Taloyhtiön pihatyöt

Eri-ikäisten ja -taustaisten, toisilleen ennestään tuntemattomien ihmisten yhteisasuminen vaatii kaikilta osapuolilta erilaisuuden sietämistä ja edes välttäviä sosiaalisia taitoja.

Luonnevikaisten kanssa ei ole hauskaa missään, psykopaatti tai narsisti naapurinahan on melkoinen kauhu-skenaario - varsinkin kahden asunnon paritaloyhtiössä/-kiinteistössä.
Mutta mitä isompi yhtiö, sitä pienempi vaikutus yhdellä hullulla on.

Omakotitalossakaan ei sosiaalisilta yhteentörmäyksiltä ole suojassa, tonttinaapureillakin saattaa alkaa viirata päässä sillä tavoin, että raja- tai tieriitaa syntyy elämänsuolaksi ihan itsestään.
Ja sitten kun soppaan lisätään päihteet sekä puukot ja puntarit alkaa miestappioitakin tulla.

Oma-aloitteisuus on Suomessa kielletty. Kaiken pitäisi olla ylhäältäpäin johdettua ja ryhmissä tehtyä. Yksin ja oma-aloitteisesti toimiva on uhka sosialismille.

En ole koskaan miettinyt että jotakin ärsyttäisi kun putsaan vesikourut ainakin parin talon alueelta yhtiössämme muutaman kerran kesässä, kun isot koivut pudottavat lehtiään ja muuta töhnää. Haravoin aina oman ja naapurin pihakäytävän ja poistelen kivetykseen kasvavaa ruohoa. En usko että kukaan paheksuu. Nykin myös nurkkiin kasvavia voikukkia pois.
Yksi tyyppi vinoilee naapurin hienosta autosta, mutten oikein ymmärrä onko se huumoria. Muuten en ole kokenut kateutta. Mutta on meillä ongelma. Yksi naapuriperhe ottaa yxkax ja leikkaa omenapuut täysin väärin moottorisahalla tai vetää pihapensaat poikki juuria myöden, tai vetaisee leikkitelineet vaaleansinisellä ja kirkkaankeltaisella tai koristelee seinän orassipyörylöillä ja odottaa vielä kiitosta ideoistaan. Ihan pstä. Ja muut sanovat, ettei voi paheksua kun tulee riitoja niin että siedetään vaan.

Ehkä se ärsyttää, että kun sinä teet ne hommat ilmaseksi, se ihminen, joka siihen hommaan on PALKATTU jättää ne tekemättä.

On ihmisiä, joita ärsyttää sekin jos joku harrastaa puutarhan hoitoa omalla pihallaan. Näillä vinoutuneilla ihmisillä on pakkomielle tuottaa mielipahaa toisille ihmisille ja tekevät sen jos vaan pystyvät. Voi vaan kuvitella miten ne jossain ikkunassa kyttää levottomalla mielellä, kun niiden tekisi kauheasti mieli syöksyä ulos ja talloa ilkeyttään jalkoihinsa kaikki naapurin kauniit kukkaset. Moni ei edes usko, että tällaisia ihmisiä on olemassa. Niitä on vaikka kuinka paljon keskuudessamme, joilla ei pyöri mitään muuta päässä kun ilkeys ja pahanteko. Ne voi olla minkä ikäisiä tahansa esim. vaivaisia rollaattorimummoja. Nuoremmille voi vielä antaa anteeksikin, kun ovat vielä lapsellisia ja ymmärtämättömiä. Onpahan tullut nähtyä kaikenlaista ja ihmeteltyä.