niin, että ymmärsin mitä ne merkitsevät ja miten liittyvät toisiinsa, ja vasta sen jälkeen menin syvällisemmälle tasolle. Mutta tyylejä tosiaan on monia ja on tärkeää löytää se oma toimiva tapa. Joku taisi joskus päästä sisään sillä, että luki koko kevään aina tunnin yhtä sivua ja siirtyi sitten seuraavalle. Harjoitustehtävien tekemisen hyötyä en voi liikaa korostaa, sillä niiden kautta pääsee kunnolla testaamaan osaamistaan ja joskus kysymykset voivat olla jopa samantyyliset kokeessa. tsemppiä kaikille!

Omista pääsykoeajoista on jo sen verran aikaa, että en rupea neuvomaan yksityiskohdissa ja silloin lukuaikaa oli lähes 3 kuukautta ja luettavan määrä nelinkertainen. Koska kuulemani mukaan lukuaikaa on nyt vain reilu kuukausi ja kirjat tuollaisia läpysköjä, niin suosittelen aloittamaan asioiden mieleenpainamisen heti toisen lukukerran aikana.

Ensimmäisellä kerralla kannattaa vaan lukea ja ymmärtää ja sisäistää lukemansa. Sitten niitä sääntöjä voi alkaa opettelemaan ulkoa pikkuhiljaa. Kannattaa vaan rohkeasti ruveta tekemään kirjaan alleviivauksia ja merkintöjä, mitkä kokee hyödylliseksi.

Valmennuskurssien hyödyn voisi myös kuvitella näissä kuukauden lukukinkereissä marginalisoituvan. Joka hetki pois kirjojen äärestä, kun on tasoisuksen antamista muille. Kun lukuaikaa on se 34 päivää, niin kovin suurta etua ei siitä varmaan saa, että istuu kurssilla kuunnellen opettajaa.

Tsemppiä lukukinkereihin!

Oon lukenu kaikki kirjat ilman merkintöjä kerran läpi. Sit oon käyny alle- ja yliviivaten EU:n läpi. Sit oon melkein saanu rikosoikeuden kirjan käytyä noin läpi ja velvoiteoikeudesta puolet :) hyvä fiilis tähän mennessä lukemisista, vaikka on tullu jo epätoivon hetkiä. Seuraavaks alan tekemään muistiinpanoja samalla kun luen kolmannen kerran kirjat läpi :) ulkoa yritän opetella jo nyt mahdollisimman paljon ettei sit tuu lopussa liikaa ulkoa opeteltavaa aivoille. Itellä ei ainakaa kerralla jää paljoo muistiin.

Itse pidän todella paljon pääsykoekirjojen aiheista. Haen nyt ensimmäistä kertaa oikeustieteelliseen ja fiilis lukemisesta on tähän asti ollut kyllä todella hyvä! Luen päivittäin, toisinaan enemmän kertausmeiningillä ja toisinaan pänttään kunnolla tehden muistiinpanoja ja alleviivauksia. Mulla on myös oman lukemisen tukena verkossa toimiva etäkurssi, johon teen harjoitustehtäviä ja välikokeita ja voin kyllä sanoa, että niistä on oikeasti hyötyä!

Tällä hetkellä oon lukenut velvoteoikeuden kokonaan ja kyseisestä kirjasta oon tehnyt rutkasti muistiinpanoja, merkintöjä ja semmosia ''kortteja'', joissa toisella puolella kysymys tai jokin käsite/asia ja toisella puolella oikea vastaus/sanaselitys :D Kohta hyppään rikosoikeuden kimppuun ensin vain lukemalla kirjan läpi ja sitten syvemmin tutustuen.

Tsemppiä kaikille hakijoille ja samassa veneessä oleville! Pääsykoe vaatii paljon työtä, mutta kova työ kyllä palkitaan. :)
ps. Kertokaas mikä on teidän ensimmäinen hakukohde? Itsellä Turku.

Mulla kans Turku :)

Mielenkiintoista nähdä, miten tämä uusi hakujärjestelmä, aiempaa lyhyempi hakuaika ja lyhyempi koealue vaikuttavat hakuun, tuloksiin ja pisterajoihin jne. Aikoinaan kun itse hain, oli alue suhteellisen laaja mutta aikaakin oli enemmän kirjojen lukemiseen. Silloin osa hakijoista "väsyi" hakuaikana ja lukuteho heikkeni. Jotkut saattoivat luovuttaa. Silloin lukustrategiaan kuuluikin sopivan lukutahdin suunnitteleminen; miten maksimoi tehokkuuden ilman että väsähtää jne. Luulen, että nyt haku on kilpailua aikaa vastaan ja asiat täytyy mahdollisesti opetella vielä yksityiskohtaisemmin kuin aiemmin, mikä toisaalta on ihan mahdollista koska alue on suhteellisen lyhyt. Toisaalta oli aika ja alue sitten lyhyt tai pitkä, kaikki hakijat ovat kuitenkin loppupeleissä samassa asemassa.

