5300lle putkea

Valovoima on se mikä on, huono joissakin olosuhteissa, riittävä päivänvalossa. Vinjetointi on aika vähäistä, ainoastaan laajassa päässä aukolla 3.5 ja telepäässä aukolla 5.6. https://www.dxomark.com/Lenses/Nikon/Nikon-AF-S-DX-NIKKOR-18-140mm-F35-56G-ED-VR-mounted-on-Nikon-D5300---Measurements__919
Terävyyttäkin piisaa moneen kuvaukseen riittämiin aukolle 8 asti. Joten 35mm lasin kaveriksi ihan hyvä silloin kun kahdella lasilla meinataan pärjätä. Oikeasti hyvä laajakulma Nikon DX rungolle on Tokina AT-X 14-20mm F2 PRO DX Nikon, mutta maksaa tonnin.

Eikös noi Samyangit ole käsitarkenteisia? Eivät muutenkaan maineeltaan mitään huippuja, mutta optisesti aivan ok. Harva kuitenkaan haluaa käsitarkenteista optiikkaa.

ND750 kirjoitti:

Valovoima on se mikä on, huono joissakin olosuhteissa, riittävä päivänvalossa. Vinjetointi on aika vähäistä, ainoastaan laajassa päässä aukolla 3.5 ja telepäässä aukolla 5.6. https://www.dxomark.com/Lenses/Nikon/Nikon-AF-S-DX-NIKKOR-18-140mm-F35-56G-ED-VR-mounted-on-Nikon-D5300---Measurements__919
Terävyyttäkin piisaa moneen kuvaukseen riittämiin aukolle 8 asti. Joten 35mm lasin kaveriksi ihan hyvä silloin kun kahdella lasilla meinataan pärjätä. Oikeasti hyvä laajakulma Nikon DX rungolle on Tokina AT-X 14-20mm F2 PRO DX Nikon, mutta maksaa tonnin.

Lue lisää

Jjuuri noin, mutta f/8.0 ei anna enää mitään mahdollisuuksia syvyysterävyyden hallintaan. Ei hyvä.

Käsitarkenteisia kirjoitti:

Eikös noi Samyangit ole käsitarkenteisia? Eivät muutenkaan maineeltaan mitään huippuja, mutta optisesti aivan ok. Harva kuitenkaan haluaa käsitarkenteista optiikkaa.

Laajakulmapäässä automaattitarkennus ei ole välttämätön. Toki se on kiva.

Canonisti kirjoitti:

Laajakulmapäässä automaattitarkennus ei ole välttämätön. Toki se on kiva.

Eihän aloittaja hakenut pelkkää lajakulmaa.
Normaali ja teleobjektiiveissa automaattitarkennus on aivan must ja eipä siitä haittaa ole laajispäässäkään, kun siitä ei tarvitse nykyään edes ekstraa maksaa. Lähes kaikki ovat automaattitarkenteisia.
Käsitarkenteiset ovat poikkeuksia nykyään ja harva enää haluaa tarkentaa käsin.

Yhdentekevää laajakulmassa. Esim Samyang 12 millinen 2.8 on optisesti ällistyttävän hyvä. Noin laajassa on käytännössä kolme asentoa. Metri, kolme metriä ja ääretön.

Kuvailinko kirjoitti:

Yhdentekevää laajakulmassa. Esim Samyang 12 millinen 2.8 on optisesti ällistyttävän hyvä. Noin laajassa on käytännössä kolme asentoa. Metri, kolme metriä ja ääretön.

Edelleenään aloittaja ei hakenut pelkkää laajakulmaa, eli unohda nuo käsitarkenteiset laajakulmat. Tuo esimerkin 12 mm on jo superlaajakulma ja sen terävyysaluetta ei voi yleistää koskemaan kaikkia laajakulmia.
Sitäpaitsi siitä automaattitarkennuksesta ei todellakaan ole mitään haittaa laajakulmassakaan.

Eipelkkäälaajista kirjoitti:

Edelleenään aloittaja ei hakenut pelkkää laajakulmaa, eli unohda nuo käsitarkenteiset laajakulmat. Tuo esimerkin 12 mm on jo superlaajakulma ja sen terävyysaluetta ei voi yleistää koskemaan kaikkia laajakulmia.
Sitäpaitsi siitä automaattitarkennuksesta ei todellakaan ole mitään haittaa laajakulmassakaan.

Lue lisää

Aloittaja mainitsi tarpeen 18 mm objektiiville (27 mm kinovastaavuus). Kun Nikonin edulliset croppisetit yleensä tehdään mainitun 35 mm normaalin ympärille, voisi laajakulma olla vähän laajempikin. Tuo 12 mm ei ole huono valinta.

Kolmevitonen on croppirungossa normaali. Maisemakuviin pitäisi olla esimerkiksi kinovastaavuudeltaan noin kolmevitonen, eli Nikonin kohdalla kertoimella 1,5 noin 23 millinen. Perinteisest perussetit, joilla pärjää pitkälle ovat (kinovastaavuudeltaan) 35 85 ja 24 50 135.

Canonisti kirjoitti:

Kolmevitonen on croppirungossa normaali. Maisemakuviin pitäisi olla esimerkiksi kinovastaavuudeltaan noin kolmevitonen, eli Nikonin kohdalla kertoimella 1,5 noin 23 millinen. Perinteisest perussetit, joilla pärjää pitkälle ovat (kinovastaavuudeltaan) 35 85 ja 24 50 135.

Lue lisää

En tiedä mihinarvon Canonisti kuviasi käytät mutta on turhaa vaihdella niitä putkia koko ajan kun mukavia ja kuvanlaadultaan riittäviä zoon optiikoita on käytettävissä ilman että niistä nyt mitään niin ihmeellisiä euromääriä pyydetään.

Nikon kroppirunkoon kun hankkii Nikkorin 18 - 140 mm F3,5 - 5,6 VR:n tai Nikkorin 16 . 80 mm F2,8 - 4 VR:n niin pärjää normaalitilanteissa mainiosti ainakin A3 tulosteisiin asti. Nykyisillä rungoillahan ISO kestävyys on aikalailla suurempi kuin 2000 luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä joten F1.2 - 1.8 lasit eivät monestikaan ole enää tarpeen monestakaan syystä.

Kun te prime uskovaiset niin kovasti niiden puolesta puhutte niin paljonko teillä ja missä yhteydessä on tilanteita joissa tulostutatte yli A3 koon tulosteita? Nykyisinhän suurin osa kuvista on korkeintaan täysHD kokoisia eli 2 Mpix kuvia joihin mikä tahansa lasi riittää.

Kertokaa nyt ihmeessä uteliaalle mihin nurkkien ylenmääräinen terävyys on tarpeen kun katse yleensä kohdistuu kohteeseen joka on lähes keskellä tai kolmasosasääntöjen osoittamalla alueella?

Kuvanlaadultaan riittävät zoomit ovat kalliita, suuria ja painavia.

Canonisti kirjoitti:

Kuvanlaadultaan riittävät zoomit ovat kalliita, suuria ja painavia.

Onko levy jäänyt jumiin kun taas samaa virttä veisaat? Nauraahan sulle jo harakatkin? Mene vain Fuji palstallesi kirjoitteemaan, Nikoneista kun et mitään tiedä.

osaatkokuvata kirjoitti:

Onko levy jäänyt jumiin kun taas samaa virttä veisaat? Nauraahan sulle jo harakatkin? Mene vain Fuji palstallesi kirjoitteemaan, Nikoneista kun et mitään tiedä.

Jotenkin tuntuu, että joillakin on jäänyt. Tuputetaan zoomivaihtoehtoja, jotka on ajat sitten todistettu huonoiksi yleiskuvaukseen. Laadukkailla zoomeilla on paikkansa, mutta ne eivät kuulu ensimmäisiin hankintoihin.

Canonisti kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että joillakin on jäänyt. Tuputetaan zoomivaihtoehtoja, jotka on ajat sitten todistettu huonoiksi yleiskuvaukseen. Laadukkailla zoomeilla on paikkansa, mutta ne eivät kuulu ensimmäisiin hankintoihin.

Lue lisää

En ole kuullu mitään sellaista nykyisistä peruszoomeista, että ne olisi todistettu huonoiksi harrastajan yleiskuvaukseen. Päin vastoin, alan lehdet, monet ammattilaiset jopa suosittelevat harrastajille alkuun zoomeja, joilla kuvaa ihan siinä missä millä tahansa optiikalla, jopa Photozone suosittelee sellaiselle joka etsii kohtuuhintaista standardizoomia, vaikka mekaaniseti ei olekaan hyvä. http://www.opticallimits.com/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/397-nikkor18553556vr?start=2
Optisesti jo aika hyvä, kestää sen minkä kestää, joillakin voi kestää hyvinkin pitkään ja jos "nälkä alkaa kasvamaan syödessä", niin voi jatkossa panostaa parempaan optiikaan.

osaatkokuvata kirjoitti:

En ole kuullu mitään sellaista nykyisistä peruszoomeista, että ne olisi todistettu huonoiksi harrastajan yleiskuvaukseen. Päin vastoin, alan lehdet, monet ammattilaiset jopa suosittelevat harrastajille alkuun zoomeja, joilla kuvaa ihan siinä missä millä tahansa optiikalla, jopa Photozone suosittelee sellaiselle joka etsii kohtuuhintaista standardizoomia, vaikka mekaaniseti ei olekaan hyvä. http://www.opticallimits.com/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/397-nikkor18553556vr?start=2
Optisesti jo aika hyvä, kestää sen minkä kestää, joillakin voi kestää hyvinkin pitkään ja jos "nälkä alkaa kasvamaan syödessä", niin voi jatkossa panostaa parempaan optiikaan.

