Voisinko saada suosituksia perhepurreksi

Tervehdys, tällaisia kyselyitä täältä löytynee varmasti verrattain paljon, mutta olisin kiitollinen, jos saisin asiallisia vastauksia ja hyvää keskustelua aikaiseksi.

Kaipaamme siis suosituksia perheemme purjeveneeksi, nykyisen 24 jalkaisen jäädessä armotta pieneksi. Alla olisi speksejä, joiden mukaisesti haarukoimme venemalleja.

- Miehistö:ä ja tilantarve: 2 aikuista, 2 pientä lasta, 2 pientä koiraa.

- Nämä ominaisuudet on oltava tai sitten tehtävissä kohtuullisin kustannuksin:

1) tuplapunkat keulassa ja perässä (alle 180cm aikuisille riittää).
2) yksinpurjehdittavissa tarpeen vaatiessa
3) turvallinen ja mahdollisimman tilava sitloota ja kansirakenne (lasten vuoksi).
4) erillinen wc, jossa lämminvesisuihku / tai toteutettavissa muutostöin
5) purjehtii vähintään kohtuullisen hyvin (olemme tottuneet etenemään purjeilla aina, oli sitten kryssiä tai myötäistä)
6) totetuva kauppahinta max 70 teur (ok kunnossa ja purjehduskelpoisena).

Nämä ominaisuudet olisi kiva olla, mutta eivät eivät välttämättömiä kriteereitä:
1) Ruoriohjaus
2) Syväys max 1,8 - 1,9m (mahdollisuus hyödyntää luonnnonsatamia laajalti)
2) Veneen tulisi olla varusteltavissa myös avomerikelpoiseksi ja pidemmille reissuille. Ettei sitten tarvitse vaihtaa venettä, jos / kun lähtö itämerta kauemmaksi tulee. Eli merikelpoinen ja luotettava rakenne.
3 ) St-fokka

Tällä hetkellä ollut listalla ja seurannassa Jon33 ja Maestro 35. Vähän uudemmissa myös katsellut myös Bavaria Match 35/38. Näiden edellä mainittujen soveltumisesta hakemaamme kriteeristöön kuulisin mieluusti kommentteja, samoin suosituksia muista kriteereihin mahtuvista veneistä. Purjehdusominaisuudet ovat tärkeä asia, mutta perhemiehistöllä tästä voidaan tinkiä tarpeen vaatiessa. Tuollaisen Jonin/Maestron/35 Matchin saisi havaintojeni mukaan n. 40-60 teur haarukassa, jolloin jäisi vielä rahaa varustella venettä n. 20 teur:lla.

Kiitos avustanne!
Ilmoita

Em. veneistä kokemusta löytyy ainoastaan Jonista, jonka vessaan ei kyllä suihkua saa oikein millään sovitettua. Muutenhan se täyttää kriteerit hyvinkin. Keulapiikin punkkaan suhtautuisin pienellä varauksella. Jalkopää käy helposti kovin ahtaaksi. Se kannattaa koemaata puolison kanssa, sillähän sekin selviää.
Ilmoita
Kovin on erilaisia nuo venemallit, joita listasit. Maestro ja Jon ovat ovat 70-luvulla tulleita runkomalleja (Maestrohan on rungoltaan identtinen Finn 35:n kanssa), kun taas Bavaria Matchit on suunniteltu 2003/4. Ero veneiden purjehdusominaisuuksissa ja vauhdissa on kuin yö ja päivä. Bavaria Matchit ovat huomattavan paljon nopeampia, mutta vaativat myös aktiivisempaa purjehdusta, erityisesti 35.

Jon 33 ja Maestro 35 vaativat ehdottomasti genuan, jotta kulkisivat edes kohtuullisesti keskituulesta hiljemmissa tuulissa ja silläkin jäävät reilusti 35 Matchin vauhdista fokalla. Fokalla ja erityisesti itseskuuttaavalla ne ovat kyllä aika toivottomia kevyessä.

Sitten noista kriteereistäsi.
1) Matcheissä tuo täyttyy helposti, kuten melkein kaikissa moderneissa 33+ jalkaisissa.
2) Kaikki veneet ovat yksinpurjehdittavissa, lähes kaikki hyvin helpostikin. Barduunat ja suuri genua ehkä useimmiten vaikeuttavat yksinpurjehdusta, mutta eivät tee sitä mahdottomaksi. Hyvä suuntavakavuus (Match 35 erinomainen tässä) auttaa paljon, samoin tietysti hyvä ja helppokäyttöinen autopilotti.
3) Mikä mielestäsi tekee istuinkaukalosta ja kannesta turvallisen? Jotkut pelkäävät avointa perää, mutta itse pidän pelkoa täysin turhana. Pienten lasten kanssa olemme purjehtineet avoperäisillä veneillä ja ne ovat mitä loistavampia lapsille niin merellä kuin satamassa.
4) Erittäin harva käyttää suihkua veneessä, varsinkaan sisätiloissa
5) Jon ja Maestro eivät mielestäni täytä kriteeriä nykystandardeilla, mutta kyse on tietysti makuasista
6) 70 tonnia antaa jo varsin hyvän valikoiman veneitä.

Syväys 1,8-1,9 veneitä löytyy tietysti paljon, mutta mainitussa Matchissä vakiosyväys on 2 m 35:ssä ja 2,2 38:ssa. Molemmista löytyy myös matalampi versio, mutta se on varsin harvinainen ja tietysti vaikuttaa purjehdusominaisuuksiin. Molemmista on myös vielä syvempi versio (2,2 ja 2,4 m), joka on yleisempi kuin tuo matalin.

Onko tuosta Itämerta kauemmaksi reissusta joku tarkempi ajatus. Jos on oikeasti tarkoitus lähteä maailman merille eikä vain käväistä Norjassa tai Pohjanmerellä, on venekriteeri aika eri kuin lähinnä Itämerelle. Onhan tuo 35 Match merikelpoinen, rakenteeltaan tukeva ja on yksi suomalainen sillä Islannissa käynyt, mutta ehkä valinta olisi joku muu, jos tarkoitus on valtameriä enemmänkin ylitellä.

ST-fokka on mielestäni aika turha. Fokka on jo helppo ja tarjoaa kuitenkin reilusti paremman suorituskyvyn ja trimmimahdollisuudet kuin ST-fokka. ST-fokkahan on enintään 90% kun tavallinen fokka voi olla n. 105% eli n. 20% enemmän pinta-alaa. Kaikkiin veneisiin toki saa ST-fokan rakennettua.

35 Match kulkee erinomaisesti fokalla, ST-fokallakin varmasti OK. Kuten jo edellä sanoin Jon ja Maestro eivät kulje "mihinkään" fokalla, ST-fokasta puhumattakaan. 38 Match on noiden välissä. Siinähän on vakiona hieman matalampi masto kuin 35:ssä (löytyy myös muutama kpl korkeammalla hiilikuitumastolla) ja se kaipaa kyllä genuaa keveyssä kelissä.
1 VASTAUS:
ST-fokka on aivan loistava kapine etenkin saaristopurjehduksessa. Kun ison on skuutannut sopivasti, niin vendat menee pelkällä ruorin kääntämisellä.
+Lisää kommentti
Joni hyvä, samoin Maestro. Ei tarvitse palella niinkuin peräpeilittömissä veneissä. Purjeasetus niissä ihan kätevä, ei ole pakko reivata navakassa tuulessa. Näihin Joakimien pulinoihin kannattaa suhtautua varauksella.
4 VASTAUSTA:
Hei, kiitos kaikille vastanneille. Joakimin vastaus on pitkä ja varmasti myös perusteltu, on toki selvää, ettei vanhat konstruktiot pärjää moderneille, varsinkaan Matchille.

