Pikkusen tekisi mieli lähteä HKI Gdansk yksin. Vene on tarkoitukseen "sopiva" mutta vähän aikataulu tuottaa ihmetystä. 4 vko kesäloma. ehkä tuon ehtii mutta onko miten mielekästä. Laskeskelin tunteja 5kn keskivauhdilla (Lys 1.12)
Koneella 6kn eli 5kn keskivauhti osoittautunut avomerellä ihan järkeväksi.
Seuraavanlaisiin tuloksiin pääsin. Ei tässä taida olla järkeä? kuitenkin päivä pitää aina levätä tuollaisen 10h purjehduksen jälkeen ja pitäähän sitä vähän nähtävyyksiäkin katsoa. Taidan lentää sinne pidennetyllä viikonlopulla.
Muita mielipiteitä?
Helsinki Haapsalu 18h
Haapsalu Kuresaari 14h
Kuresaari Ventsplits 13h
Ventsplits Liepäja 14h
Liepäja klapeida 11h
klapeida Gdansk 23h
Koneella 6kn eli 5kn keskivauhti osoittautunut avomerellä ihan järkeväksi.
Seuraavanlaisiin tuloksiin pääsin. Ei tässä taida olla järkeä? kuitenkin päivä pitää aina levätä tuollaisen 10h purjehduksen jälkeen ja pitäähän sitä vähän nähtävyyksiäkin katsoa. Taidan lentää sinne pidennetyllä viikonlopulla.
Muita mielipiteitä?
Helsinki Haapsalu 18h
Haapsalu Kuresaari 14h
Kuresaari Ventsplits 13h
Ventsplits Liepäja 14h
Liepäja klapeida 11h
klapeida Gdansk 23h
Vastaukset 29
Vanhimmat
Elämäni ensimmäinen yksinpurjehdus oli vanhan vallan Puolaan. Gotlannissa huilaten paljon pienemmällä veneellä kertyi 4 kpl 2 vrk legejä. Ei 10 h purjehdukset riitä ja kaksinkertainen aika lepoa on kovin runsasta.
Laivaliikenne on nykyään vilkkaampaa mutta järjestäytynyt jonoiksi ja matkaavat kuin ns köyhän talon porsaat peräkkäin. Kannattaa soolopurjehtijan harkita missä liikkuu.
Olen harrastanut pitkiä yksinpurjehduksia lähes 20 viime vuotta. Itämeren ylitykset teen tavallisesti yhden tai kahden pysähdyksen taktiikalla (ensimmäinen pysähdys on useimmiten Kalmarissa riippumatta siitä suuntautuuko reissuni Kielin kanavan tai Kattegatin ja Skagerrakin kautta Pohjanmerelle).
Univelka voi tulla ongelmaksi jo ensimmäisen valvotun yön jälkeen ellet ole ottanut vartin pätkäunia sopivissa paikoissa kaukana laivaväylistä. Monivaiheisiin pätkäuniin eli polyfaasiseen uneen oppiminen vaatii tottumista. Monet yksinpurjehtijat harjoittelevat unirytmiä jo etukäteen (vrt. Vendee Globe ym. kisat).
AIS-hälytys kannattaa pitää koko ajan päällä, vaikka tähystäisi virkeänä - laiva voi huomaamattasi lähestyä takaa. Itse pidän myös tutka-hälytyksen aina päällä meriä ylittäessäni.
Hyvä pitää mielessä sekin, että yksinpurjehtijan venevakuutus ei ole voimassa yli 24h kestävien avomerietappien aikana!
Jos sinulla on automaattiohjaus, etappeja ei tarvitse lyhentää esim. 11h kestoisiksi - jos sää (=tuulen suunta) on suotuisa. Älä hukkaa hyviä purjehdustuulia satamiin! Kahvinkeitto ja välipalan mutustelu muutaman kerran yön aikana virkistää kummasti.
4 vko lomasi kyllä riittää Puolan retkeen ja reittisuunnitelmasi on realistinen. Itse olen seilannut Gdyniaan Itämeren länsipuolta Kalmarin ja Bornholmin kautta.
Ratkaise reitti ja etappien pituudet tuulien mukaan. 5kn keskivauhti kesäkeleissä Itämerellä tuntuu hiukan optimistiselta, ellet turvaudu konevoimaan purjehdusvauhdin hiipuessa esim. kolmeen solmuun.
Olen vetänyt ainakin 10 kertaa Hki Gdansk välin.
