Valokuituko tuonut elinvoimaa

Ei uskalla, tulee vajavaisuus julki.
Mitenkä siellä Hongalla kävi?

Elinvoimaa on saanut ainoastaan verkkoyhtiö ja kolminkertaiseksi hinnoitellut kuitukaivaukset. Kovapalkkainen toimitusjohtaja ja yli suuri henkilökunta. Unohtamatta lehmiä ja oravia.

Lanneveden kenraali ajantasaistaa laajakaistaa. Keskisuomalainen mielipide 24.5.2018


Kuuskaistan jäljet pelottavat

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n (PKSV) runkoverkko valmistui 1999 yhdeksän kunnantalon välille. Sonera toimitti 2006 PKSV:lle laajakaistan kahdeksan kunnan 53 kylälle. Verkko päivitettiin ethernet-verkoksi 2007. Rahoitukseen osallistuivat EU, kunnat ja TeliaSonera. Päätöksentekijöinä toimivat Keski-Suomen liitto ja TE-keskus.

Verkko ”piilotettiin” 2008–2009, kun Laajakaista kaikille -hanke pantiin alulle Keski-Suomessakin. Uuteen verkkoon haluttiin saada maksimaaliset tuet hyödyntämällä jo tukieuroja saanutta verkkoa.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista teki hanke-ehdotuksen Keski-Suomen liitolle verkon rakentamisesta 2010. Liitto ”kilpailutti” hankkeen, ja Kuuskaista valittiin toteuttajaksi 2011.

Kuuskaistan hankkeeseen osallistui suunnitellusta 18:sta kunnasta 15 kuntaa 2011–2013. Hanke jäi toteutumatta puuttuvan rahoituksen vuoksi 2013. Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari sekä sadat liittymiä tilanneet kärsivät taloudellisia menetyksiä Kuuskaistan päästyä yrityssaneeraukseen 2017.

Kuuskaistan epäonnistuttua synnytettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVH/ KSVV) -kummajainen 2014. Mukaan lähti kymmenkunta kuntaa. Kuuskaistan velat ja vastuut ostettiin yhdellä eurolla. KSVV:n omistajakunnille jäivät siis täysimääräiset vastuut velkatakauksineen ja omavelkaisine tappiovastuineen, jotka tätä nykyä ovat noin 30 miljoonan euroa. Kuuskaista pääsi pälkähästä.

Se ei kuitenkaan päästänyt Keski-Suomesta irti. Kuuskaistan Palvelut Oy lopetti syksyllä 2016 palvelunsa tehtyään hyvän tilin kuten kaivuyhtiötkin. Uurainen teki ison virheen ostamalla eurolla osakkeen 2015 perustetusta Uuraisten Valokuituverkot Oy:stä, mistä Kuuskaistalla on 99,9 prosentin omistusosuus. Kunnalle jäi kuitenkin yhtiön velan takausvastuu.

Tätä nykyä KSVV hakee osakaskunnilta jatkuvasti lisärahoitusta ja kalastelee useiden kuntien kyliä verkkoonsa. Tilintarkastuskertomuksessa 26.6.2017 esitetään varaumia yhtiön taloudellisiin voimavaroihin, saamisten epävarmuuteen ja mahdollisuuteen ajautumisesta rahoitusvaikeuksiin.

Uurainen kipuilee rahoitusjärjestelynsä kanssa. Näiden yhtiöiden verkon ylläpitokustannuksia ei kateta liittymä- eikä palvelumaksuilla. Tilinpäätökset ovat punaisella. Viestintävirasto ei ole hyväksynyt useiden KSVV-kuntien tukihakemuksia. Keski-Suomen ely-keskuksen myöntämistä tuista osa on asetettu kyseenalaisiksi.

Kuuskaistan jäljet pelottavat Keski-Suomessa: raunioita näyttää syntyvän siellä missä se vain on ollut liikkeellä. KSVV:n jäljet eivät näytä yhtään paremmilta.

Kiinteä laajakaista on tarpeellinen, jopa välttämätön joillekin toimijoille. Suurin osa kuntalaisista tulee toimeen langattomilla yhteyksillä.

