Talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta

talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille .

Saksa ja Ranska painavat EU:n uudistuksissa kaasua, mutta Suomi painaa jarrua Hollannin johtamassa kakkosketjussa. Suomi EU:n sisäpiirissä on entistä selvemmin aprillipilaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.


huhtikuu 1, 201819:23
Saksa painaa kaasua kohti liittovaltiota – Suomen vanha EU-linja ”peesaa Saksaa” ei enää toimi.

Euroopan komission ehdotuksiin unionin kehittämiseksi on sisäänrakennettu talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille. Komissio esittää EU:n talousministerin pestin perustamista ja tälle alistettavan budjetin ja budjettivallan kasvattamista. Saksa ja Ranska painavat EU:n uudistuksissa kaasua, mutta Suomi painaa jarrua Hollannin johtamassa kakkosketjussa. Suomi EU:n sisäpiirissä on entistä selvemmin aprillipilaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.

Suomen päättäjät ovat uskotellet Suomen kuuluvan EU:n vaikutusvaltaisimpaan sisäpiiriin, kun olemme mukana kaikissa ytimissä. Hurrin mukaan tätä tulkintaa on pidetty yllä Saksan EU-linjaa peesaamalla.

– Saksa on alusta asti ollut yksi niistä maista, jotka määräävät tahdin Euroopan unionin EU:n ja euromaiden talous- ja rahaliiton yhteisissä hankkeissa. Siksi Saksan kanssa samaa mieltä olemalla on Suomessakin tuntunut kuin olisi itsekin vallan keskiössä.

Hurrin mukaan Saksan kannalla oli helppo olla niin kauan kuin Saksan eurolinja kiteytyi talouskurin vaatimukseen ja yhteisvastuun torjumiseen. Niihin Suomenkin hallitukset ovat pitkän aikaa uskoneet.

EU-kriitikoille on tähän asti voitu sanoa, että Suomen ei kannata erota rahaliitosta, koska se ei ole kehittymässä yhteisvastuun suuntaan.

Saksa hylkäsi talouskurin vaatimuksen

Saksa ei kuitenkaan ole entisellään, Hurri toteaa.

– Se on toki edelleen EU:n ja samalla euroalueen suurin talousmahti ja keskeisen tärkeä poliittinen voimanpesä. Mutta se
5110
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kannattaa muistaa, että enemmistö suomalaisista äänesti kyllä eu:lle

1Äänestä
  • Totta. Näin tekevät muutkin, käyttävät monia nikkejä. Ja päätyvät sketsiohjelmiin

    Äänestä

  • KYLLÄ-äänet kalasteltiin suurilla (katteettomilla) lupauksilla. Tietysti kansa lähtee mukaan, kun luvataan työpaikkoja, hyvinvointia yms. Valitettavasti moni KYLLÄ-äänen antanut on joutunut katumaan sitä. Itse äänestin vastaan, enkä ole päivääkään tarvinnut potea huonoa omatuntoa.

    Äänestä

Äänestyksenaikainen media möi EU:ta suomalaisille viheellisesti ( valheellisesti ) sillä perusteella, että se on myös puolustusliitto.
Pettymys oli valtava.

Äänestä
  • Lipposen-linjalla

    siis menee Sipiläkin Bernereineen, ja Luxemburgin tilit kasvavat kummallakin,
    samoinko myös muilla hallituksen jäsenillä?

    Halveksittavaa!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Googleta kirjoitti:

talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille .

Saksa ja Ranska painavat EU:n uudistuksissa kaasua, mutta Suomi painaa jarrua Hollannin johtamassa kakkosketjussa. Suomi EU:n sisäpiirissä on entistä selvemmin aprillipilaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.


huhtikuu 1, 201819:23
Saksa painaa kaasua kohti liittovaltiota – Suomen vanha EU-linja ”peesaa Saksaa” ei enää toimi.

Euroopan komission ehdotuksiin unionin kehittämiseksi on sisäänrakennettu talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille. Komissio esittää EU:n talousministerin pestin perustamista ja tälle alistettavan budjetin ja budjettivallan kasvattamista. Saksa ja Ranska painavat EU:n uudistuksissa kaasua, mutta Suomi painaa jarrua Hollannin johtamassa kakkosketjussa. Suomi EU:n sisäpiirissä on entistä selvemmin aprillipilaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa.

Suomen päättäjät ovat uskotellet Suomen kuuluvan EU:n vaikutusvaltaisimpaan sisäpiiriin, kun olemme mukana kaikissa ytimissä. Hurrin mukaan tätä tulkintaa on pidetty yllä Saksan EU-linjaa peesaamalla.

– Saksa on alusta asti ollut yksi niistä maista, jotka määräävät tahdin Euroopan unionin EU:n ja euromaiden talous- ja rahaliiton yhteisissä hankkeissa. Siksi Saksan kanssa samaa mieltä olemalla on Suomessakin tuntunut kuin olisi itsekin vallan keskiössä.

Hurrin mukaan Saksan kannalla oli helppo olla niin kauan kuin Saksan eurolinja kiteytyi talouskurin vaatimukseen ja yhteisvastuun torjumiseen. Niihin Suomenkin hallitukset ovat pitkän aikaa uskoneet.

EU-kriitikoille on tähän asti voitu sanoa, että Suomen ei kannata erota rahaliitosta, koska se ei ole kehittymässä yhteisvastuun suuntaan.

Saksa hylkäsi talouskurin vaatimuksen

Saksa ei kuitenkaan ole entisellään, Hurri toteaa.

– Se on toki edelleen EU:n ja samalla euroalueen suurin talousmahti ja keskeisen tärkeä poliittinen voimanpesä. Mutta se

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu