Onneton olen ollut jo vuosia, vaikka paljon olen yrittänyt. Minusta on tullut syrjäytynyt, minulla ei ole yhtään ystävää enää, kaikki ovat "pettäneet". Perhe on myöskin kamala, en voi luottaa siihen että saisin sieltäkään tukea tai rakkautta ja elämäni tärkein ihminen on hyljännyt minut. En mikään täydellinen ihminen ole, mutta omasta mielestä enemmän hyvä kuin paha enkä ole tällaista ansainnut. Ei suju myöskään työ- ja raha-asiat, eikä varsinkaan rakkausjutut, mutta niistä en kauheasti enää edes haaveile, olen ruma ja rupsahtanut, ei minua kukaan kiva voisi edes huolia. .Onko tämän kaiken jälkeen edes syytä elää?
Näkijälle avunpyyntö
suurisuru
1471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
moi en tiedä miksi kirjoitan ... mutta ehkäpä pitäisi hakea niitä hyviä asioita joita on ...
voitko muuttaa jotain sinun tämän hetkisessä tilanteessasi......
mitään ei saavuta hetkessä.. anna itsellesi anteeksi ja rakasta itseäsi.... sitten kun tunnet itsesi
voit antaa muillekkin Rakkautta.