Lue lisää

Eli kameraan kannattaa ostaa objektiivi, joka tuon testin mukaan ei kestä mitään? Kun objektiivin tehdashinta on jotain 5 - 15€ paikkeilla, on ymmärrettävää, ettei sillä saada paljoakaan. Objektiivi siis sopii kameran ominaisuuksien kokeiluun, mutta ei kuvaamiseen. Jos tarkoitat tätä samaa, niin olemme samaa mieltä.

Lähes kaikille merkeille saa edullisen ja silti oikeasti kelvollisen noin 35 85 ja/tai 24 50 135 setin. Kelvollisena pidän riittävää valovoimaa, kohtuullista optista virheettömyyttä ja siedettävää mekaanista laatua.

Canonisti kirjoitti:

Eli kameraan kannattaa ostaa objektiivi, joka tuon testin mukaan ei kestä mitään? Kun objektiivin tehdashinta on jotain 5 - 15€ paikkeilla, on ymmärrettävää, ettei sillä saada paljoakaan. Objektiivi siis sopii kameran ominaisuuksien kokeiluun, mutta ei kuvaamiseen. Jos tarkoitat tätä samaa, niin olemme samaa mieltä.

Lähes kaikille merkeille saa edullisen ja silti oikeasti kelvollisen noin 35 85 ja/tai 24 50 135 setin. Kelvollisena pidän riittävää valovoimaa, kohtuullista optista virheettömyyttä ja siedettävää mekaanista laatua.

Lue lisää

Kerro nyt Canonisti miksi Nikkor 18 - 140 VR olisi huono? Mitä vikaa sen kuvissa olisi niin että se haittaisi vaikka A2 kuvien tulostusta? Paljonko olet kokeillut vai oletko mutu miehiä?

Entä Nikkor 16 - 80 VR mikä siinä sinua pännii?

Missä niitä sinun virheettömiä kuviasi mahtaa olla näytillä vai oletko porukkaa jonka jokainen kuva on ainoastaan kameran kortilla ja sitä katsotaan 3" takanäytöltä?

Laita nyt hiukan tarkemmat perusteet ja todisteet siitä ettet ole pelkkä mutumestari!

Extyökkäri kirjoitti:

Kerro nyt Canonisti miksi Nikkor 18 - 140 VR olisi huono? Mitä vikaa sen kuvissa olisi niin että se haittaisi vaikka A2 kuvien tulostusta? Paljonko olet kokeillut vai oletko mutu miehiä?

Entä Nikkor 16 - 80 VR mikä siinä sinua pännii?

Missä niitä sinun virheettömiä kuviasi mahtaa olla näytillä vai oletko porukkaa jonka jokainen kuva on ainoastaan kameran kortilla ja sitä katsotaan 3" takanäytöltä?

Laita nyt hiukan tarkemmat perusteet ja todisteet siitä ettet ole pelkkä mutumestari!

Lue lisää

Montako kertaa pitää selittää? Kaksi suurinta ongelmaa ovat rakenne ja valovoima.

Canonisti kirjoitti:

Eli kameraan kannattaa ostaa objektiivi, joka tuon testin mukaan ei kestä mitään? Kun objektiivin tehdashinta on jotain 5 - 15€ paikkeilla, on ymmärrettävää, ettei sillä saada paljoakaan. Objektiivi siis sopii kameran ominaisuuksien kokeiluun, mutta ei kuvaamiseen. Jos tarkoitat tätä samaa, niin olemme samaa mieltä.

Lähes kaikille merkeille saa edullisen ja silti oikeasti kelvollisen noin 35 85 ja/tai 24 50 135 setin. Kelvollisena pidän riittävää valovoimaa, kohtuullista optista virheettömyyttä ja siedettävää mekaanista laatua.

Lue lisää

En tiedä missä "porvariporukassa" olet pyörinyt, mutta monille tuo setti ei ole edullinen vaan kallis, koeta se jo ymmärtää, kaikilla ei varaa laittaa kamerakalustoon yhtä paljon kuin sinulla. Monilla harrastajilla tuollainen 18-55mm optikka on kestänyt vuosia. Asiallisella ja huolellisella käytöllä kestää, mutta jos on tapana pitää ja käyttää omaisuuttaan huonosti, nakella, paiskia, kolistella jne, niin hajoohan se piankin. Canonistilla lienee jonkin sortin "Magic Touch", mihin hän koskee, niin se hajoaa jos ei ole rautaa, tai sitten hän on kuin pikku lapsi, jolle ei olla sanottu että leluja ei saa rikkoa?

osaatkokuvata kirjoitti:

En tiedä missä "porvariporukassa" olet pyörinyt, mutta monille tuo setti ei ole edullinen vaan kallis, koeta se jo ymmärtää, kaikilla ei varaa laittaa kamerakalustoon yhtä paljon kuin sinulla. Monilla harrastajilla tuollainen 18-55mm optikka on kestänyt vuosia. Asiallisella ja huolellisella käytöllä kestää, mutta jos on tapana pitää ja käyttää omaisuuttaan huonosti, nakella, paiskia, kolistella jne, niin hajoohan se piankin. Canonistilla lienee jonkin sortin "Magic Touch", mihin hän koskee, niin se hajoaa jos ei ole rautaa, tai sitten hän on kuin pikku lapsi, jolle ei olla sanottu että leluja ei saa rikkoa?

Lue lisää

Eli kyse ei ole tekniikasta? Ei mopolla mahdottomia. Pitää tunnustaa tosiasiat.

Jos rahat eivät riitä käyttökelpoisen optiikan ostamiseen uutena, aina on mahdollisuus ostaa käytettynä. Nuorempana minulla oli käytännössä kaikki optiikka ostettu käytettynä.

Laskin hyvin tarkkaa joku vuosi sitten eri vaihtoehtojen hintoja. Yksi huomio oli, että jos pääpaino on laajakulmapäässä, kinokennoinen kokonaisuus ei ole sen kalliimpi kuin APS-C:kään. Jopa päin vastoin. Päädyin APS-C:hen, koska pidän lyhyttä teleä ja kolme vitosta tärkeimpinä objektiiveina ja säästin selkeästi kaluston painossa.

Nikoniin on saatavissa laatulaseja käytettynä. Ei ihan yhtä hyvin kuin Canoniin, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Kannattaa tehdä suunnitelma kamerahankinnoista, jota seuraa. Suunnitelma kannattaa päivittää jonkun vuoden välein. Jos tekisin suunnitelman Nikonille, lähtisin siitä, että runko vaihtuu kinokennoiseksi jossain vaiheessa.

Canonisti kirjoitti:

Montako kertaa pitää selittää? Kaksi suurinta ongelmaa ovat rakenne ja valovoima.

Perustele rakenne! Olen noita zoomeja käyttänyt vuosikausia ilman ongelmia rakenteen suhteen. Paljonko sinä olet niiden kanssa kulkenut luonnossa?

Mikä niiden valovoimassa on vikana? Olen kuvannut niillä päivisin ja iltaisin, en tosin yöllä koska puhutaan valokuvasta eikä pimeäkuvasta. Jos valovoima kuten noilla on F3.5 - F5.6 optisesta pituudesta riippuen saa normaalitilanteissa vallan mainiosti kuvia eikä oikeastaan jo syvyysterävyydenkään vuoksi voi käyttää isompaa aukkoa.

En tiedä millainen kamera sinulla on mutta kunnon Nikoneissa noilla pärjää kroppirungoilla varsin mainiosta. Tietystä syystä olen nyt vajaan vuoden kokeillut Nikkorin 16 - 80 mm F2.8 - 4 lasia ja sekin on muutoin toiminut mainiosti joskin joskus kaipaisin parempaa rajausmahdollisuutta jo kuvattaessa. Sen voi kuitenkin hoitaa jälkikäteen kroppaamalla mutta siinä menetetään erottelussa.

Kokeilin eräässä kuvaustilanteessa ihan uteliaisuuttani 50mm ja F1.4 optiikkaa, onneksi täyskennoisella ja isolla erottelulla sillä todella kaipasin zoomin rajausmahdollisuuksia, sitä kun ei aina voi jalkazoomillakaan saada aikaan haluamaansa monestakin syystä. Enkä ole innokas koko aikaa vaihtamaan lasia vaihtelevissa olosuhteissa. F1.4 ei ollut missään käyttökelpoinen koska sillä otetut kuvat eivät olleet yleistarkkoja vaan heti tarkennustason vieressä kuva alkoi suttaantumaan. Käytinkin sillä F4 - F8 aukkoja joilla sitten sain varsin hyviä kuvia kunhan hoisin jälkikäteen rajaukset kohdalleen. Onneksi oli 36 Mpix kuvia joista puoletkin poistamalla saa vielä kohtuu erottelun jäämään jäljelle.

Et vieläkään selvittänyt todellisia syitä etkä ainakaan perustellut miksi. Et myöskään ole kertonut missä niitä sinun täydellisiäsi on nähtävillä, niistähän voisimme me taitamattomat tyhmät ehkä jotain oppiakin. Laita nyt osoite jossa ne ovat arvosteltavina eikä minään 2 MB kuvina vaan täydellä erottelulkla jotta näemme mikä jutuissasi on totta mikä mutua!

Extyökkäri kirjoitti:

Perustele rakenne! Olen noita zoomeja käyttänyt vuosikausia ilman ongelmia rakenteen suhteen. Paljonko sinä olet niiden kanssa kulkenut luonnossa?