Toisaalta noissa vanhemmissa on jotenkin ”sitä jotain”, jolla viittaan erityisesti rakenteelliseen vahvuuteen, sisätilojen materiaaleihin ja työn laatuun. Esimerkiksi telakkavalmisteisiin Maestroihin verrattuna Bavaria vaikuttaa vähän karrikoiden valkoiselta muovipesuvatilta. Purjehdusominaisuudet ovat varmasti Joakimin kuvaamat,eli kevyillä keleillä nuo vanhukset ovat hankalia. Nykyinen 79- vuoden 24- jalkaiseni on varustettu 1-genoan lisäksi st- fokalla. Uudella laadukkalla purjeella st-fokalla vene kulkee hyvin jo noin 3ms tuulista ylöspäin, toki kaikki on varmasti suhteellista. Toki kevyillä keleillä myötäiseen mennessä meno on takkuista, se on totta. Reivikynnys siellä 7-8ms paikkeilla.

Bava Matchissa houkuttaa sitten nimenomaan purjehdusominaisuudet, ja toki se, että samalla budjetilla saisi ns. modernimman veneen. Joakim osaisi varmasti kertoa, miten esimerkiksi Maestron ja Jon33:n ominaisuudet suhteutuvat bavarian Cruiser-sarjan malleihin. Nimittäin kerholla olisi yksi siisti 04 vm 36ft cruiseri tarjolla (oisko ollu 1,65-1,7 köli).

Tuon pidemmän matkan ajatuksena ei ole ollut tässä vaiheessa valtamerten ylitykset tai pallonkierto, vaan lähinnä Portugali, Kanaria ja Välimeri. Sille on varmasti syynsä, että ns. valtamerivarusteltuina harvemmin tulee myyntiin / vastaan noita Bavarioita, sen sijaan vanhempia konstruktioita tulee vastaan useammin.

Mitäs muita vaihtoehtoja olisi 50 - (max) 70 teur luokassa?
Janmeri33 kirjoitti:
Hei, kiitos kaikille vastanneille. Joakimin vastaus on pitkä ja varmasti myös perusteltu, on toki selvää, ettei vanhat konstruktiot pärjää moderneille, varsinkaan Matchille.

Toisaalta noissa vanhemmissa on jotenkin ”sitä jotain”, jolla viittaan erityisesti rakenteelliseen vahvuuteen, sisätilojen materiaaleihin ja työn laatuun. Esimerkiksi telakkavalmisteisiin Maestroihin verrattuna Bavaria vaikuttaa vähän karrikoiden valkoiselta muovipesuvatilta. Purjehdusominaisuudet ovat varmasti Joakimin kuvaamat,eli kevyillä keleillä nuo vanhukset ovat hankalia. Nykyinen 79- vuoden 24- jalkaiseni on varustettu 1-genoan lisäksi st- fokalla. Uudella laadukkalla purjeella st-fokalla vene kulkee hyvin jo noin 3ms tuulista ylöspäin, toki kaikki on varmasti suhteellista. Toki kevyillä keleillä myötäiseen mennessä meno on takkuista, se on totta. Reivikynnys siellä 7-8ms paikkeilla.

Bava Matchissa houkuttaa sitten nimenomaan purjehdusominaisuudet, ja toki se, että samalla budjetilla saisi ns. modernimman veneen. Joakim osaisi varmasti kertoa, miten esimerkiksi Maestron ja Jon33:n ominaisuudet suhteutuvat bavarian Cruiser-sarjan malleihin. Nimittäin kerholla olisi yksi siisti 04 vm 36ft cruiseri tarjolla (oisko ollu 1,65-1,7 köli).

Tuon pidemmän matkan ajatuksena ei ole ollut tässä vaiheessa valtamerten ylitykset tai pallonkierto, vaan lähinnä Portugali, Kanaria ja Välimeri. Sille on varmasti syynsä, että ns. valtamerivarusteltuina harvemmin tulee myyntiin / vastaan noita Bavarioita, sen sijaan vanhempia konstruktioita tulee vastaan useammin.

Mitäs muita vaihtoehtoja olisi 50 - (max) 70 teur luokassa?
Bavaria 36 Cruiser 2000-luvun puolivälistä noin matalalla kölillä on suorituskyvyltään hyvin lähellä Maestro 35:sta, todennäköisesti hieman nopeampi. Jon 33 on pykälää hitaampi kuin Bavaria 33 Cruiser 2000-luvun puolivälistä. Onhan noilla Bavarioilla suomalaisetkin maailman merillä purjehtineet.
Miten avoin peräpeili ja palelu liittyvät toisiinsa? Mahtaako olla kokemusta avoimella peräpeilillä varustetuista veneistä?
Janmeri33 kirjoitti:
Hei, kiitos kaikille vastanneille. Joakimin vastaus on pitkä ja varmasti myös perusteltu, on toki selvää, ettei vanhat konstruktiot pärjää moderneille, varsinkaan Matchille.

Toisaalta noissa vanhemmissa on jotenkin ”sitä jotain”, jolla viittaan erityisesti rakenteelliseen vahvuuteen, sisätilojen materiaaleihin ja työn laatuun. Esimerkiksi telakkavalmisteisiin Maestroihin verrattuna Bavaria vaikuttaa vähän karrikoiden valkoiselta muovipesuvatilta. Purjehdusominaisuudet ovat varmasti Joakimin kuvaamat,eli kevyillä keleillä nuo vanhukset ovat hankalia. Nykyinen 79- vuoden 24- jalkaiseni on varustettu 1-genoan lisäksi st- fokalla. Uudella laadukkalla purjeella st-fokalla vene kulkee hyvin jo noin 3ms tuulista ylöspäin, toki kaikki on varmasti suhteellista. Toki kevyillä keleillä myötäiseen mennessä meno on takkuista, se on totta. Reivikynnys siellä 7-8ms paikkeilla.

Bava Matchissa houkuttaa sitten nimenomaan purjehdusominaisuudet, ja toki se, että samalla budjetilla saisi ns. modernimman veneen. Joakim osaisi varmasti kertoa, miten esimerkiksi Maestron ja Jon33:n ominaisuudet suhteutuvat bavarian Cruiser-sarjan malleihin. Nimittäin kerholla olisi yksi siisti 04 vm 36ft cruiseri tarjolla (oisko ollu 1,65-1,7 köli).

Tuon pidemmän matkan ajatuksena ei ole ollut tässä vaiheessa valtamerten ylitykset tai pallonkierto, vaan lähinnä Portugali, Kanaria ja Välimeri. Sille on varmasti syynsä, että ns. valtamerivarusteltuina harvemmin tulee myyntiin / vastaan noita Bavarioita, sen sijaan vanhempia konstruktioita tulee vastaan useammin.

