Millainen lopputulos tulee, jos vetää suoraan mattalakkaa vaikka sen neljä kerrosta välihiontoineen. Lakan valmistaja suosittelee laittamaan alle pari kerrosta kirkasta. Miksi, ja tuleeko hyvä matta lakkapinta ilman kirkastakin? Mulla on epifanesin rubbed mattalakkaa ja alla siis puhtaaksi hiottu mahonkipinta.
Mahongin lakkaus
Mikkeys
1610211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hyvä lakka, käytän nykyiseen ja tulevaan veneeseen pelkästään. Mattalakat ovat parempia sisätiloihin ja sopivat ulko- ja märkätiloihin huonommin. 2 ohennettua kerrosta ensin. Sitten 3 -4 kirkasta ja lopuksi fubbed effect 1-2x. Lakkakerrosten paksuutta kasvattaessa välihiontojen sijaan on parempi käyttää lakkausta nahnealke pinnalle " märkää märälle . Lopussa hionnat.
Kirkaslakkaa+suositellaan+alle+siksi,+että+usea+kerros+mattalakkaa+tekee+kalvosta+samean.+Näet+tämän+jo+suoraan+purkista,+kirkaslakkapurkin+pohja+näkyy+selkeämmin+kuin+mattalakan.+
Aloittajan kysymä lakka ei ole 2-K. Kirkas Epifanes ei ole myöskään uretaani- vaan puuöljylakka, voisi ehkä kutsua vanhanaikasiseksi ja kuivuu hitaammin kuin uretaanilakka. Kai siinä jotain hartsiakin on.
Rubbed effect mattalakka on ilmeisesti 1-k uretaanilakka mutta soveltuu veneessä vain sisäkäyttöön ja pintakerrokseksi. Lakkasin kerran sittlådan mahonkisen klaffipöydän matalla. Välimerellä vaati poishionnan 2-3 v kuluttua. On sen jälkeen ollut kirkkaaksi lakattu.
Purkkeja ei nyt ole vieressä. Muistelen, että valmistajan mukaan on lakattavissa uusi kerros 24h edellisestä ilman välihiontaa
Epifaneslakka:"This traditional marine varnish is based on tung oil, phenolic-modified alkyd resins and maximum U.V. absorbers."
Hyvä vaihtoehto tälle on Spinnaker Yacht Varnish öljylakka, joka on mielestäni saman tyyppinen kuin Epifanes. Spinnaker-lakkaa käytin mahonkiveneiden lakkaukseen jo 1960-luvulla. Yhtä hienoa ja kestävää pintaa en saanut Spinnaker Polyurethane lakalla, joka tuli markkinoille myöhemmin ja on nopeammin kuivuva.
Tietämäni mukaan Nautor käytti aikoinaan Spinnaker lakkaa. Silkinhohtoinen sisustan lakkaus tehtiin Spinnaker Eggshell -lakalla. Pohjustuslakkana oli kiiltävä lakka. 90-luvulla kuulin, että Nautor olisi siirtynyt käyttämään kotimaista Helo -lakkaa.
Veneen sisustan lakattuja mahonki- tai tiikkipintoja voi hoitaa sivelemällä niihin tärpätillä ohennettua puuöljyä. Levitetään puhtaalla rätillä ohuesti. Öljy kuivuu ja pitää sisustuksen puupinnat siistinä vuosikymmeniä, kun käsittely tehdään kerran vuodessa.
Olen seppomartin kanssa samaa mieltä siitä, että himmeät lakat kestävät ulkokäytössä huonommin kuin kirkkaat. Sitloodan lakattavien pintojen vaihtoehto on lakan asemasta käyttää kuivuvaa öljyä Owatrol 2. Pohjustus Owatrol 1:llä. "Maailmalla", mm. NZ ja AUS, Owatrol näytti olevan kaupoissa nimellä "Decks Olja" tms. vaikka oli sama aina ja sama valmistaja. Owatrol 2:lla tulee lakan kiiltävä pinta.
