Luin hesarista kuinka 1900 alussa rakennettuja kivitaloja jotka ovat peruskunnoltaan parempia kuin jotkut 70-luvun betoni-kerrostalot, satavuotta sitten rakennetuissa taloissa ei yleensä ole home tai kosteusvaurioita.
Asunto rakentaminen on kiihtynyt samalla on alettu jopa purkamaan 70-luvun kerrostaloja, homekouluja yritetään korjata tuloksetta ja lopulta puretaan, rakennetaan uusi josta ei ole takeita onnistuiko se vai tuliko hometalo.
Artikkelin luettua ajattelin miksi satavuotta sitten osattiin rakentaa vai eikö haluta ottaa oppia entisestä.
Asunto rakentaminen on kiihtynyt samalla on alettu jopa purkamaan 70-luvun kerrostaloja, homekouluja yritetään korjata tuloksetta ja lopulta puretaan, rakennetaan uusi josta ei ole takeita onnistuiko se vai tuliko hometalo.
Artikkelin luettua ajattelin miksi satavuotta sitten osattiin rakentaa vai eikö haluta ottaa oppia entisestä.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Käypä nuorten palstoilla kysymässä miten he aikovat tulevan kotinsa rakentaa.
Meidän ikäisemme tuskin enää alkavat.
Edes huolestua asiasta.
H.
100 vuotta sitten ei ollut muovia, jolla 1970-luvulla tiivistettiin pullo-taloja.
100 vuotta sitten oli rakoja, joista veto kävi.
Homeen esto : PUHTAUS, KUIVAUS ja TUULETUS.
Ryhmärakennuttajien joukoissa on paljon eläkeläisiä mukana.
Kaikki eivät ole kuluttaneet kaikkia varojansa hunkszuttamisiin.
Jotkut rakennuttavat ikäihmisten yhteisökotitaloja ja jotkut muuttavat valmiisiin. Usein palveluillekin on varattu tiloja.
"MoniMuuttaa"
Kysy silti nuorilta.
Vanhathan osaavat vai lahottaa.
Ruostuttavat putkiaankin.
Jos eivät sitten asu luotettavassa vuokra-asunnossa.
-
Vuokralaisena minun ei tarvitse muuttaa enää koskaan.
H.
Tai noh.
Kyllä minä sitten Krematorion kautta hajaannun useanpaankin paikkaan.
H.
...vain
H.
Vuokralla asuessa ei tarvitse välittää kun muistaa vuokran maksaa, omassa asujan iällä ei olemerkitystä.
Niin kauan kuin rakentamisessa käytetään muovia, keinoaineita, ei malteta odottaa kuivumisaikoja, home ei lopu koskaan.
Jopa rakennusmaalit ovat muovisekoitehiutaleisia. Eihän silloin mikään seinä hengitä.
Kyllä mä nyt vielä 60-luvun taloille nostan peukkua vaikka puoli löysänä. Mutta 70-luvulta alkaen on rakennettu lyhyen tähtäimen (talon elinaika 40-50 vuotta) laatikoita. 80-luvulta eteenpäin nopeasti pilaantuvaa muovieristeistä p a s k a a.
Käypä nuorten palstoilla kysymässä miten he aikovat tulevan kotinsa rakentaa.
Meidän ikäisemme tuskin enää alkavat.
Edes huolestua asiasta.
H.
Vuokratalossa asuvalta on turha kysyä.
"Oma.tupa.oma.lupa"
Niin.
Vuoralla saa vastikkeellaan enemmän kuin muualla.
H.
Asutko 70-luvun kasarmeissa? Asut! Vastikkeen vastine taitaa olla aikasti heikko. Hinta-Laatu eivät kohtaa enää tällä vuosikymmenellä.
Joku näiden 60-luvun tehtailla tehtyjen elementtitalojen suunnittelija on sanonut, että näitä asuintaloja ei rakennettu tarkoituksena kesto vaan väliaikainen asumus ( 30 v ) äkkinäiseen väestönlisäykseen maalta.