Mikä niiden valovoimassa on vikana? Olen kuvannut niillä päivisin ja iltaisin, en tosin yöllä koska puhutaan valokuvasta eikä pimeäkuvasta. Jos valovoima kuten noilla on F3.5 - F5.6 optisesta pituudesta riippuen saa normaalitilanteissa vallan mainiosti kuvia eikä oikeastaan jo syvyysterävyydenkään vuoksi voi käyttää isompaa aukkoa.

En tiedä millainen kamera sinulla on mutta kunnon Nikoneissa noilla pärjää kroppirungoilla varsin mainiosta. Tietystä syystä olen nyt vajaan vuoden kokeillut Nikkorin 16 - 80 mm F2.8 - 4 lasia ja sekin on muutoin toiminut mainiosti joskin joskus kaipaisin parempaa rajausmahdollisuutta jo kuvattaessa. Sen voi kuitenkin hoitaa jälkikäteen kroppaamalla mutta siinä menetetään erottelussa.

Kokeilin eräässä kuvaustilanteessa ihan uteliaisuuttani 50mm ja F1.4 optiikkaa, onneksi täyskennoisella ja isolla erottelulla sillä todella kaipasin zoomin rajausmahdollisuuksia, sitä kun ei aina voi jalkazoomillakaan saada aikaan haluamaansa monestakin syystä. Enkä ole innokas koko aikaa vaihtamaan lasia vaihtelevissa olosuhteissa. F1.4 ei ollut missään käyttökelpoinen koska sillä otetut kuvat eivät olleet yleistarkkoja vaan heti tarkennustason vieressä kuva alkoi suttaantumaan. Käytinkin sillä F4 - F8 aukkoja joilla sitten sain varsin hyviä kuvia kunhan hoisin jälkikäteen rajaukset kohdalleen. Onneksi oli 36 Mpix kuvia joista puoletkin poistamalla saa vielä kohtuu erottelun jäämään jäljelle.

Et vieläkään selvittänyt todellisia syitä etkä ainakaan perustellut miksi. Et myöskään ole kertonut missä niitä sinun täydellisiäsi on nähtävillä, niistähän voisimme me taitamattomat tyhmät ehkä jotain oppiakin. Laita nyt osoite jossa ne ovat arvosteltavina eikä minään 2 MB kuvina vaan täydellä erottelulkla jotta näemme mikä jutuissasi on totta mikä mutua!

Lue lisää

F/3.5-f/5.6 valovoimalla et kykene hallitsemaan terävyysaluetta.

Canonisti kirjoitti:

F/3.5-f/5.6 valovoimalla et kykene hallitsemaan terävyysaluetta.

Pystyn riittävästi, nimenomaan liian suuri aukko pilaa kuvan koska terävyysalue on liian pieni. Kai se riittää jos kuvaa vaikka testitaulua koska se on 2 ulotteinen mutta oletetaan normaalikuvaustilanne vaikka perhe pöydässä, lapset keillimässä jne. En tiedä mitä kuvaat, todennäköisesti et mitään koska et ole antanut vinkkiä siihen suuntaan mistä niitä täydellisyyksiä näkisi.

Taidatkin olla niitä mutu mestareita!

Et sinä millään isolla aukolla edes kuvaa pesäpallo tai jalkapallokaan ottelua.

Joo, aukolla 3,5 voi toki hallita syvyysterävyyttä. Edellytyksenä on toki, että runkona on keskari.

Mikään runko ei tarkenna kunnolla aukolla f/5.6. Nopeat pallopelit vaativat sekä rajusti laskentatehoa että valovoimaa.

Canonisti kirjoitti:

Joo, aukolla 3,5 voi toki hallita syvyysterävyyttä. Edellytyksenä on toki, että runkona on keskari.

Mikään runko ei tarkenna kunnolla aukolla f/5.6. Nopeat pallopelit vaativat sekä rajusti laskentatehoa että valovoimaa.

Lue lisää

Mutta vastaavasti tuon D5300:n 3D trackingiä kyllä kehutaan monessa testissä. Käsittääkseni tuo on osa-alue, jossa Nikon on edellä Canonia. Samalla on tuotu rohkeasti ominaisuuksia huippurungoista hinnat alkaen runkoihin. Toki toteutus eroaa. D5300 on 39 tarkennuspistettä ja D5 on 153 tarkennuspistettä.

Canonisti kirjoitti:

Joo, aukolla 3,5 voi toki hallita syvyysterävyyttä. Edellytyksenä on toki, että runkona on keskari.

Mikään runko ei tarkenna kunnolla aukolla f/5.6. Nopeat pallopelit vaativat sekä rajusti laskentatehoa että valovoimaa.

Lue lisää

Noiden lasien osalta Nikon kropilta minulla on vuosien jos ei vuosikymmenen kokemus. Mainiosti on tarkennus pelannut eli siitä ei ole ongelmaa.

Uusista rungoista (ainakin D500 ja D850 ja varmaan D5) sanotaan niiden tarkentavan vielä aukolla F8 joten kannattaa sinunkin Canonisti siirtyä mopoista kameroihin! Itse en ole kokeillut mutta uskoohan täällä moni muukin mainoksiin!

Minulla kun on Nikon kroppi ja täyskenno niin mistä sinä tähän keskusteluun sen keskarisi läysit? Pitikö häviölle jäädessään alkaa kehumaan jotta keskarimiehiä tässä ollaan älkää turhat pikkukennoiset luulkokaan mistään mitään tietävänne, keskari hakkaa teidät lätyiksi hetkessä?

Oletko kokeillut koskaan oikeasti hyvin tarkentavaa runkoa?

Canonisti kirjoitti:

Oletko kokeillut koskaan oikeasti hyvin tarkentavaa runkoa?

Kun kerran minulta kysyit niin en muita ole viimeaikoine käyttänytkään. Aikoinaan aikojen alussahan kaikki olivat käsitarkenteisia mutta ehkä sinä olit vielä silloin osuuskaupan hyllyllä margariinipaketissa. Nikon tarkentaa vallan mainosti tänä päivänä! En usko sinun moposi sen kummempi olevan! Nikon nääs kohdentaa siihen mihin haluan!

Canonisti kirjoitti:

Oletko kokeillut koskaan oikeasti hyvin tarkentavaa runkoa?

Häh?! Meillä Nikonisteilla on hyvin tarkentavat rungot ja siksi ihmettelemmekin kysymystäsi, sekä myös "Mikään runko ei tarkenna kunnolla aukolla f/5.6. Nopeat pallopelit vaativat sekä rajusti laskentatehoa että valovoimaa" Tarkentaapas, osta Nikon.

osaatkokuvata kirjoitti:

Häh?! Meillä Nikonisteilla on hyvin tarkentavat rungot ja siksi ihmettelemmekin kysymystäsi, sekä myös "Mikään runko ei tarkenna kunnolla aukolla f/5.6. Nopeat pallopelit vaativat sekä rajusti laskentatehoa että valovoimaa" Tarkentaapas, osta Nikon.

Lue lisää

Montako pistettä on enää käytössä f/5.6:lla?

Kyllä huonommallakin valovoimalla kuin F/2.8 tulee joissakin tapauksissa toimeen, mutta f/1.8 on aika usein liian vähän. Erityisesti valovoimaa kaipaa APS-C kennoisella, koska pienempi kenno vaatii sitä syvyysterävyyden hallintaan pyöreästi aukon enemmän kuin kinokennoinen.

Kinokennoinen ei ole sen kalliimpi kuin APS-C järjestelmä omien vertailujen mukaan, kun pääpaino on laajakulmaobjektiiveissa. Sen sijaan painoa ja kokoa säästää natiivilla APS-C tai MFT järjestelmällä. Samalla kuitenkin häviää jonkin verran suorituskyvystä hämärässä.

Olen ihan samaa mieltä, etteivät kaikki tunnu osaavan lukea testejä.

Canonisti kirjoitti:

Kyllä huonommallakin valovoimalla kuin F/2.8 tulee joissakin tapauksissa toimeen, mutta f/1.8 on aika usein liian vähän. Erityisesti valovoimaa kaipaa APS-C kennoisella, koska pienempi kenno vaatii sitä syvyysterävyyden hallintaan pyöreästi aukon enemmän kuin kinokennoinen.

Kinokennoinen ei ole sen kalliimpi kuin APS-C järjestelmä omien vertailujen mukaan, kun pääpaino on laajakulmaobjektiiveissa. Sen sijaan painoa ja kokoa säästää natiivilla APS-C tai MFT järjestelmällä. Samalla kuitenkin häviää jonkin verran suorituskyvystä hämärässä.

Olen ihan samaa mieltä, etteivät kaikki tunnu osaavan lukea testejä.

Lue lisää

Hieman eppäilen tietojesi oikeellisuutta Canonisti.

Jos meillä on 100 mm optiikka niin se on 100 mm optiikka niin täydellä kennolla kuin kropilla. Sen syvyysterävyys samalla aukolla on myös sama kummallakin rungolla ja ainoa mikä muuttuu on kuvakulma.

Kun käytetään Nikon runkoa niin vaikka D800 täyskennoinen antaa 100 mm optiikalla 24 astetta ja 20 minuuttia kuvakulmaa ja kroppi vaikka D500 antaa vastaavasti 16 asteen kulman. Nämä arvot perustuvat Nikonin optiikkasimulaattorin antamiin tietoihin.

Syvyysterävyys samalla aukolla on justiinsa sama kummassakin tapauksessa. Jos pikselit ovat saman kokoisia niin arvelempa jokaiselle samasta kohteesta tulevan samalla aukolla justiinsa saman valomäärän. Ainoa ero lienee siinä jotta kropissa osa valosta ohittaa kennon koska optiikan piirtoympyrä on kroppikennolle liian suuri mutta ei estä käyttöä.