Ehkä hyvinkin myöhemmin Nautor on käyttänyt sisustuksessa Spinnakerin valmista tavaraa. Vielä 70-luvulla kuitenkin puutyöosaston johtajalla (oliko Riska nimeltään?) oli oma sekoitus, josta vierailijalle paljastettiin vain vihjeitä.
Noista kahdesta muuten Epifanes tuntuu nyt olevan puuveneseppien suosiossa. Ero Spinnakeriin ei kuitenkaan omankaan kokemuksen mukaan ole merkittävä.
Mattalakka ei mielestäni sovi mahonkiin. Käytä mahonkiin kirkasta lakkaa, niin se on kaunista katsella ja kestää. Älä käytä mahonkisiin ulkopintoihin koskaan mattalakkaa.
Olen nähnyt moderneissa veneissä ohuesti mattalakattuja pieniä mahonkipintoja, esim. kaappien ovissa, ja ne ovat olleet satiinimaisina jopa hyvännäköisiä muutenkin hillityssä ympäristössään. Silti pidän mahongin oikeana suojauksena kunnollista kiiltävää lakkausta.
Välihiontaan on yksinkertainen ohje: Hio vain, jos et ole tyytyväinen syntyneeseen pintaan. Uusi lakkakerros tarttuu puhtaaseen pintaan ilman hiomistakin. Taitavassa ruiskulakkauksessa ei tarvitse välttämättä hioa muuta kuin pohjalakka.
Makuasia, minun mielestä mattalakka sopii mahongille sisätiloissa. Ei tietenkään ulkona tai ainakaan mahonkirungossa. Omistin aikoinaan mahonkipurren toistakymmentä vuotta, joten vähän kokemusta on.
Omegassa on ilmeisesti veistämön jäljiltä "puolikiiltävä" vai onko puolimatta lakkaus mahongissa. Kunnostin salongin pöydän, kittaus, kevyt hionta, kerros kiiltävää ja kerros täysmattaa. Näyttää hyvältä :)
Jos sisustuksen lakkaus on sillä tavalla kulahtanut, ettei vanhaa lakkaa tarvitse hioa kokonaan pois (kuten tässä tapauksessa), en kannata 9 kerrosta -ohjeita.
Kiiltävä lakka kulahtaneelle mahonkipinnalle on aivan karsean näköinen, ellei pohjatöitä tehdä todella ammattitaitoisesti. Kiiltävällä päällelakattuja ja näin pilattuja sisustuksia näkee useissa 70-luvun veneiden myynti-ilmoituksissa.
Ensi keväänä ehostus jatkuu salongin muiden mahonkipintojen osalta. Suurin ongelma on löytää sopivan sävyistä kittiä kolhujen ja ruuvinreikien ym. tasoitukseen. Nyt käyttämäni "mahonkikitti" oli sävyltään aivan liian tummaa. Ongelmahan on siinä että mahonkia on monia sävyjä (mahonki ei ole yksi puulaji, vaan puulajiryhmä), joten pitäisikö yrittää itse sekoittaa lisäämällä mahonkikittiin muita sävyjä. Onko vinkkejä tähän?
Kolhujen ja ruuvinreikien kittaukseen en ole hyvään ratkaisuun törmännyt juuri mahonkipuiden sävyerojen vuoksi. Isompia reikiä olen joissakin kohdin tapittanut, jolloin myös tulee sävyeroja, mutta mielestäni ei ole haitannut kokonaisuutta. Pienemmät kolot olen kitannut mahonkihiomapölystä ja lakasta sekoitetusta kitistä, mutta siitä tulee varsin tumma paikkaus.
Veneessäni on hieman kulahtanut mahonkisisustus. En aio vielä ryhtyä pintojen hiomiseen ja lakkaukseen, mutta jotenkin niitä tekisi mieli hoitaa. Onko hyviä suosituksia, millä kulunutta lakkapintaa kannattaisi käsitellä?