Kuntien tehtäviin ei laajakaistarakentaminen kuulu. Miksi ne haluavat ehdoin tahdoin velkaantua? Ovatko plussat ja miinukset menneet kuntapäättäjiltä sekaisin?

Alkaa tuolla Piesalalla olla noita kyseenalaisia juttuja jo yhdelle miehelle tarpeeksi,vai?

Nyt olisi Ykällä näytön paikka suoristaa selkä ja viheltää peli poikki niin valokuidun kuin jäähallin osalta. Vai onko mieli muuttunut siitä miten vaalikentällä suhtautui vielä kriittisesti kehittämisyhtiön touhuihin? Kuuluuko kenties jo hyvävelikerhoon?

Jäähalli kuuluukin olla kunnan omistuksessa....mutta kuitu homma on aivan pohjaton kaivo.

Pitäisiköhän tarkastella lähemmin mitkä piirit ovat minkäkin yhtiön takana? Taitaa olla 80-luvun Karstulan jupit, jotka järjestelee kaveripiirissä hyviä tuloja toisilleen.
Onkohan Kuuskaistan johtopaikoilla ketä? Millä ammattitaidolla ja millaista palkkaa nostavat tehtävissään? Taitaa kunnanjohtajienkin palkat olla pieniä suhteessa heidän palkkoihin.
Ovat töissä osakeyhtiössä, mutteivat vastuussa mistään.
Siellä on se mätä verkosto, siihen samaa rinkiin kuuluu Kehittämisyhtiön johtaja, kuin hänen yrityskehittäjä.

AP:n kannatta alkaa selailemaan vapaita työpaikkoja Karstulan ulkopuolella.

Toivottavasti kuitenkin romuttavat kaikki harrasteautot kaikilta varsinkin piispasilta, ja sitten polttavat koko "kiemurahärvelin" kokonaan keskustasta kokona juhannuksena :D

Näin se vaan on, 5G on jo kohta Karstulassakin.
Jyväskylä saa Elisan 5G-verkon ensimmäisten kaupunkien joukossa. Yhtiö alkaa jo juhannusviikolla rakentaa Jyväskylään 5G-valmiudet omaavaa verkkoa. Rakennustyöt valmistuvat elokuun lopussa.
Varsinaisia 5G-yhteyksiä on luvassa Jyväskylään ensi vuoden aikana. Sitä ennen Suomessa huutokaupataan 5G-taajuudet ja tuodaan markkinoille ensimmäiset 5G-puhelimet ja muut päätelaitteet. Elisan hankkeessa nykyiset mobiiliverkon tukiasemien laitteistot korvataan uusimmalla teknologialla.

– Rakennamme Jyväskylään uusimman saatavilla olevan teknologian mukaisen verkon, joka luo valmiuden 5G-palveluille. Valmius tarkoittaa, että verkkoon voidaan tulevaisuudessa lisätä helposti 5G-palveluiden vaatimia ominaisuuksia kuten moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet, lyhyet viiveet ja esineiden internetin vaatimia toiminnallisuuksia, Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo,.

Jyväskylä on Tampereen ja Turun jälkeen kolmas kaupunki Suomessa, jossa uudenaikainen verkko toteutetaan tässä laajuudessa. Elisa ei julkista paikallisten verkkoinvestointien arvoa. Tänä vuonna Elisa investoi verkkoihin koko Suomessa 200 miljoonaa euroa, joten Jyväskylässä investointien arvo lienee useita miljoonia euroja.

Elisa on testannut jo kahden vuoden ajan tulevaisuuden 5G-verkon toteutukseen käytettävää teknologiaa sekä esikaupallisia sovelluksia. Viimeksi Elisa testasi lisätyn (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) -sovelluksia maailman ensimmäisessä esikaupallisilla päätelaitteilla toteutetussa 5G-verkossa. Ensimmäisiä esikaupallisia 5G-palveluita tullaan näkemään varmasti jo vuoden 2019 aikana, Peltomäki sanoo. Hänen mukaansa mobiiliverkon uusiminen tuo asukkaille etuja jo ennen 5G:n tuloa nopeampien ja luotettavampien verkkoyhteyksien ansiosta.