Missä kuvauksessa nykyään F1.8 on liian vähän? Voisitko perustellen selvittää. Koska jos tuo olisi totta niin kovasti vähän niitä kuvia saisin kuvattua. Minusta hieman tuntuu siltä nyt kun olen näihin juttuihisi tutustunut ettet edes kuvaa itse mutta vietät yösi testejä ja muuta vastaavaa lukien. Unen puute saa hourimaan ja siltä tämä osaltasi osin näyttääkin.

Kerro nyt missä saan/saamme ihailla niitä kuviasi jotka saavat minut/meidät häpeämään räpsyjämme? Montako kertaa pitää pyytää jotta auliisti suot meille räpsijöille siunauksesi hyvien, ehkä täydellisten kuviesi muodossa?

Extyökkäri kirjoitti:

Hieman eppäilen tietojesi oikeellisuutta Canonisti.

Jos meillä on 100 mm optiikka niin se on 100 mm optiikka niin täydellä kennolla kuin kropilla. Sen syvyysterävyys samalla aukolla on myös sama kummallakin rungolla ja ainoa mikä muuttuu on kuvakulma.

Kun käytetään Nikon runkoa niin vaikka D800 täyskennoinen antaa 100 mm optiikalla 24 astetta ja 20 minuuttia kuvakulmaa ja kroppi vaikka D500 antaa vastaavasti 16 asteen kulman. Nämä arvot perustuvat Nikonin optiikkasimulaattorin antamiin tietoihin.

Syvyysterävyys samalla aukolla on justiinsa sama kummassakin tapauksessa. Jos pikselit ovat saman kokoisia niin arvelempa jokaiselle samasta kohteesta tulevan samalla aukolla justiinsa saman valomäärän. Ainoa ero lienee siinä jotta kropissa osa valosta ohittaa kennon koska optiikan piirtoympyrä on kroppikennolle liian suuri mutta ei estä käyttöä.

Missä kuvauksessa nykyään F1.8 on liian vähän? Voisitko perustellen selvittää. Koska jos tuo olisi totta niin kovasti vähän niitä kuvia saisin kuvattua. Minusta hieman tuntuu siltä nyt kun olen näihin juttuihisi tutustunut ettet edes kuvaa itse mutta vietät yösi testejä ja muuta vastaavaa lukien. Unen puute saa hourimaan ja siltä tämä osaltasi osin näyttääkin.

Kerro nyt missä saan/saamme ihailla niitä kuviasi jotka saavat minut/meidät häpeämään räpsyjämme? Montako kertaa pitää pyytää jotta auliisti suot meille räpsijöille siunauksesi hyvien, ehkä täydellisten kuviesi muodossa?

Lue lisää

Olet tavallaan oikeassa tuon syvyysterävyyden kanssa, mutta kun otat huomioon kuva-alan, asia ei olekaan niin yksinkertainen. APS-C rungolla f/1.8 tulee vastaan esimerkiksi kuvattaessa muotokuvia viiskymppisellä. Nykyinen f/1.2 56 mm on parempi muotokuvaobjektiivi juuri mm. paremman syvyysterävyyden hallinnan takia.

Canonisti kirjoitti:

Olet tavallaan oikeassa tuon syvyysterävyyden kanssa, mutta kun otat huomioon kuva-alan, asia ei olekaan niin yksinkertainen. APS-C rungolla f/1.8 tulee vastaan esimerkiksi kuvattaessa muotokuvia viiskymppisellä. Nykyinen f/1.2 56 mm on parempi muotokuvaobjektiivi juuri mm. paremman syvyysterävyyden hallinnan takia.

Lue lisää

Jos noilla aukoilla saat nenän teräväksi niin korvat ovat jo vihaamaasi suttua.

Jos tarkennat silmään niin nenä, korvat ja toinen silmä jos "uhri" ei katsi suoraan eteen, on jo sumea.

Onko mielestäsi muotokuvaus se ainoa kuvaus jota kannattaa harrastaa? Minulla se on joskus joku satunnainen, maailmassa kun on niin paljon muuta kuvattavaa ihan ulkonakin. Nyt vaikka sinivuokkoja!

Missä ne kuvat ovat joista mekin räpsijät näkisimme millaisia pellejä olemme?

Extyökkäri kirjoitti:

Jos noilla aukoilla saat nenän teräväksi niin korvat ovat jo vihaamaasi suttua.

Jos tarkennat silmään niin nenä, korvat ja toinen silmä jos "uhri" ei katsi suoraan eteen, on jo sumea.

Onko mielestäsi muotokuvaus se ainoa kuvaus jota kannattaa harrastaa? Minulla se on joskus joku satunnainen, maailmassa kun on niin paljon muuta kuvattavaa ihan ulkonakin. Nyt vaikka sinivuokkoja!

Missä ne kuvat ovat joista mekin räpsijät näkisimme millaisia pellejä olemme?

Lue lisää

Olen samaan mieltä. Syväterävyyttä kun ei hallita yksistään valovoimaisella objektiivilla, joten muotokuvauksessa f/1.2 on tarpeeton. Valokuvauskoulutuksia joita olen käynyt monia, on käyttety aukkoa f/4-5.6 juuri tuon terävyysalueen takia, mallin koko kasvot tulee näkyä terävänä, ei yksistään silmät, tuollainen f/1.2 on usein huonompi ja vaikemapi tarkentaa oikein. Oikea kameran ja mallin välimatka, tarpeeksi etäisyyttä taustaan niin hyvä tulee. Ei ole mikään sääntö, vaan makuasia miten haluaa valokuvassa syväterävyyttä, mallikuvauksessa taustalla voi näkyä jotain esim. ulkona kuvattaessa, kunhan tausta on vain rauhallinen, joten sopiva aukko voi olla f/4-5.6

ND750 kirjoitti:

Olen samaan mieltä. Syväterävyyttä kun ei hallita yksistään valovoimaisella objektiivilla, joten muotokuvauksessa f/1.2 on tarpeeton. Valokuvauskoulutuksia joita olen käynyt monia, on käyttety aukkoa f/4-5.6 juuri tuon terävyysalueen takia, mallin koko kasvot tulee näkyä terävänä, ei yksistään silmät, tuollainen f/1.2 on usein huonompi ja vaikemapi tarkentaa oikein. Oikea kameran ja mallin välimatka, tarpeeksi etäisyyttä taustaan niin hyvä tulee. Ei ole mikään sääntö, vaan makuasia miten haluaa valokuvassa syväterävyyttä, mallikuvauksessa taustalla voi näkyä jotain esim. ulkona kuvattaessa, kunhan tausta on vain rauhallinen, joten sopiva aukko voi olla f/4-5.6

Lue lisää

Amen!

Extyökkäri kirjoitti:

Jos noilla aukoilla saat nenän teräväksi niin korvat ovat jo vihaamaasi suttua.

Jos tarkennat silmään niin nenä, korvat ja toinen silmä jos "uhri" ei katsi suoraan eteen, on jo sumea.

Onko mielestäsi muotokuvaus se ainoa kuvaus jota kannattaa harrastaa? Minulla se on joskus joku satunnainen, maailmassa kun on niin paljon muuta kuvattavaa ihan ulkonakin. Nyt vaikka sinivuokkoja!

Missä ne kuvat ovat joista mekin räpsijät näkisimme millaisia pellejä olemme?

Lue lisää

Itse asiassa kuvasta on todellisuudessa aina vain yksi pinta terävä, jos ollaan tarkkoja, mutta tuota juuri kutsutaan syvyysterävyyden hallinnaksi. Ne osat kuvasta ovat teräviä, joiden haluat olevan.

Yleensä muotokuvissa teräväksi halutaan lähin silmä. Kaikki muu on sitten kiinni halutusta vaikutelmasta. Joissakin tapauksissa se on pieni aukko ja sitä kautta suuri syvyysterävyys, toisinaan taas jotain muuta ottaen kohteen lisäksi huomioon myös taustan.

ND750 kirjoitti:

Olen samaan mieltä. Syväterävyyttä kun ei hallita yksistään valovoimaisella objektiivilla, joten muotokuvauksessa f/1.2 on tarpeeton. Valokuvauskoulutuksia joita olen käynyt monia, on käyttety aukkoa f/4-5.6 juuri tuon terävyysalueen takia, mallin koko kasvot tulee näkyä terävänä, ei yksistään silmät, tuollainen f/1.2 on usein huonompi ja vaikemapi tarkentaa oikein. Oikea kameran ja mallin välimatka, tarpeeksi etäisyyttä taustaan niin hyvä tulee. Ei ole mikään sääntö, vaan makuasia miten haluaa valokuvassa syväterävyyttä, mallikuvauksessa taustalla voi näkyä jotain esim. ulkona kuvattaessa, kunhan tausta on vain rauhallinen, joten sopiva aukko voi olla f/4-5.6

Lue lisää

F/1.2 ei suinkaan ole tarpeeton, mutta ei sitä käytetä koko aikaa. Kouluttajien opettama f/4.0 on varmaan aika yleisesti käytetty studiossa ja muutenkin ihan hyvä perusasetuksillakin, mutta luonnossa, jossa joudut irrottamaan kohteen välillä häiritsevästäkin taustasta, se on hyvä olla käytettävissä.

Canonisti kirjoitti:

Itse asiassa kuvasta on todellisuudessa aina vain yksi pinta terävä, jos ollaan tarkkoja, mutta tuota juuri kutsutaan syvyysterävyyden hallinnaksi. Ne osat kuvasta ovat teräviä, joiden haluat olevan.

Yleensä muotokuvissa teräväksi halutaan lähin silmä. Kaikki muu on sitten kiinni halutusta vaikutelmasta. Joissakin tapauksissa se on pieni aukko ja sitä kautta suuri syvyysterävyys, toisinaan taas jotain muuta ottaen kohteen lisäksi huomioon myös taustan.

