Legendoja ja kansanperinnettä...

Kummittelu on vanhasta kansanperinteestä muotoiltu varsinaiseksi muoti-ilmiöksi ja viihdemuodoksi. Olin itsekin varsin syvälle uskovainen näissä asioissa vouhkasin kaikille epäilijöille hampaat irvessä, kunnes sitten ns. kasvoin aikuiseksi. Kun näitä viihdetaitelijoita on jäänyt kiinni ilmiöiden väärentämisestä, se sai minut tarkastelemaan omia ajattelutapojani, asenteitani yms. tarkemmin, koska heräsi kysymys, että jos näin paljon tehdään väärennöksiä, miten niiden joukosta voi erottaa aidot ilmiöt. Siksi tietenkin tarvitaan rationaalisempi, ja tieteellinen, lähestymistapa. Tieteellinen näkökulma mukana aiheutti taas havainnon, että nykyisten tutkintatapojen tueksi ei ole mitään näyttöjä olemassa, jotka vahvistaisi tallennettujen äänien, sähkömagneettisten vaihteluiden ja kylmien kohtien olevan aaveiden aiheuttamia.

Ghost box...

Tutustuin tarkemmin omistamieni ghost boxien toimintaan ja kun oivalsin niiden toimintaperiaatteen, niin se tuomitsi sillä sekunnilla itsensä väärentäväksi leluksi. Ja tietysti koin hieman häpeääkin, että minä, joka olen pitänyt itseäni järkevänä ihmisenä, en ole tajunnut moista. Ghost box, eli tutummin radioskanneri, nimittäin pyyhkii eri radiotaajuuksilla edes takaisin, jolloin laite poimii eri radiolähetyksistä vuoron perään n. puolen sekunnin mittaisia pätkiä raakaa audiodataa. Ghost boxin ärsyttävä säxättäminen on juuri sitä nopeaa pyyhkimistä edes takaisin radiotaajuuksia. Jos skannaus pysäytetään ja säädetään jonkin radioaseman taajuudelle, niin laite kertoo selkeästi olevansa pelkkä radio.

Logiikka on yksinkertainen; jos yhdellä laitteen poimimalla kanavalla sanotaan juuri pyyhkäisyhetkellä jotain, se kuuluu laitteen kaiuttimesta ja kun laite pyyhkäisee toisen kanavan yli, se saattaa poimia taas uuden äänen jne. Eli kun kysyt vaikka "onko täällä joku, jonka kanssa voisin puhua?", niin rytmikkään säxätyksen joukosta voi erottua vaikka "mnflktrs" tai "hepljdroz", tai "vittu" tai "kuka" tai mitä tahansa lyhyitä älähdyksiä, laulua, soittimen ääniä yms. ja sen aaveenmetsästäjä tietenkin haluaa tulkita vastaukseksi kysymykseensä. Ja nimenomaan avaintekijä on lyhyt kanavalla pysyminen, jotta se toistaa yhden nopean ja mahd. epäselvän äännähdyksen, josta päästään sitten uuteen ongelmaan:

Toinen ongelma on audio pareidolia. Kun laite suoltaa lyhyitä epäselviä äännähdyksiä, aivot dekoodaa niitä ymmärrettävään muotoon automaattisesti, koska tilanne (usko aaveiden läsnäoloon) ohjaa kuulijaa siihen... säx-säx-säx-hönomp-säx-säx-säx-mimi-säx-säx-säx-zigidop-säx-säx-säx. Eikö tuossa selvästi sanota, että "häivy minun kodistani"?

Kolmas ongelma on se, että radioskanneri toistaa satunnaisesti kohdalle osuneita ääniä joka tapauksessa, kysyit jotain tai et. Jos olisi niin, että mitään ääniä ei kuulu, jos et esitä kysymyksiä, ja kun kysyt, niin vastaus tulisi nopeasti sen perään, niin tällainen antaisi hitusen enemmän uskottavuutta.

Neljäs ongelma on aaveenmetsästäjän rehellisyys. Hän saattaa tehdä tuntitolkulla äänitystä ja kuvausta, ja kerää dokumenttiinsa sitten sellaiset kohdat, joissa kysymys ja vastaus vaikuttaa mahd. aidolta ja uskottavalta.

Teen tällä hetkellä uutta videodokumenttia, mutta tällä kertaa hieman eri näkökulmasta, sillä pyrin esittämään mahdollisimman vedenpitävät todisteet siitä, että EVP, EMF ja kylmät kohdat ovat luonnollisia ilmiöitä joilla on luonnollinen ja havaittavissa oleva aiheuttajansa.