Seksisivuilta suoraan käytäntöön

Riinaliina

Olen kuukausia tiennyt, että mies öisin kännissä seksisättäilee. Kyllä se on satuttanut, mutten ole isommin siitä rähjännyt, kunnes kerran oli unohtanut sähköpostinsa ruudulle ja törmäsin viestiin, jossa oli poprnografinen kuva lähes alastomasta naisesta, joka kertoi olevansa seksin haussa, ja mies oli vastannut, että kuinka he voisivat tavata. Tämä oli liikaa ja riita tuli. Mies lupasi poistaa kaikki profiilinsa ja luotin siihen, Myöhemmin selvisi, ettei ollutkaan poistanut. Sanoi, ettei muka muista salasanoja eikä siksi voi poistaa kaikkia profiilejaan. Niitä ilmeisesti sitten monta. Selitys ei täysin uponnut, mutta annoin olla, kunhan se ei toistu ja johda mihinkään.

Nyt on välit kiristyneet, ja tyyppi on juopotellut viikon verran joka päivä sammumiseen asti. Ei olla nukuttu vierekkäin, vaan mies on ollut toisessa huoneessa tietokoneella, mitä nyt päivällä käynyt täydentämässä varastojaan Alkosta.

Viime yönä menin nukkumaan klo 22, mies jäi taas kännissa koneelleen. En ollut nukahtanut, kun kuulin, kuinka ulko-ovi painettiin hiljaa kiinni. Nousin ja huomasin, että mies oli häipynyt. Luin sängyssä ja kuulin miehen saapuvan n. 00.30 ollen yöllä reissussa 2,5 tuntia. Säikähti, kun näki minun valvovan ja lusmuna luikki toiseen huoneeseen ja lukitsi vielä sen oven. Nyt ei ollut vaikea arvata, mistä tuli. Ei ollut ollut baarissa . Tänään ei olla juteltu, edelleeen lukkojensa takana ja varmaan kännissä.

Mikä olisi oikea ratkaisu , kun saan särkyneen sydämen taas sykkimään...
Please, apua

22

1699

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • herääkysymys

      Miten voit olla tuollaisen tyypin kanssa?

    • Enkestäenää

      Luiki tiehesi ja vähän äkkiä!

    • djffjhgdn

      Etkö oikeasti itse keksi ratkaisua jo? Mitä vielä pitää tapahtua että mittasi on taynnä?

    • Avaruuspöly

      Täälläkin on kirjoiteltu siitä, että useimmat miehet liikkuu porno- ja seksisivuilla eikä siitä pitäis kovin suurta numeroa tehdä. Siitäkin on puhuttu, ettei yhdestä syrjähypystä heti kannata suhdetta katkaista. Onko mielestänne näin?

      En oikein usko sitä, että miehet katsoisivat hyvällä, jos tyttöystävä/puoliso sukkuloi porno- ja seksisensseissä vakikumppaniltaan salaa. Siis, hyväksyttävää, mutta kiinni ei saa jäädä.... Näinkö? Kiinnijääminen tekee kipeää, vaikka mitä sanottaisiin.

      Alkoholi madaltaa arvostelukykyä ja tasoa, ja ihmiset usein toimii aika typerästi. Monella meistä on jotain, josta ei halua kertoa ja jonka haluais unohtaa.
      Mutta, mutta, onko alkoholi sellainen puolustus pettämisessä, että sen voi antaa anteeksi,? Alkoa juodaan iloon, mutta myös suruun, ja silloin ongelma on syvemmällä, ja seuraukset ovat sen lieveilmiöitä. Kumppani ei kuitenkaan ole toisen psykologi, jonka harteille yksinomaan avunanto kasataan.

      • Riinaliina

        En ole ollut tiukkapipoinen. Paljon olen katsonut sormien läpi, koska puoliso ei ole minulle itseni jatke, en omista miestäni eikä hänkään minua, emme omista edes lapsiamme eikä ketään. Alamaisia ei ole olemassakaan.

        Kun joskus olen käynyt ystävien kanssa iltaa viettämässä ja jos on venynyt pitkään, mies on epäillyt minun olleen vieraissa. Ei heti sanonut, mutta sitten kun riitaa on tullut tai on ollut ärräkännissä.
        Olemme puhuneet ja kun kysyin, kuinka hän suhtautuisi, jos minäkin roikkuisin seksisaiteilla ja lähtisin keskellä yötä jonnekin. Ei tykännyt ajatuksesta. Se ei ole tasa-arvoa ja se on ehdoton.
        Äsken kysyin, missä oli ollut viime yönä keskellä yötä, takelteli ja sanoi olleensa kaverilla... Kun kysyin tarkennuksia, hermostui ja se keskustelu loppui siihen. Asia ymmärretty.