Nyt rakennettava verkko tarjoaa mahdollisuuden tuottaa kokonaan uudenlaisia digitaalisia palveluja alueen asukkaille ja samalla myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.
– Haluamme haastaa Keski-Suomen, jotta täältä tulisi innovaatioita, Peltomäki sanoo.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto pitää hyvänä, että Elisa uusii Jyväskylän talousalueen mobiiliverkon. Se luo yrityksille puitteita kehittää toimintaa ja tuo myös kaupungille mahdollisuuksia omien palvelujen kehittämiseen.

Mutta milloin kuluttajat pääsevät käyttämään 5G-palveluja?

– Uskon, että 5G toimii Jyväskylän keskustassa jo ensi vuonna. Laitteet tulevat kyllä. Ensin rakennetaan verkot, tehdään standardit ja jaetaan taajuudet, Peltomäki sanoo.  5G etenee samalla tavalla kuin 4G-verkko: ensin suurten kaupunkien keskustoihin, sitten muihin kaupunkeihin ja kaupunkialueille. Lopulta verkko kattaa lähes kaikki alueet. Kesäkuussa alkavan verkon uudistustyön aikana Jyväskylän seudun mobiilipalveluissa voi esiintyä lyhyitä alueellisia katkoksia.

Myös muut operaattorit ovat liikkeellä. DNA kertoo tarjoavansa kaupallisia 5G-palveluita heti, kun se on toimilupien ja päätelaitteiden saatavuuden puolesta mahdollista. Se tiedotti toukokuun alussa runkoverkkonsa nostamisesta valtakunnallisesti 5G-valmiuteeen.
Telian maajohtaja Stein-Erik Vellan arvioi Keskisuomalaisessa 20. toukokuuta, että kuluttajapuolella 5G-markkina alkaa avautua vuoden 2020 puolivälissä.

KUUSKAISTAN JÄLJET PELOTTAVAT
Mielipidekirjoitus 24.05.2018 KSML

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n (PKSV) runkoverkko valmistui 1999 yhdeksän kunnantalon välille. Sonera toimitti 2006 PKSV:lle laajakaistan kahdeksan kunnan 53 kylälle. Verkko päivitettiin ethernet-verkoksi 2007. Rahoitukseen osallistuivat EU, kunnat ja TeliaSonera. Päätöksentekijöinä toimivat Keski-Suomen liitto ja TE-keskus.

Verkko ”piilotettiin” 2008–2009, kun Laajakaista kaikille -hanke pantiin alulle Keski-Suomessakin. Uuteen verkkoon haluttiin saada maksimaaliset tuet hyödyntämällä jo tukieuroja saanutta verkkoa.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista teki hanke-ehdotuksen Keski-Suomen liitolle verkon rakentamisesta 2010. Liitto ”kilpailutti” hankkeen, ja Kuuskaista valittiin toteuttajaksi 2011.
Kuuskaistan hankkeeseen osallistui suunnitellusta 18 kunnasta 15 kuntaa 2011–2013.

Hanke jäi toteutumatta puuttuvan rahoituksen vuoksi 2013. Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari sekä sadat liittymiä tilanneet kärsivät taloudellisia menetyksiä Kuuskaistan päästyä yrityssaneeraukseen 2017.

Kuuskaistan epäonnistuttua synnytettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVH/ KSVV) -kummajainen 2014. Mukaan lähti kymmenkunta kuntaa. Kuuskaistan velat ja vastuut ostettiin yhdellä eurolla. KSVV:n omistajakunnille jäivät siis täysimääräiset vastuut velkatakauksineen ja omavelkaisine tappiovastuineen, jotka tätä nykyä ovat noin 30 miljoonan euroa. Kuuskaista pääsi pälkähästä.

Se ei kuitenkaan päästänyt Keski-Suomesta irti. Kuuskaistan Palvelut Oy lopetti syksyllä 2016 palvelunsa tehtyään hyvän tilin kuten kaivuyhtiötkin. Uurainen teki ison virheen ostamalla eurolla osakkeen 2015 perustetusta Uuraisten Valokuituverkot Oy:stä, mistä Kuuskaistalla on 99,9 prosentin omistusosuus. Kunnalle jäi kuitenkin yhtiön velan takausvastuu.

