Mielenkiinnon menettäminen

Tarvitset ehkäpä lepoa, sekä fyysistä että henkistä. Ei tarkoita paikalleen jumittumista, ja täyttä toimeettomuutta, vaan väljempää arkirytmiä pidemmäksi aikaa, ja mielen puhdistusta, asioiden läpi käyntiä. Mielenkiinnon lopahtaminen liittyy usein siihen, että on menettänyt kosketuksen omiin tunteisiin, joka johtuu taas siitä, että elämäss on ollut liikaa tunnepitoista materiaalia, joka on jäänyt huomaamatta. Lamaantuuhan sellaisesta. Tilanne ei ole mitenkään toivoton. Nykyaikana korostetaan ihan liikaa sellaista, että kaiken pitäis aina kiinnostaa ja tuntua hyvältä. Joten tätä vasten tuo sun olotila voi myös sisältää joitain terveitäkin ulottuvuuksia. Jos elää pitkään sillä tavalla, että tekee kaikenlaista vain sen takia, että siitä tulee mukava olo, tällöin ikään kuin menettää yhteyden todellisuuteen. Tällä tarkoitan sitä, että jos aina sitoo mukavuuden johonkin ulkoiseen, saa ravata aina jonkin perässä ja näin ollen sitä päätyy väistämättä sille lamaantumisen päätepysäkille. Ja koska näin vihdoin ja viimein käy, ettei enää jaksa, se sinällään on jopa tervettä.

Ikävä kuulla. Mitä jos menisit juttelemaan ammattilaiselle niin se menisi oli nopeammin? Täältä ei saa apua. Ja tämä ei sitten ole mitään v*ttuilua, vaan ihan aito ehdotus. Been there done that.

Apu nopeesti. Hehehe... hyvä vitsi. Paitsi jos oot ehkä alkkisperheen tai mamun kakara. Ei tuollaiseen enää ole apua. Se on erään pitkän prosessin lopputulemaa jolle olisi pitänyt ehkä tehdä jotain jo kauan sitten.

Hae apua psykiatrilta, tai puhu ystävälle. Sellaiselle, joka osaisi ehkä avata asiaa.

Kuulostaa masennukselta, työuupumukselta, tai siltä että elämässäsi on jokin asia hyvin huonosti