Lastensuojelukriisissä pyristelevä Parainen houkuttelee sosiaalityöntekijöitä mm. lupaamalla tukea tulevien työntekijöiden suomen- tai ruotsinkielen opintoihin.
Miksi Parainen ei turvaudu vuosikymmeniä käytettyyn "kriisinhallintaan": kun hakijoilla ei ole erinomaista ruotsinkielen suullista ja kirjallista taitoa, ketään ei valita ja tehtävä täytetään sisäisellä siirrolla "väliaikaisesti" oman hallinnon hyvällä veljellä tai siskolla.
Aiemmasta "vieraslajien" torjunnasta on hyvänä esimerkkinä tapaus, kun suomenkielisen esikoulun opettajaksikaan ei kelpuutettu yliopistotasoista lastentarhanopettajaa, vaikka tällä oli virallinen ruotsin kielen todistus ja hakija ilmoitti kyllä oppivansa nopeasti "erinomaisen" ruotsin taidon. Missä silloin oli tuki?
Onko yhdenvertaisuuslain mukaista, että kaikille tehtäviin ja virkoihin valittaville ei aseteta samoja kielitaitovaatimuksia? Onko oikein, että vaatimukset muuttuvat sen mukaan, kuinka suuressa hädässä työnantaja on itse aiheuttamastaan syystä?
Miksi Parainen ei turvaudu vuosikymmeniä käytettyyn "kriisinhallintaan": kun hakijoilla ei ole erinomaista ruotsinkielen suullista ja kirjallista taitoa, ketään ei valita ja tehtävä täytetään sisäisellä siirrolla "väliaikaisesti" oman hallinnon hyvällä veljellä tai siskolla.
Aiemmasta "vieraslajien" torjunnasta on hyvänä esimerkkinä tapaus, kun suomenkielisen esikoulun opettajaksikaan ei kelpuutettu yliopistotasoista lastentarhanopettajaa, vaikka tällä oli virallinen ruotsin kielen todistus ja hakija ilmoitti kyllä oppivansa nopeasti "erinomaisen" ruotsin taidon. Missä silloin oli tuki?
Onko yhdenvertaisuuslain mukaista, että kaikille tehtäviin ja virkoihin valittaville ei aseteta samoja kielitaitovaatimuksia? Onko oikein, että vaatimukset muuttuvat sen mukaan, kuinka suuressa hädässä työnantaja on itse aiheuttamastaan syystä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pitää olla sopiva, pätevyys on suotava lisäarvo mutta ei välttämätön. Tämä tieto suoraan menettelytapahistoriasta.