Tätä nykyä KSVV hakee osakaskunnilta jatkuvasti lisärahoitusta ja kalastelee useiden kuntien kyliä verkkoonsa. Tilintarkastuskertomuksessa 26.6.2017 esitetään varaumia yhtiön taloudellisiin voimavaroihin, saamisten epävarmuuteen ja mahdollisuuteen ajautumisesta rahoitusvaikeuksiin.

Uurainen kipuilee rahoitusjärjestelynsä kanssa. Näiden yhtiöiden verkon ylläpitokustannuksia ei kateta liittymä- eikä palvelumaksuilla. Tilinpäätökset ovat punaisella. Viestintävirasto ei ole hyväksynyt useiden KSVV- kuntien tukihakemuksia. Keski-Suomen ely- keskuksen myöntämistä tuista osa on asetettu kyseenalaisiksi.

Kuuskaistan jäljet pelottavat Keski-Suomessa: raunioita näyttää syntyvän siellä missä se vain on ollut liikkeellä. KSVV:n jäljet eivät näytä yhtään paremmilta.

Kiinteä laajakaista on tarpeellinen, jopa välttämätön joillekin toimijoille. Suurin osa kuntalaisista tulee toimeen langattomilla yhteyksillä.

Kuntien tehtäviin ei laajakaistarakentaminen kuulu. Miksi ne haluavat ehdoin tahdoin velkaantua? Ovatko plussat ja miinukset menneet kuntapäättäjiltä sekaisin?
Hannu Luotola, Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kuuskaistan-jäljet-pelottavat/1202793

AP lueppa nämä kirjoitukset pariin kertaan tavaamalla ja hitaasti jospa se menisi siten paremmin perille.

Fyffet on finaalissa ja hintsumpaan on menossa.
Oliko tämä tässä.

Pihtiputaalla ja Multialla Hallinto-oikeus laittoi täytäntöönpanokieltoon kyseisten kuntien kuituverkkoyhtiön osakeostopäätökset. Todennäköisesti tulee vielä lisää valituksia ja täytäntöönpanokieltoja. Edellisistä osakeostoista on samanlaiset kieltopäätökset. Hallinto-oikeus ei varmasti laita näitä kieltoja huvin vuoksi. Kun joskus saadaan lopulliset oikeuden päätökset, niin selviää kuinka monessa kunnassa on lakia rikottu.

Onko näillä Hallinto-oikeuksien päätöksillä loppujen lopuksi mitään virkaa. Sipilän hallitus näyttää hyvää esimerkkiä luuttuamalla Hallinto-oikeuden päätöksellä pöytää Sote-asiassa. Kittilässä nauretaan mahat kuralla oikeuden päätöksille. Keski-Suomessa tämä laajakaistajuttu olisi pitänyt katkaista jo aikoja sitten. On monta muuta esimerkkiä tälle teatterille. Onko Suomen oikeusjärjestys poliittisessa ohjauksessa? Ainakin uskottavuus on hyvin kaukana.

AP tietää varmasti totuudenmukaisen vastauksen tähänkin kysymykseen.

Paunonen on yrittänyt myydä näitä kaistayhtiön osakkeita Teliallekin 2 miljoonan euron edestä, mutta eihän Telia tällaisia osta.

Kuntalaisaloitteena tutkintavaatimus valtuutettujen tuottamuksellisuudesta ja vahingonkorvausvaatimus.

Täällä jotkut itseään viisaana pitävät kirjoittavat 5G:stä aivan kuin se poistaisi valokuidun tarpeen. Itse asiassa 5G edellyttää hyvin tiheää tukiasemaverkostoa, joka on oltava valokuidun päässä. Ilman hyvää ja tiheää valokuituverkkoa ei tule 5G:tä.

https://www.finnet.fi/5g-vaatii-investointeja-infraan/

Onkohan tutkittu tai määritelty kuinka nopeat yhteydet tavallinen kansalainen ja kotitalous tarvitsee ? Eikö riitä että saadaan kattava tukiasemaverkosto jonka kautta päästään nettiin. Taajamat ja yritykset tarvitsevat tietysti paremmat yhteydet.