Jonkunlaisen pinnan saat aikaan irrottamalla kaiken huononnäköisen lakkapinnan, hiomalla ja vetämällä kaiken päälle uutta lakkaa.
Puun työstämiseen ja suojaukseen, lakkaus mukaanlukien, on hyvä ja yksinkertainen ohje, kun pohditaan eri työtapojen merkitystä lopputulokseen: tee työsi niin kuin haluat sen näyttävän. Jos haluat pinnan viimeisen päälle, työstä jo suojattava pinta viimeisen päälle, sillä ainakaan kirkas lakka ei anna yhtäkään työstövirhettä anteeksi. Lisäksi suojaus on tehtävä taidolla. Jos taas tyydyt vähempään, tingi siinä missä katsot voivasi tinkiä myös lopputuloksessa.
Mahongin kolhujen paikkaus on minun ammattitaidon ulkopuolella. Kaupasta ostettujen aineiden väsisävyt eivät ole osuneet oikeaan eikä hiomapölystä itse tehdyt sen paremmin. Kerran näin Dysselissä esitelmän , miten asia tehdään ja siinä käytettiin lopuksi vahaa. Tulos oli ainakin videolla hyvän näköinen. Olisiko lisää vinkkejä mahongin naarmujen ja kolhujen korjaukseen?
Seppomarttipa kätevänä tekijänä sekoittaa mahonkipölyyn koivupölyä ja hakee sekoitussuhteen, joka kuivuneessa ja pintakäsitellyssä paikkausaineessa vastaa tummuudeltaan ympäröivää mahonkimaisemaa. Vaatii vähän vaivannäköä, mutta kannattaa. Jos paikattavat kolhut ovat suuria, kannattaa harkita niiden veistämistä auki ja paikkaamista niiden muotoon veistetyillä mahonginkappaleilla.
Jos haluaa päästä helpolla, eikä välitä perinteistä, voi pohjalle vetää kerroksen kirkasta epoksihartsia ja sen päälle uv-suojattua lakkaa. Etu on siinä, että epoksin kerrospaksuus on suuri ja sen voi vesihioa täysin sileäksi. Lopputulos on hieman eri näköinen, kun pinta on "muovimaisen" sileä, eikä puun syyt enää vaikuta pintakäsittelyn läpi. Tuo uv-suojaus on tärkeää, koska epoksi harmaantuu uv-valosta.
Ja kannattaa toki kokeilla ja opetella homma läpi ennen oman veneen käsittelyä. ;)
En suosittele tällaista lainkaan. Työ kuulostaa helpolta ja lopputulos lupaavalta, mutta en luottaisi uv-suojatun lakan pitävyyteen kovin kauan.
Hyvään lopputulokseen ei ole kiertotietä. Tee lakattava pinta hyväksi, niin lakkaus on helppoa ja lopputulos kaunis. Vaikka lakkaus onnistuisi kuinka hyvin tahansa, on sen alla oleva puupinta kuitenkin se, jota katsellaan lakkapinnan lävitse. Ja mitä parempi pohja, sitä vähemmällä lakalla tulee valmista.
No mä voin suositella, kun olen kokeillut sitä, joskaan en mahonkiin. Epoksi on täysin väritön ja kestää kyllä uv-suojan alla. Tällä tekniikalla viimeistellään mm. monet kylmälaminoidut ja rimarunkoiset veneet.
Lopputuloksen kannalta on melko sama, onko pintakerros kuivunutta lakkaa vai kovettunutta hartsia. Mutta tekemisen helppous tulee siitä, kun epoksin kanssa saa kerralla paksun kerroksen, jonka voi sitten helposti hioa.
Ja jos on epäileväinen, niin mikään ei estä kokeilemasta tätä tekniikkaa.