En suosittele rantareittiä, tuulet useimmiten epäsuotuisat verrattuna kiertoon Gotlannin länsipuolelta. Kalmarin kautta mentäessä yksinpurjehtijalla on rankkaa, kun salmessa täytyy skarpata, Öölannin itäpuolelta kun menee, niin on aika hiljaista ennen kuin tullaa Bornholmin kohdalle ja tosi vilkkaalle väylälle.
Takaisin tullessa sitten Klaipedan kautta. s tuulethan on useimmiten sitten myötäisiä.
Suosittelen pitkiä legejä. Ei kannata vetää 10 tuntia. Helsingistä suoraan Visbyyseen niin ehtii ihan hyvin neljässä viikossa.
Jos menet Klaipedan kautta, niin kannattaa huomioida Kaliningradin ohitus. Jos ei ole ammuntoja (vaikea selvittää etukäteen), niin varmaan 12M riittää. Jos kova tuuli, voi tulla ikävänä yllätyksenä mahdollinen kurssin muutos/ampuma alueen kierto. Laivasto kyllä käy kertomassa asian...
Kovin rohkaisevia kommentteja en taida olla ihan hullu.
Tuo vene on vähän ylirigattu eli kulkee aika helposti sen 5 solmua. Ja kyllä se kone lähtee about 3 solmun kohdalla näin pitkillä legeillä. Autopilotti löytyy joten 15min torkkuja voisi ottaa. Yöllä kun lähtee alkaa sopivasti päivällä nukuttamaan kun on hyvä näkyvyys. Minkä olen huomannut tärkeäksi on eväitten riittävyys. Pikku purtavaa pitää olla runsaasti. En ainakaan itse oikein nuudeleita puuroa jne kummempaa matkalla valmista.
Voisi tosiaan olla hyvä ehdotus tuo itämeren länsi puolta Ruotsin kautta alas ja sitten baltian kautta takaisin kotiin päin. Baltiasta pääsee lisäksi helpommin kotiin jos loma loppuu kesken esim kovien tuulten välinerikkojen tms takia. Tuulten mukaan joutuu menemään mutta pitäähän sitä suunnitelmaa olla jonka voi sitten matkalla muuttaa.
Vakuutuksen voimassaolo riippuu yhtiöstä, tsekkaa se. Joillain yhtiöillä se on yksinpurjehduksessa vain 10 tunnin laskennallinen legi, eli seuraavan kohteen tulisi silloin olla max 55 mpk päässä. Tämän takia vaihdoin yhtiötä lähtiessäni aikanaan Kroatiaan yksin.
8-12 tuntia jaksaa vetää päivästä toiseen, pitempään oikein ei. Motivaatio loppuu.
Tosipaikassa jaksaa kyllä toista vuorokautta, mutta on eri juttu että mitä siitä saa irti. Reservi tulisikin jättää pulmien ja pahan kelin varalle. Ylipitkän legin päättäminen väsyneenä on riskipaikka, rantautuessa vieraaseen satamaan kun pitäisi olla yhä skarpimmillaan.
On kyllä selkeintä seilata yksin minne tahansa. Ei tarvitse surra oksentavaa gastia, ei piitata lentokoneiden yms. aikatauluista ja oikein mistään muutenkaan.
Ruotsin rannikkoa ajelee kivasti alas päivävetoina ja alta kahteen viikkoon on Puolassa. Ylöstullessa Baltian rannikkoa myöten on kokemusta ja silmää jo enemmän ja voi mennä rohneemmin paluumatkaa.
Täysin eri mieltä. Se on ihan sama raskauden kannalta, vetääkö Helsi kistä Dirhamiin vai samantien Visbyyseen, jos keli siedettävä. Ero on siinä, että että raskaita legejä tulee vähemmän ja reisu on nautittavsmpi ja maileja tulee enempi.
Säätäkin on tilaisuus odotella, kun vetää pitkään tuulen ollesa suotuisa.
Tiedän kokemuksesta, mistä puhun.
Hki-Gdansk= n. 500 mailia. 5-solmun ja 10 tunnin legeillä menopaluuseen suhrautuu 20 vuorokautta. Näiden 20 vrk:n aikana sää voi olla jossain kohtaa enemmän kuin kehno.
Jios kasvattaa legin 36 tunnin mittaiseksi, vetoja tulee viisi. aamulla kun lähtee, niin illalla perillä (2 päivää ja yö). Päiviä kuluu viidessä legissä 10 kpl.
20 päivää vai 10 päivää Hki-Gdans-Hki, perilläolosta pois merilläolo.