Mitä sitä elämiseen tarvitaan missäkin iässä: ruokaa, vaatetta ja asunto ja elatus. Laskujen maksua voi hoitaa netissä, tuotteiden tilaamista. Kymmenellä megalla pärjää pitkälle ja kolmella megalla ja vähemmälläkin pärjää hyvin tässä ja nyt. Sitten tietenkin on kustannus/bitti tärkeä.

Vaihtoehtoinen maailma- virtuaalitodellisuus avautuu pelien kautta. Pelit vaativat todella paljon kaistaa. Valokuitu mahdollistaa epätodellisen todelliseksi. Ei muuta kuin roikanpäähän istualleen.

Silläkö se Hilikka haluaa lähteä kun uunottivat valokuitua tukemaan ja kalliiksi tulee.

Edeltäjiä on uunotettu ja siitä ei nyt pääse eroon.
Nyt olisi Hiltuskalla oikeita töitä kun oikoisi tehdyt mokat.

Sinäpä sen sanoit. Oikeisiin töihin ja heti.

No onko tuonu vai vieny elinvoimaa? Miinusta pukkaa koko ajan!

Verkkoyhtiöllä jäi tuet saamatta Kannonkosken ja Kivijärven hankkeistakin. No, ei se ole kuin 1,8 miljuunaa eli vain parisataatuhatta karstusten pussista.

Laajakaistakuntien kurimus.

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n laajakaistarunkoverkon (9 kuntaa 1999) ja kyläverkon (8 kunnan 53 kylää 2006) rahoitukseen osallistuivat EU, kunnat ja TeliaSonera. Keski-Suomen liitto ja te-keskus tekivät päätökset.

Verkko ”unohdettiin” 2008–2009 Laajakaista kaikille -hankkeen myötä, jossa valtiontuen enin määrä oli 66 prosenttia kustannuksista.

Keski-Suomen liiton 2011 valitseman Verkko-osuuskunta Kuuskaistan hankkeeseen osallistui 15 kuntaa 2011–2013. Hanke kariutui 2013. Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja sadat tilaajat kärsivät menetyksiä Kuuskaistan yrityssaneerauksessa 2017.

Vuonna 2014 perustettiin hallintayhtiöksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) ja tytäryhtiöksi Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV), jotta vältettäisiin kuntien sijoitusten laskeminen valtion tueksi. Omistajiksi lähti kymmenkunta kuntaa. Kuuskaistan velat ja vastuut ostettiin yhdellä eurolla.

JÄRJESTELYSSÄ LUOTETTIIN valtion tukeen, mikä nousi enimmillään 90 prosenttiin. Tämäkään ei riittänyt. Päätettiin lähteä 25 miljoonan euron SVOP (sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto) -sijoitukseen. Viestintävirasto pitää tätä kuitenkin valtion tukena.

Viimeksi se on hylännyt Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden ja Multian tuet. Oletettavasti Luhanka ja Petäjävesi kokevat saman kohtalon. Katse onkin käännetty Keski-Suomen ely-keskuksen suuntaan. Se on myöntänyt KSVV:lle Mulikan kyläverkkohankkeelle tukea. Päätös ei ole lainvoimainen. Tavoitteena on laajentaa hankkeet 5 kunnan 13 kylälle.

KSVV:n kassa kumisee tyhjyyttään (26 731,36 euroa 31.12. 2017). Yhtiö hakee osakaskunnilta jatkuvasti lisärahoitusta. Yhtiöllä on satojentuhansien eurojen riidat Kuuskaistan Palvelut Oy:n ja työyhteenliittymä Telog-Oteranin kanssa. Tilintarkastuskertomuksissa 15. ja 28.6. 2018 todetaan yhtiön ajautuvan ilman lisäpääomitusta rahoitusvaikeuksiin.

Tilintarkastajalla ei ole riittävää varmuutta siitä, että yhtiöllä on riittävät taloudelliset voimavarat hankkeiden loppuunsaattamiseen ja valmiiden valokuituverkkojen hyödyntämiseen. KSVH:n Kuntarahoitukselta saatuun 29 miljoonan euron lainaan liittyy koronnousuriski. Tilintarkastajan lausunto sisältää huomautuksen ja on edelliseen vuoteen verrattuna jyrkentynyt.