        Ihan noin vapaa liitto ei minulle sovi tyyliin, että se on vain miehellä, - vaikka en itse tuollaista "vapautta" haluakaan, varsinkin kun siitä ei ole sovittu. Prinsessa Dianan sanoja mukaillakseni "ruuhka avioliitossa on liikaa" Näin se ei kuitenkaan enää toimi.


      • mr.kex

        Sinulla vaikuttaa olevan hyviä arvoja ja ajatuksia siitä, millainen kahden aikuisen tasa-arvoinen suhde on. Ajattelen hyvin pitkälle samalla tavalla, en kaipaa alamaista vaan kumppania.

        Mikä on hyvin yksinkertainen totuus, mutta mikä voi samalla olla vaikea huomata (minulla kesti vuosia) on se, ettei kahden aikuisen tasa-arvoinen suhde voi tietystikään toteutua, mikäli toinen osapuoli ei ole aikuinen.

        Sen pohjalta mitä kirjoitat vaikuttaa, että miehesi on kuin teinilapsi uhmakänneineen ja hyväksynnän hakemisineen muualta heti kun teillä on ongelmia. Hän taitaa kaivata enemmän äidin hoivaa, kuin tasa-arvoista kumppania.


      • Riinaliina

        Kiitos, että osasit lukea kirjoituksestani sen pointin, jota olen itsekin pähkäillyt.
        Kuinka ihminen voi olla niin kaksi eri persoonaa: järkevä aikuinen ja mukava puoliso selvinpäin ja humalassa sitten ihan toinen ääripää, juurikin se uhmas teinilapsi, kuten sanoit.
        Uskon samoin, että heti, kun on ongelmia, mies taantuu ja heittää hanskat tiskiin ja tekee älyttömiä tekoja. Toisen pitäisi yksinään olla se aikuinen; joustaa ja hyvitelläkin . On sitäkin kokeiltu, mutta minkäs teet, kun toinen haluaa käydä ärrätien loppuun.
        Eihän oikeastaan kukaan kännissä paremmaksi muutu, mutta ei kaikista tule vihaisia murkkuja, jotka kostaa puolisolleen huonoa äitisuhdettaan, joka miehelläkin on ollut.
        Vaimo kun ei vaan ole miehensä äiti - ei edes terapeutti...


      • mr.kex

        Kumppanithan joutuvat tietysti välillä venymään kaikenlaiseksi toisilleen, mutta toinen yksinkertainen totuus mihin aikanaan törmäsin on se, ettei kumppanille pysty siirtämään sitä minkä itse ymmärtää tai tietää. Käytännössähän sitä elää sekä ihmisen että hänen oireidensa kanssa, ja se mitä siihen pystyy vaikuttamaan on lopulta hyvin rajallista. Tätähän ajatusta itsekin lähenet tuossa viestisi lopussa, eli ei ole sinun paikkasi olla hänen hoivaajanaan tai uhmansa kohteena loputtomiin, koska hänellä on vaikea äitisuhde.

        Eli hänen jotenkin pitäisi itse valaistua kohtaamaan itsensä ja ottamaan vastuu siitä, miten hän toimii tunnesolmujensa kanssa, mutta todellisuudessa ihmiset yleensä päästävät itsensä helpolla ja ottavat esimerkiksi mieluummin pullon kouraan. Muuten, syyllistääkö hän sinua näistä, eli kun hän rupeaa juopottelemaan tai lähtee reissuilleen, niin onko se jotenkin seurausta sinun sanoistasi tai toimistasi?


      • tietävämies

        Tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa perheellistä naisistakin katselee pornoa ja niin ettei mies huomaa tai saa selville.