Yritin alussa vihjaista, että aloittajan ajatus 10h purjehdusetapeista ja päivän levosta purjehduksen jälkeen ei ole tehokasta matkapurjehdusta. Laskelma 20 päivän purjehdusajasta on väärin, oikeampi luku olisi ollut 40vrk!. Purjehtimalla yötäpäivää kasvaa aloittajan päivämatka 50>120 mpk ja 100-150 mpk on soolonakin realistinen. Suomi-Puola on 3-5 vrk purjehdusta ja 1- 2 lepopäivää. Aloittajan 4 viikon loma riittää hyvin. Yleensä kaikilla on 1-3 vrk aluksi vaikeuksia nukkumisrytmin ja vahtisysteemin kanssa. 10 tunnin ja muutaman vrk:n legit oavat aika lailla eri toimintaa.
Joo, olet oikeassa. 40 vrkta on oikeampi luku.
Ei 36 tuntia valvomista ole vieläkään minulle eikä kenellekkään mikään temppu. Nuorempana jaksoi vielä pidempään. Miehillä on sisään rakennettu jaksamismekanismi, jos panettaa. Tää purjehtiminen on juttu, josta tykkään ja ehkä siksi se panettaa niin, että pitkät legit menee alkurasituksen jälkeen siitä vaan.
En ole erityinen, aloittajaltakin löytyy, jos tahtoa ihan oikeasti on.
Vuorokausirytmin sekoittaminen on raskas, pitkävaikutteinen tinki eikä sitä kannata tehdä kuin kuin hyvästä syystä. Se, että joku on iän myötä korvannut panot purjehduksella ja sen takia vetää intona kauas, ei ole yleispätevä malli varsinkaan alussa.
Vielä et esim. tiedä sitä, miten osaat nukkua pätkissä ja miten rationaalisesti osaat toimia väsyneenä tai suoraan johinkin tilanteeseen herätessäsi. Pitkissä huonosti nukutuissa yksinvedoissa voi ilmetä kaikenlaista. Itse olen yli 2 vrk nukkumatta tehdyssä vedossa kokenut mm. hallusinaatioita.
Niitä hyviä syitä pitkään vetoon ovat mm. tiedossa oleva kelin heikkeneminen lähipäivinä. Silloin kannattaa vetää kauas, rantautua ajoissa ja nukkua univelka pois myrän ollessa päällä.
Toinen syy on tietenkin pitkä pakollinen avomeriosuus, mutta Gdanskin keikalla sellainen ei ole kuin joko Latvia-Gdansk ja Gotlanti-Gdansk. Senkin saa pilkottua osiin Sandahamn-Svaneke (Bornholm)-Ustka -legeillä.
Ne ovat hienoja paikkoja poiketa ja aamusta taas heti jatkaa eteenpäin. Noin matka yhteen suuntaan menee edelleen 10 päivässä, yöt nukkuen ja joka päivä seilaten.
Pilkottuna kahteen 250 mpk osuuteen olet ensin 2vrk merellä, sitten maissa nukuksissa 18 tuntia, sitten jalkeilla siellä 6 h. Silloin mennyt aikaa 3 vrk. Siihen päälle toinen samanlainen setti, joten keikka ja siitä palautuminen menee kuudessa vuorokaudessa noin toimien. Matkalla näet vain yhden sataman.
10 päivämatkavedon avulla näet 8 satamaa/kaupunkia/kylää.
Takaisin voi tulla noinkin, jos siltä tuntuu tai aikarajat uhkaavat paukkua.
Suorittajaseilorien (37×Visbyssä ollut selvästi on sellainen jo nimimerkkinsäkin perusteella) malleja ei kannata välttämättä ottaa itselleen ohjenuoraksi, ainakaan ekalle pidemmälle matkalle lähtöä miettiessä.
Jos Gdanskiin menet, käy ihmeessä myös Sopot'ssa perjantai- tai lauantai-iltana. Meno on mainiota!
Paitsi että sellaista sääikkunaa ei löydy,, että voisi purjehtia kuten ehdotat. Pitäisi olla 20 krt siedettävä sääikkuna HKI GDANSK Hki välillä. Vuorokausirytmiä ei tarvitse sekoittaa, kun tulee saatamiin illalla.
Se pitää paikkansa, että matkan varrella on hyviä paikkoja, joita ei näe. Mutta sitten vastaavasti on aikaa käydä Sopotissa, Gdyniassa , Hellissä, Wladiswlavovossa, Lebasa ,Utskassa Kolbriztissä jne.. Ja vielä hyvin levänneenä,eikä 10 tunnin rynkyttämisen jälkeen. Ja tässähän oli kysymys nimenomaan Gdanskista. Hallusinaatioita en ole kokenut,, en ole kuullut sellaista aikaisemmin.