Mitäs muita vaihtoehtoja olisi 50 - (max) 70 teur luokassa?
Targat 96 ja 101 ovat vanhoja, mutta todella kauniita ja lujia veneitä.
+Lisää kommentti
Purjehdusmatkalla on nim om veneen kodikkuus ja kodinomaisuus tärkeä. Paikka jossa viihtyy. Valkea sardiinipurkki on toisten mieleen kovastikin. Toisille se muodostaa assosiaation valkeasta ikkunattomasta huoneesta. Itselle syntyy vastenmielinen mielikuva lähinnä halvimmista mahdollisista materiaaleist kyhättyä sarjatuotantokodista.

Meitä ononneksi moneksi
Ilmoita
No makunsa kullakin, mutta kokoan tähän vähän listaani:
1) Maestro 35 (hyvää: iso takahytti, merikelpoisuus, laadukas sisätilarakentaminen. Huonoa: kevyen kelin purjehdusominaisuudet)
2) Jon33 (hyvää: merikelpoinen, laadukas työnjälki. Huonoa: Takahytti/hytit ei ovellisia / erillisiä, verrattain ahdas sisältä, kevyen kelin purjehdusominaisuudet)
3) Bava Match 35 (hyvää: purjehdusominaisuudet, modernit tilat. Huonoa: ei kodikas, sisätilojen rakenteet / laatu / kestävyys).

Näiden lisäksi kaipailisin kommentteja kokemuksiinne ja ekan viestini kriteereihin peilaten seuraavista:
1) Finnfulf 34 ja 36 (esim. https://www.blueocean.fi/valitys/p1647/Finngulf_36.php)
2) Sweden Yachts 34/36
2) Hanse 320 / 325

Mitä muita kriteeristöön sopivia voisit mahdollisesti suositella / lisättävån listalle?
2 VASTAUSTA:
Onkahan sinulla jokin oikeakin peruste noihin listaamiisi hyviin ja huonoihin puoliin, lähinnä merikelpoisuuden ja laadun osalta? Jon 33 on varmasti vankkaa tekoa. Selvästi pienempi kuin kaksi muuta, kerrosrakennetta ja silti painaa lähes tonnin enemmän (punnittu paino 6700 kg Vene-lehdessä). Maestro on ollut perusratkaisuna umpilaminaattia ja lisähinnasta kerrosrakennetta. Kooltaan aika lähellä Matchiä, köli 200 kg painavampi kuin alkuvuosien 35 Matcheissä. Punnittu paino Maestrolla muutaman kymmenen kiloa vähemmän kuin Bavarialla (5806 kg vs. 5880 kg). Runko siis selvästi kevyempi Maestrossa, vaikka on umpilaminaattia (en ole 100% varma testiveneestä). Miksi siis uskot Maestron olevan rakenteeltaan ja merikelpoisuudeltaan paremman?

Matchistä tuli MKII versio kaudelle 2005. Siinä on n. 200 kg painavampi köli L-bulbilla ja samalla veneen paino kasvoi enemmän kuin pelkkä kölistä tuleva ero syystä tai toisesta.

Maestrossa toki sisustus on perinteinen ja kaunis. Mutta onko se kestävämpi tai edes yhtä kestävä? Maku on katsojan silmissä. Tyttäreni mielestä Bavariassa on aivan liikaa puuta ja hänen mielestä puuosat voisi maalata valkoiseksi.

FG 34:n jättäisin pois. IOR-runko, joka poikkeaa reilusti muista FG-malleista. 36 on hieno vene, mutta myös jo vanhanaikainen. Selvästi paremmin purjehtiva kuin Maestro. Tuota on 19/20 ja 7/8 takiloilla. Itse en miettynyt hetkeäkään tuon ja Mathcin välillä. Olivat silloin samanhintaisia.

Hanse 320 on pieni ja melko huonosti purjehtiva vene. Hyvin vastaava kuin saman kokoluokan Bavaria, Jeanneau (ei Sun Fast) ja Beneteau (ei First).

Onhan valikoimaa vaikka millä mitalla. FG 33 (Kamu) voisi saada 70 tonnilla alkupään veneitä. Dehler 34 DD, Dufour 34, First 36.7, X-332, Elan 333, jne.
Joakim1 kirjoitti:
Onkahan sinulla jokin oikeakin peruste noihin listaamiisi hyviin ja huonoihin puoliin, lähinnä merikelpoisuuden ja laadun osalta? Jon 33 on varmasti vankkaa tekoa. Selvästi pienempi kuin kaksi muuta, kerrosrakennetta ja silti painaa lähes tonnin enemmän (punnittu paino 6700 kg Vene-lehdessä). Maestro on ollut perusratkaisuna umpilaminaattia ja lisähinnasta kerrosrakennetta. Kooltaan aika lähellä Matchiä, köli 200 kg painavampi kuin alkuvuosien 35 Matcheissä. Punnittu paino Maestrolla muutaman kymmenen kiloa vähemmän kuin Bavarialla (5806 kg vs. 5880 kg). Runko siis selvästi kevyempi Maestrossa, vaikka on umpilaminaattia (en ole 100% varma testiveneestä). Miksi siis uskot Maestron olevan rakenteeltaan ja merikelpoisuudeltaan paremman?

Matchistä tuli MKII versio kaudelle 2005. Siinä on n. 200 kg painavampi köli L-bulbilla ja samalla veneen paino kasvoi enemmän kuin pelkkä kölistä tuleva ero syystä tai toisesta.

Maestrossa toki sisustus on perinteinen ja kaunis. Mutta onko se kestävämpi tai edes yhtä kestävä? Maku on katsojan silmissä. Tyttäreni mielestä Bavariassa on aivan liikaa puuta ja hänen mielestä puuosat voisi maalata valkoiseksi.

FG 34:n jättäisin pois. IOR-runko, joka poikkeaa reilusti muista FG-malleista. 36 on hieno vene, mutta myös jo vanhanaikainen. Selvästi paremmin purjehtiva kuin Maestro. Tuota on 19/20 ja 7/8 takiloilla. Itse en miettynyt hetkeäkään tuon ja Mathcin välillä. Olivat silloin samanhintaisia.

Hanse 320 on pieni ja melko huonosti purjehtiva vene. Hyvin vastaava kuin saman kokoluokan Bavaria, Jeanneau (ei Sun Fast) ja Beneteau (ei First).

Onhan valikoimaa vaikka millä mitalla. FG 33 (Kamu) voisi saada 70 tonnilla alkupään veneitä. Dehler 34 DD, Dufour 34, First 36.7, X-332, Elan 333, jne.
Tämä oli keskimääräistä parmepi trolli bavria vs laatuvene väittelyn aikaansaamiseksi.
+Lisää kommentti
Kiitos Joakim! Arvokasta tietoa. Olet oikeassa, että merikelpoisuusarvioni perustui joissain määrin olettamuksiin, mihin ei pitäisi tietenkään sortua. Eli mielikuvani Maestron paremmuudesta suhteessa Matchiin on ainakin lukujen perusteella mielikuvitusta :).