Osaisko joku selittää sosiaalioikeudellisen sääntelyn kirjasta miten päällekkäiset etuudet lasketaan. Ja myös miten tämä ensisijainen maksettava korvaus toimii alemman esimerkin kohdalla?

Jos joku taitava osais vaan vinkkaa jonkun hyvän esimerkin avulla mitä hittoa tarkoittaa Työntekijän eläkelain 92: 1 momentin 1 kohdan mukainen "työntekijän eläkelain perusteella maksettavasta eläkkeesä vähennetään työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuva ansionmenetyskorvaus". (esim tapaturmaeläke? -Joka voi siis olla 85% työtapaturman aikaisista työansioista)

Jos esim nyt tapaturmaeläke, joka on ensisijainen olisi A 700€/kk ja työkyvyttömyyseläke olisi B 300€/kk niin miten vähennän "Työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla maksettavat korvaukset (A) muun lain perusteella maksettavista korvauksista (B)" Silloinhan tulos on A 700- B 300 =-400. ?? Vähennänkö tuon erotuksen jostain, vai olenko väärillä jäljillä?

Jos taas työkyvyttömyyseläke B on suurempi 700€ ja tapaturmaeläke A 300€ niin onko vähennettävä osa silloin vaan 400€ ja lopullinen maksettava eläke A B josta vähennetään 400€ eli 600€

Kiitos jos joku osaa täsmetää tämän säännöksen!
Ja tsemppiä vaan kaikille lukuihin! :)

Se rikosoikeuden eka osa siitä vihapuheesta ja sananvapaudesta on kyllä sellaista tajunnavirtaa että huhhuh.

Ja niin muuten, on se mieltä ylentävää lukea sitä Mika Hemmon velvoiteoikeuden kirjaa kun on niin paljon tuttua asiaa, kun olen jo joskus aikaisemmin lukenut hänen teoksiaan ko. aiheesta.

toki rikosta kiva lukea ku väikkärityylinen mutta se mimmosia kysymyksiä siitä tulee niin on mielenkiintosta nähä.. Toivottavasti siitä kirjasta vähiten kysymyksiä😂

No mitäs olette mieltä rikoskirjan viimeisestä sivusta "keskeinen kirjallisuus"... Miksi on laitettu esille; a)jos jotain sattuu kiinnostamaan, b)onkohan merkitystä kokeessa...

Oikiksen pääsykokeessa ei haeta mitään yleisiä pohdinta- ja perustelutaitoja, vaan sanatarkkaa osaamista. Voin kertoa, että olet menossa väärän alan pääsykokeeseen, jos kuvittelet pääseväsi pohtivalla esseellä sisälle. Kokeessa tärkeintä on muistaa vain mahdollisimman paljon ulkoa pääsykoekirjasta.

En ymmärrä eläke-etuuksien yhteenlaskemista tuon kirjan taulukon perusteella... ei ole voitu laittaa sitte vastausta että vois siitä jotain päätellä

Aluksi ajattelin että EU-sosiaalioikeus on helpohko kirja. Nyt kun luen toista kertaa niin en ole enää samaa mieltä. Ihan järjetöntä yrittää muistaa mitä uutta EU-jäsenyys on tuonut mihinkäkin kansalliseen etuuteen ja miten yhteensovittaminen minkäkin etuuden kohdalla toteutuu. Ei naurata enää kyllä yhtään :/

Teen kyllä tyhmästi kun autan kilpailijoita, mutta tuolta voi lukea mitä se pro rata tarkoittaa.


https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=143707

Tyhmä kysymys, vaan oliko jossain jo sanottu, että mitä koetilanteessa pitää ja saa olla mukana? Millaiset kirjoitusvälineet, ruokaa...? En muista lukeneeni mistään 🤔

Missä vaiheessa porukalla opiskelut menossa? Montako kertaa kirjat on jo luettu?