Visbyssä on tullut käytyä sen johdosta, että täällä on tullut aika päivää sitten kaikki nähtyä, ja reissut pidentyneet. Se on niin hyvässä paikassa (ja kiva muutenkin)
Nuorena Itämerellä purjehtiessa koin väsyneenä hallusinaatioita. Se oli laivadieselin ääntä yöllä ja säikäytti. Mitään valoja ei kuitenkaan näkynyt. Kaupallista liikennettä oli nykyistä paljon vähemmän suljetun itäblokin aikaan. Yleensä vain matalikoiden äärellä kalastusaluksia ja suomi-ruotsi lautat. Hanko- Visby välillä muuta liikennettä 0-1 laivaa, Kalmar - Puola 0, paitsi Ölannin eteläpäässä.
Toistuvat hallusinaatiot olivat Itämeren keskellä itäblokin sotalaivoja ja sukellusveneitä, jotka ajoivat valoitta. Asia selvisi kun yksi hävittäjä ajoi perän takaa ja pisti valot päälle. Toinen oli sukellusvene snorkkelisyvyydessä umpihämätässä Gotlannin itäpuolella.
Miten joillakin riittää sähköt veneessä jos on aina meriä ylittäessä tutka, aissi, kulkuvalot ja autopilotti päällä? Olikohan kyseessä purjevene?
24h kulussa olevan purjeveneen sähköt huonosti riittävät ilman koneen käynnistystä. Listastasi puuttuu esim jääkaappi, mikä ympäristön 32 asteen lämpötilassa vaatii tuplasti virtaa 20 asteen lämpötilaan verrattuna. Eli Välimerellä tilanne on eri kuin Suomessa. Tuuligeneraattori aurinkopaneelit hydrogeneraattori sallii "autonomian" sähköissä kun nopeus pysyy 6 s yläpuolella. Jos on vähemmän tuottoa tai hiljaisempi vauhti voi ajaa käsin tai tuuliperäsimellä, kytkeä jääkaappi yöllä pois, tai ladata välillä dieselin laturilla. 150Ah tuottoa per vrk on yksi hyvä arvaus tarpeesta.
Vastaanottava AIS ja led- kulkuvalot vievät minimaalisesti sähköä. Tutkaa tuskin kukaan pitää päällä, ellei ole erityisen huono näkyvyys.
Suurimmat sähkösyöpöt ovat autopilotti, lämmityslaite ja jääkaappi.
Käytännössä sähköä riittää mainiosti, kun käyttää konetta tunnin aamuin illoin. Yleensä aikataulupurjehduksilla konetta tulee käytettyä jokatapauksessa etenemiseen, joten sähkö tulee siinä sivussa.
Nykyään myös monilla paljon aurinkopaneeleja/ tuulivoimaa, jotka saattavat kattaa lähes koko kulutuksen.
Itse tulee käytetty avomerellä autopilottina erilaisia "sheet to tiller" viritelmiä. Ovat äänettömiä, eivätkä kuluta sähköä. Lisäksi ovat mukavaa ajankulua ja väsäilyä .
Seppomartti kerkesi jo nopeammin vastaamaan.
Jääkaappi ei ole mitenkään välttämätön, jos sähköstä tekee tiukkaa/haluaa minimoida sähkönkulutusta..
Sähkönkulutus joillakuilla on tasan 0. Ei edes kulkuvaloja yöllä. 10v aikana on sattunut 2 läheltä piti tapausta valtamerellä, kun ei lasketa pimeitä pieniä kalastusaluksia. Hyvä mutta sääntöjä noudattamaton varamenetelmä on petromax tai kirkas myrskylyhty siltä varalta, että virta loppuu ven eestä.. Valkoinen 360 astetta on pimeyttä parempi. Soolopurjehtija varmaan mieluusti pitää tutkan päällä jos aikoo nukkua. Ja muutkin pitää päällä yöllä niillä alueilla, missä pimeitä laivoja esiintyy.
Ja katsokaas plottereiden sähkön kulutusta. Yllättävän suuri varsinkin koon kasvaessa. Tai kuka nyt plotteria avomerellä tarvitsee...
Pidän Furunon pikkututkan öisin virransäästöohjelmalla, jolloin se pyörähtää muutaman kierroksen esim 10min välein (säädettävissä). Hälytysrajaksi olen valtamerillä pannut 8 nm, Itämerellä esim. 4 nm. Virrankulutus ei ole ongelma. Tuuliperäsin ohjaa. Plotteria en pidä päällä avomerellä, gps riittää. (Plotteri häiritsee pimeäadaptaatiota, vaikka on yönäytttöasennossa). AIS:lla oma pieni näyttöruutu vhf:ssä veneen sisällä. Topissa led-tricolor.