Ymmärsinkö muuten oikein, että sinulla on juuri match35?
Ilmoita
Meillä Maestron osto tyssäsi miehistön mittoihin, eli yli 180 senttinen ei löytänyt seisomakorkeutta eikä punkkien pituutta itselleen. Kun tuo ei ole teille ongelma, niin onhan Maestro ihan hieno vene, erityisesti "captain/owner cabin" eli peräkajuutta jossa kunnon häävuode :) ja ihan vankan oloinen vene. Peräkajuutan vuoksi sitloota on ylhäällä tai ainakin välikansi, ja melkoiset raput. Rattiohjaus kait kaikissa.
Omegaan nyt tietystikin rakastuneena pitää häntä kehua:
- mahtava sitloota, suojainen ja tilava (pitkä!)
- sekä pinna että ruoriveneitä. Pinna parempi, kevyt kaikilla halsseilla kovassakin tuulessa ja pystyyn käännettynä pois jaloista satamassa
- st-fokka ja riittävästi purjealaa (64 m2 iso+st-fokka/5,2tn) joten cruisaillessa ei genuaa kaipaa
- lyijyköli 1,75 m
- peräkajuutat paljon ahtaampia kuin Maestrossa, mutta niitä on kaksi (p
- seisomakorkeus salongissa ainakin 5 cm enemmän kuin Maestrossa, kaikki punkat parimetrisiä
- nopeampi kuin Maestro
- valtameriveneeksi ehken kuitenkin mieluummin toppirikinen Maestro kuin Omega, saaristossa Omega ylivoimainen
- ohjautuvuus pakilla on surkea, satamamanööverit vaativat kärsivällisyyttä ennen taidon lisääntymistä
Kuten todettua niin onhan niitä monia muitakin kriteerit täyttäviä, vanhempien kohdalla yksilöerot samassa venetyypissäkin ovat merkittäviä. Hinnan määrittely oikealle tasolle ei onnistu kaikilta myyjiltä, mutta neuvotelkaa tai tehkää tarjous jos on muuten lupaava kohde. Onnea venehankintaan, kyllä "se oikea" lopulta löytyy!
Ilmoita
Vihdoinkin kysyjä joka kertoo mitä on etsimässä! Tällaiseen kysymykseen joku voi vastatakin jotain järkevää!
Ilmoita
Alkuperäisen kysyjän lista oli hyvä. Jäin vain miettimään vaatimusta, että veneen pitää olla hyvä purjehdusominaisuuksiltaan. Mitä sillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan? Toiselle hyvyys merkitsee sporttista vauhtia mukavuuden kustannuksella. Toiselle taas hyviä aallokko-ominaisuuksia ja tuulen kestävyyttä.

Itse olen tottunut seilaamaan Jonin- tyyppisillä loppujäykillä veneillä. Uudemmat konstruktiot kulkevat kyllä hyvin, mutta ovat jotenkin hermostuttavia: paukuttavat aallokossa ja tempoilevat. Vaativat myös aktiivista purjeiden kanssa pelaamista, etteivät broachaa. Veneenostajan on hyvä päättää, mitä eniten arvostaa.
Ilmoita
Terve, purjehduskokemus kun rajoittuu Laseriin ja nykyiseen loppujäykkään ja toppirikiseen 24 jalkaiseen, niin ominaisuuksia on hiukan vaikea analysoida tarkemmin. Nykyisellä veneellä ollaan nautittu eniten kovemman kelin kryssistä, siinä on jotenkin sitä tekemisen meininiä. Eli jos ”vanhalta” minulta kysyttäisiin, niin ominaisuuksiin kuuluisi juuri hyvä ja tasainen kulku kovassa kelissä ja isommassa aallokossa. Sitten jos kysytään ”nykyminältä”, joka on myös kahden pikkulapsen isä, niin ehkä se arvostus kääntynee enemmän kevyen kelin ominaisuuksien korostumiseen. Ehkä sitä harvemmin tulee perhemieshistöllä tungettua yli 10-12 ms keleihin, ellei sellaisiin sitten tahtomattaan päätyne. Laserilla purjehtineena pidän kyllä aktiivisesta purjehduksesta, eli ehkä sitä joutuu myöntämään, että hakemani ominaisuudet taitavat kallistua tuonne B 35 Matchin suuntaan.

Täydennetty lista:
- Jon33 (karsiutumassa pois ehkä hiukkasen pienenä)
- Maestro35
- Bavaria 35 Match
- Fg 33 ja 36
- Arcona 36
- Omega 36 (tälle miinusta takahyttiratkaisusta ja saalinkien ja vannasputken mahdollista ”haasteista”.
- Sirena 38 (tälle miinusta barduunoista)
2 VASTAUSTA:
Ja se vielä jäi sanomatta, että First 36,7 ois erittäin kova, ja kun vielä saisi kahdella takahytillä niin avot! Mutta sitten innostus lopahti tuohon 2,2m standard keeliin, joka kyllä rajoittaa liikaa täällä kotivesillä. Voisi olla kotisatamassakin pohjassa :).
Huomaa, että myös Maestro 35:ssa on ollut barduunoita. Tuossa on ollut sekä osa- että toppitakiloita ja molemmissa on ollut barduunat, mutta ainakaan kaikissa ne eivät ole pakolliset. Sirenankin barduunat taitaa olla "lisävaruste". Noita oli myös FG 36:ssa, Infernoissa jne. aikanaan paljon, mutta nykyään vähemmän.

Ainakin 90-luvun alkupuolella Maestrossa oli vakiona rautaköli. Itse ainakin arvostan paljon lyijyköliä, joka taitaa olla vakiona kaikissa muissa listasi veneissä. Ei ruostu ja joustaa karilleajossa.

Kaksi takahyttiä (esim. 36.7) tai Maestron koko levyinen takahytti on aina kompromissi, joka sinun pitää punnita. Koko leveyden hyväksikäyttö tarkoittaa sitä, että tuossa kokoluokassa ei enää ole kovinkaan kummoisia ulkosäilytystiloja. Itse ainakin olen nauttinut polkupyöristä ja kumiveneestä lomareissulla. On myös mukava, että spinnu jne. mahtuu ulkosäilytystiloihin eikä tarvitse tunkea sisälle. Kahdesta hytistä aiheutuu myös ongelmia vessalle tai pentterille.

Maestron tapauksessa hyttiratkaisu myös "pilaa" istuinkaukalon eli siitä tulee lokeroinen ja etuosa on korkealla ilman "selkänojia" suojana.

Omega 36:sta löytyy erilaisia takakajuuttaversioita.

Bavaria 35 Match ja FG 36 ovat varsin selvästi loppujäykkiä (kapea vesilinja). Myös FG 33 viihtyy hyvin reippaassa kryssissä, mutta lähtee käsistä paljon herkemmin kuin nuo kaksi. 35 Match on poikkeuksellisen vaikea saada broachaamaan, mutta kovalla kryssillä se on kyllä herkkä trimmille. Meni 1,5 kautta ennen kuin kovalle kryssille löytyi oikea trimmi (piti muuttaa mastotrimmiä, mastonjalan paikka ja välivantit), mutta sen jälkeen on vauhti ollut oikein hyvä ja meno rauhallista. Saaristossa reivaus tulee tarpeen vasta jossain 12 m/s paikkeilla, avomerellä ehkä 10 m/s. Ei se meno rauhatonta alussakaan ollut, mutta vauhti oli umpisurkea yli 10 m/s tuulessa, siis sellaista Jon 33/Maestro 35 tasoa, ja reivausraja paljon nykyistä alempana.