      • Riinaliina
        mr.kex kirjoitti:

        Kumppanithan joutuvat tietysti välillä venymään kaikenlaiseksi toisilleen, mutta toinen yksinkertainen totuus mihin aikanaan törmäsin on se, ettei kumppanille pysty siirtämään sitä minkä itse ymmärtää tai tietää. Käytännössähän sitä elää sekä ihmisen että hänen oireidensa kanssa, ja se mitä siihen pystyy vaikuttamaan on lopulta hyvin rajallista. Tätähän ajatusta itsekin lähenet tuossa viestisi lopussa, eli ei ole sinun paikkasi olla hänen hoivaajanaan tai uhmansa kohteena loputtomiin, koska hänellä on vaikea äitisuhde.

        Eli hänen jotenkin pitäisi itse valaistua kohtaamaan itsensä ja ottamaan vastuu siitä, miten hän toimii tunnesolmujensa kanssa, mutta todellisuudessa ihmiset yleensä päästävät itsensä helpolla ja ottavat esimerkiksi mieluummin pullon kouraan. Muuten, syyllistääkö hän sinua näistä, eli kun hän rupeaa juopottelemaan tai lähtee reissuilleen, niin onko se jotenkin seurausta sinun sanoistasi tai toimistasi?

        "Muuten, syyllistääkö hän sinua näistä, eli kun hän rupeaa juopottelemaan tai lähtee reissuilleen, niin onko se jotenkin seurausta sinun sanoistasi tai toimistasi?"

        Mietin pitkään tuota...
        Jos/kun välillämme on erimielisyyttä tai riitaa, ihan mistä tahansa asiasta, juopottelu alkaa, - sitten se on minusta johtuvaa ainakin hänen mielestään - ja sillä oikeuttanee toimintansa.
        Minä olen ollut se, joka on alkanut rauhaa rakentamaan, en muista yhtäkään kertaa toisinpäin.

        En ole superihminen, muttei minulla ole ongelmia kenenkään muun kanssa, Sanon suoraan, mutta vasta nurkkaan ajettuna "puren" ;)
        Kun miehellä on erimielisyyttä kenen tahansa kanssa, hän on aina hirveän vihainen ja syyllistää muut, ei koskaan tunnusta omaa osuuttaan, vaikka ulkopuoisia tosintodistajiakin olisi ollut. Hänellä on jonkinlainen sisäinen viha ihmisiin (ja kai itseensäkin) ja humalassa sitten vastuuta kantamatta räjäyttää "ydinpommit".


      • mr.kex

        No joo, jos hän osaisi hyväksyä itsensä ja arvostaa itseään, niin hän tekisi samoin myös sinulle ja teillä olisi todennäköisesti rakentavampia riitoja ja sopuja. Miehesi oma ääni tietysti puuttuu tästä keskustelusta, mutta sen pohjalta mitä kirjoitat saa aika selvän käsityksen siltä, ettette ole läheskään samalla viivalla tässä mielessä.

        Kerroit, että selvinpäin miehesi on yhtä ja humalassa toista. Mitä se voi tarkoittaa on, että jos hänellä onkin selvinpäin hyvä arvomaailma, hän ei siihen loppuviimein sitoudu. Hän käyttää viinaa yleislääkkeenä, ja kun se vaikuttaa ratkaisevan kaikki hetkelliset ja kuvitellut ongelmat niin hän ei siitä hevin luovu. Todelliset ja kestävät ongelmat, ja lisäksi vielä viinankäytön tuomat lisäongelmat sen sijaan ovat luultavasti hänen käsityskykynsä, tai ainakin käsittelykykynsä ulottumattomissa. Jos viina vie silloin kun hän antaa sille luvan viedä, niin hänen arvopohjansa täytyy lopulta olla aika hatara, ja riippuvainen jostain ulkoisesta enemmän kuin sisäisestä.

        Olen tässä kirjoitellut koska tunnistan ahdinkosi. Olin joskus samanlaisessa tilanteessa. Ex-avovaimo lähti baariin, jos hänen tunnesolmujaan yhtään kiristi. Kuvioon kuului välillä sellainenkin, että hän haki tälle impulssin minulta, eli tosiaan joskus kun hän oli janoinen mutta elämä liian tasaista, niin hän kehitti ongelman tai riidantapaisen, jotta sai "oikeutetusti" suuttua tai loukkaantua, mennä baariin ja mukavana bonuksena pitää minua syyllisenä milloin millekin. Baariporukoissa ei nosteta peiliä toisen eteen, joten sieltä ymmärtäjiä aina löytyy. Ehkäpä miehesi tekee juuri tätä samaa?