ON MERKILLISTÄ, että KSVH/KSVV saa jatkaa laajakaistakuntien (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) talouden raunioittamista. Laajakaistayhteydet ovat tarpeellisia, jopa välttämättömiä. Edellä esitetty ei täytä järkevän toiminnan ehtoja eikä kuulu kuntien tehtäviin.

Virkavastuun perään on syytä kysyä. Eipä silti, onhan sitä jo muutaman vuoden ajan kyselty.

Hannu Luotola

Saarijärvi

Eli suoraan kysymykseen suora vastaus, kuka tai ketkä ovat vastuussa tässä asiassa Karstulassa?
Himmeli hoi , karstuset odottaa rehellistä vastausta!

Olipa hyvä valaiseva kirjoitus toisaalla KSVV:n kriittisestä tilanteesta.

"Verkkoyhtiön työntekijät ovat käytännössä siirtyneet rupukuntien palkkalistoille. Palkkarahat tulevat ainoastaan kuntien kassasta. Toimitusjohtaja on kunnanjohtajien yläpuolella, koska suuret palkkarahat ylittävät useamman kunnanjohtajan palkkatason. Pakkoraossa laitettava jo syksyn ensivuoden budjettiin rahat reilusti näkyviin."

Mitähän tämä tarkoittaa Karstulan näkökulmasta??

----
KSML 22.8.2018

Laajakaistarakentaminen: KHO kumosi Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholdingille antaman takauksen

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnanvaltuuston tammikuussa 2015 tekemän päätöksen, jolla kunta myönsi noin miljoonan euron omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainalle. Samalla kunta päätti olla mukana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä.

Järjestelyt liittyivät Laajakaista kaikille 2015 -hankkeeseen.

Jo Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi takauspäätöksen syntyneen valtiontukisäännösten soveltamiseen liittyvällä perusteella virheellisessä järjestyksessä. Päätöstä tehtäessä ei oltu selvitetty mahdollisten EU:n valtiontukisäännösten olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamista takausratkaisuun. Kunta valitti tästä KHO:een.

KHO:n käsittelyn yhteydessä kunta ilmoitti, että tukisäännösten tarkastelu oli tehty jo aiemmin, kun valtuusto päätti valokuituverkon rakentamis- ja rahoitusjärjestelyistä. KHO totesi kuitenkin, ettei asiakirjoista käy ilmi tällaista tarkastelua tehdyn missään vaiheessa.

Edelleen KHO totesi takauksen liittyneen laajakaistahankkeen kakkosvaiheeseen, joka koski ainakin osittain kaupallista, valtiontukikelvotonta aluetta.

Oikeus näki, että kunnan Verkkoholdingin lainasta antama omavelkainen takaus ja Verkkoholdingin edelleen Valokuituverkoille myöntämä pääomalaina ovat kunnan kannalta peräkkäisiä toimia, mutta niitä voidaan EU-artiklan mukaan pitää taloudellista etua koskevan edellytyksen kannalta yhtenä toimenpiteenä.

KHO:n mukaan Keski-Suomen Verkkoholdingin ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen toteuttama väliyhtiöjärjestely ei katkaise taloudellisen edun edellytysten kannalta olennaista yhteyttä tuenmyöntäjän ja -saajan välillä. Näin kunnan omavelkaisen takauksen ja valokuituverkkoyhtiölle myönnetyn taloudellisen edun välillä on katsottava olevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettu "riittävän välitön liityntä".

Kunnalle ei makseta sen vaatimia oikeudenkäyntikuluja. Sen sijaan kunta joutuu maksamaan korvaamaan kulut toiselle henkilöistä, jotka alun perin valittivat kunnan päätöksestä.

Ei Karstula kuulu Suomen lain piiriin. Karstulassa toimitaan kepun ja hyväveliverkoston lakien mukaan. Kehittämisyhtiö sanelee ja toteuttaa. Ja luottamusmiehet toimii kumileimasimina. Toivottavasti vaikkapa Keskisuomalainen tekisi tutkivaa journalismia karstulan tilanteesta.

Mervolan joukkue ei tee tutkivaa journalismia muusta kuin Perussuomalaisten tekemisistä. Mervolalle on laitettu jo vuosia sitten tarkat tiedot tästä laajakaistarahoitus sotkusta. Mies ei ole tehnyt asian eteen yhtään mitään. Samoin kaikille saman konsernin pikkulehdille, kaikkien suut oli tukittu. Kepumafia omistaa Keski-Suomen kaikki lehdet.