Lue lisää

Missä niitä kuvia näkee?

Canonisti kirjoitti:

F/1.2 ei suinkaan ole tarpeeton, mutta ei sitä käytetä koko aikaa. Kouluttajien opettama f/4.0 on varmaan aika yleisesti käytetty studiossa ja muutenkin ihan hyvä perusasetuksillakin, mutta luonnossa, jossa joudut irrottamaan kohteen välillä häiritsevästäkin taustasta, se on hyvä olla käytettävissä.

Lue lisää

Veikkaan, että f/1.2 objektiivia ei ole monellakaan harrastajalla. Valovoimaisin objektiivi on itselläni f/1.8, joita on Nikoniin kaksi ja kaksi f/2.8 ja loput heikommalla valovoimalla. f/1.4 optiikkaa olen miettinyt, mutta vielä en ole kokenut niin tarpeelliseksi, että olisin päätynyt ostamaan.

ND750 kirjoitti:

Veikkaan, että f/1.2 objektiivia ei ole monellakaan harrastajalla. Valovoimaisin objektiivi on itselläni f/1.8, joita on Nikoniin kaksi ja kaksi f/2.8 ja loput heikommalla valovoimalla. f/1.4 optiikkaa olen miettinyt, mutta vielä en ole kokenut niin tarpeelliseksi, että olisin päätynyt ostamaan.

Lue lisää

Filmiaikana Canonin lasisettini oli välillä f/1.4 - f/2.8. Paras oli 50 mm ja huonoin kaks’kymppinen. Telet siitä välistä.

Nyt parista syystä valmistajista Olympus, Panasonic (Leica) ja Fuji ovat tuoneet valovoimaiset versiot perusobjeltiiveista. Toinen syistä on pienten kennojen suorituskyvyn kompensointi hämärässä verrattuna kinokennoisiin. Toinen taas antaa samat mahdollisuudet syvyysterävyyden hallintaan kuin kinokennoisilla perusobjektiiveilla.

Hinta on suhteellista. On paljon halvempaa tehdä suorituskykyinen APS-C kuin kinokokoinen objektiivi. Esimerkiksi Fujin f/1.2 56 mm on Rajalassa hinnaltaan 1100€ ja sitä saa tarjouksista, kun jaksaa kytätä, reilusti alle 1000€. Kun vastaavasti Canonin f/1.4 85 mm on hinnaltaan 1700€ ja sitä saa alle 1500€. Molempia objektiiveja on harrastelijoilla.

Canonisti kirjoitti:

Filmiaikana Canonin lasisettini oli välillä f/1.4 - f/2.8. Paras oli 50 mm ja huonoin kaks’kymppinen. Telet siitä välistä.

Nyt parista syystä valmistajista Olympus, Panasonic (Leica) ja Fuji ovat tuoneet valovoimaiset versiot perusobjeltiiveista. Toinen syistä on pienten kennojen suorituskyvyn kompensointi hämärässä verrattuna kinokennoisiin. Toinen taas antaa samat mahdollisuudet syvyysterävyyden hallintaan kuin kinokennoisilla perusobjektiiveilla.

Hinta on suhteellista. On paljon halvempaa tehdä suorituskykyinen APS-C kuin kinokokoinen objektiivi. Esimerkiksi Fujin f/1.2 56 mm on Rajalassa hinnaltaan 1100€ ja sitä saa tarjouksista, kun jaksaa kytätä, reilusti alle 1000€. Kun vastaavasti Canonin f/1.4 85 mm on hinnaltaan 1700€ ja sitä saa alle 1500€. Molempia objektiiveja on harrastelijoilla.

Lue lisää

On harrastajilla mutta kuinka monella 1000:sta?

Itse kuulun kolmeen eri kuvausporukkaan joissa tosin on muutama muukin useampaan kuuluva. Kun katselee mitä porukan rungoissa on linssinä niin noita sinun "on niitä harrastajillakin" laseja ei näy, vaan kyllä ne pääsääntöisesti ovat zoomeja Nikonien tai Canonien nokilla. Niitä zoomeja sitten on montaa sorttia niin pituudeltaan kuin max aukoltaankin.

Noihin ryhmiin kuuluu yksi joka kuvaa vain kännyllään ja pari tyttöä jotka ovat superzoomeihinsa ihastuneita lähinnä kaiketi niiden vähäisen massan vuoksi.

Extyökkäri kirjoitti:

On harrastajilla mutta kuinka monella 1000:sta?

Itse kuulun kolmeen eri kuvausporukkaan joissa tosin on muutama muukin useampaan kuuluva. Kun katselee mitä porukan rungoissa on linssinä niin noita sinun "on niitä harrastajillakin" laseja ei näy, vaan kyllä ne pääsääntöisesti ovat zoomeja Nikonien tai Canonien nokilla. Niitä zoomeja sitten on montaa sorttia niin pituudeltaan kuin max aukoltaankin.

Noihin ryhmiin kuuluu yksi joka kuvaa vain kännyllään ja pari tyttöä jotka ovat superzoomeihinsa ihastuneita lähinnä kaiketi niiden vähäisen massan vuoksi.

Lue lisää

Jep, kuulosta hyvin tutulta täälläkin päin, en minäkään ole harrastelijoilla nähnyt yhtään f/1.2 ja f/1.4 ehkä yhden tai pari ja pyöreesti 10 vuotta on vakavammin tullu oltua kuvioissa mukana, kerhoissa, kursseilla jne. Sen tiedän, että filmiaikaan oli noita valovoimaisia ja olen kuullut sanottavan, että heikompi kuin f/2.0 oli jo huono valovoima. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nykyisellä kinokennolla ei oikein kaipaa enempää kuin f/1.8, jos kovin usein sitäkään.

ND750 kirjoitti:

Jep, kuulosta hyvin tutulta täälläkin päin, en minäkään ole harrastelijoilla nähnyt yhtään f/1.2 ja f/1.4 ehkä yhden tai pari ja pyöreesti 10 vuotta on vakavammin tullu oltua kuvioissa mukana, kerhoissa, kursseilla jne. Sen tiedän, että filmiaikaan oli noita valovoimaisia ja olen kuullut sanottavan, että heikompi kuin f/2.0 oli jo huono valovoima. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nykyisellä kinokennolla ei oikein kaipaa enempää kuin f/1.8, jos kovin usein sitäkään.

Lue lisää

Useampi huono objektiivi mielummin kuin yksi hyvä? Mielenkiintoinen näkökulma tuokin. Minusta yksi hyvä on parempi kuin kaksi tai kolme huonoa.

Itse olen ostanut pääosan objektiiveista käytettynä. Nuorempana kaikki olivat käytettyjä., nyt on enemmistö uutena. Kaikenlaista on tullut kokeiltua, niin hyvää kuin huonoakin. Vähiä rahojaan ei enää viitsi tuhlata huonoihin objektiiveihin.

Oleellista järjestelmässä on mielestäni olla joku perus prime, käytännössä kinovastaavuudeltaan 35-55. Tuo toimii aika monessa paikassa. Käytin aikaisemmin paljon viisikymppisiä, mutta viimeaikoina olen supistanut perustein kolmesta kahteen objektiiviin, joten kolmevitonen on useimmiten käytössä.

Jos kahdella objektiivilla ei pärjää, on kuvakerronnassa jokin sellainen ulottuvuus, jota minä en ole keksinyt. Toki on genreitä, joissa tarvitaan laajempaa kuvakulmaa ja toisaalta esimerkiksi eläinkuvauksessa tarvitaan pidempiä polttovälejä, mutta yleiskuvauksessa kahdella, hyvin valitulla, omaa kuvakerrontaa tukevalla polttovälillä pärjää. Minulle ne ovat tällä hetkellä klassinen 35 85 mm, jollekin taas 24 50 mm tai kolmannelle 35 100 mm macro. Kun kuvauskohde vaatii, löytyy kaapista toki muutakin mukaanotettavaksi.

Canonisti kirjoitti:

Useampi huono objektiivi mielummin kuin yksi hyvä? Mielenkiintoinen näkökulma tuokin. Minusta yksi hyvä on parempi kuin kaksi tai kolme huonoa.

Itse olen ostanut pääosan objektiiveista käytettynä. Nuorempana kaikki olivat käytettyjä., nyt on enemmistö uutena. Kaikenlaista on tullut kokeiltua, niin hyvää kuin huonoakin. Vähiä rahojaan ei enää viitsi tuhlata huonoihin objektiiveihin.

Oleellista järjestelmässä on mielestäni olla joku perus prime, käytännössä kinovastaavuudeltaan 35-55. Tuo toimii aika monessa paikassa. Käytin aikaisemmin paljon viisikymppisiä, mutta viimeaikoina olen supistanut perustein kolmesta kahteen objektiiviin, joten kolmevitonen on useimmiten käytössä.

Jos kahdella objektiivilla ei pärjää, on kuvakerronnassa jokin sellainen ulottuvuus, jota minä en ole keksinyt. Toki on genreitä, joissa tarvitaan laajempaa kuvakulmaa ja toisaalta esimerkiksi eläinkuvauksessa tarvitaan pidempiä polttovälejä, mutta yleiskuvauksessa kahdella, hyvin valitulla, omaa kuvakerrontaa tukevalla polttovälillä pärjää. Minulle ne ovat tällä hetkellä klassinen 35 85 mm, jollekin taas 24 50 mm tai kolmannelle 35 100 mm macro. Kun kuvauskohde vaatii, löytyy kaapista toki muutakin mukaanotettavaksi.