        Minun yleisfiilis suhteessa oli, ettei siinä oikein ole mitään minkä varaan rakentaa, eikä mitään ei kannata suunnitella, ennen kuin hän muuttuu. Joten todellisuudessa elämä ei ollut siinä suhteessa elämistä, vaan sen mahdollisuuden odottamista, että hänen muutoksensa antaisi tilaa jollekin rakentamisen arvoiselle. Kuulostaako tällainen tutulta?


      • Riinaliina
        mr.kex kirjoitti:

        No joo, jos hän osaisi hyväksyä itsensä ja arvostaa itseään, niin hän tekisi samoin myös sinulle ja teillä olisi todennäköisesti rakentavampia riitoja ja sopuja. Miehesi oma ääni tietysti puuttuu tästä keskustelusta, mutta sen pohjalta mitä kirjoitat saa aika selvän käsityksen siltä, ettette ole läheskään samalla viivalla tässä mielessä.

        Kerroit, että selvinpäin miehesi on yhtä ja humalassa toista. Mitä se voi tarkoittaa on, että jos hänellä onkin selvinpäin hyvä arvomaailma, hän ei siihen loppuviimein sitoudu. Hän käyttää viinaa yleislääkkeenä, ja kun se vaikuttaa ratkaisevan kaikki hetkelliset ja kuvitellut ongelmat niin hän ei siitä hevin luovu. Todelliset ja kestävät ongelmat, ja lisäksi vielä viinankäytön tuomat lisäongelmat sen sijaan ovat luultavasti hänen käsityskykynsä, tai ainakin käsittelykykynsä ulottumattomissa. Jos viina vie silloin kun hän antaa sille luvan viedä, niin hänen arvopohjansa täytyy lopulta olla aika hatara, ja riippuvainen jostain ulkoisesta enemmän kuin sisäisestä.

        Olen tässä kirjoitellut koska tunnistan ahdinkosi. Olin joskus samanlaisessa tilanteessa. Ex-avovaimo lähti baariin, jos hänen tunnesolmujaan yhtään kiristi. Kuvioon kuului välillä sellainenkin, että hän haki tälle impulssin minulta, eli tosiaan joskus kun hän oli janoinen mutta elämä liian tasaista, niin hän kehitti ongelman tai riidantapaisen, jotta sai "oikeutetusti" suuttua tai loukkaantua, mennä baariin ja mukavana bonuksena pitää minua syyllisenä milloin millekin. Baariporukoissa ei nosteta peiliä toisen eteen, joten sieltä ymmärtäjiä aina löytyy. Ehkäpä miehesi tekee juuri tätä samaa?

        Minun yleisfiilis suhteessa oli, ettei siinä oikein ole mitään minkä varaan rakentaa, eikä mitään ei kannata suunnitella, ennen kuin hän muuttuu. Joten todellisuudessa elämä ei ollut siinä suhteessa elämistä, vaan sen mahdollisuuden odottamista, että hänen muutoksensa antaisi tilaa jollekin rakentamisen arvoiselle. Kuulostaako tällainen tutulta?

        No kuulostaa!!!! Onkohan meillä kuuntelulaitteet, kun niin osuvasti kaiken kuvasit. Nyt ymmärrän riidat, jotka on tarkoituksella rakennettu. Sitä olen taustalla aistinut, mutta kai sitä on niin masentunutkin ollut, ettei kaikki pintaan asti ole noussut. Kiitos!


    • llllopö

      Otat eron, ei se sen kummempia vaadi.

    • Annamunkaikkikestäää

      Tähän löytyy aika simppeli vastaus:

      Jätä se sika.

    • Nämä ovat ihan uskomattomia juttuja ja jotenkin liian absurdeja ollakseen totta. Olen varmaan elänyt liian suojatussa ymtäristössä ja minulla on ollut liikaa valinnanvaraa.

      Mietin, että miksi joku haliuaa jatkaa valehtelijan, pettäjän, alkoholistin ja seksiaddiktin kanssa, kun tarjolla olisi tuhatmäärin ihan kunnollisiakin miehiä.

    • Kupinkääntäjä

      Pettäminen on asia erikseen mutta pornon katselu ei kyllä vakavaa ole ja jos emäntäni katselis niin kyyti olis luultavasti entistä kuumempaa.ei paha

    • paskakyökkipsykka

      kuuleppa! äijäs kännää ja käy vieraissa! seisoppa ittes viereen ja keskustele vierustoveris kanssa vakavasti!
      tuo ukkos homma ei tule loppumaan ikinä. mitä enemmän ja kauemmin katselet, sitä suuremman vallan se ottaa elämästäsi ja sinä voit huonosti.
      Et voi tehdä muuta kuin juosta, kun vielä voit.
      Niin mäkin tein, ja moni muu, pelasta itsesi.

