itsellänikin on ongelmia paljon, paljon, mutta kaverini ongelmat menevät nyt edelle! Siis hän sanoi että on oksennellut aina kun on syönyt niin sen jälkeen sunnuntaista asti, ja siks se ei syö, tai siitähän se lopetti syömisen jo jonkin aikaa sitten ku sano olevansa läski, vaikka onkin ihan normaali painoinen. mä oon varotellut sille anoreksiasta, mut se sanoo et ei se mulle voi tulla ku ei vaan voi! mitä mä teen se on oikeesti tosi rassaa vaa ku se koko ajan et oon niin läski ja sit käy sääliks kuitenki..
kaveri huolestuttaa
tyttö91
51016
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
puhuu ku ystävä ystävälle, hän vain tarvitsee sinua enemmän kuin koskaan.
Puhu sille jotaa järkevää, ja syötät sit ite jos on pakko.
En nyt muutakaa keksi.
nii..
Voi voi voi...
Tähän tämä maailma menee, kun joka paikassa
muodissa laihaakin laihemmat mallit.
Onpas kumma jos nuoret tytöt alkavat katsoa peiliin kuvaansa sillä silmällä, että
tuosta,tuosta ja tuosta pitäis saada pois...
Jos sun puhe ei ala auttamaan, niin pikaisesti täytyy saada ulkopuoliselta apua jopa ammatiauttajalta.
Kai koulussanne on terveydenhoitaja jolle voisitte yhdessä kaverinne kanssa mennä juttelemaan asiasta?
Muuta en osaa neuvoa, tietenkin tytön äidille voisi sanoa kanssa, mutta kaverisi voi kyllä siitä suuttua kovastikin jopa verisesti.
Osaisiko esim. sinun äitisi hienovaraisesti puhua tytölle? Ilman että ei vielä tarvitsisi sanoa hänen omalle äidilleen.
Jossakin vaiheessahan se on pakko tuoda julki jos tuo jatkuu pitempään ja silloin ongelmat ovat jo todella isoja ja hankalia hoidettavia.
Olen paljon lukenut tuosta sairaudesta ja ovat todella pitkäkestoisia hoidettavia jos siitä nyt ylipäätänsä koskaan edes paranee.
Tuli vain mieleen että jos oletkin kaveriasi laihempi, niin voisiko hän olla sinulle kateellinen tms.
Koita kannustaa häntä lopettamaan tuollainen syömättömyys ja kerro että on maita joissa ei ruokaa edes saa!
Terveys kaikkein tärkeintä!
Toivottavasti hän älyää juoda paljon nestettä.
Toivon että saat autettua keinolla millä hyvänsä ystävääsi ja hienoa, että olet hänestä huolissasi ja olet valmis häntä auttamaan.
Olet varmasti kullan arvoinen ystävä ja toivon että ystäväsikin huomaa sen.
Itsekin anoreksian ja sen jälkeen jonkinasteisen bulimian läpikäyneenä toivon, että kaverisi ei tarvitsisi mennä niin pitkälle.
Puhe harvemmin auttaa, minä en ainakaan uskonut ketään, vaikka toisaalta kaikki huomasivat tilani vasta niin myöhään ettei enää ollut muuta tehtävissä kuin pakkohoito : Sairaalaan ja nenämahaletkulla ruokittavaksi, vietin siellä sitten loppujen lopuksi puoli vuotta. Kysäiseppäs kaveriltasi, että sitäkö hän tahtoo? Maata sairaalassa letkuissa kun muut saavat tehdä kaikkea mukavaa?
Syömisongelmat lähtee aina jostain syvemmältä, joten kaverien ja vanhempien yrittämästä "pakkosyötöstä" ei ole mitään apua. Puhu nyt ensin kaverisi kanssa, ja jollei auta niin kylmästi vaan viet asian esim. koulun terveydenhoitajalle joka sitten auttaa kaveriasi pääsemään hoitoon, jos tilanne on kehittynyt jo niin pitkälle. Psykologien yms. kanssa juttelemisesta voi olla iso apu, vaikka se äkkiä ajateltuna tyhmältä kuulostaakin, eihän kaverisi mikään "hullu" ole.
Jokainen tilanne on yksilöllinen, ja siksi tällä tavalla on hankala antaa mitään neuvoja. Kaverisi syöminen alkaa normalisoitua vasta kun hän itse sitä haluaa, ei yhtään aiemmin.
Mä olen huomannut, että yksi luokkalaiseni ei koskaan syö koulussa mitään. Hän on myöntänyt itsekin sen ja myös kertoo, ettei kotonakaan syö mitään ja on laihtunut parin kuukauden sisällä melkein kymmenen kiloa, sen kyllä huomaa. Päätin kertoa terkkarille tästä ja hän lupasi pyytää ystäväni käymään siellä, ikävästi hän kyllä sanoi joutuvansa kertomaan että minä kävin "vasikoimassa". Sillä ei kyllä ole mitään väliä - kyllä ystäväni vielä joskus tajuaa että se oli vain hänen parhaakseen!