Lue lisää

Mistä huonosta puhut? Ei minulla mitään huonoja objektiiveja ole, Nikonilla kun ei huonoja olekaan. Minulla taas eniten tulee kuvailtua Nikon 70-200mm f/2.8 ja näin keväisin kun luonto herää Nikon 105mm f/2.8 makro.

ND750 kirjoitti:

Mistä huonosta puhut? Ei minulla mitään huonoja objektiiveja ole, Nikonilla kun ei huonoja olekaan. Minulla taas eniten tulee kuvailtua Nikon 70-200mm f/2.8 ja näin keväisin kun luonto herää Nikon 105mm f/2.8 makro.

Lue lisää

Tuo Conisti omaa täysin oman maailmansa ainakin objektiivien suhteen. Hän on oikeassa omalta kohdaltaan mutta ei sinun eikä minun, vaikka hän sitä pyrkiikin toitottamaan.

Taitaa lähetyssaarnaajille olla aina joku rako olemassa ja Conisti on löytänyt sen täältä!

Extyökkäri kirjoitti:

Hieman eppäilen tietojesi oikeellisuutta Canonisti.

Jos meillä on 100 mm optiikka niin se on 100 mm optiikka niin täydellä kennolla kuin kropilla. Sen syvyysterävyys samalla aukolla on myös sama kummallakin rungolla ja ainoa mikä muuttuu on kuvakulma.

Kun käytetään Nikon runkoa niin vaikka D800 täyskennoinen antaa 100 mm optiikalla 24 astetta ja 20 minuuttia kuvakulmaa ja kroppi vaikka D500 antaa vastaavasti 16 asteen kulman. Nämä arvot perustuvat Nikonin optiikkasimulaattorin antamiin tietoihin.

Syvyysterävyys samalla aukolla on justiinsa sama kummassakin tapauksessa. Jos pikselit ovat saman kokoisia niin arvelempa jokaiselle samasta kohteesta tulevan samalla aukolla justiinsa saman valomäärän. Ainoa ero lienee siinä jotta kropissa osa valosta ohittaa kennon koska optiikan piirtoympyrä on kroppikennolle liian suuri mutta ei estä käyttöä.

Missä kuvauksessa nykyään F1.8 on liian vähän? Voisitko perustellen selvittää. Koska jos tuo olisi totta niin kovasti vähän niitä kuvia saisin kuvattua. Minusta hieman tuntuu siltä nyt kun olen näihin juttuihisi tutustunut ettet edes kuvaa itse mutta vietät yösi testejä ja muuta vastaavaa lukien. Unen puute saa hourimaan ja siltä tämä osaltasi osin näyttääkin.

Kerro nyt missä saan/saamme ihailla niitä kuviasi jotka saavat minut/meidät häpeämään räpsyjämme? Montako kertaa pitää pyytää jotta auliisti suot meille räpsijöille siunauksesi hyvien, ehkä täydellisten kuviesi muodossa?

Lue lisää

Nimim. Extyökkäri kirjoitti että; "Jos meillä on 100 mm optiikka niin se on 100 mm optiikka niin täydellä kennolla kuin kropilla. Sen syvyysterävyys samalla aukolla on myös sama kummallakin rungolla ja ainoa joka muuttuu on kuvakulma".
Mikko Saari kirjoittaa että kuvakulma ei muutu ; ".....objektiivi piirtää ympyränmuotoisen kuvan joka on mitoitettu niin että täysikennoisen (eli kinokennoisen) kameran kuvakenno mahtuu ympyrän sisään. Nyt kun saman objektiivin kuva osuu kroppikennoon (eli pienempään kennoon), pienemmälle kennolle mahtuu pienempi osa objektiivin piirtämästä kuvasta.
Koska kuvaaja näkee kuitenkin kennon täyttävän kuvan tietokoneella saman kokoisena kuin täysikokoisen kennon kuvan, se näyttää suuremmalta. Kuvakulma ei kuitenkaan muutu, vaan saman kuvan saisi rajaamalla täysikokoisen kennon kuvasta kroppikennon kuva-alan kokoisen alueen".
Miten on?

210 kirjoitti:

Nimim. Extyökkäri kirjoitti että; "Jos meillä on 100 mm optiikka niin se on 100 mm optiikka niin täydellä kennolla kuin kropilla. Sen syvyysterävyys samalla aukolla on myös sama kummallakin rungolla ja ainoa joka muuttuu on kuvakulma".
Mikko Saari kirjoittaa että kuvakulma ei muutu ; ".....objektiivi piirtää ympyränmuotoisen kuvan joka on mitoitettu niin että täysikennoisen (eli kinokennoisen) kameran kuvakenno mahtuu ympyrän sisään. Nyt kun saman objektiivin kuva osuu kroppikennoon (eli pienempään kennoon), pienemmälle kennolle mahtuu pienempi osa objektiivin piirtämästä kuvasta.
Koska kuvaaja näkee kuitenkin kennon täyttävän kuvan tietokoneella saman kokoisena kuin täysikokoisen kennon kuvan, se näyttää suuremmalta. Kuvakulma ei kuitenkaan muutu, vaan saman kuvan saisi rajaamalla täysikokoisen kennon kuvasta kroppikennon kuva-alan kokoisen alueen".
Miten on?

Lue lisää

Nikonin sivulla on tuollainen, jossa voi valita onko runko FX vai DX ja runkoihin optiikkaa erilaista. http://imaging.nikon.com/lineup/lens/simulator/
Siinäpä vertaile kuvakulmia eri linsseillä FX ja DX runkojen kanssa.

210 kirjoitti:

Nimim. Extyökkäri kirjoitti että; "Jos meillä on 100 mm optiikka niin se on 100 mm optiikka niin täydellä kennolla kuin kropilla. Sen syvyysterävyys samalla aukolla on myös sama kummallakin rungolla ja ainoa joka muuttuu on kuvakulma".
Mikko Saari kirjoittaa että kuvakulma ei muutu ; ".....objektiivi piirtää ympyränmuotoisen kuvan joka on mitoitettu niin että täysikennoisen (eli kinokennoisen) kameran kuvakenno mahtuu ympyrän sisään. Nyt kun saman objektiivin kuva osuu kroppikennoon (eli pienempään kennoon), pienemmälle kennolle mahtuu pienempi osa objektiivin piirtämästä kuvasta.
Koska kuvaaja näkee kuitenkin kennon täyttävän kuvan tietokoneella saman kokoisena kuin täysikokoisen kennon kuvan, se näyttää suuremmalta. Kuvakulma ei kuitenkaan muutu, vaan saman kuvan saisi rajaamalla täysikokoisen kennon kuvasta kroppikennon kuva-alan kokoisen alueen".
Miten on?

Lue lisää

Kuvan kuvakulma muuttuu koska kenno ei näe kropissa koko täyskennoisen lasin antamaa kuvaa.

Nikonin sivuilla on objektiivisimulaattori jolla voit tarkastaa eri Nikkor optiikkojen kuvakulmat eri rungoille. Esim 100 millinen optiikka antaa FF (Full Frame) eli täyskennolla kuvakulmaksi 24 astetta 20 minuuttia kun taas kropilla kulma on tasan 16 astetta. Kuvan kuvakulma siis muuttuu vaikka obkektiivin kulma pysyisi samana. Käytännössähän kuitenkin puhutaan kuvan kuvakulmasta, ei ohiammutusta kuvasta.

Jos otat tuolla 100 mm lasilla kuvan samasta kohteesta samalta etäisyydeltä niin täydellä kuin kropatullakin kennolla niin eivät ne ole näytöllä samanlaisia vaan se kropin kuva on kropattu siitä täyskennon kuvasta.

Jos et usko niin kokeile! Jos sinulla on kroppi runko niin käytettyjä täyskennoisia saa muutamalla satkulla mutta sen optiikan pitää soveltua molemmille. Kroppioptiikka kun rajaa täyskennoisessakin kuvan kroppikokoon välttääkseen mustat reunat.

ND750 kirjoitti:

Mistä huonosta puhut? Ei minulla mitään huonoja objektiiveja ole, Nikonilla kun ei huonoja olekaan. Minulla taas eniten tulee kuvailtua Nikon 70-200mm f/2.8 ja näin keväisin kun luonto herää Nikon 105mm f/2.8 makro.

Lue lisää

Kaikilla merkeillä on huonoja objektiiveja seassa. Niin myös Nikonilla. Joillakin on jopa enemmistö sutta ja sekundaa, kuten Sonylla. Nikonilla on paljon hyvää lasia, mutta kyllä sillä on myös huonoa.

Canonisti kirjoitti:

Kaikilla merkeillä on huonoja objektiiveja seassa. Niin myös Nikonilla. Joillakin on jopa enemmistö sutta ja sekundaa, kuten Sonylla. Nikonilla on paljon hyvää lasia, mutta kyllä sillä on myös huonoa.

Lue lisää

Määrittele huono! Onko se sinusta jonkun testaajan määre vai oma määreesi vai miten ajattelet määrittää jonkun Nikkorin huonoksi kokeilematta sen todellisia kykyjä?

Taitaa Sonykin myydä omia lasejaan jonkin moisia määriä enkä ole kuullut juttuja oikeusjutuista siinä suhteessa. Ovatko ne sitten todella huonoja vai et vaan pidä Sonystä ja haluat sitä Canonistina haukkua?

Olet hieman yks'totinen, kannattaisi ehkä katsoa eri asioita hieman muidenkin kannalta. Se mitä ostat itsellesi voi jostain muusta henkilöstä kuin sinusta olla todella pölhö ratkaisu kuten Canoniin luottaminen!

Extyökkäri kirjoitti:

Määrittele huono! Onko se sinusta jonkun testaajan määre vai oma määreesi vai miten ajattelet määrittää jonkun Nikkorin huonoksi kokeilematta sen todellisia kykyjä?