    • Minulla oli naispuolinen työtoveri, jolla holtiton mies. Tyttö sanoi minulle masentuneena, että kyllä hän vielä ymmärtäisi miehensä naisjutut, mutta kun se aina on humalassa.

      Ehkä sinulla on fokus väärässä kohdassa. Jos miehesi ei joisi niin paljon, luultavasti naisjuttujakin olisi vähän tai ei ollenkaan. Alkoholista ei juuri irti pääse. Olen kuivilla oleva alkoholisti. Meitä pitkäaikaisesti kuiville päässeitä on vain 1 - 2 % alkoholisteista. Ennuste on erittäin huono. Itseäsi suojellaksesi lienee parempi, että hakeudut eroon. Tsemppiä! :-)

      • Riinaliina

        Niin. Ajattelin tuota fokusta.

        Olen sydämestäni rakastanut selväpäistä puolisoani ja tiedän ettei tunne ole ollut yksipuolinen. Olemme viihtyneet yhdessä, kotityöt on ok, harrastamme samoja asioita ja ystäviäkin on. Ainahan rahasta on puutetta, mutta sitä on kuulemma liikkeellä ;)

        Kaikki mistä olen valittanut -olet oikeassa- on tapahtunut kun hän on humalassa.
        En ymmärrä, miksi ongelmien tullessa tartutaan pulloon, se pahentaa vain. Onko se sitä, että kännissä uskaltaa päästää sellaisia höyryjä/toteuttaa tekoja, joita muutoin ei kehtais?
        En kovin helpolla tuomitsse ja "hutki halolla päähän" ketään ja olen ajatellut, että jokainen ansaitsee kohtuuden rajoissa uuden mahdollisuuden, kun kaikki tekee joskus virheitä. Siksi olen jäänyt, vaiennut ja sillä suojellutkin häntä. Siksikään en ole näistä jutuista puhunut muualla kuin nyt. Ehkä olis pitänyt, kun lähes aina kännäämisen seurauksena löytää miehen samasta "rapakosta" Ymmärrän pikkuhiljaa sen, että olen osasyyllinen, kun olen mahdollistanut ongelman pitkittymisen ja mutkistumisen.

        Emme ole edenneet mihinkään, mies on sulkeutunut, välttelee ja luikkii pakoon.
        Alan nyt puuhata (ihan puhkipoikki) terapiaa itselleni, että joskus vielä pääsis jaloilleen ja jaksais toimia.
        Jos,/kun ikinä enää päästään puheyhteyteen, voin sitä ehdottaa miehellekin, tehköön sitten päätöksensä, mitä elämältään haluaa.


      • Riinaliina kirjoitti:

        Niin. Ajattelin tuota fokusta.

        Olen sydämestäni rakastanut selväpäistä puolisoani ja tiedän ettei tunne ole ollut yksipuolinen. Olemme viihtyneet yhdessä, kotityöt on ok, harrastamme samoja asioita ja ystäviäkin on. Ainahan rahasta on puutetta, mutta sitä on kuulemma liikkeellä ;)

        Kaikki mistä olen valittanut -olet oikeassa- on tapahtunut kun hän on humalassa.
        En ymmärrä, miksi ongelmien tullessa tartutaan pulloon, se pahentaa vain. Onko se sitä, että kännissä uskaltaa päästää sellaisia höyryjä/toteuttaa tekoja, joita muutoin ei kehtais?
        En kovin helpolla tuomitsse ja "hutki halolla päähän" ketään ja olen ajatellut, että jokainen ansaitsee kohtuuden rajoissa uuden mahdollisuuden, kun kaikki tekee joskus virheitä. Siksi olen jäänyt, vaiennut ja sillä suojellutkin häntä. Siksikään en ole näistä jutuista puhunut muualla kuin nyt. Ehkä olis pitänyt, kun lähes aina kännäämisen seurauksena löytää miehen samasta "rapakosta" Ymmärrän pikkuhiljaa sen, että olen osasyyllinen, kun olen mahdollistanut ongelman pitkittymisen ja mutkistumisen.

