Perukirjoitus lesken kuoleman jälkeen

Verottajan ohje löytyy täältä https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48577/ensin_kuolleen_puolison_tai_lesken_jalk/
3 Lesken jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa tarvittavat tiedot

Perukirja tehdään samaan tapaan kui edesmenneen, eli ennemmin kuolleen jälkeen tehty perukirja, eli omaisuus - velat, hautaansaattamiskulut, hautakivineen tai sen muutostöineen.

Tuo yksinkertaimmillaan.

Perinnönjako myös helppo, jos ei ole testamenttia mihinkään suuntaan, ei lahjoja/ennakkoperintöjä rintaperillisille.

Perilliset rintaperillisiä, niin sovitte vain mitä kumpikin saa omaisuudesta, mutta jos ei ole kuin se asunto, niin helpoimmalla pääsee kun sen myy pois, tulee kyllä myyntivoitto verotus, mutta voitte sopia, että se siirtyy toisen omistukseen vain paperilla, asuu siinä määrätyn ajan, jolloin verotus on pienempi myydessä, myytte sen ja jaatta voiton.

Ositus tehdään perukirjaan verottajaa varten, siis aiemmin kuolleen puolison jälkeen vaikkei siis ns. perinnönjakoa olisikaan tehty, vaan teillä on nyt se tilanne, että nyt kuollut puoliso jätti teille nyt sen loppupuolen eli ei perukirjaan tarvi olla kuin aiemmin kuolleen puolison tiedot, ei muuta, koska hän ei enään ole jättämässä perintöä enään, vaan se tavallaan on teidän omaisuutta ja nyt jää se tavallaan lesken puolikas nyt teille.

Palstan helppoheikki on palannut parin päivän tauon jälkeen. Parempi olisi asiallista ja oikeaa tietoa kaipaaville, että L-tunari olisi jäänyt lopullisesti lomalle!

L-tomppeli kysyy: "mitä hän verotustiedoilla tekee?"

Kysymys osoittaa, ettei L-tunari tiedä edes sitä, että perukirja antaa nimenomaisesti tiedot verottajalle perintöveron määräämistä varten. Se siis tulee laatia siten, että verottaja siitä saa tarvitsemansa tiedot. Antamassani linkissä verottaja kertoo, miten nimenomaan ap:n tilanteessa lesken perukirja tulee laatia, jotta se täyttää tehtävänsä. Siksi otsikko: "Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot".

Mitä taas perinnönjakoon tulee, niin jos lesken lapset ovat myös ensiksi kuolleen puolison lapsia eikä muita rintaperillisiä, testamenttia tai ennakkoperintöjä ole, jako on varsin helppo: sovitte, että nyt käsillä olevan omaisuuden jaatte perinnönjakona molempien vanhempienne jälkeen pääluvunmukaisesti tasan - ja siinä se.

Se L-tomppelin huomio pitää paikkansa, että lähtökohtaisesti perintöverotettavaksi tulee puolet käsillä olevista jakamattomista varoista lesken kuolinpäivän arvon mukaan. Toinen puoli katsotaan esnsiksi kuolleen puolison osuutena jo aikanaan verotetuksi.

Jos omaisuutta realisoidaan, lesken osuudesta myyntivoittoa syntyy ainoastaan siltä osin kuin myyntihinta ylittää perintöverotuksessa käytetyn arvon. Ensiksi kuolleen osalta luovutusvoittoa varmasti syntyy, koska omaisuuden arvo nyt on huomattavasti korkeampi kuin 37 vuotta sitten. Hankintamenona voidaan käyttää vaihoehtoisesti silloista perintöverotusarvoa taikka 40 % luovutushinnasta. Luovutusvoitto = luovutushinta miinus hankintameno ja vero voitosta on 30.000 euroon asti 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 %.

Toki, jos joku perillisistä lesken kuoleman jälkeen asuu ko. asunnossa 2 vuotta ennen sen myymistä, luovutusvoitto =>hänen osuudeltaan<= on verosta vapaa.