Voikukka jo topakkana nupulla

Hei, joutilas.kävelijä!

Onnea uudelle elämällesi, hyvä että teit tämän muutoksen, kuuntelit "sydämesi" ääntä.
Eräs lähimmäiseni oli 17 vuotta katsellut voikukkia, kunnes ymmärsi että kyseinen toiminta ei olekaan niin tosi kuin hän uskoi. Sitten hän luopui ja ryhtyi elämään normaalia elämää, jonka johdosta on nyt ihan tyytyväinen siihen mitä on. Onnea sinnulle!

Ja onhan tämä vähän kinkkinen, kun sitä ei pysty oikein loogisesti päättelemään eikä ilmaisemaan että mitä se "hetki" sitten on. Vaikka joskus sillon ymmärsin tämän asian, niin en kuitenkaan ymmärtänyt. Kiitos Pauli.. :D Se kuitenkin mahdollistanu omassa elämässä paljon asioita, joskin meni varman se 1,5v ennenkuin osasi elää tämän asian kanssa. Sitä suhtautuu asioihin vähän eri näkökantilta, voi niinsanotusti vapaasti tehdä juuri sitä mitä itse haluat ja näin. Hyödyntää tilanteen tarjoamat mahdollisuudet paremmin. Tuossa nyt jotain mitä pikasesti tuli mieleen...
Mutta ei todellakaan mikään vastuunvapautuslomake ole, pitää kuitenkin itse kantaa vastuu omista tekemisistä ja päätöksistä, kuten normaalistikkin. Kevät tulee!

Eilen näin ensimmäiset kukkivat leskenlehdet. Niilläkin oli ovelan suojaisa paikka rakennuksen suojassa. Kai ne siniset nuput tänään olivat sinivuokkojen avautumattomia kukkia, kun koleanoloinen tuulikin kävi.