        Emme ole edenneet mihinkään, mies on sulkeutunut, välttelee ja luikkii pakoon.
        Alan nyt puuhata (ihan puhkipoikki) terapiaa itselleni, että joskus vielä pääsis jaloilleen ja jaksais toimia.
        Jos,/kun ikinä enää päästään puheyhteyteen, voin sitä ehdottaa miehellekin, tehköön sitten päätöksensä, mitä elämältään haluaa.

        Alkoholisteja on kahdenlaisia, tuurijuoppoja ja jatkuvasti juovia. Miehesi on aivan ilmeisesti tuurijuoppo. Hän ei voi mitään, etkä sinäkään voi mitään hänen alkoholinkäytölleen. Hän on tehnyt lukuisia kertoja päätöksen, mitä elämältään haluaa, mutta suurikaan halu ei muutu tosiasiaksi.

        Tilanne voi vain huonontua. Mahdollisuus, että hän pääsisi kuiville ei ole realistinen. Näyttää siltä, ettet usko kestäväsi, joten ainoa järkevä ratkaisu on erota. Ero on juuri siksi vaikeaa, että on monia asioita, jotka sitovat toiseen, ja on toisaalta kauheita asioita, joita ei voi välttää, jos pysyy yhdessä. :-)


    • kohtalommesama

      No sama ongelma se mulla on mieheni kanssa. Ryyppää ja pettää. Toki anteeksi pyytää ja tekee kaiken niin etten eroa voi edes pyytää. Uhkailee lapsille kertovansa jotka ovat jo omillaan eivätkä näkemässä mitä kotona tapahtuu. En uskalla riskiä ottaa että näin tekisi kun tuo mielenterveys on sillä jo muutoinkin ollut vuosia ongelma. Ja jos todella eron ottaisin voitte arvata kuka saakaan ne valheet niskaansa että syyllinen eroon kun jätin sairaan miehen. Tähän on tultu ja tunnen olevani vankilassa. Jotenkin vielä miestä kestänyt ja sen temppuja mutta nuo toiset naiset kun yhteyttä ottavat ja laittavat syykseni kun eroa osaa ottaa. Olenko jotenkin velvollinen kertomaan naiselle syitä miksi en eroa? Joka taas mieheni kanssa touhuilee? Näitä sairaita löytyy ja se totuus aviostamme on vain meidän kahden tiedossa. Aina kun lopettaa juomisen ja muistaa mitä minulle tehnyt on seuraava viikko pelkkää lahjojen ja mielistelyn aikaa. Voitte kuvitella kun makaan sängyssä miehen alla kun se haluaa antaa parasta seksiä minulle mitä muilta ei kännissä saa mitä mietin.. en ole nauttinut sen kosketuksesta vuosiin. Ja alistunut tilanteeseen noiden uhkausten takia. Hyvältä ei tunnu mutta eloon jään. Ja nautin lapsien kautta elämästä ja niiden tuomista ihanasta elämästä. Tiedän että lapset epäilevät välillä minun jaksamista. Kuulijan ne kun kotona olivat miehen huutaminen ja syytökset kuinka ostin sitä jne. Kovasti pitää jaksaa esittää omien lasten edessä että kaikki on hyvin. Nyt vain toivon että miehestä aika jättää koska on sairauksia paljon ja lähtö tulee ennen minua. Sen ajan mitä sitten nauttia elämästä teen yksin. Tätä en kerro kellekään. Mutta vuosia olen tiennyt mieheni sairauksista että mihin ne johtaneet. Mies tietää jos eroamme jää yksin kun kukaan muu ei alistu hänelle varmastikaan. Koska velvoitetta ei ole lapsista ym. Joten olet tavallaan kohtalon toverini tässä. Jaksamista sulle ja koita jaksaa!

    • Gklömbvg

      Mitä mietittävä tässä muka on? Mies on juoppo pettäjä. Inhoatko itseäsi todella niin paljon, että jäisit hänen kanssa suhteeseen?

      Potku äijä pihalle. Älä huuda, älä raivoa. Toteat vain, ettet halua olla koskaan parisuhteessa juopon pettäjän kanssa. Piste. Järjestä käytännön asiat kuntoon, kuten kumpi jää kämppään, tavaroiden jako yms. Älä anna piiruakaan periksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3215
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2273
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1849
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      28
      1735
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1401
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1371
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1266
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      29
      1251
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1177
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1167
    Aihe