First 36.7:sta on myös 1.8 m köliversion, joka on melko harvinainen. Ainakin yksi sellainen on ollut Suomessa.

36.7 on erinomainen vene purjehduksellisesti. Matchiin verrattuna se kaipaa ehdottomasti genuaa kevyessä ja on lenssillä aika hidas. Kevyessä kelissä Match pysyy fokalla genualla purjehtivan 36.7:n vauhdissa kryssillä ja sivutuulessa, lenssillä menee ohi. Kovemmalla kryssillä 36.7 on nopeampi, mutta jää lenssillä. Itse en ainakaan kelpuuttaisi 36.7:aa ST-fokalla kevyeen keliin. 36.7 on selvästi alkujäykkä vene. Matchiin taas ei ole mitään järkeä hankkia genuaa lainkaan.
+Lisää kommentti
Jo kuudetta kesää koitan totutella ruoriin ja kaipaan pinnaohjausta. Isommissa veneissä ruoriohjaus on ihan selvä juttu mutta nykyään se ympätään pieniinkin. Muotia?
Ilmoita
Arvoisa Joakim. Voit katsoa juuri nettiveneeseen myyntiin tulleen Bavaria Match 35 veneilmoituksen toista kuvaa, niin varmaankin havaitset, että peräpeillittämän veneen ajaja seisoo varsin kauniina kesäpäivänä ratin takana pukeutuneena talviolosuhteisiin. Olen itse keikkunut usein kylmien tuulien vallitessa aivan erilaiseen tarpeeseen suunnitellun Targapurteni syvän istuinkaukalon penkillä vähemmällä vaatetuksella, kokien samalla turvallisuudentunnetta, jota en pystyisi aistimaan ylistämässäsi venetyypissä.
2 VASTAUSTA:
Omaat kyllä erityisiä kykyjä, mikäli pystyt kuvan perusteella sanomaan ilman ja meren lämpötilan. Tänään oli aurinkoinen päivä, mutta voin vakuuttaa, etää päälläni olisi ollut kaikki mahdolliset vaatteet, mikäli olisin ollut merellä.
Ja miten tämä liittyi avoimeen perään? Onko mielestäsi vaikkapa Maestro 35 ohjaaja jotenkin paremmin suojassa tuulelta? Varmasti Nauticatin sisäohjaamossa tarkenee parhaiten, mutta miten se liittyy siihen onko perä avoin vai suljettu?

Kylmällä säällä voi laittaa autopilotin ohjaamaan ja mennä sprayhoodin suojaan. Tai sitten hankkia pappateltan.

Matchissä varustukseen kuuluu penkki sekä tietysti kaidevaijerit, jotka estävät putoamisen. Itse tosin olen säilyttänyt penkkiä varastossa, koska en milloinkaan sillä istunut ja se on tiellä perä edellä rantautuessa tai perästä uimaan mennessä, joissa molemissa avoin perä on loistava.
+Lisää kommentti
Kiitos kehuista, kykyjä on, varsinkin kuvien tulkintaan. Taustalla näkyvän moottoriveneen kujettajan kevyen asustuksen perusteella eletään keskikesää. Veden lämpötilaksi arvioin 18 astetta Celsiusta. Tulkitsen asian aaltojen heijastuksista. Ilman lämpötilaksi arvioin 20 astetta Celsiusta, jonka hahmotan rannan puiden lehtien väristä. Mitä muuten ajattelet purjehdusasuista? Mitä tuotemerkkiä suosit. Onko jokin merkki suunniteltu nimenomaan peräpeilittömiä veneitä varten? Ite käytän viileällä ilmalla moottoripyöräijilöille suunniteltuja nahka-asuja ja sateella istuskelen tyytyväisenä Targani pressun alla pikkusikareita poltellen. Ei tarvitse kastua tai palella, kuten peräpeilittömissä veneissä.
Ilmoita
Nono, nyt lähtee vähän sivuraiteelle. Varmasti on niin, että joku poteronmallinen sitloota (rassyt, targat jne) on joissain määrin suojaisampi keliltä, kuin perästä avoin malli. Mutta ei nyt ole tässä se ratkaiseva tekijä, ja erokin on varmasti lähes olematon. M

Mutta sitten yksi asia, joka on sinänsä aika vähäpätöinen, mutta unohtui minulta tuolta ”kiva olisi olla” - kriteereistä: nimittäin toimiva avotilan pöytäratkaisu. Ei tarvitsisi olla kiinteä, mutta joku hyvä tsydeemi olisi olla. Nykyisessä 24- jalkaisessa on irtojalalla tuettava ja peräpeilin yläreunasta kiinnitettävä pöytä, jonkä ääreen mahtuu kuitenkin tässäkin kiulussa 4 ihmistä.

Mitäs tälllaiseen pöytäasiaan arvon keskustelijat tuumaa? Löytyykö esim. matchista avotilan pöytä säilytystilasta?
1 VASTAUS:
Ei ole meillä avotilan pöytää, mutta sisarveneissä noita on näkynyt. Pöytälevy mahtuu hyvin helposti avotilan säilytyslokeroon, joka on todella suuri. Ainoa rajoite on lokeron aukon koko. Pakattu kumivene ja taittopyörä menee juuri ja juuri aukosta läpi. Pöydän saa kaikkiin veneisiin, joissa on edes kohtuullisen tilava istuinkaukalo. Matchissä mahtuu makaamaan penkeillä ratin ja laipion välissä, joten tuohon tietysti mahtuu helposti. Dehler 34 SV:ssä on ollut lisävarusteena istuinkaukalon pohjasta nouseva pöytä. Ehkä sellaisia on joissain muissakin, mutta tuo ei kyllä mene 70 tonnin budjettiin.
+Lisää kommentti
hyvännäköinen paatti toi match, osta se!
4 VASTAUSTA:
Ostaisin heti, jos omasta kiulusta pääsisi eroon. Olemme ajoittaneet hankinnan vasta ensi syksyyn / talveen, mutta kieltämättä tuo Matchi pakottaa harkitsemaan vielä asiaa.