Talot rakennettiin kiireellä eikä sadesuojaukseen ollut aikaa paneutua. Oli vaan kiire seuraavaan kohteeseen.
Tuttu rakennusmestari epäili 90-luvulla, että sementtiainesta kuljetettiin laivoilla rannikolla oleviin elementtitehtaisiin ja tehtaat käyttivät prosessissa vieressä olevaa suolaista merivettä, joka teki elementeistä huonolaatuista, rapautuvaa.
Kosteus pääsi elementin sisään ja teräs ruostui, jota suola kiihdytti. Terästankojen tilantarve kasvoi ruosteen takia ja halkaisi elementin. Rikkoutuminen näkyi parhaiten parvekkeissa, joista osassa ruoste lopulta jopa syönyt terästä poikki.
Onko järkeenkäypä selitys?
---
Nykyrakentamisen heikkous on ammattitaidoton työvoima.
Opetushallituksen olisi mielestäni pitänyt herätä tähän jo 90-luvulla, jolloin alkoi tulla ilmi, että talot alkavat lahoamaan käsiin ja lisätä rakennusalan koulutusta. Nyt tuodaan "ammattimiehiä" Puolastakin asti rakentamaan.
Virolaista rikollisuutta käsitelleessä dokkarissa kriminaali kertoi välittäneensä ammattimaisesti Suomeen laumoittain kadulta otettuja hamppareita "rakennusalan ammattimiehinä".
Kyllä.
Ensisijaisesti elementtitalojen parvekkeet ovat akilleen kantapää. Rappio näkyy niissä ensimmäisenä. Onpa jo tapahtunut kuolemiakin kun parveke tai sen osa on pettänyt.
Seinät hapertuu tapettien ja maalien alla omaa tahtiaan kunnes murenee. Onpa jopa seinä elementtejä tippunut alas.
Kuinka monissa asunnoissa on laipio (sisäkatto) pettänyt kun veden luikertelee siellä jossakin ja tulee läpi.
En ne jotka ostivat osakkeen 70-luvun kerrostalosta eikai kaikki ole mätiä, jostain luin että ei kannata korjata nurin vaan siinä meni asuntosäästäminen.
Nimenomaan 70-luku on "mätää" jo ja purkukunnossa. Kaikki mitä niille voidaan tehdä enää, on kosmeettista ja totuuden siirtoa muutamalla vuodella.
Suomessa puretaan myös kunnossa olevia taloja, Savonlinnassa jyrätään maantasalle 500 vuokra-asuntoa eikä ainoa paikkakunta jossa näin tehdään.
Rakentamisesta en kovinkaan paljoa tiedä... mutta ihmetyttää nämä monet koulu-ja lasten päiväkodit ym. joissa paljon ja jatkuvasti ilmenee sisäilma ongelmaa....täälläkin tämäntästä haetaan koululle väistötiloja...
Eivät ne ole kouluja eikä päiväkoteja vaan hengittämättömiä pusseja, joiden käyttökelpoisuutta ei ilmastoinneilla korvata. Usein ne ilmastoinnitkin väärin koottuja ja asennettuja, riittämättömiäkin.
Halvalla ei saa hyvää mutta grynderit rikastuu, lasten terveyden kustannuksella.
yli 100 vuotiaassa kotitalossani on peltikatto,,joka on ainakin 80v vanha ja ei vielakaan vuoda,,nyt tosin alkaa ruostumaan paikoittain..eli lahelle 100vuotta paastaan peltikaton iassa..
tana paivana saat olla onnellinen jos peltikattosi kestaa 30vuotta..ei puoltakaan sita mita vanha saumakatto on kestanyt......ei homevaurioita..
Omakotitalossa 1960-luvun lopulta oli peltikatto, jossa oli vuoto 1980-luvulla. Paikkaus tehtiin minimimetodin mukaan (3 cm vuodon rajasta). Tänä kesänä uusittiin katto (18000 €), jolle luvattiin 20 v vuotamattomuustakuu.
Kun takuu loppuu, äitini (,joka asuu talossa) on 103-vuotias ja minä (,joka siellä oleskelen paljon) olen 80 vuotta. Se riittää aika pitkälle.