Aurinkopaneeleita kai on jokaisen matkapurjehtijan veneessä.
Viimeksi pari vuotta sitten tuli täysin pimeä purjevene vastaan yöllä Hanö Buktenilla. Onneksi tutka hälyytti ja osasin väistää. Pimeänä liikkunut olisi BB-halssilla ollut väistövelvollinen, mutta ei tehnyt väistöliikettä - ilmeisesti kulki autopilotilla eikä kukaan tähystänyt. Näitä pimeänä liikkuvia on siis muuallakin kuin valtamerillä...
Miten hyvin tutkasi havaitsee purjeveneet?
Vaikea yleistää, koska purjeveneiden tutkanäkyvyyksissä on suuria eroja. Luulisin että jokainen purjevene näkyy 1 nm päässä, vaikka siinä ei ole tutkaheijastinta. Kunnollisella tutkaheijastimella varustettu näkyy paremmin. Tein tästä testin kaverini kanssa tiheässä sumussa. Olimme yhteydessä vhf:llä. Kaverini nosti perineisen alu-heijastimen saalinkiin ja laski sen. Tutkan perusteella osasin sanoa täsmällisesti milloin heijastin oli ylhäällä (=näkyi tutkassa) ja milloin alhaalla (vene hävisi tutkasta). Etäisyyttä oli ehkä n. 2 nm. Päätelmämme oli, että tutkaheijastinta kannattaa käyttää.
Kalastusmerkkien pienet tutkaheijastimet näkyvät tutkassa: laukaisevat tutkahälytyksen vajaan mailin päässä.
Jos lataatte akkuja esim2h/vrk niin pidättekö vedon päällä vaikka menisittekin purjeilla? Jos omassa veneessä on veto veks niin potkuri pyörii silti. Paljonko kertyy ampeeritunteja keskimäärin teidän latureilla 2h:ssa?
-+En+pidä+vetoa+päällä+muuta+kuin+koneajossa.+En+ole+huomannut+tyhjäkäynnin+latausta+varten+haittaavan.+Koneeni+on+yhä+hyvässä+toimintakunnossa+yli+4000+konetunnin+jälkeen,+ei+ole+ollut+korjauksien+tarvetta.+Tiedän+kyllä,+että+kuormittamattoman+käynnin+väitetään+lasittavan+sylintereitä+jne.
Jos vene kulkee purjeilla 6 solmua ja lataukseen käytän esim 1200 rpm, mikä ajatusharjoituksena voisi vastata esim. 3.5 s vauhtia. Mikäli kytkisin vaihteen päälle niin kiinteällä potkurilla vastus lisääntyisi. Klaffipotkurin pyöriminen ei moottorin käydessä kuulu eikä saildrivessa näy. Kun se on pakilla pysäytetty niin ei sen pitäisi vapaallakaan pyöriä koska veden virtaus estää lapojen aukeamisen. Mutta havaintoja pysäytetyn klaffipotkurin mahdollisesta pyörimisestä minulla ei ole.
Kahdessa+tunnissa+saan+omaan+420Ah+akustoon+ehkä++80Ah.++Alussa+menee+hetki+täydet+80A+mitä+laturi+antaa,+mutta+pian++alkaa+akuston+vastaanottokyvyn+pudotus.++Puolen+tunnin+jälkeen+ei+mene+kuin+50A,++tunnin+jälkeen+noin+35A+ja+se+toinen+tunti+hyvä+jos++30A.+
Taitaa mennä jo ohitse keskustelun avaajan 4 viikon yksinpurjehduksesta Hki-Puola-Hki. Kuukauden mittaisilla retkillä Kieliin ja takaisin, Helgolangiin ja takaisin tai esim. Kristiansandiin ja takaisin ei ollut sähköongelmia, kun työikäisenä tein niitä 30-jalkaisella veneelläni. Siinä oli yksi ainoa 70Ah akku, pieni pinnapilotti (Autohelm 1000) ja 10W tricolor topissa. Jääkaappia ei ollut eikä edes V- tai A-mittaria. Siihen aikaan pidin konetta tyhjäkäynnillä 1/2 tuntia illalla ja saman verran aamulla akun lataamiseksi, kun etappi oli yli vrk:n kestoinen. Miksi Itämeren ylitys nykyaikana olisi vaikeampaa?
Pitemmille retkille pitää tietysti varustautua eri tavalla, mutta Itämeren ylityksistä on hyvä aloittaa KISS-periatteella.
Patrick Laine purjehtii:
https://www.youtube.com/channel/UCEZSvXwSH6flqA0q_EEDDBQ