Kiinnostaisiko ketään tai kenenkään tuttua 79- vuoden ruotsalainen 24- jalkainen, jossa on: uusi moottori (Tohatsu SailDrive 6hp, käyttötunnit 2h) ja uusi moottoriteline, uudet purjeet (iso vuodelta 15 ja st-fokka uusi / käyttämätön North Sails, lisäksi ok-kuntoinen 1-genoa) sekä uusi elektroniikka (Nexus Nx langaton tuulimittari, loki, ja kaiku). Juokseva riki dyneemaa ja maston sisukalut, pylpyrät uusittu samalla (2016). Pohja laitettu kaksi vuotta sitten perusteellisesti. Huolella pidetty. Hp noin 7 teur.
7 tonnilla saa jo Sunwind 27:aa ym. ihan eri mukavuusalueen paattia sisäkoneineen jne. Laita purrelle asiallinen hinta niin kyllä se näin keväälle menee kaupaksi ihan varmasti.
Mikä olisi asiallinen hinta? Ei näissä tiliä tee, mutta kone maksoi 1300e, uudet purjeet 2,5 teur, elektroniikka asennuksineen 1500e, uusi moottoriteline 500e töineen. En ole laskenut itse veneelle siis hintaa lainkaan, mut elättelin toiveita, että joku olisi arvostanut ”näin täysipainoisesti” laitettua venettä sen verran, että vähän olisi saanut investointia takaspäin. Jos olisin nyt hankkimassa itse ensivenettä, niin ostaisin hyvin ylläpidetyn ja varustellun ennemmin kuin projektin (jonka siis tein, kuten varmaan huomaatte). :)
Janmeri33 kirjoitti:
Mikä olisi asiallinen hinta? Ei näissä tiliä tee, mutta kone maksoi 1300e, uudet purjeet 2,5 teur, elektroniikka asennuksineen 1500e, uusi moottoriteline 500e töineen. En ole laskenut itse veneelle siis hintaa lainkaan, mut elättelin toiveita, että joku olisi arvostanut ”näin täysipainoisesti” laitettua venettä sen verran, että vähän olisi saanut investointia takaspäin. Jos olisin nyt hankkimassa itse ensivenettä, niin ostaisin hyvin ylläpidetyn ja varustellun ennemmin kuin projektin (jonka siis tein, kuten varmaan huomaatte). :)
Katso hintoja Nettiveneestä tms. Et ole kertonut mikä vene on kyseessä, mutta -79 24-jalkainen perämoottorilla ei oikein kuulosta 7 tonnin arvoiselta, vaikka rahaa kunnostukseen olisi mennyt 20 tonnia. Avance 24 on perinteisesti ollut kutakuinkin kallein 24-jalkainen ikäluokassaan. Noistakin on runsas tarjonta selvästi halvemmalla, erityisesti perämoottorimalleista.

Ostajalle on tietysti hienoa löytää yksilö, josta on pidetty huolta. Myyjälle taas veneeseen sijoitetut rahat menevät melkein kokonaan hukkaan ellei sitten onnistu tekemään halvalla ostetutusta hylkiöstä pienellä rahalla kelvollista.
+Lisää kommentti
Kommentteja muutamaan Omega kommenttiin:
- rakenteelliset haasteet jotka mainittiin, vannasputki ja vantit. Näiden lisäksi kölituentakin on aiheuttanut kritiikkiä. On otettava huomioon että kyse on 26 - 33 vuotta vanhoista veneistä, joissa rakenteelliset ongelmat ovat ilmenneet jo ajat sitten. Jos näitä ei ole korjattu, se näkyy.
- layoutteja on tosiaan erilaisia: kaksi yhtä leveää takakajuuttaa tai styyrpuurissa kapeampi ja paapurissa leveämpi, sen lisäksi wc voi olla keskiveneessä ja karttapöytä takakajuutan ja wc:n välissä tai päinvastoin. Meillä on erilevyiset kajuutat ja kapeampaan kulku wc:n kautta. Tilanteeseemme sopii tuo "lastenkamari" tai jos joku seilaa pienemmällä porukalla (esim. 2 aikuista ja 2 lasta) niin kapeampi kajuutta voi toimia säilytystilana, isona säilytystilana, johon on myös luukku sitlootasta
- paljon kajuuttoja - vähän ulkosäilytystilaa. Tämä on tosi. Perässä oleva säilytystila on suuri, mutta vain syvyyssuuntaan eli ei kovin kätevä. Hanskalokeroita ei ole penkin selkänojissa, pitää kehitellä purjekangaspussukoita ripustettavaksi mantookeihin tai jalkatilaan.
- pinnaveneessä on aina tilaa isolle sitlootan pöydälle :) Kulussahan pöytää ei käytetä, eihän? Lagun toimii jos veneessä ei ole omaa systeemiä sen pystyttämiseen.
- avoin perä tai ei, yhdentekevää kunhan on hyvä uimataso. Sivukansilla Omegassakin istuskellaan ainakin kryssillä ja ainakin pinnailija. Purjeveneen sitloota on tuulinen paikka, moottoripurret ovat sitten erikseen.
- Omegassa on myös barduunat. Ilmeisesti niitä ei välttämättä tarvitse käyttää (osatakila jossa taaksepäin saalingit)
- Sirena 38 oli vahvasti vaihtoehtona veneenhankinnassa, ei vaan löytynyt sopivaa yksilöä sopivalla hinnalla. Siinä on mainio lastenkammari peräkajuutta jonne kulku onnistuu lapsilta hyvin myös sisäkautta.
Ilmoita
Kuten edellä on todettu, Jon 33:n ja Match 35:n väliin mahtuu tuolla budjetilla suuri määrä muitakin veneitä (esim. X, Dehler) . Purjehdusominaisuuksiin vaikuttaa rungon lisäksi (tai runkoa enemmän) kölin syvyys, takilan trimmattavuus, heloitus ja purjeet. Ratin tulee olla niin suuri, että venettä pystyy ohjaamaan laidalta, josta näkee myös keulapurjeen vistauslangat. Vältä ns. matalan kölin versioita ja levangittoma veneitä. Itse pysyisin moderneimmissa veneissä 33-35 -jalan kokoluokassa, ja vanhemmissa (80- ja 90-luvun veneet) n. 36 jalassa (esim. FG36, Arcona 36). Tuohon kokoluokkaan mahtuu jo kunnon keula- ja peräkajuutat, WC suihkulla ja meripunkiksi muutattavat pitkät salongin sohvat. Suuremmissa veneissä ylläpitokustannukset ja -vaiva kasvaa, etkä saa juuri mitään lisää.

Oma vene on avoperäinen, ja se on ollut lasten kanssa mainio. Uimaan meneminen ja kumiveneeseen nouseminen on helppoa ja turvallista. Isommassakin veneessä avoperä tuo meren positiivisessa mielessä hieman "lähemmäs". Kunnon kaide estää putoamiset siinä missä umpiperäisessäkin, voihan niissäkin kaatua peräpenkin yli.
2 VASTAUSTA:
Eikös avoperä helpota melko oleellisesti kusella käyntiä? En ole sellaisella seilannut, mutta viistot ja suljetut perät sotkeutuvat väkisin kusitippoihin, kun asento on väkisinkin aika hankala kusemisen kannalta. Yhdessä veneessä oli tutkamasto, josta oli mukava ottaa tukea kusella käydessä. Tuulen puoleisella halssilla se ei tietenkään toiminut sekään. Avoperäisessä voisi periaatteessa kusta lorauttaa myös suoraan sitloodan lattialle ja huuhtaista sitten sankolla puhtaaksi.
Vielä parempi siihen on perinteinen oikeinpäin viisto, eli toisinpäin viisto perä.
+Lisää kommentti
Eikö alkup kysyjän kannattaisi hankkia suoraan Bavan 38 tai 42 match jos vaan rahat riitää?! Huomaisi edes jonkinlaista eroa nykyiseen 24 jalkaiseen loppujäykkään raaseriinsa, ja perhekin nauttisi..
Ilmoita
Tuossa edellä on paljon hyviä ja valideja näkökantoja monellakin kirjoittajalla joten mitäpä noita toistamaan. Kysyjä on myös osannut hienosti yksilöidä mitä tavoittelee.