Juuri näin on totuus, ei osata olla rehellisiä ja avoimia.
Vanha sanonta kepu pettää aina pitää edeleenkin paikkansa.

Liittymiä jaetaan ympäri Maakuntaa Karstulan kunnan rahoituksella 99€ hintaan.
Suoraan KSVV:n 99€ kampanjan mainoksesta kaapattu. Uskomatonta rahoitusta kuntamme varoista. Saarijärven sivukylät kaapeloidaan Karstulan rahoituksella josta asiakas maksaa ainoastaan 99€ .

Kampanjat

Haluamme mahdollistaa entistäkin laajemman valokuituliittymien saatavuuden muuttamalla toimintamalliamme kustannustehokkaan rakentamisen suuntaan. Kampanja-alueillamme kustannustehokas rakentaminen mahdollistaa ennennäkemättömän edullisia liittymähintoja kannustaen koko naapurustoa ottamaan liittymät samalla kertaa. Kampanja-alueilla valokuituliittymien hinnat alkaen 99€ (sis. alv 24%) sisältäen asennuksen!
Tarkista kampanja-alueiden tiedot alla olevista linkeistä

TOIVAKAN kampanja voimassa toistaiseksi
PIHTIPUTAAN kampanja toimassa toistaiseksi
KONNEVEDEN kampanja voimassa toistaiseksi
KANNONKOSKEN kampanja voimassa toistaiseksi
KARSTULAN kampanja voimassa toistaiseksi
KIVIJÄRVEN kampanja voimassa toistaiseksi
LUHANGAN kampanja voimasssa toistaiseksi
JOUTSAN kampanja voimassa toistaiseksi
MULTIAN kampanja voimassa toistaiseksi
PETÄJÄVEDEN kampanja voimassa toistaiseksi
VIITASAAREN kampanja voimassa toistaiseksi
KALMARIN kampanja jatkuu 31.8.2018 asti
MULIKAN kampanja jatkuu 31.5.2018 asti
KUOHUN kampanja jatkuu 30.9.2018 asti
HAAPAMÄEN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
JUKOJÄRVEN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
SAARENMAAN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
VUORILAHDEN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
RUTALAHDEN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
LEIVONMÄEN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
HUOPANAN ja KEIHÄRINKOSKEN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
TARVAALAN JA LANNEVEDEN kampanja voimassa 30.9.2018 asti
KEURUUN kampanja jatkuu 30.11.2018 asti

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yhtiökokous pidetään 29.08.2018. Siellä päätetään mm. yhtiön jatkorahoituksesta. Paljonkohan tulee olemaan Karstulan osuus maksuista ?

Oikeusasteissa siitä jatkorahoituksesta näköjään päätetään.

Multia vaatii kokonaisarviota takaustilanteesta 29.8.2018 Verkkoholdingin varsinaisessa yhtiökokouksessa. Multian miljoonan euron takaus 2015 Verkkoholdingille ei saanut lainvoimaa valituksen takia korkeimmalta hallinonoikeudelta. Sen vuoksi, kunta katsoo, että tilanteesta on tehtävä kokonaisarvio kaikkien osakaskuntien kesken. Karstula on KSVV:n yksi omistajakunnista ja antanut takauksia Verkkoholding Oy:lle erittäin auliisti miljoonia euroja, mistään varoituksista mitään välittämättä.

No niin, kokous lienee jo ohi. Sekin ihmetyttää uutisoiko KSML ollenkaan näitä asioita ? Pääsevätkö omistajakunnat jälleen osallistumaan maksulliseen osakeantiin vai joko viimein pannaan peli poikki?

Pian on kunnan päättäjillä paskat housuissa, jos ei jo ole.

Nimimerkki "Turhautunut" kirjoittaa tämän viestiketjun alussa: ...peittely siis jatkuu ja bisnekset pyörii. Näinhän se menee, totuutta ei uskalleta kertoa. Kohta taas valtuusto pakotetaan myöntämään lisää rahaa tähän hulluuteen.