Taitaa Sonykin myydä omia lasejaan jonkin moisia määriä enkä ole kuullut juttuja oikeusjutuista siinä suhteessa. Ovatko ne sitten todella huonoja vai et vaan pidä Sonystä ja haluat sitä Canonistina haukkua?

Olet hieman yks'totinen, kannattaisi ehkä katsoa eri asioita hieman muidenkin kannalta. Se mitä ostat itsellesi voi jostain muusta henkilöstä kuin sinusta olla todella pölhö ratkaisu kuten Canoniin luottaminen!

Lue lisää

Sonyn lasitavara on testien mukaan pääosin ihan roskaa. On sääli, miten Sony on kyennyt tyrimään ostamansa Minoltan hienon perinnön. Käytännössä Sonyyn pitää ostaa kalliit Zeissit.

Mikä objektiivi on huono, on ihan hyvä kysymys. Heikko piirto on yleensä se, mistä puhutaan, mutta ei pidä unohtaa muitakaan optisia virheitä. Niitä riittää.

Mekaniikka on sitten kolmas, johon on mahdollista kompastua. Kyse ei ole vain heikosta rakenteesta, vaan pitää ottaa huomioon myös tarkennuksen toiminta ja objektiivin tiiviys.

Videokuvauksessa astuu neljäntenä mukaan vielä objektiivin tarkennusmoottorien äänekkyys, joka on tehokas tapa tuhota hyvä video. .

Canonisti kirjoitti:

Sonyn lasitavara on testien mukaan pääosin ihan roskaa. On sääli, miten Sony on kyennyt tyrimään ostamansa Minoltan hienon perinnön. Käytännössä Sonyyn pitää ostaa kalliit Zeissit.

Mikä objektiivi on huono, on ihan hyvä kysymys. Heikko piirto on yleensä se, mistä puhutaan, mutta ei pidä unohtaa muitakaan optisia virheitä. Niitä riittää.

Mekaniikka on sitten kolmas, johon on mahdollista kompastua. Kyse ei ole vain heikosta rakenteesta, vaan pitää ottaa huomioon myös tarkennuksen toiminta ja objektiivin tiiviys.

Videokuvauksessa astuu neljäntenä mukaan vielä objektiivin tarkennusmoottorien äänekkyys, joka on tehokas tapa tuhota hyvä video. .

Lue lisää

Sinua lukuun ottamatta muut eivät ole asiasta marisseet.

En nyt ihan tiedä oletko se ainoa asiantuntija tiedon tällä alueella vaikka sellaisena näytät mieluusti esiintyvän.

En hae ehdotonta, mutta siedettävää terävyyttä. Samoin harvoin omalla kukkarolla saa täysin virheettömiä, mutta kylläkin siedettäviä objektiiveja. Sitä vain en ymmärrä, miksi ostaa objektiiveja, jotka ovat huonoja? Sama ymmärtämättömyyteni tulee vastaan, kun hehkutetaan suttuzoomeja, jotka toimivat yhdellä polttovälillä. Miksei sitten osteta parempilaatuista, usein pienempi kokoista ja valovoimaisempaa primea? En vain ymmärrä, miksi kantaisin mukana lasia joka ei toimi???

Tähän voisi mainita että Vuoden Luntokuva 2005 (siis voittajakuva) on otettu Canonin pokkarilla. Tuomaristo, jossa oli mm. "joku" Hannu Hautala, teki päätöksen yksi yksimielisesti.
PS. Toivottavasti nimim. Canonisti ei näe Vuoden Luontokuvaa 2007, terävyydestä tietoakaan.

harrastajakuvaaja kirjoitti:

Tähän voisi mainita että Vuoden Luntokuva 2005 (siis voittajakuva) on otettu Canonin pokkarilla. Tuomaristo, jossa oli mm. "joku" Hannu Hautala, teki päätöksen yksi yksimielisesti.
PS. Toivottavasti nimim. Canonisti ei näe Vuoden Luontokuvaa 2007, terävyydestä tietoakaan.

Lue lisää

Olen ne kaikki nähnyt, genre kiinnostaa yhä sen verran. Ihan kaikista en ole ollut samaa mieltä tuomariston kanssa, mutta kauneus on toki katsojan silmässä ja tässä tapauksessa tuomariston silmässä. Oli pakko katsoa, mitä nuo -07 ja -05 otokset olivat.

Tuon 2007 muistin hämärästi. Se oli sen verran hyvä, että oli jäänyt mieleen. Oliko se vuoden luontokuvatittelinsä ansainnut, voidaan keskustella, mutta kun sen muistaa näin monen vuoden takaa, niin ehkä sittenkin.

Tuosta 2005 kuvasta ei ole muistikuvaa jäänyt. Se on ollut sen verran mitäänsanomaton. En pitänyt nytkään ja yksi syy on teknisesti liian huono suoritus ilman sitä jotain.

Hautala on "se" suomalainen kuvaaja, jota junnuna seurattiin, kuvia katseltiin ja yritettiin oppia. Ansel Adams on sitten toinen, jonka kuvia voi katsella pitkään ja yrittää oppia jotain. Kolmantena pitäisi varmaan mainita Bresson (jonka näyttelystä Ateneumissa pidin), mutta sanon kuitenkin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maisemamaalarit. Valokuvaaja voi minusta oppia maalaustaiteesta.

Nikon ja Tamron ainakin molemmat valmistavat 18 - 200 mm F3.5 - 5,6 tai sinnepäin laseja. Itse olen tuolla Nikonin vehkeellä kuvannut ja vainna se varmaan Canonistin suttu onkin niin kuvia olen saanut. Varmaan Sigmallakin on sama standardiksi ehä jo muodostunut kroppilasi, en tarkastenut.

Ainakaan Nikkorin 18 - 300 mm jota myös aikoinaan käytin ei täysin tyydyttänyt minua 18 - 200 mm jälkeen vaan luovuin siitä ja palasin tuohon max 200 mm. Nyt sekin on hyllyllä ja kroppiin käytän pääosin 16 - 80 mm F2.8 - 4 lasia Joka on hieman valovoimaisempi kuin nuo 18 alkuiset mutta maksaa myös muistaakseni hieman enemmän. Pidän zoomeista mutta käytäntö on opettanut jotta liika on liikaa!

Nuorna miesnä kun kuvailin niin annettiin ymmärtää 130 millisen olevan muotokuvaukseen juuri passeli. Korpillahan se olisi luokkaa 85 mm jollaisia taiotaa jopa olla kaupan. Kun katsoo joidenkin kuvia naamakirjassa johon itsestä on itse kännyllä otettu kuva niin monesta tulee mieleen isopäinen nukka koska pää näyttää laajakulmalla läheltä kuvattaessa suhteettonan suurelta ja jos kuvassa on vain naama niin nenä näyttää helposti sen kokoiselta, että kun kerran kuorsaa niin on jo aamu.

Tuolla 35 85 (kinovastaavuus) nimen omaa pärjää lähes kaikissa tilanteissa matkakuvauksessa. Pääosaan kuvista kolmevitonen on mainio. Kaupunkikohteissa voi tulla vastaan tarve laajakulmaisempaan.

Luontokohteissa (eläimet) taas vaativat pidempää, mutta silloin käytännössä mennään jo 70-200 (f/2.8 tai edes f/4.0) objektiiviin tai oikeasti eläimiä kuvattaessa valovoimaisin kolme- tai nelisatasiin. Aloittaja halusi kuitenkin pitää setin keveänä. Hän ei kuitenkaan painottanut, että haluaa huonoja objektiiveja, jotka imuroivat matkalla kaiken pölyn ja kosteuden sisään.

Canonisti kirjoitti:

Tuolla 35 85 (kinovastaavuus) nimen omaa pärjää lähes kaikissa tilanteissa matkakuvauksessa. Pääosaan kuvista kolmevitonen on mainio. Kaupunkikohteissa voi tulla vastaan tarve laajakulmaisempaan.

Luontokohteissa (eläimet) taas vaativat pidempää, mutta silloin käytännössä mennään jo 70-200 (f/2.8 tai edes f/4.0) objektiiviin tai oikeasti eläimiä kuvattaessa valovoimaisin kolme- tai nelisatasiin. Aloittaja halusi kuitenkin pitää setin keveänä. Hän ei kuitenkaan painottanut, että haluaa huonoja objektiiveja, jotka imuroivat matkalla kaiken pölyn ja kosteuden sisään.

Lue lisää

Kaupunkikohteissa kuten monessa muussakin kroppiin istuu mukavasti Nikkorin 16 - 80 millinen ja jos kantaa täyskennoista niin aika hyvä valinta on Sigman 24 - 105 mm. Noilla pärjää kaupunki ja maisemakuvissa mainiosti ha eivät ne ihan kelvottomia ole henkilökuvauksessakaan.

Näköjään huono objektiivi käsitekin on kovasti riippuvainen lausunnon antajan laiteuskonnon tilasta. Minulla on nyt noin 10 erilaista objektiivia ja on ollut vielä useita enemmän mutta olen niitä lahjoitellun alenevan polven käyttöön kuten käyttämiäni runkojakin.

Koskaan en kuitenkaan ole tuohon sinun pölyongelmaasi törmännyt, myöskään vesi ei ole ollut ongelma. En tosin ole innostunut kuvailemaan sukelluksissa enkä edes kaatosateessa. Eivät ne myöskään, siis nuo objektiivit ole pussissaan kaikkea aikaa vaan kiertelen ympäriinsä kuvaamassa, tosin muutamana viime vuotena vain pohjolaa kiertäen.