Purjehdusten rajoittuessa itämerelle alle 10 m/s tuuliin, niin melkeinpä mikä vaan ehdotetuista on OK kysymys on lähinnä mieltymyksistä. Pidemmälle mentäessä tai tuulen nopeuden kasvaessa nopeasti - arvoonsa nousee toiset kriterit - ainahan purkkarilla ei tuulia pääse karkuun esimerkiksi avomeriylityksissä, mitkä turvallisuusnäkökulmat omissa valinnoissani ovat suurella painoarvolla, mitä tässä keskustelussa ei ole vielä juurikaan ruodittu. No Joakim viittasi tähän omassa osiossaan valtamerille suunnitelluista veneistä - karkeasti muotoillen - turvallisia mutta hitaita.

Hankkiakko siis hidas ja turvallinen vai nopea ja arka särkymään vaativissa olosuhteissa - no hieman provosoivaa myönnän. Entäpä jos löytäisikin nopeahkon jossa turvallisuusdimensio olisi otettu jo valmiiksi huomioon tai näitä ominaisuuksia voisi tarvittaessa pienin muutoksin lisätä ?

Tämmöisiä hyviä aihioita noista aiemmin listatuista ovat mielestäni nuo hieman iäkkäämmät Maestrot ja FG, joissa rakenteiden ja helotuksen perusmitoitus on sellainen, jottei kamat mene rikki käyttökelvottomaan kuntoon vaikka kippari töppäilisi raskaastikkin tai jos olosuhteet ovat erityisen vaativat ja kippari joutuu tietoisesti valitsemaan huonoista vaihtroehdoista sen vähiten huonon ymmärtäen, jotta jotain menee rikki mutta ihmiset selviävät.

Oma suosikkini olisi tämmöisetä kompromissistä Maestro 38, joskaan se ei ole aivan sitä mitä kysyjä hakee. - Mutta noin referenssinä pohdittavaksi. FG 36 - 80 luvun lopun - 90 luvun runkomallisen Kamun suunnittelema - on myös hyvä kunhan siihen on uusittu moderni evä-tyyppinen riittävän syvä peräsin, mikä ottaa hallintaan veneelle tyypillisen Broatchi herkkyyden puuskaisessa navakassa laitavastaisessa.
Turvallisessa veneessä ei sovi olla plaaniperää vaan klassinen suippoperä perhepurjehduksessa kas kun esimerkiksi veneen mittaisen aallonkorkeuden sattuessa kohdalle aaltojen suuntaan mentäessä plaaniperäisellä ajettaessa täytyy ohjauksen ja purjeiden säädön mennä tosiaan nappiin jottei vene lennähdä sekunneissa poikittain.

Muita huomioitavia kritereitä on mielestäni esimerkiksi sitlooran leveys siten, että sivupenkeillä tai partaalla istujille löytyy hyvä jalkatuki mitä käytettäessä ei tarvitse koko ajan ponnistella ja että istuinpaikalta pääsee tarvittaessa nopeastikkin liikkeelle riippumatta veneen kallistuskulmasta. Jos sitloora on umpinainen, tulee sen mitoitus olla sellainen, että milkäli allas täyttyy vedellä, se ei kaada tai upota venettä, eikä esimerkiksi ruffin luukku painu veden voimasta sisään. Takilan ja purjeiden säätö nostoineen ja laskuineen pitäisi onnistua mieluiten kannelle menemättä. Koko vene sisältä ja ulkoa kalustettu siten, että käsikahvoja on sen verran tiuhaan, että liikkuipa minkä kokoinen henkilö veneessä missä vaan, hänen on mahdollista saada joka paikassa tukeva kahden käden ote riippumatta veneen kallistuskulmasta ja kahvojen ja tukipisteiden kiinnitys ja mitoitus siten, että ne kestävät 100 kiloisen purjehtijan roikkumisen. Ja tietysti pisteenä II:n päälle missään kalusteissa mihin purjehtija voi kroppansa iskeä, ei saisi olla teräviä kulmia... jne...
3 VASTAUSTA:
"Turvallisessa veneessä ei sovi olla plaaniperää vaan klassinen suippoperä perhepurjehduksessa kas kun esimerkiksi veneen mittaisen aallonkorkeuden sattuessa kohdalle aaltojen suuntaan mentäessä plaaniperäisellä ajettaessa täytyy ohjauksen ja purjeiden säädön mennä tosiaan nappiin jottei vene lennähdä sekunneissa poikittain"

Tarkoitatko, että vanhalla suippoperällä on helpompi ajaa isossa aallokossa ja kovassa myötätuulessa kuin modernimmalla leveäperäisellä veneellä ?
Mitenhänon kirjoitti:
"Turvallisessa veneessä ei sovi olla plaaniperää vaan klassinen suippoperä perhepurjehduksessa kas kun esimerkiksi veneen mittaisen aallonkorkeuden sattuessa kohdalle aaltojen suuntaan mentäessä plaaniperäisellä ajettaessa täytyy ohjauksen ja purjeiden säädön mennä tosiaan nappiin jottei vene lennähdä sekunneissa poikittain"

Tarkoitatko, että vanhalla suippoperällä on helpompi ajaa isossa aallokossa ja kovassa myötätuulessa kuin modernimmalla leveäperäisellä veneellä ?
Juurikin noin.... Molemmillahan se onnistuu joskin plaaniperäinen vaatii ammattitaitoa ja herpaantumatonta tarkkaavaisuutta . Klassinen suippoperä, missä tarkoitan esimerkiksi sellaista, mikä on hieman vanhemmissa FG:ssä, Maestrossa ja suuressa joukossa länsinaapurin tekemiä laatuveneitä - en siis sellaista kun esimerkiksi klassikkoluokkien puuveneissä näin tarkennuksena.
Mieltymyksiä on toki monia jotka eivät ole ristiriidassa keskenään kun ovat mieltymyksiä.

Omissa painotuksissani valitsen mieluiten kohtuullisen mukavasti purjehtivia veneitä, millä ei jää jalkoihin mutta voin tinkiä kyllä viimeisistä solmun kymmenyksistä jos saan sillä lisää turvallisuutta ääritilanteiden varalle esimerkiksi yksinpurjehdusta silmälläpitäen - eihän plaaniperäinenkään nyt plaanaa läheskään kaikissa olosuhteissa ja huippuvauhti on hetkittäistä vaikkakin huisin kivaa...

Aika monen mielestähän plaaniperäiset tai silitysrautaprofiilia edustavien veneiden maaginen plussa on 2-takakajuuttaa - olkoon niin jos tuota haluaa painottaa - itselläni kuitenkin painottuu turvallisuus. Leveästä perästä tuleekin sitten pohdittavaa mm. veneen herkkyydestä ja trimmistä, sitlooran turvallisesta koosta, kulkemisesta veneessä jne..
TurunTaautiako kirjoitti:
Juurikin noin.... Molemmillahan se onnistuu joskin plaaniperäinen vaatii ammattitaitoa ja herpaantumatonta tarkkaavaisuutta . Klassinen suippoperä, missä tarkoitan esimerkiksi sellaista, mikä on hieman vanhemmissa FG:ssä, Maestrossa ja suuressa joukossa länsinaapurin tekemiä laatuveneitä - en siis sellaista kun esimerkiksi klassikkoluokkien puuveneissä näin tarkennuksena.
Mieltymyksiä on toki monia jotka eivät ole ristiriidassa keskenään kun ovat mieltymyksiä.