Kotkan Sunilasta saa halpoja asuntoja. Tässäkin tosi halpa mummelille tai papparaiselle. Mistä muualta saat yhtä halvalla? Et ainakaan Helsingistä.
https://www.etuovi.com/kohde/1221721?sc=LRkotka_sunila&pos=3
Nykyrakentamista puolustelematta, ollaanko kuitenkin realisteja. Kyllä noista noin satavuotiaistakin taloista ongelmia on löytynyt ja löytyy jatkossa lisää. Mitä aineita käytettiin tuolloin esim. lämmöneristeinä? Välipohjien ja vesikattojen tukirakenteet olivat kaikki puuta, puuhun on ajan mittaan sieltä täältä päässyt imeytymään kosteutta, puu on alkanut joko vaan hapristua tai kosteana suljetuissa kohdissa lahota. Sähkövedot ja putkituksen ovat usein ja vanhoja ja huonokuntoisia, lämmitysputkistot ja - patterit sisäpinnoiltaan kattilakivikerrostumien täyttämiä, mahdolliset hissit ahtaita ja vanhanaikaisia elleivät hieman suorastaan vaarallisia jne. Eli kun jossain vaiheessa pakon edessä korjauksiin ryhdytään, tehtävää riittää ja tehtävissä vaikeusastetta ja kustannuksia myös riittää.
Vanhat talot on aikanaan hyvin rakennettu, ne on tehty niin hyvin kuin sen ajan osaamisella, materiaaleilla ja varallisuudella vain mahdollista oli, mutta ikuisia nekään eivät ole!
Käypä nuorten palstoilla kysymässä miten he aikovat tulevan kotinsa rakentaa.
Meidän ikäisemme tuskin enää alkavat.
Edes huolestua asiasta.
H.
Satavuotta sitten rakennettiin hienoja Jukend tyylisiä rakennuksia, todennäköisesti ovat pystyssä toisen mokoman.
Samoin Alvar Aallon suunnittelemat ovat ajattomia.
Asbesti!
Putkiremonttien yhteydessä se poistetaan. Ensin tietenkin täytyy tehdä kartoitus. TV:n välähdyksissä näytetään, miten suojapuvut päällä sitä poistetaan. Mitenkähän on noiden remppafirmojen miesten suojaus?
Saavat asbestikeuhkot muutaman kymmenen vuoden kuluttua.
Kotkassa lienee juuri Alvar Aallon suunnittelemia asuntoja kaupan.
Eilen uutisissa kerrottiin, että yritetään kaupitella Japanilaisille.
Näkyivät olevan 3-kerroksisia: ei hissiä, asbestia, putkirempan tarvetra.
Pidän 60-luvun rakennuksista jostain syystä. Tapiolassahan on ihan kivan näköisiä asuinalueita, niitä alkuperäisen idean mukaisia. Garden-city.
Asbestipurkutöitä koskevat nykyään tiukat määräykset ja niitä tekemään hyväksytyt remppamiehetkin on tavoille opetettu ja kurssitettu, työnjohto kahta tehokkaammin. Meillä oli jo joskus 1970- 80- luvuilla mm. sellainenkin tilanne, että suuren energiayhtiön toimitusjohtaja oli oikeudessa kun oli todettu työntekijän voimalaitoksella altistuneen asbestille. Tästä ei rangaistusta seurannut, koska kerta kaikkiaan aikaisemmin asbestin vaarallisuutta ei tiedetty eikä tunnettu.
Ilman asianmukaista kurssitusta ja perehdytystä perusremppamies ei vaan saa näitä töitä ensinkään tehdä!
Joo, kyllä vaan, niistä(kin) taloista ainakin osa saattaa seistä pystyssä vielä toiset sata vuotta, mutta millaisin kustannuksin? Mitä sille kertyy hintaa, jos talo puretaan pelkäksi rangaksi jota sitten aletaan uudelleen rakentaa. Eli vesikatot kantavine rakenteineen uusitaan, välipohjat kantavine rakenteineen uusitaan, seinät revitään sisäpuolelta auki niin, että vanhat kananpaskaeristeet päästään uusimaan toisenlaisiin, kaikki sähköjohdotukset uusitaan, kaikki lämmitysputkitukset ja vesijohdot uusitaan, mitä se tulee maksamaan? Monet hyvin vanhat ok- talotkin pitkin suomea ovat kivan näköisiä, mutta ne ovat samalla purkukuntoisia toivottomia tapauksia, siis ne, joita ei jo ole purettu!
ei tuo asbesti ole nii kauhea morko ,,kun siita vaahdotaan...olin telakalla toissa 60luvulla ja paljon miehet teki asbestin purkua laivoista ,,eika ole mitaan asbesti kuolemia juurikaan ollut...ja olin liki parikymmenta vuotta paperitehtaalla toissa,,ja siella oli paljon asbestia putkien suojana yms.. siella oli tuhansia tyontekijoita noiden vuosien aikana ja todettiin vain 2 asbestoosis kuolemaa ikaantyneiden joukossa..
Et ole näköjään tutustunut n. 80 - 100 vuotta sitten rakennettuihin taloihin ( ainakin Helsingissä ) ja kuvailet aiheettoman synkästi.
Ne ovat pääosin siinä kunnossa. kun ne on luovutettu aikanaan käyttöön mikäli niiden katoista on pidetty erityisen hyvää huolta eikä pommituksia, pahoja vesivahinkoja/tulipaloja tai -sammutuksia ole koettu. Toki niiden pintaan on aika-ajoin pitänyt kiinnittää huomiota jo sään takia.
Olen asunut useammassa ja vielä useammassa käynyt.
Kuvailusi sopii käytännöllisesti katsoen KAIKKIIN tämänpäivän 60- ja 70-luvun kerrostaloihin.
Eikä vanhan talon korjauksiin mene sen enempää kuin uusiin, kun mm. käytetään porraskäytävään koteloituja uusia putkituksia ja kaapelointeja.
Vanhan talon korjaus voi olla jopa huomattavasti edullisempaa vähemmillä ongelmilla:
"""Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Käytännössä jokainen rakennus mainitulta aikakaudelta sisältää asbestia jossain muodossa. Erityisen runsaasti asbestia löytyy vuosien 1963 ja 1979 välillä rakennetuista rakennuksista."""
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asbesti
Olen ihan itse peräti asunut vuokralla kahdessa vanhemmassa kerrostalossa Helsingissä. Kummassakaan näissä ei alun perin ole ollut ollenkaan esim. suihkutiloja, niinpä niitä oli ainakin asumiini ylimmän kerroksen huoneistoihin eteisen kaappitiloja purkamalla saatuun tilaan tuherrettu. Molemmissa paikoissa satuin asumaan sellaisessa tilanteessa, kun alemmista kerroksista tultiin ilmoittamaan sinne katoista valuvasta vedestä. Vesi oli peräisin noista jälkiasennussuihkutiloista. No, sitten noita vuotavia tiloja yritettiin jotenkin tilkitä ja kai taas ainakin tilapäisesti siinä onnistuttiinkin, mutta sinnehän ne kastuneet rakenteet jäivät, ei niitä sen kummemmin käyty kuivailemaan tms. Noista ajoista alkaa olla kulunut 40 vuotta, kiinnostaisi tietää missä kunnossa ovat talojen rakenteet, kyseessä ovat talot suunnilleen kaupungin kalleimmilla paikoilla!
Mainitsemaasi 60- tai 70- lukujen sen paremmin kuin nykyistäkään rakentamisen laatua en ole puolustellut.
Vanhoja osataan pilata noissa remonteissa, samalla tavalla kuin uudisrakennuksia tehdessä saattavat valmistuessaan olla vikoja täynnä.
Asuin yhden talven 70-luvulla joskus satavuotta sitten valmistuneessa kerrostalossa johon tehty aiemmin remontti nykyaikaisemmaksi, hirveän korkeita huoneita muuten ei poikennu senajan asunnoista.