Lukeminen ihan ok mallilla.... Pari krt luettu. Kunhan vain oppisi kaikki pienet yksityislohdat.. Ja mitä muuten tarkoittaa "(ään)" KKO ratkaisun perässä?? Häiritsee, kun ei tiedä... 😏

Huh aattelin että oon jotenkin jäljessä kun oon lukenu kirjat vaan 4-6 kertaa. Alleviivaukset on tehty, muistiinpanot vaikeimmista aiheista ja muistilaput, Tuntuu vaan että aika loppuu kesken. Aluksi tuli luettuu vain 8 tuntia päivässä mutta nyt menee jo yli kymmenen, Silti tuntuu että kaikkea ei millään ehdi opetella ulkoa, Paniikki alkaa jo vähän iskeä kun kokeeseen on aikaa enää reilu pari viikkoa! Valmennuskurssistakaan ei ole ollut oikein mitään hyötyä kun en oikeasti ehdi katsoa niitä videoita ja harjoituskokeessa olisi pitänyt muistaa ihan hirveä määrä asioita viikon opiskelun perusteella. Sain vielä kirjat viikkoa myöhemmin julkaisupäivästä kun en voinut tilata niitä ennakkoon.

toivottavasti ens vappua ei tarvi viettää kirjojen kans

2,33 kertaa luettu kirjat läpi. Pitäsköhän sitä jo luovuttaa jos kerran muut on vedellyt jo tyyliin 6 kertaa läpi tässä vaiheessa.

Olen työtaustaltani (syyttäjä) lupautunut auttamaan paria kaveriani rikoskirjan ymmärtämisessä, ja mielestäni se on todella vaikeasti hahmotettava, ja etenkin ensimmäinen viharikos/vihapuheosuus varsin huonosti jäsennelty. Samaa jotenkin jankataan jäsentymättömästi, joten on hankala hahmottaa muistisäännöin, missä kirjoitettiin mitäkin.

Toinenkin osuus on sitä, että liian pieneen tilaan on yritetty änkeä vähän kaikesta, eikä yhtenäistä kuvaa saa kunnolla mistään. 2015 olin ihan valmennuskurssilla opettamassa, ja silloin kirjassa oli ideaa: hyvin looginen, jäsennelty ja hahmotettavissa.

Jos joku siis tuskailee rikosoikeuskirjan kanssa - etenkin alun kanssa - niin voin lohduttaa, että yhtä sekava se on syyttäjälle, joka on vihamotiivilla värittyneitä syytteitä salissa ajanut.

Onnea kaikille ja JAKSAMISTA!

Itse olen lukenut päivittäin 6-6,5 tuntia. Mieluummin käytän käyttämäni tunnit tehokkaasti. En pystyisi omaksumaan 10 tunnin lukemisen jälkeen kyllä yhtään mitään. Viime vuonna jäin 1p päähän rajasta kun luin 5h/pv. Tietenkin lukutuntien päälle tulee vielä tauot, joten tauot mukaan laskettuna tulee se työpäivän mittainen päivä nyt.

Rikosoikeuden kirja tuntuu helpolta omaksua, koska argumentit ja pohdinta ovat loogisia (ja ne on mahdollista linkittää aiemmin sanottuun, toisin kuin kahdessa muussa normia normin perään -paukutuksessa, jossa perusteita ei rajatun tilan vuoksi erityisesti jäädä pohtimaan). En tosin jaksa uskoa, että pohdiskelevasta kirjasta tulisi pohdiskeleva kysymys, vaan haasteena on pikemminkin ymmärtää sanottu ja referoida kirjoittajien päättely koetilanteessa olennaisilta kohdin juuri sellaisena, kun se kirjassa esitetään. En usko, että arvostelijoita kiinnostaisi tiedustella kenenkään omaa pohdintaa aiheesta - miten sellainen edes arvosteltaisiin?

Velvoiteoikeus on noin muuten huippukiinnostava ja helposti sovellettavissa käytännön elämään -> mielekästä lukemista. Sosiaalioikeuden kirjan tarkoitus lienee testata, kuka ylipäätään hakee tosissaan, koska sitä ei vastaavasti kukaan huvikseen pänttää.

Sosiaalioikeuden kirjassa on ihan käsittämättömän paljon muistamista. Sitä tuskin kukaan, tai ainakaan minä, pysty opettelemaan kunnolla. Hyvällä tuurilla sieltä kysytään juuri sitä mitä et ole kunnolla painanut mieleesi. Vähän epätoivoinen fiilis kyllä tällä hetkellä tuota kirjaa opetellessa.

Olen tämän kahden viikon aikana lukenu kirjat jo 6 kertaa ja on fiilis että asiat on hyvin jo hallussa. Että jos ei pääse äkkiä tekemään sitä koetta, niin menee ylikuntoon. On ihan eri asia lukea n. 300 kuin n. 600 sivua. Velvoiteoikeus ja sosiaalioikeus on parhaat, rikosoikeus hirveetä shaibaa. En tajuu miks kaikki valittaa sosiaalioikeuden olevan hankalaa.

Haluaako joku selittää mulle sosiaalioikeuden kirjasta sivulta 79 eli Oikeus hakeutua hoitoon toisessa jäsenvaltiossa-kappaleesta yhden asian. Eli kun oikeus hakeutua hoitoon käsittelee kahta tilannetta: 1) Ennakkoluvan vaativaa hoitoa JA 2) Tilanteita, joissa henkilö päättää hakeutua omatoimisesti hoitoon toiseen jäsenvaltioon.

Ykköskohdassa siis henkilö tarvitsee tuon ennakkoluvan saadakseen toisessa jäsenvaltiossa tehdystä hoidosta aiheutuvat kustannukset korvatuksi. Sen sijaan tossa kakkoskohdassa taas kyse on potilasdirektiivin sääntelemistä tilanteista.

Eli voiko joku vääntää rautalangasta että koska tota ennakkolupaa tarvitaan ja koska henkilö voi vaan oma-aloitteisesti lähteä hoitoon toiseen jäsenvaltioon JA saada siitä korvaukset potilasdirektiivin mukaisesti?

Joo täällä luki että ennakkolupaa voidaan vaatia sairaalahoidosta, ei sairaalan ulkopuolisesta hoidosta. Mutta siis tajuaakohan kukaan mitä mä haen takaa. Summasummarum: koska vaaditaan tuo ennakkolupa ja koska henkilö voi vaan olettaa että hän voi lähteä oma-aloitteisesti toiseen EU-maahan ja saada hoitonsa korvatuksi?

Osaako joku selventää? Sosiaalioikeuden kysymys.

Ensin kirjassa todetaan näin: "Euroopan unionin tuomioistuin on linjannut, että etuudet ovat samanlaisia silloin, kun niiden tarkoitus, laskemisperusteet ja myöntämisperusteet vastaavat toisiaan". (s. 40)

Mutta sitten vähentämisen erityisistä edellytyksistä: "Erityisedellytysten sisältö riippuu siitä, ovatko päällekkäiset etuudet toisiinsa nähden samanlaisia vai erilaisia. Asetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaan samanlaisina etuuksina pidetään kaikkia:
a) samalle henkilölle,
b) täyttyneiden vakuutus- tai asumiskausien perusteella laskettuja tai myönnettyjä;
c) päällekkäisiä työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläke-etuuksia." (s. 41)

Kaksi poikkeavaa määritelmää? Vai onko tuo jälkimmäinen vain ymmärrettävä puhtaasti eläke-etuuksien samanlaisuuteen liittyvänä, kun taas toinen on yleisempi...

Selittäkää please joku tota päällekkäisten etuuksien ehkäiseminen kappaletta, en oikein ymmärrä mistä siitä on kyse :(

Tulin tänne vaan ihmettelemään, että pääsykoekirjathan maksaa - mitä ihmettä?! Tietysti peruskoulun jälkeiset koulukirjat eivät mitkään ole ilmaisia, mutta mua järkyttää tämä käytäntö, että jokaisen pitää maksaa päälle 100€ materiaalista, joka ei kuitenkaan takaa pääsyä yhtään mihinkään. Tämän lisäksi ensikertalaiselle valmennuskurssi on pääsyn kannalta melkeinpä pakollinen, jos sisään aikoo päästä ensimmäisellä kerralla - nekin on ihan perkeleen kalliita. Miksi mun rahat on yliopistoille arvokkaampia kuin mun taidot ja tiedot?

Muutenkin musta tuntuu, että tää rahastushomma on suuri tabu - valmennuskursseja tyrkytetään hyvinkin laajalla hintahaarukalla , mutta siitä ei kerrota mitään, että pääsykoemateriaalistakin pitää maksaa. Tää ei olis selvinyt mulle ellen olisi hakukoneella etsiskellyt valmennuskurssien hintoja: törmäsin mainokseen pääsykoekirjoista. Yhdelläkään nettisivulla tai keskustelupalstalla ei mainittu mitään pääsykoekirjojen maksullisuudesta. Jotenkin musta tuntuu huijatulta, vaikka en vielä mistään olekaan maksanut.

Onko muilla samankaltaisia ajatuksia vai tajuanko mä vasta nyt yhteiskunnan olevan kapitalistinen?

Onko kellään tietoa tuleeko tuo verkossa luettava materiaali olemaan sellaista, jonka voisi itse tulostaa?

Tulostaminen tuottaa ongelmia täälläkin... Ei oo tehty turhan helpoksi ainakaan, saa nähdä onnistuuko ollenkaan..?

Ei voi tulostaa. Ideahan on, että maksamalla saa tulostetut aineistot. Vapaamatkustajat lukekoot näytöltä.