Kilpailuun vai muuten vaan kustantajalle?

Mikä estää kokeilemasta molempia?

Kilpailuistahan voi aina vetäytyä kesken pois, jos saa sopparin isolta kustantamolta. Ja päin vastoin, kässärin voi vetää kustantamosta pois jos sattuu menestymään kilpailussa.

Jos aikoo tosissaan kirjailijaksi, kannattaa kirjoittaa lähes taukoamatta mitä tahansa vähänkään kiinnostavalta vaikuttavaa, kunnes saa kustantajan kiinnostumaan jostain tekeleestä.

Kun pöytälaatikossa on arsenaalia, voi niillä osallistua kilpailuihin, tai vaikka tapetoida seiniä jos tarve sellaiseen tulee.

Kun kustannussopimus on saatu, voi kirjoittamisen siinä vaiheessa jo jättää vähemmälle. Silloin on keskityttävä näkymään. Mitä enemmän kuvasi on lehdissä, nimesi lööpeissä ja skandaalit seuraavat toisiaan, on kirjojen myynti varmaa.

Kun yksi painos on myyty loppuun, ei kannata ottaa heti toista, vaan julkaista jotain pölyistä roskaa sieltä pöytälaatikosta. Sellaista kun vähän modernisoi, siis lisää alkoholismia yhdellä pykälällä, väkivaltaa kahdella ja seksiä kolmella, on uusi bestselleri jälleen käsillä.

Kun olet aikasi lööpeissä elänyt, julkaiset vielä muutaman pöytälaatikkoteoksen mukamas uuden suunnan etsimisenä länsimaisen kulttuurin jättämään tyhjyyden ja ahdistuksen kokemukseen. Nämä ovat tietysti samaa roskaa kuin kaikki aikaisemmatkin julkaisut, mutta sillä erotuksella, että nyt pöytälaatikko alkaa uhkaavasti tyhjentyä.

Elät mukavasti tähän asti tienaamillasi palkkioilla, joten voit alkaa juopotella rauhassa. Nyt sinun ei enää tarvitse näkyä, kuulua taikka aiheuttaa pahennusta, mutta teet sitä kuitenkin, kuten kaikki juopot tekevät.

Kun olet viimeisenkin pisaran julkijuopon elämästä pusertanut itsestäsi ulos, voit jälleen ryhtyä kirjoittamaan. Nyt sinulla on aivan uudenlainen näkemys asioihin, mikä näkyy myös tekstistäsi. Se on nyt pohdiskelevaa, artikuloivaa, ajoittain jopa nokkelaa sanailua ja tiivistäen sanottuna niin elämänmakuista kuin aikuismaistakin.

Lukijat pääsevät näin ottamaan kasvuaskeleita julkaisujesi myötä. Mikään ei hyväile lukijan silmää ja mieltä kuin kokemus, että hänen pitkään seuraamansa kirjoittaja ja elämän tulkitsija on kasvanut kokemuksiensa myötä ja kykenee nyt koskettamaan lukijan varttuneita tuntoja varttuneena kirjoittajana.

Kun sinä ja aika viimein toisistanne erkanette, tullaan pöytälaatikostasi kaivamaan vihoviimeisetkin luonnostelmat ja suttupaperit, mitkä julkaistaan keskeneräisten novellien kokoelmana. Joissain tapauksissa tähän on ryhdytty jo kirjailijan eläessä, koska kaikki eivät saa sitä pakollista juopottelua lopetettua.

Eli yritin tällä kaikella sanoa, että kirjoita vielä kirjoituskoneen äärestä päästyäsikin. On aivan sama tungetko kääröjä kilpailuihin taikka kustantajille. Jos kirjoitat hyvin ja mielenkiintoisesti, halutaan tuotoksiasi lukea ja jopa maksaa siitä ilosta.

Mikäs kirjoituskilpailu nyt on käynnissä?

Kariston kauhuromaanikilpailun muistan, mutta en ole löytänyt muita.