En ole itse kohdannut tapauksia, mutta olen kyllä kuullut joidenkin tehneen ammattitaidottomia ja harkitsemattomia rakennelmia noissa vanhoissa taloissa. Iljettäviä seurauksia.
Nuohan ovat asukkaan virheitä, ei talon.
Onnistuu tuollaiset asukasvirheet uudemmissakin. Olen pitkään asunut 60-luvun elementtitalossa, jossa on tehty reilu 5 v aikana koko talossa keittiö- ja kylppäriremppa, putkistot, patterit, kaapelit, julkisivut ja parvekkeet kokonaan. Siis täystimmiin kuntoon niin ettei normikäytössä pääse käymään vesivahinkoa.
Nuoripari muutti taloon ilmeisesti 1. asuntoon kodin ulkopuolella. 2 kk ja saivat aikaan vesivahingon. En vielä tiedä miten pahan, kun raportteja ei ole vielä tullut.
Onhan Helsingissäkin vanhoja taloja hyvässä kunnossa ovat kai ruotsalaisien tekemiä,tuntuu että suomalaisien teot rakentamisessa alkaa olla nollaa oli jo kymmeniä vuosia sitten.
asbesti ei ole vaarallista jos sita ei liikutella,,eika pollytella.. ja eristeena se on verraton..suljetussa tilassa
Näin totuus tässäkin. Vanha rakentaminen ex puussa siinä ei olla muovia, samoin kaikessa asunnon täytyy hengittää tavalla tai toisella.
Liitu-ajan lentävä Ori Paavo Nurmi porukoineen teki hyviä kerrostaloja, joista osan myöhemmät saneeraukset ja remontit ovat joko pilanneet tai saattaneet pilata. Kuten monet muut sen ajan kerrostalot.
niiden vanhojen talojen arvo stadissa onkin nousussa.
Jos olis joskus varaa muuttaa kaupunkiin, kyllähän vanhaan kivitaloon haluaisin. Huoneet ovat korkeita ja talojen julkisivut kauniita.
Minkähän tähden näitä maaseudun vanhoja rintamamiestaloja ei nyt taas arvosteta ? Ei ole hometta ollut.
Kysyntä ja tarjonta ne hinnat lopulta pitkälti määrittelee, eikä väkeä juuri ole maaseudun suuntaan muuttamassa, ihan päinvastoin. Suurin osa maaseudun taloista ei niitä ns. rintamamiestaloja ole koskaan ollutkaan, jokainen tönö on ollut vähän omanlaisensa malliltaan ja mitoiltaan. Tästä rintamamiestalo- sanasta on tullut merkillinen yleisnimitys lähes kaikille maaseudun taloille. Maaseudulla monin paikoin ongelmana alkaa jo olla se, ettei taloille löydy ostajaa edes pilkkahinnalla. Kun kukaan ei vaan tarvitse taloa maalta, ei sitä silloin ostetakaan. Kun katsotaan tilastoja vaikka maaseutupaikkakuntien väestökehityksestä, onhan se karua luettavaa!
Niin, millaisia ovat esim. lämmöneristeet noissa noin sata vuotta vanhoissa taloissa? Puhutaan jostakin ns. kananpaskaeristeistä, mitä se on? Missä kunnossa lienevät nuo eristeet, miten paljon ovat esim. painuneet kasaan ja miten paljon korkeiden huoneiden seinien yläosissa siis jo on tilaa josta eriste on valunut pois?
Olen sitä mieltä, ettei huono rakentaminen ole kiinni puolalaisista sen enempää kuin virolaisista rakennusmiehistä, perimmäinen syy on kilpailuttaminen.
olen nähnyt Puolassa korkeatasoista rakentamista ja Virossakin osataan, mutta Suomessa kilpailutetaan ja tehdään halpaa. (Viron kielessä sana halpa =huono)
Aika on rahaa ja halpa työ on rahaa rakennuttajalle ja jne kaikki kilpailutetaan ja sitten ihmetellään,
kas kummaa kun ei tullut hyvä talo tuli vähän paha talo. Kunhan rakentaja saa sen halvalla ulos käsistään,