Extyökkäri kirjoitti:

Kaupunkikohteissa kuten monessa muussakin kroppiin istuu mukavasti Nikkorin 16 - 80 millinen ja jos kantaa täyskennoista niin aika hyvä valinta on Sigman 24 - 105 mm. Noilla pärjää kaupunki ja maisemakuvissa mainiosti ha eivät ne ihan kelvottomia ole henkilökuvauksessakaan.

Näköjään huono objektiivi käsitekin on kovasti riippuvainen lausunnon antajan laiteuskonnon tilasta. Minulla on nyt noin 10 erilaista objektiivia ja on ollut vielä useita enemmän mutta olen niitä lahjoitellun alenevan polven käyttöön kuten käyttämiäni runkojakin.

Koskaan en kuitenkaan ole tuohon sinun pölyongelmaasi törmännyt, myöskään vesi ei ole ollut ongelma. En tosin ole innostunut kuvailemaan sukelluksissa enkä edes kaatosateessa. Eivät ne myöskään, siis nuo objektiivit ole pussissaan kaikkea aikaa vaan kiertelen ympäriinsä kuvaamassa, tosin muutamana viime vuotena vain pohjolaa kiertäen.

Lue lisää

Molempiin olen törmännyt omakohtaisesti halpisobjektiivien kanssa. Mikään tiivistys ei tee kamerasta täydellistä, mutta kohtuullinenkin sääsuoja auttaa oleellisesti.

Canonisti kirjoitti:

Molempiin olen törmännyt omakohtaisesti halpisobjektiivien kanssa. Mikään tiivistys ei tee kamerasta täydellistä, mutta kohtuullinenkin sääsuoja auttaa oleellisesti.

Mikä se on canuunisti "halpisobjektiivi"? Se voi olla minulla ja monella muulla ihan eri asia kuin sinulla ehkä miljonäärillä jolla hinta ei ratkaise vaan tiiviys jotta voi esittää kuvaajaa kaatosateessakin. Mihinkähän runkoosi nuo mainitut opiskat ovat törmänneet niin vahvasti jotta voit niistä antaa arvostelun "halpis"? Minulla ne antavat omasta mielestäni vallan kalliin näköistä jälkeä!

Tuossa mainitsemassani Nikkorissa on ainakin jonkin asteen tiivistys olemassa koska sen kiinnityksessä on se kumirengas joka siitä kertoo. Sigman mainitsemassani se puuttuu. Kuitenkin olen kuvannut, joskin kaatosateessa ei kiinnosta nuo kuvaukset ainakaan ulkona, monessa säässä vuosikausia jos ei kymmeniä ilman mitään ongelmaa roiskeveden suhteen eli niin kauniilla ja kuivalla kuin pikkusateellakin.

En viitsi tarkastaa mutta jotenkin mieleen muistuu jotta oli puhe kuvan laadusta, miten ajattelit tiivisteiden sitä parantavan? Vai etkö sille linjalle enää pystynyt mitään kehittelemään ja piti vaihtaa uusi aihe jossa voit taas loistaa loistavine välinevalikoiminesi?

Missähän niitä todella onnistuneitä kuvia olisi nähtävillä vai onko muualla kuin mielikuvissasi?

Keskustelun alun kysymyksen vierestä omia mielipiteitä ja pähkäilyä:

35 85 setti voi olla hyvä monenlaiseen kuvaamiseen. Siitä ei mitään epäilystä. itselläni kuitenkin on yleensä kuvausvehkeenä ollut mukana jokin kompakti taskukamera, josta löytyy ainakin noin 35-100 mm kinovastaavuudet. Olen jälkeenpäin joskus ihmetellyt, miten järkyttävän komeaa maisemakuvaa voi tulla, ei vain 28-70 millin, vaan myös 100 millin kinovastaavuudella, kun on sopiva valaistus ja saa valotuksen kohdalleen. Esim. eilen oli kummallisen kirkas, vaalean pilvisen utuisen tuntuinen valo puolenpäivän aikaan. Valo tuli korkealta ja diffusoitui pilvissä paljon, vaikka sinistä taivasta näkyi. Kuvasin puita ja rantamaisemaa. Ei juuri muuta säätämistä, kuin P ja polttoväli, ja valotuksen korjailu -0,7. Tuli telepolttovälillä järkyttävän komea kuva, joka näytti tyynen rauhalliselta. - Kerrankin sinisen taivaan ja vaaleiden pilvien kohdalla valotus kohdallaan, vaikka kuva näytti muuten hieman tummalta, kuin olisi otettu pilvipoudalla tai iltahämärässä, eli jonkun mielestä virhe?! Mutta sitähän ei katsoja voi tietää pelkästä kuvasta, mikä tilanne oikeasti oli. Eikä sitä, etten kovin tarkkaan edes katsonut kameran takanäytöltä, meneekö valotus oikein. Lopputulos oli kuitenkin hämmentävän komea. P-ohjelmalla. Eli teorioiden mukaan olisi pitänyt räpeltää aukkosäätöjen kanssa, käyttää huippurunkoa huippuoptiikalla, tihrustaa etsimen läpi, eikä tähtäillä ojennetuin käsin, jne.... mutta jos sain 12 megapikselin kompaktilla komeita kuvia otettua, ei kai sitä kukaan kuvasta näe, mentiinkö kaikkien teoriasääntöjen mukaan? Silti jäin ihmettelemään kuvasta sitä rannan puuta: oliko siinä oksien väri tosiaan niin punertava, ruosteenruskea, vai muuttuiko väri, kun alivalotin.....

Tsuumikosh kirjoitti:

Keskustelun alun kysymyksen vierestä omia mielipiteitä ja pähkäilyä:

35 85 setti voi olla hyvä monenlaiseen kuvaamiseen. Siitä ei mitään epäilystä. itselläni kuitenkin on yleensä kuvausvehkeenä ollut mukana jokin kompakti taskukamera, josta löytyy ainakin noin 35-100 mm kinovastaavuudet. Olen jälkeenpäin joskus ihmetellyt, miten järkyttävän komeaa maisemakuvaa voi tulla, ei vain 28-70 millin, vaan myös 100 millin kinovastaavuudella, kun on sopiva valaistus ja saa valotuksen kohdalleen. Esim. eilen oli kummallisen kirkas, vaalean pilvisen utuisen tuntuinen valo puolenpäivän aikaan. Valo tuli korkealta ja diffusoitui pilvissä paljon, vaikka sinistä taivasta näkyi. Kuvasin puita ja rantamaisemaa. Ei juuri muuta säätämistä, kuin P ja polttoväli, ja valotuksen korjailu -0,7. Tuli telepolttovälillä järkyttävän komea kuva, joka näytti tyynen rauhalliselta. - Kerrankin sinisen taivaan ja vaaleiden pilvien kohdalla valotus kohdallaan, vaikka kuva näytti muuten hieman tummalta, kuin olisi otettu pilvipoudalla tai iltahämärässä, eli jonkun mielestä virhe?! Mutta sitähän ei katsoja voi tietää pelkästä kuvasta, mikä tilanne oikeasti oli. Eikä sitä, etten kovin tarkkaan edes katsonut kameran takanäytöltä, meneekö valotus oikein. Lopputulos oli kuitenkin hämmentävän komea. P-ohjelmalla. Eli teorioiden mukaan olisi pitänyt räpeltää aukkosäätöjen kanssa, käyttää huippurunkoa huippuoptiikalla, tihrustaa etsimen läpi, eikä tähtäillä ojennetuin käsin, jne.... mutta jos sain 12 megapikselin kompaktilla komeita kuvia otettua, ei kai sitä kukaan kuvasta näe, mentiinkö kaikkien teoriasääntöjen mukaan? Silti jäin ihmettelemään kuvasta sitä rannan puuta: oliko siinä oksien väri tosiaan niin punertava, ruosteenruskea, vai muuttuiko väri, kun alivalotin.....

Lue lisää

Maisema muuttaa muotoaan ja värejään koko ajan. Joskus onnistuu eikä sillä kameralla niin merkitystä ole. Itsekin suosin joskus P asetusta ja lisäksi valotuksen korjausta. Oikea valotus on se mitä pitää tärkeänä. Taivas tai etuala. Jos taivaan mukaan valottaa etuala jää väkisin tummaksi varsinkin vastavalossa. Jos paljon säätöjen ja objektiivien kanssa sählää niin aurinko ehtii laskea ennen kun sen kuvan saa otettua.

kuvaaja_tku kirjoitti:

Maisema muuttaa muotoaan ja värejään koko ajan. Joskus onnistuu eikä sillä kameralla niin merkitystä ole. Itsekin suosin joskus P asetusta ja lisäksi valotuksen korjausta. Oikea valotus on se mitä pitää tärkeänä. Taivas tai etuala. Jos taivaan mukaan valottaa etuala jää väkisin tummaksi varsinkin vastavalossa. Jos paljon säätöjen ja objektiivien kanssa sählää niin aurinko ehtii laskea ennen kun sen kuvan saa otettua.

Lue lisää

Kolmevitonen ja valotuksen haarukointi. Nopea tie onnistumiseen, jos osaa sommittelun perusteet. Sillä takuuvarmasti "ihan hyviä" kuvia. Sitten niiden todella nappikuvien saanti onkin vaikeampaa. Joskus niitä on osunut omallekin kohdalle.

Useimmiten ne nappikuvat ovat minulla muotokuvia ja objektiivina lyhyt tele, mutta yksi onnistuminen tärkeässä paikassa tuli aikoinaan Minoxin f/2.8 35 mm objektiivilla. Perussäännöt tässäkin tapauksessa on tehty rikottavaksi, mutta silti ne perusasiat kannattaa opetella ensin.