Onko muita ketkä joutuneet masennuksen(vaikean) takia tavalliselle osastolle? Miten koitte sen, saitteko apua ja mihin sen jälkeen?
Itse olen nyt kahdeksatta vuorokautta tavallisella osastolla, unettomuuden, ahdistuneisuuden ja itsetuhoisuuden sekä masennuksen takia. En siis ollut yrittänyt itsemurhaa, mutta kyllä tietäisin miten sen tekisin. Enkä juuri nyt halua kuollakaan.
Mutta 2vrk päästä psykiatrin palaveri ja he miettivät kotiuttamista tai jotain. Täällä osastolla ollessa olen viillellyt itseäni 4 kertaa, kolmesta jäänyt kiinni ja välineen vain antanut pois. Mutta mietin kuinka olette pärjännet jatkossa? Kun en itse koe olevani niin itsetuhoinen.. Mutta kaikki sanovat etten saa kotiutua yksin.
Kokemuksia kuulisin hoidosta ja prosessista ylipäätään. Itse vasta asian paljastin kaikille ja olenkin jo aika pohjalla. En myöskään jaksa tehdä yhtään mitään, makaan vaan päivät sängyssä tyyliin. Olo on tyhjä ja turta, luovuttanut...
Itse olen nyt kahdeksatta vuorokautta tavallisella osastolla, unettomuuden, ahdistuneisuuden ja itsetuhoisuuden sekä masennuksen takia. En siis ollut yrittänyt itsemurhaa, mutta kyllä tietäisin miten sen tekisin. Enkä juuri nyt halua kuollakaan.
Mutta 2vrk päästä psykiatrin palaveri ja he miettivät kotiuttamista tai jotain. Täällä osastolla ollessa olen viillellyt itseäni 4 kertaa, kolmesta jäänyt kiinni ja välineen vain antanut pois. Mutta mietin kuinka olette pärjännet jatkossa? Kun en itse koe olevani niin itsetuhoinen.. Mutta kaikki sanovat etten saa kotiutua yksin.
Kokemuksia kuulisin hoidosta ja prosessista ylipäätään. Itse vasta asian paljastin kaikille ja olenkin jo aika pohjalla. En myöskään jaksa tehdä yhtään mitään, makaan vaan päivät sängyssä tyyliin. Olo on tyhjä ja turta, luovuttanut...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vaadi nyt itsellesi syvallista hoitoa siina palaverissa. Ei auta pintaraapaisuna kotiin makamaan. Vaadi jatkoon terapiaa. Jumala auttakoon ja johdattakoon.