Omissa painotuksissani valitsen mieluiten kohtuullisen mukavasti purjehtivia veneitä, millä ei jää jalkoihin mutta voin tinkiä kyllä viimeisistä solmun kymmenyksistä jos saan sillä lisää turvallisuutta ääritilanteiden varalle esimerkiksi yksinpurjehdusta silmälläpitäen - eihän plaaniperäinenkään nyt plaanaa läheskään kaikissa olosuhteissa ja huippuvauhti on hetkittäistä vaikkakin huisin kivaa...

Aika monen mielestähän plaaniperäiset tai silitysrautaprofiilia edustavien veneiden maaginen plussa on 2-takakajuuttaa - olkoon niin jos tuota haluaa painottaa - itselläni kuitenkin painottuu turvallisuus. Leveästä perästä tuleekin sitten pohdittavaa mm. veneen herkkyydestä ja trimmistä, sitlooran turvallisesta koosta, kulkemisesta veneessä jne..
Varmaan sitten cruising-käyttöön tehdyt Pogot, JPK:t yms ovat leveäperäisiä juuri kajuuttojen vuoksi, eikä purjehdusominaisuuksien takia. No, mitäpä ranskalaiset valtamerillä purjehtimisesta tietävät. Omaa käsitystä aiheesta ei ole, kun en ole Tanskan salmien ulkopuolella veneellä käynyt.
+Lisää kommentti
Aikanaan täällä keskusteltiin siitä, onko sillä väliä, että vene on nopea ja "kulkee". Vertauksena käytettiin hiihtämistä: onko hyvin luistavilla suksilla mukavampi hiihtää ? Osalle tuolla oli merkitystä, osalle ei. Toisille purjehtimisen ilo tulee enemmän merellä olemisesta, toisille suuri osa nautintoa oli veneen trimmaaminen siten, että se kulkee mahdollisimman kovaa annetuissa olosuhteissa - myös mukavuuden ja helppouden kustannuksella.

Venettä hankkiessa olisi hyvä tietää, mitkä omat mieltymykset ovat. Voin kuvitella, että Bavaria Match 35 kuuluu tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Veneessä on paljon purjetta ja sitä tulee ajaa aktiivisesti. Palkintona herkkä purjehdustuntuma ja hyvä vauhti. Maestro 35 on sitten enemmän tuohon ensimmäiseen ryhmään kuuluville sopiva: myötäisellä ei kaiveta spinnua esiin, vaan otetaan iso alas ja ajellaan pelkällä genoalla maisemia katsellen. Toki tuohon välimaastoon osuu paljon veneitä.
Ilmoita
eikös avoperäisessä ole haittana se että kaljapullot kierii mereen? tyhjät saa mennä mutta viime kesänäkin meni useampi juomaton!!!
Ilmoita
Kusitippaongelma, kaljapullojen vieriminen mereen ja kylmyys keskellä kesää. Eikö tässä kohtaa olisi parempi myöntää, että kyseinen avoperäinen venemalli ei sovi suomalaisen purjehtijan käyttöön. Myyntikuvisssakin ratin takana seisoo henkilö kylmissään. Samalla kuvan ottaja istuskelee tyytyväisenä pikkusikaria poltellen sprayhoodi alla. Piteleekö siellä mahdollisesti kaljapulloista kiinni. Juoda ainakin voi, koska kuseminen onnistuu helposti. Lapset tykkäävät näistä, kun pääsevät uimaan, kuten aiemmat asiantuntijat ovat kertoneet. Aloittajalle vinkki. Kysy lapsilta, millainen peräpeili olisi syytä olla tulevassa veneessäsi. Olisiko sittenkin jokin moottorivene mukavampi?
Ilmoita
Pitääkö sohvilla olla tilaa itseään raapiville lapsille?
Onko lattialla sopivaa paikkaa lasten teippaamiseen?
Ilmoita
Itse en ole Bava 35 matchilla purjehtinut, mutta mitä Joakim tuumaat jos siirtyy 24 ft paatista seuraavaksi Bavaan? Onko liian iso harppaus, ja soveltuvuus lapsiperhe-cruisailuun? Pysyykö paatti lapasessa, riippuu tietty kipparin ja gastin osaamisesta.. Mutta noin niinku yleisesti?
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Voisinko saada suosituksia perhepurreksi

Tervehdys, tällaisia kyselyitä täältä löytynee varmasti verrattain paljon, mutta olisin kiitollinen, jos saisin asiallisia vastauksia ja hyvää keskustelua aikaiseksi.

Kaipaamme siis suosituksia perheemme purjeveneeksi, nykyisen 24 jalkaisen jäädessä armotta pieneksi. Alla olisi speksejä, joiden mukaisesti haarukoimme venemalleja.

- Miehistö:ä ja tilantarve: 2 aikuista, 2 pientä lasta, 2 pientä koiraa.

- Nämä ominaisuudet on oltava tai sitten tehtävissä kohtuullisin kustannuksin:

1) tuplapunkat keulassa ja perässä (alle 180cm aikuisille riittää).
2) yksinpurjehdittavissa tarpeen vaatiessa
3) turvallinen ja mahdollisimman tilava sitloota ja kansirakenne (lasten vuoksi).
4) erillinen wc, jossa lämminvesisuihku / tai toteutettavissa muutostöin
5) purjehtii vähintään kohtuullisen hyvin (olemme tottuneet etenemään purjeilla aina, oli sitten kryssiä tai myötäistä)
6) totetuva kauppahinta max 70 teur (ok kunnossa ja purjehduskelpoisena).

Nämä ominaisuudet olisi kiva olla, mutta eivät eivät välttämättömiä kriteereitä:
1) Ruoriohjaus
2) Syväys max 1,8 - 1,9m (mahdollisuus hyödyntää luonnnonsatamia laajalti)
2) Veneen tulisi olla varusteltavissa myös avomerikelpoiseksi ja pidemmille reissuille. Ettei sitten tarvitse vaihtaa venettä, jos / kun lähtö itämerta kauemmaksi tulee. Eli merikelpoinen ja luotettava rakenne.
3 ) St-fokka

Tällä hetkellä ollut listalla ja seurannassa Jon33 ja Maestro 35. Vähän uudemmissa myös katsellut myös Bavaria Match 35/38. Näiden edellä mainittujen soveltumisesta hakemaamme kriteeristöön kuulisin mieluusti kommentteja, samoin suosituksia muista kriteereihin mahtuvista veneistä. Purjehdusominaisuudet ovat tärkeä asia, mutta perhemiehistöllä tästä voidaan tinkiä tarpeen vaatiessa. Tuollaisen Jonin/Maestron/35 Matchin saisi havaintojeni mukaan n. 40-60 teur haarukassa, jolloin jäisi vielä rahaa varustella venettä n. 20 teur:lla.

Kiitos avustanne!

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta