Kuuban matkapäiväkirja (2 vkoa tammi-helmikuussa):
Lähdin Kuubaan koska se yhteiskunta ja ihmiset kiehtoivat minua. Olin lukenut Che Guevaran elämäkerran ja maa oli jäänyt mieleni sopukoihin pyörimään.
Halusin nähdä kaiken ennen Fidel Castron poistumista, jolloin kaiken odotetaan muuttuvan. Halusin nähdä yhteiskunnan joka perustuu ajatukselle ihmisten tasa-arvoisuudesta. Halusin kokea paljon puhutut avomieliset ihmiset, kulttuurin, vanhat autot, sikarit, rommin, vanhat herrasmiehet, kauniit naiset, musiikin, elämänilon, tanssin ja tietenkin auringon sekä Karibianmeren.
Kaiken tämän ja yhteiskunnan kääntöpuolen; poliisivaltion, sananvapaudettomuuden jne.
Halusin kokea sen aikamatkan menneisyyteen missä Kuuban kerrottiin elävän.
Lonely Planet mukaan ja matkaan (uusin painos on melko tuore vuodelta 2004). Ja toden totta, sitä se kaikki oli. Suuri soppa, täynnä ristiriitaisuuksia. Paratiisi turistille ja joillekin asukkaille varmasti myös mutta vankila toisille. Maa jonka monet ongelmat johtuvat Yhdysvaltojen kauppasaarrosta ja samalla maa jonka monet sen asukkaat odottavat Yhdysvaltojen ”vapauttavan”.
Matka sujui ongelmitta. Lähtö Helsinki – Vantaalta torstaiaamuna klo 6.40 KLM:llä Amsterdamiin ja siellä n. 5 tunnin odotus koska jatkolento Martinairilla oli tunnin myöhässä.
Amsterdamin kentällä ostin vielä mukaani adapterin joka sitten osoittautuikin hyödylliseksi. Kuubassa oli melko yleisesti käytössä kaksi reikäiset pistokkeet joissa oli reiät tasaisille, ohuille pistokkeille. Ei niille paksuille, joita esim Briteissä käytetään. Tosin hotelleissa saattoi olla adapterit talon puolesta mutta Casoissa ei välttämättä.
Matka Amsterdamista oli pitkä. Noin 10 tuntia. Perillä jännitin olivatko matkatavarani saapuneet koska olin kuullut kahdelta taholta kuinka laukut olivat hävinneet matkalla ja niitä oli jouduttu metsästämään pari päivää. Matkalaukkuani ei näkynyt. Odottelin ja lopulta löysin laukkuni hihnan alkupäästä lattialta, johon joku kentän työntekijä niitä oli nostellut. Niitä oli siinä lattialla jo melkoinen määrä.
Sitten kävelin asemahalliin rahanvaihtopistettä etsimään. Sellaisen löysin infopisteen ystävällisellä opastuksella hallin toisesta nurkkauksesta. Taksin sain edelleen kentän virkapukuisen työntekijän avustuksella. Kaikki sujui kivutta. Taksi pyysi matkasta ensin 30 dollaria mutta suostuin maksamaan 25 koska olin lukenut, että se olisi hinta mikä maksimissaan kannattaisi maksaa. Myöhemmin selvisi, että 20 dollarillakin olisi selvinnyt.
Kello oli Kuubassa 20. Matka kentältä Vanhaan Havannaan oli upea. Värikkäitä taloja (suuri osa remontin tarpeessa), liftareita, hevoskärryjä, vanhoja amerikanrautoja, ladoja…kaikkea sitä mitä olin mielessäni haaveillutkin. Kuski oli oikein mukava herra. Puhui englantia ja ensimmäisen kerran sain kertoa jutut Suomen kylmyydestä jne. En osaa kuvitellakaan miten monta kertaa tuo small talk tuli käytyä 2 vkon aikan läpi. Matkalla kuski esitteli paikkoja, Plaza de la Revolution, Latinostadionin jne. Kuski oli otettu kun tiesin beisbolista jotain koska olin siitä lukenut. Havannalainen seura on Industriales.
Hotellini oli Hostal Tejadillo niminen pieni idyllinen kolmen tähden hotelli. Paikalla totesin, että huoneessani ei ollut ikkunaa lainkaan vaikka olin matkatoimistosta nimenomaan tarkistanut että sellainen olisi. Seuraavana päivänä sain huoneen vaihdettua parvekkeelliseen huoneeseen.
Kävin ”illallisella” hotellin ravintolassa. Kasvissyöjän laihdutuskuuri alkoi. ”Illalliseksi” sain pienen juustoleivän (alta lämmin, päältä kylmä). Yritin ostaa hotellin henkilökunnalta sikareita mutta ”pöydän alta” löytyneistä 25kpl:sta Cohibaa tarjoilija pyysi ensin 50 dollaria ja lopulta 35. En tehnyt kuitenkaan kauppoja koska tarjoilijaan ei selvästikään voinut luottaa. Myöhemmin kadulla sikarit maksoivat 20 dollaria 25kpl ja hotellin turvamieheltä 30 dollaria. Kadulta ostetut olivat parempilaatuisia! Aitoja ne eivät selvästikään olleet.
Olin väsynyt ja menin nukkumaan.
Aamulla heräsin jo 6.30. Aikaerosta johtuen. Aamiainen sisälsi kasvissyöjälle appelsiineja, mehua, paahdettuja pähkinöitä, kahvia ja leipää (myöhemmin tajusin että munakastakin sai kun tajusi sitä erikseen pyytää).
Tein ensimmäisen kävelyretken. Ihan aluksi törmäsin sattumalta Feria de la Artesania torille mikä oli ihan hotellin vieressä. Paikka oli tori jossa myytiin taidetta ja matkamuistoja. Myöhemmin ostin torilta grafiikkaa. Kaikelle taiteelle pitäisi hankkia maksullinen lupa maasta viemiseen mutta koska se tuntui kovin vaivalloiselta ja liian kalliiltakin, omani sulloin sujuvasti matkalaukkuun ilman lupaa. Ja perille tulivat.
Nautin heräilevästä kaupungista ja kiersin Plaza de la Catedralin kautta Mercades kadulla sijaitsevaan museoon jossa oli aseita, vanhoja rahoja yms. Tylsähkö pieni museo jonka nimeä en muista. Sitten Plaza Viejalle. Kauniita restauroituja taloja niin kuin oli joka puolella vanhaa kaupunkia. Toisaalta heti kun astuu askeleenkin sivuun virallisilta aukioilta tai ostoskaduilta, huomaa olevansa keskellä slummia. Taloille ei ole tehty varmaan 50 vuoteen mitään.
Plaza Viejalla kävin taidegallerioissa joita voin lämpimästi suositella. Hyvää nykytaidetta. Tilataidetta ja muuta. Sieltä löytyi myös näköalatasanne josta oli mukava fiilistellä ensimmäisenä päivänä Havannaa. Paikalla oli myös outo dollarin maksanut peilin avulla periskoopin tavalla rakennettu laite josta heijastui iso kuva 360 astetta Havannaa. Laitetta käyttänyt mies antoi samalla opastusta ympäröivästä kaupungista englanniksi.
Sitten tein ensimmäisen sikarikauppani. Menin kadulla minulle niitä kauppaamaan tulleen miehen kanssa tämän asunnolle kauppoja tekemään. Kokemus oli hieman pelottava enkä sitä välttämättä suosittele. Toisaalta ajattelin, että jos nämä minut täällä ryöstävät, ainakin tiedän missä he asuvat joten uskoin olevani turvassa. Pitkän ja hikisen hieronnan jälkeen kaupat syntyivät.
Pian nautin ensimmäisen sikarini. En ole polttanut neljään vuoteen ja nyt joudun lopettamaan tupakoinnin uudelleen. Mutta Havanna täytyi kokea näinkin.
Kävin ruokakaupassa Obispo nimisellä kauppakadulla vain todetakseni ettei siellä ole minulle oikeastaan vettä kummempaa myynnissä.
Annoin ensimmäisen ja viimeisen kerran matkani aikana kerjäläiselle kolikon.
Menin kahvilaan. Tilasin Cafe con Lechen. Söin mukanani tuomaa suklaata. Kalteri-ikkunan taa ilmestyi ensimmäinen Jinetera. Olinkin jo odottanut että missä nämä Lonely Planetin varoittamat tytöt ovat. Hän oli kaunis tumma tyttö joka lähetti minulle lentosuukon. Uteliaisuuteni heräsi, ja päätin katsoa mitä tästä seuraisi. Lähdin seuraaman tyttöä. Hän oli selvästikin arka ja ei uskaltanut jutella minulle julkisesti vaan keskustelimme parin metrin päästä toisistamme kävellen kokoajan eteenpäin. Hän kysyi halusinko lähteä ulos hänen kanssaan illalla. Sovimme tapaamisen illaksi. En koskaan ilmestynyt paikalle. En tiedä ilmestyikö tyttö.
Se oli lyhyt ja ensimmäinen kontakti näihin tyttöihin. Ja näitä kontakteja tuli lisää. Kokoajan. Niistä ei enää lopulta päässyt eroon edes hotellissani. Tehdessäni myöhemmin sikarikauppoja hotellin turvamiehen kanssa ja hänen kysellessä olinko viihtynyt Havannassa, vastasin hänelle leikkiä laskien, että olin viihtynyt ja pidin erityisesti Havannalaisista tytöistä. Pahoittelin etten voinut tuoda tyttöjä hotelliin. Havannassa hotelliin ei saanut viedä paikallisia, Casoihin sai. Menin takaisin huoneeseeni ja 5 min kuluttua soi puhelin. Siellä oli sama turvamies joka kertoi, että hänellä oli minulle jotain ja pyysi tulemaan alas. Ja kas, siellä odotti minua kuvankaunis nuori tyttö. Olin hämmentynyt ja sanoin etten halua maksullisia tyttöjä huoneeseeni. Poistuin. Ilmeisesti turvamies oli ymmärtänyt, etten ollut ollut tyytyväinen tyttöön, sillä 5 min kuluttua hän koputti oveen ja avatessani totesin hänen seisseen siellä vieläkin kauniimman tytön kanssa. Kiitin tarjouksesta mutta kerroin etten kaipaa tyttöjä huoneeseeni.
Mitään logiikkaa en löytänyt sille miksi jotkut pystyivät juttelemana ihan avoimesti pelkäämättä poliiseja ja toiset poliisi vei välittömästi tytön istuttua vaikka puistossa viereeni. Yksi selitys saattaa olla se, että jos tytöllä oli paperit kunnossa eikä rikkeitä taustalla, hän oli turvassa turistin seurassakin.
Mikäli haluaa säästää rahaa, kannattaa näitä Jineteraja ja Jineteroja välttää. Toisaalta niiden kanssa voi olla mukavakin jutella ja viettää aikaa. Ja toisaalta koskaan ei tiedä kuka on huijari ja kuka ei, joten se selvisi ainoastaan testaamalla. Piti vain pitää rahoistaan huolta eikä suostua maksamaan kenenkään sisäänpääsymaksuja, drinkkejä, tupakoita jne jos ei halunnut. Asia kannatti tehdä selväksi heti tutustumisvaiheessa, ettei päässyt syntymään yllättäviä tilanteita. Olennaista näissä huijareissa oli se, etteivät he toimineet henkensä pitimiksi sillä kaikilla Kuubassa oli turvattu jonkinlainen elintaso. Turisteilta rahan hankkiminen oli siis vain lisäelinkeino, joskin joskus varmasti merkittävä sellainen. Se, ettei kenenkään elämä ollut kiinni turistien dollareista, antoi näille mahdollisuuden esiintyä usein kovin herrasmiesmäisesti ja reilustikin.
Illalla lähdin ensimmäistä kertaa Havannan yöhön. Cafe Paris Obispolla josta tuli yksi vakiopaikoistani. Sitten toiseen La Luvia de Oroa vastapäätä olevaan baariin jossa tutustuin mukavaan paikalliseen mieheen joka tosin ei puhunut kauheasti englantia mutta elekielellä ja tarjoilijan tarjoamalla käännösavulla ymmärsimme toisiamme. Kerrottuani että olin suunnitellut meneväni beisbol matsiin, hän kertoi Industrialesin pelaavan kotimatsin sekä lauantain että sunnuntaina. Tarjosin kaverille yhden Mochiton.
Jatkoin matkaani ja sitten tein sen virheen, että menin kahden miehen seurassa suosittelemaansa ravintolaan San Rafaelilla. Paikkaan jossa kuulemma Buena Vista Social Clubia on osittain kuvattu. En ole filmiä nähnyt. Ennen kuin huomasinkaan, minulla oli vieressäni nainen joka oli menossa kanssani naimisiin ja edessäni 35 dollarin lasku. Tulistuin ja valitin laskusta. Alkoi hurja tilanteen selvittäminen. En suostunut maksamaan kuin 25dollaria joka sekin oli ihan liikaa. Selvisin lopulta sillä summalla ja poistuin paikalta. Loppumatkan ymmärsin varoa näitä Jineteroja.
Oli aika mennä nukkumaan.
Aamulla nautin sikaria parvekkeella ja imin itseeni samalla kadun elämää. Sitten suuntasin matkani rantakatu Maleconille joka yhdistää Havannan eri kaupungin osat toisiinsa. Päämääränäni La Rampa katu ja National Hotelli. Ennen Maleconia törmäsin ruokatoriin jossa ihmiset jonottivat mm. kuorma-auton lavalta jaettavia sipulipusseja.
Ruokatorin jälkeen seuraani liittyi taas Jinetera. Nuori herrasmies joka kertoi olevansa lääkäri. Hän tarjosi minulle sikarin ja pähkinöitä. Odotin vain koska hän odotti minulta vastapalvelusta. Päätin jatkaa kulkuani omaa tahtiani ja jos kaveri haluaisi seurassani olla, niin olkoon. Sain oppaan. Rantakadun aallonmurtajalla aallot löivät yli aina kadulle asti. Lapset leikkivät lentävissä vesisuihkuissa. Kävimme mafiahistoriaa huokuvassa National hotellissa. Jäätelöbaarissa La Ramballa. Siellä ei käynyt dollarit joten jouduin vaihtamaan pienellä kurssitappiolla paikallisia pesoja tarjoilijalta. Kiertelimme ja juttelimme oppaani kanssa n. 4-5 tuntia. Sitten otimme taksin takaisin vanhaan kaupunkiin. Lopulta se tuli. Kaveri oli jo aiemmin kertonut, että oli hänen syntymäpäivänsä. Lopulta hän kertoi, että haluaisi järjestää lapselleen ja vaimolleen juhlat ja pyysi minulta rahaa. Annoin hänelle kaksi dollaria. Se oli mielestäni reilu peli koska en ollut hänen palveluksiaan kysynyt ja toisaalta maan keskikuukausipalkka on n. 20 dollaria. 2 dollaria 4-5- tunnin oppaana olosta oli siis hyvä palkka. Hänen mielestään niin ei ollut. Pahoittelin ja poistuin hotelliini.
Seuraavana päivänä mr Bush taisi ottaa auringon Kuuban taivaalta mutta viileämpi ilma ei pohjolan poikaa haitannut. My Way soi Cafe Parisissa. Söin juustopizzan. Pizzat olit halpoja mutta kovin pieniä. Sää oli muutamaa pilvistä hetkeä ja muutamaa sade kuuroa lukuun ottamatta aurinkoista ja keskimäärin 27 asteista matkani ajan.
Salsa valui korvista. Erilaisia ja eritasoisia orkestereita oli jokaisessa nurkassa. Illalla otin taksin ja matkasin Casa de la Miramariin. Se oli melkoinen shokki. Ihmettelin miksi Lonely planet oli tätä paikkaa suositellut. Tunsin oloni todella epämukavaksi nuorimmillaan 15-16 v. näyttävien minihameisten ja napapaitoihin sonnustautuneiden 50 – 60 vuotiaiden miesten kanssa härskin eroottisesti tanssivien tyttöjen keskellä. Pöydässäni kävi vuoronperään toinen toistaan kauniimpia tyttöjä. Kerroin, että seurassani saa olla, mutta saa vaihtaa pöytääkin jos haluaa. En aikonut tarjota paukkuja, tupakkaa saati harrastaa maksullista seksiä. Kaikki vaihtoivat pöytää. Puolen yön aikaan orkesteri tuli lavalle. Nyt ymmärsin miksi täällä olin. Se oli paras näkemäni orkesteri koko matkan aikana. Mieletön show. Tanssin koko keikan ajan. Ryhmän nimi jäi arvoitukseksi.
Taksi Miramariin oli maksanut 6 dollaria. Pois maksoi 8 mutta en välittänyt siitä. Halusin nopeasti pois ettei nuo Jineterat päässeet pilaamaan hyvää tunnelmaa.
Malecon varrelle USA:N suurlähetystöä vastapäätä oli suuri mainostaulu jossa oli Irakin kidutuskuvia sekä hakaristi ja teksti: Fasistas, made in USA.
Beisboliin pääsin käsiksi jo kaduilla kun pikkupojat tuntuivat sitä pelaavan ihan joka paikassa. Jopa poikittain kadulla liikenteen välissä. Kadun keskellä syöttäjä, jalkakäytävällä lyöjä ja toisella puolella katua kopparit. Kun autojen virta hetkeksi taukosi, lähti syöttö.
Sunnuntaina lähdin Latinostadioniolle Industrialesin kotimatsiin taksilla. Matka taisi maksaa 6 dollaria. Lippuluukulla päästin paikallisen pojan edelleni koska arvoin vielä vähän miten siellä tule toimia. Yllättäen poika osti minullekin lipun ja katosi katsomoon hymyillen. Myöhemmin selvisi, että paikallisille liput maksoivat 1 paikallisen peson (1 / 26 dollaria) ja turisteille 1 dollarin.
Matsi oli mukava kokemus. Ensimmäinen beisbol-matsini livenä. Katomossa oli 10 000 – 15 000 ihmistä. Siellä syntyi myös iso riita. Miehet huusivat toisilleen n. puolen tunnin ajan takanani. Luulin jo tilanteen väkisinkin kääntyvän nyrkkitappeluksi. Niin ei kuitenkaan käynyt ja tilanne oli kai ihan normaalia koska lähellä seisseet poliisit eivät kiinnittäneet tapahtumiin mitään huomiota. Myöhemmin tajusin, että joillain miehillä on tapana kokoontua keskuspuistoon päivittäin kiistelemään beisbolista ja muusta urheilusta. Se oli koominen näky kun he siellä suureen ääneen mesosivat.
Ostin eräältä seuraani liittyneeltä pojalta 30 dollarilla virallisen pelipaidan jonka väittivät olleen numero kympin Rudy Reyesin päälläkin. Näistä tarinoitahan ei koskaan tiedä mutta myöhemmin tutkin tarkkaan paitaa verraten sitä huoneessani tv:stä tulleeseen Industrialesin pelaajien asuihin joista tv:ssä näki lähikuvia ja kyllä se oli juuri samanlainen kuin pelaajilla. Kaupoissa myydyt ”viralliset” pelipaidat eivät sitä olleet ja maksoivat siellä 70 dollaria. Industriales oli noussut pelin viimehetkien kirillä 3 -7 tappioasemasta 9 -7 voittoon. Tunnelma oli mahtava.
Tarjosin paidan minulle myyneelle pojalle taksin jonka hän ystävällisesti hoiti. Ajoimme hotellille ja lahjoitin hänelle vielä yhden t-paidan.
Maanantaina istuskelin keskuspuistossa ja Pradolla jutellen ihmisten kanssa. Ja nauttien Havannan hulinasta. Kaksi merkittävää asiaa täältä uupuu jos vertaa vaikka Helsinkiin: mainokset ja hälytysajoneuvojen sireenien ulvonta. Koko matkan aikana ne tainnut nähdä ja kuulla kuin kaksi hälytysajossa ollutta ambulanssia. En lainkaan poliisiautoja tai paloautoja. Poliisiautojen puute selittyi varmasti sillä, että poliiseja oli kadut täynnä. Mutta paloautojen puutetta en ymmärtänyt. Kaupunki oli täynnä paloherkkiä alueita ja sellaisia sähköjohto virityksiä, että niitä paloja oli ihan pakko olla. En vain ymmärtänyt miten ne sammutettiin.
Poliisien läsnäolo loi tietenkin turvallisuuden varsinkin turistille. Mutta se jatkuva henkkarien kysely paikallisilta ihmisiltä sai surulliseksi.
Tein lyhyen retken kiinalaiskortteliin. En nähnyt kiinalaisia. En tiedä enkö mennyt tarpeeksi syvälle vai eikö niitä tosiaan siellä ole. San Rafaellon alkupäässä oli mukava pieni puisto jossa sai nauttia päivästä ihan rauhassa, mikä oli kovin harvinaista Havannassa. Palasin takaisin ja käväisin Capitaloissa. Kävelin sisään maksamatta dollarin pääsymaksua. Kaunis rakennus.
Gran Theatron esitetyn Carmenin missasin koska näytöksiä oli vain viikonloppuna ja olin silloin Trinidadissa. Samoin kävi nyrkkeilymatsien kanssa Kid Chocolatessa. Jossain olisi kuulemma ollut matseja lähes joka päiväkin mutta en saanut selville missä.
Ostin paikallisia lehtiä ja espanjankielen taidottomuudestani huolimatta totesin Kuuban näkökulman maailmaan olevan hieman erilaisen kuin länsimaiden median.
Illalla suuntasin matkani taksilla La Ramlalle Jazz Club La Zorra y El Cuervoon. Pieni klubi oli melkein täynnä maanantai-illasta huolimatta. Mainio bändi. Suosittelen paikkaa jos Salsa alkaa kyllästyttää. 10 dollarin sisäänpääsymaksuun sisältyy 5 dollarilla juomaa.
Tiistaina iski pieni vatsatauti jonka vuoksi suunnittelemani Trinidadin matka siirtyi.
Hotellihuoneessani näin suorassa lähetyksessä Fidel Castron puheen Venezuelan opetusministerin pyyhkiessä hikeä otsalta pitkän puheen rasittamana. Castro valloitti karismallaan ja huumorintajuisuudellaan vaikka en espanjankielisestä puheesta mitään ymmärtänyt.
Pesin pyykkini huoneessani. Seuraavana päivänä siivoojani kysyi miksi olin pessyt pyykkini itse. Sanoin että hotellin hinnat olivat minulle liian kalliit. Hän lupasi huolehtia pyykeistäni ja voisin maksaa hänelle siitä oman tunnon mukaan. Suostuin diiliin. Palvelu oli hyvää loppuajan ja maksoin viimeisenä päivänä hänelle 10 dollaria ystävällisyydestä. Vaihdoimme osoitteitakin. Mukava ihminen.
Plaza de la Revolutionille otin taksin joka oli keltainen avomallinen Buick vm 59. Oli upea tunne kiitää sillä halki Havannan. Kuski odotti minua sen aikaa kun kiersin aukiota. Siellä ei ollut paljon nähtävää. Pyysin kuskia ajamaan takaisin lähellä sijainneen rokkiklubin Patio de Marian kautta. Halusin tarkistaa onko siellä mitään ohjelmaa viikon aikana. Paikka löytyi keskeltä asuinaluetta. Karu pieni talo jonka aulassa istui yksinäinen tyttö pöydän takana. Se olikin erään ison patsaan lisäksi ainoa kaluste mikä sieltä löytyi. Tyttö ei puhunut englantia, joten en saanut selville, oliko siellä ylipäätään mitään toimintaa enää. Hän kirjoitti minulle paperille viikon ohjelman jonka taksikuski kertoi sisältävän live-iltoja jotka olivat jossain ihan muualla kuin täällä. Ajoimme takaisin keskustaan tytöille vilkutellen. Matka maksoi yhteensä 16 dollaria. Siinä oli tippikin mukana.
Keskiviikkona hengailin taas keskuspuistossa ja Pradon bulevardilla jossa oli viileitä varjoja. Juttelin ihmisten kanssa ja nautiskelin kuumasta päivästä. Törmäsin kahteen suomalaiseen joiden kanssa sovimme menevämme illalla ulos. He olivat sopineet tapaamisen myös erään slovenialaisen pariskunnan ja erään australialaisen pojan kanssa. Heidän avullaan löysin mukavan ravintolan jonka pizzat olivat kuubalaisittain jättikokoisia, ts. normaali suomalaispizzan kokoisia. Halpa ja hyvä palvelukin. Paikka oli lähellä Capitolia ja sen nimi oli Caracella ja os. Calle Monserrata no 469. Tuo kadun nimi oli kartoissa mutta katukylteissä oli eri nimi. Katujen nimiä on Kuubassa vaihdettu hiljattain. En tiedä miksi.
Ilta oli mukava. 6 hengen seurueemme suuntasi ensin kohti Casa de la Music Centroa, mutta sisään pääsy oli 20 dollaria ja koska osalla ryhmästä matka oli loppuvaiheessa, ei hinta sopinut budjettiin. Käväisimme San Rafaelolla terassilla ja otimme sen jälkeen taksin La Rampalle samaiseen jazz klubiin jossa olin jo käynyt. Taksi maksoi vajaa 3 dollaria, koska se oli valkoinen Lada, Pana taksi joka oli halvin vaihtoehto. Bändi klubilla oli vieläkin parempi kuin edellisellä keralla oli ollut.
Kävimme vielä yläkerran yökerhossa jossa Elvis lauloi screenillä Jailhouse rockiaan ja ihmiset tanssivat villisti. Paikkaan oli pelkkä sisäänpääsy jotain 10 – 15 dollaria ja se ei sisältänyt mitään juomia tms. Poistuimme viereiselle terassille.
Tapasin ihmiset vielä seuraavana päivänä kahvin merkeissä ja hyvästelin heidät. Vaihdoimme kontaktit ja sovimme tapaavamme vielä Suomessa.
Kävin Kolumbuksen hautausmaalla (Necropolis Cristobal Colon). Iso hautausmaa joka oli täynnä valkoisia patsaita ja hautoja. Kokemisen arvoinen paikka. Taksikuski odotteli minua jälleen sen aikaa kun kiertelin hautausmaata koska paikalta saattoi olla vaikea saada uutta taksia.
Kävin syömässä ja taas Pradolle viilentelemään oloa. Tarkkailin kuinka poliisi jälleen kerran tarkisti ohikulkijan henkkareita ison susikoiran istuessa vieressä. Puistatti.
Illalla etsin taas iltapalapaikkaa Obispolta huonolla menestyksellä koska en halunnut taas pizzaa. Päädyin Floriditaan jossa söin vain Floridita Caken jäätelöllä. Se kävi ihan hyvin iltapalasta. Annosten laatu oli huippuluokka paikassa mutta niin olivat hinnatkin. Paikka on ollut Hemingwayn suosima ravintola jossa on nyt Hemingway patsas hänen vakioistumapaikallaan. Paikallisia ihmisiä paikalla ei ymmärrettävästi näkynyt.
Sitten suuntasin keskuspuistoon Cohiballe. Löysin tyhjän penkin ja torjuin parin tytön lähentely yritykset. Pian paikalle ilmestyi kaveri nimeltään Bobby, joka istui viereeni. Hetken kuluttua huomasin olevani keskellä mitä mielen kiintoisampaa poliittista keskustelua ja uskomattomia tarinoita Bobbyn elämästä. Kaveri oli yrittänyt karata Kuubasta Yhdysvaltojen Guantanamon tukikohtaan ja jäänyt kiinni. Sen seurauksena hän oli viettänyt 3 vuotta vankilassa eikä saanut enää harjoittaa opettajan ammattiaan. Bobby ei toivonut mitään muuta hartaammin kuin Yhdysvaltojen vapauttavan Kuuban tai että hän löytäisi jostain turistin joka menisi hänen kanssaan naimisiin ja hän pääsisi pois maasta. Bobby oli täynnä kiihkoa ja vihaa, mutta samalla huumorintajuinen ja elämänmyönteinen ihminen joka oli samalla myös hyvin vastaanottavainen minun ajatuksilleni. Missään vaiheessa Bobby ei pyytänyt minulta rahaa. Luotettavan tuntuinen kaveri. Hotellille päästyäni ajatukset risteilivät kiivaasti päässäni. Mietin olivatko ne tarinat totta. Kuuba alkoi käydä päälle todenteolla.
Oli aika päästä pois Havannasta. Varasin itselleni paikan lauantaiaamuna lähtevään Viazul bussiin Trinidadiin. Soitin myös suomalaisten suosittelemaan Casaan ja varasin sieltä huoneen itselleni.
Bussissa vaihdoin kokemuksia erään ruotsalaisen tytön kanssa. Hän kertoi kuinka oli harmitellut, ettei osannut espanjaa kun oli tavannut vanhan miehen eräässä Casassa joka oli näyttänyt valokuvan itsestään ja Che Guevarasta. Kerroin kuinka olin ihmetellyt Chen elämäkertaa lukiessani, sitä kuinka Che ja Castro olivat alun perin tulleet Kuubaan vain 80 miehen kanssa. Sillä ryhmällä alkoi kaikki tämä vallankumous. Sovimme, että seuraavan lomani aikana lähden 80 kaverini kanssa Ruotsiin tekemään vallankumouksen. Kuninkaan päivät alkavat olla luetut.
Kuuban maaseutu toi minulle elävästi mieleen lännenelokuvien Texasin. Taivaalla liiteli lukematon määrä korppikotkia. Miehet ratsastivat olkihatuissaan hevosillaan. Tiellä käveli kämmenen kokoisia hämähäkkejä. Härkävankkureita, isoja tiloja lännenelokuvista tuttuine portteineen joiden vieressä saattoi olla naudan pään kuva ja tilan nimi. Kaikkea. Bussin ikkunasta tämä kaikki meni vähän ohi silmien. Mutta takaisin tullessa maksoin eräälle miehellä 40 dollaria, jolla summalla hän heitti minut omalla pienellä Daihatsullaan Havannaan 350km matkan. Tapasin hänet Trininidadin bussiasemalla jossa hän kärkkyi kyyditettäviä. Hän voitti luottamukseni sillä hän esiintyi ihan avoimesti siellä ja tuli jopa kanssani sisään aseman varaushuoneeseen. Ajattelin, että jos kaverilla olisi ollut ryöstöaikeita, hän ei olisi esiintynyt niin avoimesti.
Paluumatka oli mahtava kokemus. Hän pysäytti autonsa aina kun sitä pyysin, otimme liftareita kyytiin. Pysähdyimme huoltoasemille ja matkanvarrella olleisiin kyliin. Maaseutu oli paljon lähempänä kuin bussista käsin. Vähän minua jännitti kestäisikö tuo auto perille asti. Toisaalta vauhti oli auton ja tien kuntoon nähden ihan liian suuri. Vältin keskustelua kuljettajani kanssa mutkissa ettei hänen keskittymisensä herpaantuisi hetkeksikään. Kaveri painoi kaasua ja lauloi Don Omarin kaihosävelmiä kovaan ääneen. Don Omar tuntui soivan joka puolella. Ennen puolta väliä matkaa, pysähdyimme eräälle huoltoasemalle. Kuski käveli mittarien vieressä olleelle kopille ja puhui hetken sisällä istuneen miehen kanssa. Pian hän palasi takaisin autolle käsiään levitellen. ”No fuel”, hän sanoi ja lähdimme matkaan. Matka olisi siis saanut pienen lisäjännitysmomentin. Heti huoltamon jälkeen pyysin kuljettajaa ottamaan kaksi liftarityttöä kyytiin. Kuljettaja kertoi näille, polttoaineongelmastamme. Sen verran ymmärsin espanjasta. Toinen tytöistä neuvoi meidät jollekin yksityiselle asunnolle. Pian sisältä kannettiin kanisterilla polttoainetta autoon ja niin matka jatkui. Puolenvälin jälkeen tyttöjä odotti vaari hevoskärryineen. Hyvästelimme ja vaihdoimme osoitteita.
Koska kuubalaiset eivät saa ottaa turisteja kyytiin ellei heillä ole taksilupaa ja minun kuljettajallani ei todellakaan ollut, oli minun Havannaan johtavaan tunneliin saapuessamme asetettava penkkini makuuasentoon. Niin saavuin takaisin Havannaan, tummennettujen lasien takana autossa maaten ja sikaria poltellen piilossa poliisien katseilta. Hotellille päästyämme löimme yläviitoset. Kiitin ja kävelin hotelliin.
Oli mukava saapua taas Havannan vilinään. Trinidad oli kovin kaunis ja rauhallinen paikka. Mutta Havannan vilinän ja jatkuvan säädön jälkeen se tuntui epätodellisen rauhalliselta. Missään ei tuntunut olevan ketään. Olin mukavassa Casassa pari yötä. Isäntäväki oli enemmän kuin ystävällistä. Kävin Casa de la Musicassa, jossa soitti joku paikallinen rap-ryhmä. Aika ”halvan” tuntuinen ryhmä mutta ihmiset pitivät kovasti. Se oli ensimmäinen kerta kun Trinidadissa näin ruuhkaa. Avokattoinen tila oli täynnä tanssivia ihmisiä. Trinidadissa ihmiset olivat jotenkin varauksellisempia. Aika harva lopulta otti kontaktia, ellen itse tehnyt aloitetta. Olin jo ehtinyt tottua Havannan vilkkaaseen elämänmenoon ja avoimeen ilmapiiriin. Olin kaivannut sinne takaisin. Siitä huolimatta Trinidadia voin lämpimästi suositella. Bandidos museon kellotornista oli mukavat näkymät. Kylän kaupoissa tunti olevan enemmän tavaraa kuin Havannassa, vaikka kylä eli jotenkin vielä enemmän menneisyydessä kuin Havanna. Ja ennen kaikkea siellä oli mahtava beach. Hyppäsin onnellisena Karibian meren syleilyyn ja kelluin sen pinnalla kuin puhallettava rantalelu. Tutustuin kolmeen hassuun italialaiseenkin, jotka kiertelivät Kuubaa vuokraamallaan autolla. Sain heiltä kyydin takaisin beachilta Trinidadin keskustaan.
Havnnaan takaisin päästyäni, vietin illan huoneessani lepäillen ja lukien. Kävin ainoastaan syömässä tutun ja turvallisen Cafe Parisin pienen pizzan.
Maanantai ja tiistai olivat torin vapaapäiviä, joten tuliaisten osto siirtyi keskiviikolle. Tiistain vietin hengaillen ja päädyin lopulta taas keskuspuistoon. Minulla oli jäätelö mukanani. Istuin kahden tytön viereen. Normaalit small talkit käytyämme syvennyin kirjan lukemiseen. Pian paikalle ilmestyi Bobby. Paikka alkoi jo olla täynnä tuttuja. Ihmiset vaihtuivat ympärillä. Oli mukava olo. Paikalle ilmestyi myös joku iso macho kaveri jolla oli Boxer-Barcelona 92 –paita päällä. Kerroin Bobbylle, että olin suunnitellut nyrkkeilymatsiin menoa mutta Kid Chocolatessa ei harmikseni ollut matseja ennen perjantaita. Bobby kertoi kaverin olevan entinen nyrkkeilijä, joka oli voittanut kultaa Barcelonan olympialaisissa. Innostuin asiasta. Bobby poistui ja jäin juttelemaan Raulin kanssa. Hän oli mielissään saamastaan huomiosta. Kertoi olevansa 10-kertainen Kuuban mestari. Työskenteli kuulemma Bodequita del Mariossa ja kutsui minut sinne. Tarjoaisi minulle Mochiton siellä. Otin iloisena kutsun vastaan ja lähdin hotellille. En oikeastaan edes välittänyt siitä, olisivatko Raulin tarinat olleet totta vai eivät. Tunsin olevani taas Havannassa. Hymyilytti.
Illalla tapasin sen autokorjaaja / kokin jonka olin matkan alkuvaiheessa tavannut. Olin viikolla törmännyt häneen ohimennen kadulla. Nyt istuimme taas samassa ravintolassa kuin aiemminkin. Vaihdoimme kulumisia kielimuurin takaa. Kerroin että olin törmännyt Don Omarin musiikkiin joka puolella ja haluaisin viedä kaverin cd:n mukanani Suomeen. En ollut kuitenkaan onnistunut löytämään levyä kaupoista. Kaveri sanoi, ”uno momento”, ja käveli ulos. Viiden minuutin kuluttua hän käveli takaisin Don Omarin poltettu cd mukanaan. Nauroin ja tarjosin kaverille Mochiton ja annoin muutaman dollarin cd:stä.
Keskiviikkona matkamuistot torilta ostettuani ja syötyäni kuljin taas keskuspuistoon ja tapasin Bobbyn siellä. Paikkahan kun oli Bobbyn ”toimisto”. Kerroin sen olevan viimeinen päivä Kuubassa. Bobby oli pahoillaan ja ehdotti, että viettäisin viimeisen yöni Havannassa laittaen ”ykköset” päälleni, ottaen muutaman sikarin mukaan ja koukaten jostain pullon rommia mukaani. Sen jälkeen minun tulisi kävellä Maleconille, tuolle romanttiselle rantakadulle ja katsoa aallonmurtajalta joku yksinäinen tyttö jonka lähelle minun kuulemma tuli istahtaa. Bobby vakuutti, ettei minun tarvitsisi edes tehdä mitään. Pian huomaisin istuvani siinä aallonmurtajalla tyttö sylissä, sikaria poltellen, rommia juoden ja Havannan tähtitaivaasta nauttien. Nauroin ja sanoin sen kuulostavan houkuttelevalta ajatukselta.
Sitten muistelin sitä naista joka oli ollut Bobbyn seurassa aiemmin. Tämä oli ollut normaalin ja tasapainoisen tuntuinen ihminen. Kysyin Bobbylta, että mahtaisikohan hän lähteä seuralaisekseni. Bobby innostui ajatuksesta ja lähti saman tien säätämään asiaa. Hän palasi pian takaisin ja kertoi ettei ollut saanut Natividadia kiinni. Mikä kaunis nimi, ajattelin. Bobby pyysi minua tulemaan illalla klo 20 samaan paikkaan. Hän yrittäisi saada tyttöön yhteyttä ennen sitä. Ja illalla kun keskuspuistoon astelin, näin Natividadin jo kaukaa. Hymyilytti. ”Bobbyyy, you’re my brother”, ajattelin.
Tervehdin Natividadia ja kerroin mitä meillä oli Bobbyn kanssa ollut mielessä hänen päänsä menokseen. Hän nauroi ja kertoi jo kuulleensa asiasta. Istuimme keskuspuistossa jonkin aikaa ja juttelimme niitä näitä ja ennen kaikkea nauroimme Bobbyn mielipuolisille jutuille. Sitten ehdotin, että kävisimme Natividadin kanssa syömässä ja syötyämme voisimme hakea Bobbyn mukaan. Lähtisimme sitten metsästämään rommipulloa ja suuntaisimme sen jälkeen Maleconille. Suunnitelma sopi kaikille. Kävelimme läheiseen ravintolaan. Siihen samaan missä olin aiemminkin pizzaa syönyt. Ilta tuntui jo nyt täydelliseltä. Kaunis ja tasapainoinen nainen kiinni kyynärpäässäni pujahtelimme liikenteen vilinässä. Vietin tosiaan viimeistä iltaani. Rakastin tätä kaupunkia. Natividad oli ihmeissään sen pizzerian pizzojen koosta. Emme syöneet niitä loppuun. Tilasimme kahvit. Ja sytytin paksun Robainan. Täydellisempää iltaa en voinut kuvitella.
Sitten haimme Bobbyn mukaan ja lähdimme Pradoa pitkin kohti Maleconia. Bobby hihkui, nauroi ja löi käsillään polviaan. Kuulimme läheisestä ravintolasta perulaista musiikkia. Bobby ryntäsi ravintolan avoimien ikkunoiden taakse alkaen laulaa ja tanssia villisti musiikin tahdissa. Sisällä istuneet turistit katsoivat meitä kummeksuen.
Jatkoimme matkaamme ja löysimme eräältä huoltoasemalta rommimme. Saavuimme pian Maleconille. Minulla oli korvanappi cd mukanani. Kuuntelimme mm. Apulantaa ja Bobbylla ja Natividadilla oli hauskaa kun yrittivät laulaa mukana. Tanssimme. Joimme rommia ja poltimme sikareita. Pian minulla oli nainen sylissäni, kuten Bobby oli luvannut. Nautin tähtitaivaasta.
Kaikki loppuu aikanaan. Hyvästelimme. Halasin Bobbya ja lupasin hommata hänelle sen vaimon Suomesta. Sovin Natividadin kanssa, että tapaisin hänet vielä ennen lähtöäni seuraavana päivänä. Se oli ollut kaunis yö. Oli haikea ja onnellinen olo.
Aamulla ajatellessani yön tapahtumia, tuli melkein kyynel silmään. Kaikki oli ollut niin täydellisen kaunista.
Tapasin Natividadin vielä ennen lähtöni ja annoin hänelle cd-soittimeni sekä muutaman poltetun cd:n. Pyysin häntä muistamaan minua kuunnellessaan Apulantaa. Hyvästelimme.
Hyppäsin taksiin laukkuineni ja suuntasin kohti Havannan lentokenttää. Annoin Havannan vilistä ohitseni sivuikkunoissa. Haaveilin kaikesta. Olin surullinen ja väsynyt. Edessäni oli lähes vuorokauden matka ja kylmä, tuulinen Helsinki.
matkakertomus
47
14324
Vastaukset
- peh
mahtava matkakertomus! palasi oma reissu elävästi mieleen. mahtava maa niin kuin toteat!
- chiquita
Hienoa, että jaksoit kirjoittaa noin pitkän selostuksen matkastasi. Se oli hauska selostus "ensikertalaisen" matkasta!
Pari kommenttia:
Kun puhuit dollareista, tarkoittanet varmaan turistipesoja = vaihtokelpoisia pesoja = pesos convertibles = chavitos?
Kuubalaisten palkkatasosta: vaihtelua esiintyy, mutta työläisten peruspalkka kuussa on kyllä lähempänä kymmentä USD dollaria kuin kahtakymmentä. Lääkärin tms. palkka on sitä 20 luokkaa.
Ja tähän lisäys vielä, että sillä 10 dollarilla ei todellakaan tule Kuubassa(kaan) hääppöisesti toimeen. Eikä edes sillä lääkärin palkalla, vaan kaikenlaista sivuhommaa joutuu kuubalainen harrastamaan perheensä leivän eteen.
Paremmin toimeen tulevat (erilaisten puoluekihojen tms. lisäksi) mm. ne ihmiset, joilla on yhteyksiä turistibisnekseen (esimerkkeinä casanpitäjät, tarjoilijat, siivoojat hotelleissa) ja ne, joilla on ulkomailla puoliso tai sukua, joka lähettää Kuubaan rahaa. Myös jotkut muusikot, kuuluisat urheilijat yms. pärjäilevät paremmin.
Poliiseista: itselläni on varsin huono kuva kuubalaisista poliiseista. Pahinta on mm. ihmisten kiduttaminen esim. kuulusteluissa. Tämä on tapahtunut läheisille ystävillenikin. Ja kyseessä eivät todellakaan olleet mitkään "rikolliset". Kuubassa voi melko pienestä asiasta joutua vankilaan(kin). Tavallinen turisti ei ko. asioista tietenkään useimmiten kuule tai joudu todistamaan.
Ruokailusta: Kuubassa olen kyllä useimmiten saanut parhaat ateriat casoissa, joten suosittelen sitä vaihtoehtoa.
Jaa-a..... voi kun olisi pian mahdollista taas matkustaa Kuubaan...! :)- Sepe-Vaara
Joo, turistipesoista tosiaan puhun. Kaikki siellä puhuivat niistä dollareina kokoajan.
Poliiseista: sain juuri Bobbylta emailin jossa hän kertoo joutuneensa taas vaikeuksiin näiden kanssa. Hän pyytää minulta apua lakimiehen (?) palkkaamiseen. Kuulostaa jotenkin absurdilta, että siinä maassa ihminen palkkaisi lakimiehen kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Onko kenelläkään tietoa onko tällainen tosiaan mahdollista Kuubassa?
Heh, luulin jo tutustuneeni pyyteettömään kuubalaiseen mutta tuli se rahan anelu, vaikkakin vähän jälkikäteen... - rkb
Sepe-Vaara kirjoitti:
Joo, turistipesoista tosiaan puhun. Kaikki siellä puhuivat niistä dollareina kokoajan.
Poliiseista: sain juuri Bobbylta emailin jossa hän kertoo joutuneensa taas vaikeuksiin näiden kanssa. Hän pyytää minulta apua lakimiehen (?) palkkaamiseen. Kuulostaa jotenkin absurdilta, että siinä maassa ihminen palkkaisi lakimiehen kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Onko kenelläkään tietoa onko tällainen tosiaan mahdollista Kuubassa?
Heh, luulin jo tutustuneeni pyyteettömään kuubalaiseen mutta tuli se rahan anelu, vaikkakin vähän jälkikäteen...Parhaat palkat Kuubassa on poliiseilla ja muutamissa muissa erikoisammateissa työskentelevillä. Ero on merkittävä: opettaja, lääkäri tai hotellin siivoja ansaitsee standardipalkan 300 pesoa/kk, poliisin tai tietyn yrityksen turistioppaan palkka on 900 pesoa. Äkkiä laskien kolminkertainen. Dollareina summat ovat luokkaa 12/36.
Kyseinen palkkausjärjestelmä vähentää merkittävästi Kuuban hallinnon korruptoitumista.
Asiaan: eiköhän Kuuban lakimiehet saa palkkansa valtiolta. Lakimiesten lahjominen on em. syystä vaikeata, joten enpä usko tarinaa. - chiquita
rkb kirjoitti:
Parhaat palkat Kuubassa on poliiseilla ja muutamissa muissa erikoisammateissa työskentelevillä. Ero on merkittävä: opettaja, lääkäri tai hotellin siivoja ansaitsee standardipalkan 300 pesoa/kk, poliisin tai tietyn yrityksen turistioppaan palkka on 900 pesoa. Äkkiä laskien kolminkertainen. Dollareina summat ovat luokkaa 12/36.
Kyseinen palkkausjärjestelmä vähentää merkittävästi Kuuban hallinnon korruptoitumista.
Asiaan: eiköhän Kuuban lakimiehet saa palkkansa valtiolta. Lakimiesten lahjominen on em. syystä vaikeata, joten enpä usko tarinaa.Kyllä juttu asianajajasta voi olla tottakin. Itse olen ollut tilanteessa, jossa läheinen ystäväni joutui todella hankalaan tilanteeseen aivan mitättömästä jutusta. Apuni avulla hän sai palkattua huomattavasti paremman asianajajan, joka todella halusi auttaa ystävääni. Ko. asia vaikutti merkittävästi siihen, että ystäväni tuomiota kohtuullistettiin. Eri asia on sitten, onko sinulla (siis tämän viestisarjan aloittajalla) intressiä auttaa puolituntematonta ihmistä, johon et voi luottaa. Toiseksi rahan lähettäminen Kuubaan on kallista jo sinänsä.
- chiquita
rkb kirjoitti:
Parhaat palkat Kuubassa on poliiseilla ja muutamissa muissa erikoisammateissa työskentelevillä. Ero on merkittävä: opettaja, lääkäri tai hotellin siivoja ansaitsee standardipalkan 300 pesoa/kk, poliisin tai tietyn yrityksen turistioppaan palkka on 900 pesoa. Äkkiä laskien kolminkertainen. Dollareina summat ovat luokkaa 12/36.
Kyseinen palkkausjärjestelmä vähentää merkittävästi Kuuban hallinnon korruptoitumista.
Asiaan: eiköhän Kuuban lakimiehet saa palkkansa valtiolta. Lakimiesten lahjominen on em. syystä vaikeata, joten enpä usko tarinaa.Hotellien siivoojien peruspalkka ei sinänsä ole hääppöinen, mutta he saavat huomattavan palkanlisän turistien antamista tipeistä.
- chiquita
rkb kirjoitti:
Parhaat palkat Kuubassa on poliiseilla ja muutamissa muissa erikoisammateissa työskentelevillä. Ero on merkittävä: opettaja, lääkäri tai hotellin siivoja ansaitsee standardipalkan 300 pesoa/kk, poliisin tai tietyn yrityksen turistioppaan palkka on 900 pesoa. Äkkiä laskien kolminkertainen. Dollareina summat ovat luokkaa 12/36.
Kyseinen palkkausjärjestelmä vähentää merkittävästi Kuuban hallinnon korruptoitumista.
Asiaan: eiköhän Kuuban lakimiehet saa palkkansa valtiolta. Lakimiesten lahjominen on em. syystä vaikeata, joten enpä usko tarinaa.Kirjoitit "Kyseinen palkkausjärjestelmä vähentää merkittävästi Kuuban hallinnon korruptoitumista."
Uskokoon ken tahtoo. Käytäntö on kyllä osoittanut kaikkea muuta.... - Sepe-Vaara
chiquita kirjoitti:
Kyllä juttu asianajajasta voi olla tottakin. Itse olen ollut tilanteessa, jossa läheinen ystäväni joutui todella hankalaan tilanteeseen aivan mitättömästä jutusta. Apuni avulla hän sai palkattua huomattavasti paremman asianajajan, joka todella halusi auttaa ystävääni. Ko. asia vaikutti merkittävästi siihen, että ystäväni tuomiota kohtuullistettiin. Eri asia on sitten, onko sinulla (siis tämän viestisarjan aloittajalla) intressiä auttaa puolituntematonta ihmistä, johon et voi luottaa. Toiseksi rahan lähettäminen Kuubaan on kallista jo sinänsä.
joo, tilanne on hankala. Kävin lyhyen kirjeenvaihdon kaverin kanssa. Jotenkin minulla on sellainen aavistus, että tarina saattaa olla tottakin. Toisaalta en voi olla siitä varma.
Pitkään asian päässäni pyörittelystä huolimatta, en löytänyt yksiselitteistä vastausta mikä tässä kohtaa olisi oikein ja mikä väärin. Ja huonoa omaatuntoa potien lopulta päädyin kielteiseen ratkaisuun. En lähettänyt Bobbylle rahaa.
Jos jota kuta kiinnostaa se miten rahaa Kuubaan lähetetään niin tätä käyttäen se raha olisi Bobbylle mennyt:
www.caribbeantransfers.com - rkb
chiquita kirjoitti:
Kirjoitit "Kyseinen palkkausjärjestelmä vähentää merkittävästi Kuuban hallinnon korruptoitumista."
Uskokoon ken tahtoo. Käytäntö on kyllä osoittanut kaikkea muuta....Eli mitäs se käytäntö sitten on osoittanut ?
- chiquita
rkb kirjoitti:
Eli mitäs se käytäntö sitten on osoittanut ?
Pari esimerkkiä arkisemmasta päästä: monet poliisit ovat lahjottavissa, monet tullimiehet ovat lahjottavissa jne. Nämä olivat vain pari käytännön esimerkkiä, joihin törmää. Eivät tosin ainoita. Ja ko. toimintaa tapahtuu käsittääkseni monella tasolla. Itse en ole henk koht ollut tekemisessä "korkeamman" tasoisissa jutuissa. Mutta yleisesti ottaen sen perusteella mitä on kuullut ja nähnyt, monta kertaa rahalla saa aikaan ihmeitä...
- rkb
chiquita kirjoitti:
Pari esimerkkiä arkisemmasta päästä: monet poliisit ovat lahjottavissa, monet tullimiehet ovat lahjottavissa jne. Nämä olivat vain pari käytännön esimerkkiä, joihin törmää. Eivät tosin ainoita. Ja ko. toimintaa tapahtuu käsittääkseni monella tasolla. Itse en ole henk koht ollut tekemisessä "korkeamman" tasoisissa jutuissa. Mutta yleisesti ottaen sen perusteella mitä on kuullut ja nähnyt, monta kertaa rahalla saa aikaan ihmeitä...
Nuo eivät olleet käytännön esimerkkejä, vaan yleistyksiä jotka sopivat Kuuban ja Suomen lisäksi kaikkiin tunnettuihin valtioihin.
Kuubassa "korkean" palkkatason omaavat poliisit yms. pikkuvirkamiehet eivät viran menettämisen pelossa uskalla ottaa tuntemattomilta lahjuksia.
Korruption vähäisyys ei siis johdu korkeasta moraalista tai hallinnon ylivoimaisesta hyveellisyydestä, vaan siitä että viran menettäminen aiheuttaa 65 prosentin alennuksen palkkaan.
Kuuban hallinnossa korruptio on häviävän pieni ongelma verrattuna Kuuban hallinnon ylhäältä organisoituun tyranniaan. Korruption yleistyminen tekisi Kuuban hallinnosta inhimillisemmän, mutta sellaiseen tarvittavat varat taitavat olla keskivertokuubalaisten ulottumattomissa, kun tulot eivät riitä edes kohtuulliseen toimeentuloon.
Olis kyllä mukava kuulla mitä olet kuullut tai varsinkin mitä olet nähnyt rahalla saatavan, ja minkä kokoisella rahalla ? - chiquita
rkb kirjoitti:
Nuo eivät olleet käytännön esimerkkejä, vaan yleistyksiä jotka sopivat Kuuban ja Suomen lisäksi kaikkiin tunnettuihin valtioihin.
Kuubassa "korkean" palkkatason omaavat poliisit yms. pikkuvirkamiehet eivät viran menettämisen pelossa uskalla ottaa tuntemattomilta lahjuksia.
Korruption vähäisyys ei siis johdu korkeasta moraalista tai hallinnon ylivoimaisesta hyveellisyydestä, vaan siitä että viran menettäminen aiheuttaa 65 prosentin alennuksen palkkaan.
Kuuban hallinnossa korruptio on häviävän pieni ongelma verrattuna Kuuban hallinnon ylhäältä organisoituun tyranniaan. Korruption yleistyminen tekisi Kuuban hallinnosta inhimillisemmän, mutta sellaiseen tarvittavat varat taitavat olla keskivertokuubalaisten ulottumattomissa, kun tulot eivät riitä edes kohtuulliseen toimeentuloon.
Olis kyllä mukava kuulla mitä olet kuullut tai varsinkin mitä olet nähnyt rahalla saatavan, ja minkä kokoisella rahalla ?Itse en ole Kuubassa ketään lahjonut, vaikka se olisikin monia asioita varmaan "helpottanut". Sen sijaan tiedän varmuudella tapauksia, joissa näin on tehty. En kuitenkaan ala repostella millään keskustelupalstalla kyseisten ihmisten asioita.
Kirjoitit: "Nuo eivät olleet käytännön esimerkkejä, vaan yleistyksiä jotka sopivat Kuuban ja Suomen lisäksi kaikkiin tunnettuihin valtioihin. Kuubassa "korkean" palkkatason omaavat poliisit yms. pikkuvirkamiehet eivät viran menettämisen pelossa uskalla ottaa tuntemattomilta lahjuksia. " Tästä en kuulemani mukaan voi olla samaa mieltä. Yksi esimerkki, joka ei ole ainoa ja on taatusti "kevyemmästä päästä": Kuubassa ulkomaalaisen kanssa kulkeva paikallinen voi usein joutua kaikenlaisiin kahnauksiin paikallisen virkavallan kanssa. Jotkut poliisit esim. "partioivat" casa particulareiden lähistöllä ja kun ulkomaalainen lähtee ulos paikallisen tyttö-/poikaystävänsä kanssa, poliisi ilmestyy paikalle ja vaatii paikallista kanssaan poliisiasemalle. Tällainen henkilötietojen "rekisteriin joutuminen" on suuri riski paikalliselle. Usein tilanteesta selvitään sillä kertaa maksamalla esim. parikymmentä yksikköä valuuttaa. Tällaiset tilanteet eivät ole olleet lisäksi mitään sattumanvaraista partiointia, vaan poliisit nimenomaan ovat hakeutuneet niihin. Huomautan lisäksi, että kyseessä ei ole ollut mikään prostituutiojuttu, vaan nimenomaan jo vuosia seurustelleet pariskunnat.
En katsoisi, että esim. ko. tapaukset olisivat Suomelle tyypillisiä ja vaikka Suomen poliisivoimissa olisi monia kritisoitavia asioita, Kuuban tilanne ja Suomen tilanne kyllä eroavat kuin yö ja päivä. Harva ihminen Suomessa esim. joutuu paidatta kadulla kulkemisesta kuulusteluihin poliisiasemalle. Ja tuskin Suomessa pahoinpitely ja kidutus kuulusteluissa on sellainen ongelma kuin Kuubassa. Tavallinen ihminen on varsin suojaton, kun poliisivoimat pitävät yhtä ja sulkevat tarvittaessa silmänsä. Valitus ei auta, kun vastassa on tavallisen ihmisen sana poliisin sanaa vastaan.
Korkeilla paikoilla olevien virkamiesten lahjonnasta tai erityiseduista tiedän vain sen, mitä olen lukenut medioista ja kuullut paikallisilta, mutta niistä on turha puhua, koska ko. tapauksista minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta; olen Kuubassa ollut tekemisissä vain ns. tavallisten ihmisten kanssa, joilla ei ole yhteyksiä "Kuuban kermaan". - rkb
chiquita kirjoitti:
Itse en ole Kuubassa ketään lahjonut, vaikka se olisikin monia asioita varmaan "helpottanut". Sen sijaan tiedän varmuudella tapauksia, joissa näin on tehty. En kuitenkaan ala repostella millään keskustelupalstalla kyseisten ihmisten asioita.
Kirjoitit: "Nuo eivät olleet käytännön esimerkkejä, vaan yleistyksiä jotka sopivat Kuuban ja Suomen lisäksi kaikkiin tunnettuihin valtioihin. Kuubassa "korkean" palkkatason omaavat poliisit yms. pikkuvirkamiehet eivät viran menettämisen pelossa uskalla ottaa tuntemattomilta lahjuksia. " Tästä en kuulemani mukaan voi olla samaa mieltä. Yksi esimerkki, joka ei ole ainoa ja on taatusti "kevyemmästä päästä": Kuubassa ulkomaalaisen kanssa kulkeva paikallinen voi usein joutua kaikenlaisiin kahnauksiin paikallisen virkavallan kanssa. Jotkut poliisit esim. "partioivat" casa particulareiden lähistöllä ja kun ulkomaalainen lähtee ulos paikallisen tyttö-/poikaystävänsä kanssa, poliisi ilmestyy paikalle ja vaatii paikallista kanssaan poliisiasemalle. Tällainen henkilötietojen "rekisteriin joutuminen" on suuri riski paikalliselle. Usein tilanteesta selvitään sillä kertaa maksamalla esim. parikymmentä yksikköä valuuttaa. Tällaiset tilanteet eivät ole olleet lisäksi mitään sattumanvaraista partiointia, vaan poliisit nimenomaan ovat hakeutuneet niihin. Huomautan lisäksi, että kyseessä ei ole ollut mikään prostituutiojuttu, vaan nimenomaan jo vuosia seurustelleet pariskunnat.
En katsoisi, että esim. ko. tapaukset olisivat Suomelle tyypillisiä ja vaikka Suomen poliisivoimissa olisi monia kritisoitavia asioita, Kuuban tilanne ja Suomen tilanne kyllä eroavat kuin yö ja päivä. Harva ihminen Suomessa esim. joutuu paidatta kadulla kulkemisesta kuulusteluihin poliisiasemalle. Ja tuskin Suomessa pahoinpitely ja kidutus kuulusteluissa on sellainen ongelma kuin Kuubassa. Tavallinen ihminen on varsin suojaton, kun poliisivoimat pitävät yhtä ja sulkevat tarvittaessa silmänsä. Valitus ei auta, kun vastassa on tavallisen ihmisen sana poliisin sanaa vastaan.
Korkeilla paikoilla olevien virkamiesten lahjonnasta tai erityiseduista tiedän vain sen, mitä olen lukenut medioista ja kuullut paikallisilta, mutta niistä on turha puhua, koska ko. tapauksista minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta; olen Kuubassa ollut tekemisissä vain ns. tavallisten ihmisten kanssa, joilla ei ole yhteyksiä "Kuuban kermaan".Et näköjään provosoidu kovin vähästä, vaikka laittaisi vähän ilkeääkin vastausta. Hyvä niin.
Saman asian olen havainnut myös, paikalliset joutuvat kahnauksiin lain kanssa turhan helposti. Ikävä asiahan siinä on se että kun tällainen varakas vanhempi suomi-poika rahoillaan auttaa paikallisen tuttavansa irti ongelmista valuutallaa, ei apu olekaan pitkäaikainen. Kun maksaja häipyy, ongelma palaa.
Alkuperäinen viestini viittasi siihen että poliisien "korkea" palkkaus ehkäisee korruptiota. Ei se sitä kokonaan kitke. Ilman poliisien kelvollista toimeentuloa korruptio olisi kuitenkin aivan toista luokkaa.
Mainitsemiasi poliisin toimintakulttuuriin kuuluvia epädemokraattisia tutkintamenetelmiä en pidä varsinaisesti korruptiona. Tilanne olisi kansalaisten kannalta inhimillisempi jos poliisin toimintaan niissä tilanteissa voisi lahjonnalla vaikuttaa eli korruptio olisi erittäin suotavaa Kuuban nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässä. Poliisin korkea palkkaus aiheuttaa uskollisuutta järjestelmälle, enkä usko tuon uskollisuuden kumpuavan syvältä sydämestä vaan kyse on yksinkertaisesti toimeentulosta. - matti
Sepe-Vaara kirjoitti:
joo, tilanne on hankala. Kävin lyhyen kirjeenvaihdon kaverin kanssa. Jotenkin minulla on sellainen aavistus, että tarina saattaa olla tottakin. Toisaalta en voi olla siitä varma.
Pitkään asian päässäni pyörittelystä huolimatta, en löytänyt yksiselitteistä vastausta mikä tässä kohtaa olisi oikein ja mikä väärin. Ja huonoa omaatuntoa potien lopulta päädyin kielteiseen ratkaisuun. En lähettänyt Bobbylle rahaa.
Jos jota kuta kiinnostaa se miten rahaa Kuubaan lähetetään niin tätä käyttäen se raha olisi Bobbylle mennyt:
www.caribbeantransfers.comolen ollut 5 krtaa Kuubassa. Oikein teit, kun et lähettänyt "Bobbylle" rahaa. Kertomuksesi oli kaunis, mutta - ikävä kyllä - todenmukainen samalla kun valheellinen. Näitä "Bobbyja" ja "Natividadeja" siellä kyllä riittää. Ovat sen verran taitavampia kuin muut, että saavat valheen näyttämään todelta.
- Sepe-Vaara
matti kirjoitti:
olen ollut 5 krtaa Kuubassa. Oikein teit, kun et lähettänyt "Bobbylle" rahaa. Kertomuksesi oli kaunis, mutta - ikävä kyllä - todenmukainen samalla kun valheellinen. Näitä "Bobbyja" ja "Natividadeja" siellä kyllä riittää. Ovat sen verran taitavampia kuin muut, että saavat valheen näyttämään todelta.
Sain juuri Bobbylta postia. Kaikki on kuulemma hyvin. Hänellä on lakimies. Edelleen hän kertoo että pitäisi löytää vielä vähän rahaa lakimieheskuluihin. Totta tai tarua, tiedä häntä (tarummalta tarina kyllä tässä vaiheessa kuulostaa). Sovimme että tilaan Bobbylta kuubalaisia sikareita ja maksan hänelle vähän extraa siitä, jonka rahan hän voi sitten käyttää vaikka siihen lakimieheen. Saa nähdä tuleeko sikarit perille! =)
- mjm
Sepe-Vaara kirjoitti:
Sain juuri Bobbylta postia. Kaikki on kuulemma hyvin. Hänellä on lakimies. Edelleen hän kertoo että pitäisi löytää vielä vähän rahaa lakimieheskuluihin. Totta tai tarua, tiedä häntä (tarummalta tarina kyllä tässä vaiheessa kuulostaa). Sovimme että tilaan Bobbylta kuubalaisia sikareita ja maksan hänelle vähän extraa siitä, jonka rahan hän voi sitten käyttää vaikka siihen lakimieheen. Saa nähdä tuleeko sikarit perille! =)
Järkevä menettely. Sinuna katsoisin kumminkin, että ENSIN sikarit ja VASTA SITTEN rahat. Pankin välityksellä rahan lähettäminen on melko kallista, suhteellisesti sitä kalliimpaa mitä pienemmän summan lähetät.
Mutta kerrotko myöhemmin, tulivatko sikarit perille. Jotenkin jostain syystä epäilyttää...tosin tulevathan sieltä kortit ja kirjeetkin ennemmin tai myöhemmin, sinnepäin lähettämisessähän postin kautta voi olla ongelmia. Mutta tosiaan: kerro, kunhan sikarit tulevat! - Zede
Sepe-Vaara kirjoitti:
Sain juuri Bobbylta postia. Kaikki on kuulemma hyvin. Hänellä on lakimies. Edelleen hän kertoo että pitäisi löytää vielä vähän rahaa lakimieheskuluihin. Totta tai tarua, tiedä häntä (tarummalta tarina kyllä tässä vaiheessa kuulostaa). Sovimme että tilaan Bobbylta kuubalaisia sikareita ja maksan hänelle vähän extraa siitä, jonka rahan hän voi sitten käyttää vaikka siihen lakimieheen. Saa nähdä tuleeko sikarit perille! =)
Kertoilehan sitten joskus saapuivatko ne perille?
- Sepe-Vaara
Zede kirjoitti:
Kertoilehan sitten joskus saapuivatko ne perille?
Joo,
tilanne on jämähtänyt neuvotteluvaiheeseen joka tuntuu olevan pitkä prosessi koska kaveri ei kovin usein emaileja lue.
Yritämme päästä yhteisymmärrykseen kaupan ehdoista vielä. Kaveri on selkeästi ylihinnoitellut tavaransa. Vastatarjoukseni oli 100 dollaria kahdesta laatikosta Robainaa sis. kaikki postitus yms. kulut paitsi rahansiirtokulut Kuubaan (itse maksoin paikanpäällä 40 dollaria laatikosta). Ja toinen ehto on se, että ensin sikarit, sitten rahat.
Odottelen vastausta. Ja raportoin tilanteesta. - mjm
Sepe-Vaara kirjoitti:
Joo,
tilanne on jämähtänyt neuvotteluvaiheeseen joka tuntuu olevan pitkä prosessi koska kaveri ei kovin usein emaileja lue.
Yritämme päästä yhteisymmärrykseen kaupan ehdoista vielä. Kaveri on selkeästi ylihinnoitellut tavaransa. Vastatarjoukseni oli 100 dollaria kahdesta laatikosta Robainaa sis. kaikki postitus yms. kulut paitsi rahansiirtokulut Kuubaan (itse maksoin paikanpäällä 40 dollaria laatikosta). Ja toinen ehto on se, että ensin sikarit, sitten rahat.
Odottelen vastausta. Ja raportoin tilanteesta.Paitsi vastaus, itse lähetyksen saapuminen voi kestää (yli kuukaudenkin??)Nimittäin jos täällä Euroopassa tilaat netin välityksellä sikareja vaikkapa Amsterdamista, tulevat parissa viikossa. Mutta hinnoista: Havannassa virallisessa kaupassa esim. Cohiba Robusto maksoi reilut 10 taalaa, vastaava täällä esim. Molly Malonessa 35 taalaa (siis kappale)Jos siis kundi tarjouksesi hyväksyy (oletan, että puhut 25 kappaleen robustokoon sikareista) se on vielä älyhalpaa virallisiin Kuuban hintoihin verrattuna. Puhumattakaan hinnoista Suomessa. Vaivaiset pari taalaa kappale siis.
Miten aitoja sitten lienevät, esim. Cohiba Esplendido (vähän robustoa pidempi) on kuulemma maailman väärennetyin sikari... - chiquita
Sepe-Vaara kirjoitti:
Joo,
tilanne on jämähtänyt neuvotteluvaiheeseen joka tuntuu olevan pitkä prosessi koska kaveri ei kovin usein emaileja lue.
Yritämme päästä yhteisymmärrykseen kaupan ehdoista vielä. Kaveri on selkeästi ylihinnoitellut tavaransa. Vastatarjoukseni oli 100 dollaria kahdesta laatikosta Robainaa sis. kaikki postitus yms. kulut paitsi rahansiirtokulut Kuubaan (itse maksoin paikanpäällä 40 dollaria laatikosta). Ja toinen ehto on se, että ensin sikarit, sitten rahat.
Odottelen vastausta. Ja raportoin tilanteesta.Jos kyseinen kuvio onnistuu, niin on kyllä melkein yhtä suuri ihme kuin että lehmät lentää.... Vaikka olihan tossa juuri Kymppiuutisten kevennyksissä lentävä ruohonleikkurikin..... Tosin se ei ollut kuubalainen....
En kyllä itsekään lähettäisi kenellekään puolitutulle ihmiselle sen enempää sikareita kuin rahaakaan tietämättä, saanko mitään vastineeksi. - mjm
chiquita kirjoitti:
Jos kyseinen kuvio onnistuu, niin on kyllä melkein yhtä suuri ihme kuin että lehmät lentää.... Vaikka olihan tossa juuri Kymppiuutisten kevennyksissä lentävä ruohonleikkurikin..... Tosin se ei ollut kuubalainen....
En kyllä itsekään lähettäisi kenellekään puolitutulle ihmiselle sen enempää sikareita kuin rahaakaan tietämättä, saanko mitään vastineeksi.Juu. EI MILLÄÄN tuo Sepen kuvio voi onnistua, ei millään. Kunhan nyt ei vain lähettäisi ennakkoon poika rahaa. Ne osaa olla tosi viekkaita ja aivan uskomattoman uskottavia.
- chiquita
mjm kirjoitti:
Juu. EI MILLÄÄN tuo Sepen kuvio voi onnistua, ei millään. Kunhan nyt ei vain lähettäisi ennakkoon poika rahaa. Ne osaa olla tosi viekkaita ja aivan uskomattoman uskottavia.
Ja on se myös niin päin, että sikareiden arvo (vaikka ne olisivat epäaitojakin) ja lisäksi postitusmaksu on kuitenkin todennäköisesti kuubalaisen hepun ansiotasoon ja varallisuuteen nähden sellainen sijoitus, ettei hän sitä pysty tekemään ilman, että saa rahaa ensin.... Toisekseen ko. paketti voi tyhjentyä jo ennen kuin se lähtee Suomeen.
- Sepe-Vaara
chiquita kirjoitti:
Ja on se myös niin päin, että sikareiden arvo (vaikka ne olisivat epäaitojakin) ja lisäksi postitusmaksu on kuitenkin todennäköisesti kuubalaisen hepun ansiotasoon ja varallisuuteen nähden sellainen sijoitus, ettei hän sitä pysty tekemään ilman, että saa rahaa ensin.... Toisekseen ko. paketti voi tyhjentyä jo ennen kuin se lähtee Suomeen.
Jep,
emme sitten päässeet sikarikauppojen ehdoista sopimukseen. Kaveri ilmoittaa ettei hänellä ole varaa lähettää sikareita ennen kuin olen lähettänyt rahat. Välillä jopa jo mietin et voisin ottaa riskin mutta tuo caribian transfers rahan välitys firma tuntui niin epäluotettavalta että en sitten ryhtynyt hommaan.
Tilasin sikareita viime torstaina täältä:
www.cigarshouse.com
Saa nähdä tulevatko perille. Eräs kaveri on kyllä jo testannut menestyksekkäästi tuo Espanjalaisen nettifirman.
Ja löysin jo jopa Chilestäkin erään henkilön joka olisi sikareita voinut lähettää mutta ne olisivat tulleet ehkä jopa kalliimmaksi kuin tuon Espanjalaisen firman koska EU:n ulkopuolelta tulevista "lahjoista" joutuu maksamaan veroja.
Bobby tuntui muuten olevan hieman vihainen epäluottamukseeni :) - chiquita
Sepe-Vaara kirjoitti:
Jep,
emme sitten päässeet sikarikauppojen ehdoista sopimukseen. Kaveri ilmoittaa ettei hänellä ole varaa lähettää sikareita ennen kuin olen lähettänyt rahat. Välillä jopa jo mietin et voisin ottaa riskin mutta tuo caribian transfers rahan välitys firma tuntui niin epäluotettavalta että en sitten ryhtynyt hommaan.
Tilasin sikareita viime torstaina täältä:
www.cigarshouse.com
Saa nähdä tulevatko perille. Eräs kaveri on kyllä jo testannut menestyksekkäästi tuo Espanjalaisen nettifirman.
Ja löysin jo jopa Chilestäkin erään henkilön joka olisi sikareita voinut lähettää mutta ne olisivat tulleet ehkä jopa kalliimmaksi kuin tuon Espanjalaisen firman koska EU:n ulkopuolelta tulevista "lahjoista" joutuu maksamaan veroja.
Bobby tuntui muuten olevan hieman vihainen epäluottamukseeni :)Nii-in... Mikset muuten kysele tällä palstalla, josko joku Kuubaan reissaava toisi sinulle sikareita? Kaikki eivät kuitenkaan osta sallittua sikarimäärää ja vielä lentokentältäkin sikareita voi ostaa, joten ei olisi mikään mahdoton vaiva...?
- Sepe-Vaara
chiquita kirjoitti:
Nii-in... Mikset muuten kysele tällä palstalla, josko joku Kuubaan reissaava toisi sinulle sikareita? Kaikki eivät kuitenkaan osta sallittua sikarimäärää ja vielä lentokentältäkin sikareita voi ostaa, joten ei olisi mikään mahdoton vaiva...?
Niin, kun olen ajatellut etten ketään viitsi vaivata mutta kysytään nyt:
eli toisiko joku tosiaan sikareita minulle Kuubasta? Chiquita?
Vastauksia voi laittaa tälle palstalle tai tänne:
[email protected]
ps. espanjan sikarit tulivat tänään kotiin kuljetettuna! Hyvä palvelu, toimitus kun kesti 2 arkipäivää! :) - chiquita
Sepe-Vaara kirjoitti:
Niin, kun olen ajatellut etten ketään viitsi vaivata mutta kysytään nyt:
eli toisiko joku tosiaan sikareita minulle Kuubasta? Chiquita?
Vastauksia voi laittaa tälle palstalle tai tänne:
[email protected]
ps. espanjan sikarit tulivat tänään kotiin kuljetettuna! Hyvä palvelu, toimitus kun kesti 2 arkipäivää! :)Valitettavasti en ole matkustamassa Kuubaan vähään aikaan.... :(
....ja sikarit kyllä tulisi ostettua itselle..... mutta varmaan on sellaisia, jotka eivät niitä itselleen tai kavereilleen osta. Laitapa asiasta ihan oma viesti. - mjm
Sepe-Vaara kirjoitti:
Jep,
emme sitten päässeet sikarikauppojen ehdoista sopimukseen. Kaveri ilmoittaa ettei hänellä ole varaa lähettää sikareita ennen kuin olen lähettänyt rahat. Välillä jopa jo mietin et voisin ottaa riskin mutta tuo caribian transfers rahan välitys firma tuntui niin epäluotettavalta että en sitten ryhtynyt hommaan.
Tilasin sikareita viime torstaina täältä:
www.cigarshouse.com
Saa nähdä tulevatko perille. Eräs kaveri on kyllä jo testannut menestyksekkäästi tuo Espanjalaisen nettifirman.
Ja löysin jo jopa Chilestäkin erään henkilön joka olisi sikareita voinut lähettää mutta ne olisivat tulleet ehkä jopa kalliimmaksi kuin tuon Espanjalaisen firman koska EU:n ulkopuolelta tulevista "lahjoista" joutuu maksamaan veroja.
Bobby tuntui muuten olevan hieman vihainen epäluottamukseeni :)Bobbyn kanssa siis kävi niinkun chiq. ja minäkin tällä palstalla arveli, arvelin. Mutta voinko kysyä mitä sikareita Espanjasta ostit ja mitä maksoivat? Itse ostin Amsterdam Cigars -nimisestä nettikaupasta 25 kpl Sancho Pancha -merkkisiä ja maksoivat muistaakseni 280 €. Maksoin pankkisiirrolla, joka oli ok. Kerran tilasin myös saksalaisesta nettikaupasta, maksoin visalla ja sekin oli ok.
- Zede
Sepe-Vaara kirjoitti:
Jep,
emme sitten päässeet sikarikauppojen ehdoista sopimukseen. Kaveri ilmoittaa ettei hänellä ole varaa lähettää sikareita ennen kuin olen lähettänyt rahat. Välillä jopa jo mietin et voisin ottaa riskin mutta tuo caribian transfers rahan välitys firma tuntui niin epäluotettavalta että en sitten ryhtynyt hommaan.
Tilasin sikareita viime torstaina täältä:
www.cigarshouse.com
Saa nähdä tulevatko perille. Eräs kaveri on kyllä jo testannut menestyksekkäästi tuo Espanjalaisen nettifirman.
Ja löysin jo jopa Chilestäkin erään henkilön joka olisi sikareita voinut lähettää mutta ne olisivat tulleet ehkä jopa kalliimmaksi kuin tuon Espanjalaisen firman koska EU:n ulkopuolelta tulevista "lahjoista" joutuu maksamaan veroja.
Bobby tuntui muuten olevan hieman vihainen epäluottamukseeni :)Itse pidin peukkuja, että olisit ne sikarit saanut. Valitettavasti ei nyt kuitenkaan...
- Sepe-Vaara
mjm kirjoitti:
Bobbyn kanssa siis kävi niinkun chiq. ja minäkin tällä palstalla arveli, arvelin. Mutta voinko kysyä mitä sikareita Espanjasta ostit ja mitä maksoivat? Itse ostin Amsterdam Cigars -nimisestä nettikaupasta 25 kpl Sancho Pancha -merkkisiä ja maksoivat muistaakseni 280 €. Maksoin pankkisiirrolla, joka oli ok. Kerran tilasin myös saksalaisesta nettikaupasta, maksoin visalla ja sekin oli ok.
Ostin tilasin cigarhouse.comista 25 kpl H.Upmanneja (epicure) ja 25 kpl Quinteroseja (panetelas). Maksoivat yhteensä toimituskuluineen 107€.
Toimitus kesti kaksi arkipäivää (!) ja sikarit toimitettiin DHL:n toimesta suoraan käteeni. Kätevää :) - Sepe-Vaara
Sepe-Vaara kirjoitti:
Ostin tilasin cigarhouse.comista 25 kpl H.Upmanneja (epicure) ja 25 kpl Quinteroseja (panetelas). Maksoivat yhteensä toimituskuluineen 107€.
Toimitus kesti kaksi arkipäivää (!) ja sikarit toimitettiin DHL:n toimesta suoraan käteeni. Kätevää :)Se nettisivun osoite on siis www.cigarshouse.com eikä cigarhouse kuten vahingossa äsken kirjoitin.
Sancho Panzat näyttivät siellä maksavan 83€ - 165€ postikulut laadusta riippuen. - mjm
Sepe-Vaara kirjoitti:
Se nettisivun osoite on siis www.cigarshouse.com eikä cigarhouse kuten vahingossa äsken kirjoitin.
Sancho Panzat näyttivät siellä maksavan 83€ - 165€ postikulut laadusta riippuen.Kiitos tiedoista. Miten maksoit? Visallako? Toimitustapa? Postiluukkuunko?
- Sepe-Vaara
mjm kirjoitti:
Kiitos tiedoista. Miten maksoit? Visallako? Toimitustapa? Postiluukkuunko?
Joo, Visalla maksoin. Laitoin toimitusosoitteeksi työpaikkani jonne kuljetusfirma DHL:n mies sikarilaatikot toivat käteeni. Hyvää palvelua. Enää puuttuisi se, että sytyttäisivätkin ensimmäisen sikarin valmiiksi :)
- Gerttul
Sepe-Vaara kirjoitti:
Niin, kun olen ajatellut etten ketään viitsi vaivata mutta kysytään nyt:
eli toisiko joku tosiaan sikareita minulle Kuubasta? Chiquita?
Vastauksia voi laittaa tälle palstalle tai tänne:
[email protected]
ps. espanjan sikarit tulivat tänään kotiin kuljetettuna! Hyvä palvelu, toimitus kun kesti 2 arkipäivää! :)Hei,
minulla olisi kaksi laatikkoa (25kpl) Kuubalaisia sikareita myynnissä. Cohiboja ja sitten vielä irrallisia Romea y Julia- sikareita. Tulin Kuubasta 3päivää sitten ja sikarit vielä'tuoreita'=).
Kiinnostuneet, laittakaa mailia..
Johanna
- Sepe-Vaara
heh,
viitaten matkakertomukseeni; tarkistin netistä Barcelonan 92 olympialaisten nyrkkeilyn mitalistit ja sieltä ei löytynyt Raul Betancourt nimistä kaveria, jonka Havannan keskuspuistossa tapasin. - rkb
Mainitsit että kävit Capitoliossa maksamatta pääsymaksua. Pääsymaksulla saa opastetun kierroksen toisessa päädyssä, jossa mm. Batistan työtilat ja parlamenttisali. Kyllä siitä dollari kannattaa maksaa että pääsee istahtamaan Kuuban keisarin nahkasohvalle. Vai pääsitkö sinnekin ilmaiseksi ?
- Sepe-Vaara
taidat olla oikeassa. Vierailuni Capitoliossa oli hyvin pikainen. Lähinnä käytin aikani siellä lepäilyyn näköalaterassilla. En istuskellut siis keisarin sohvalla.
- maaliskuu
Kirjoitat siis koko ajan dollareista vaikka ihmiset puhuvat Kuuban pesoista!! Mikä on siis oikeaa tietoa? Otanko vain euroja vai dollareita?
- Sepe-Vaara
Joo, anteeksi sekava valuutta infoni.
Kuubassa on siis kahta eri rahaa käytössä:
paikallisten käyttämä peso ja ns. vaihdettava peso.
Tästä vaihdettavasta pesosta käytetään useaa eri nimitystä:
Convertibles peso, Turistipeso ja Dollari. Dollari nimitystä käytettiin kaikkialla melko yleisesti vaikka sillä siis tarkoitettiin tuota vaihdettavaa turistipesoa.
Ota mukaan euroja ja vaihda niitä sitten Convertibles pesoiksi. Us dollareilla et maassa tee mitään. - maaliskuu
Sepe-Vaara kirjoitti:
Joo, anteeksi sekava valuutta infoni.
Kuubassa on siis kahta eri rahaa käytössä:
paikallisten käyttämä peso ja ns. vaihdettava peso.
Tästä vaihdettavasta pesosta käytetään useaa eri nimitystä:
Convertibles peso, Turistipeso ja Dollari. Dollari nimitystä käytettiin kaikkialla melko yleisesti vaikka sillä siis tarkoitettiin tuota vaihdettavaa turistipesoa.
Ota mukaan euroja ja vaihda niitä sitten Convertibles pesoiksi. Us dollareilla et maassa tee mitään.Kiitos valuuttatiedosta! Toinen asia mikä kiinnostaa on tietenki budjetti...Olemme matkalla kaksi vkoa ns. rinkat selässä, tarkoituksena kiertää muuallakin kuin vain Havannassa. Budjettiin tulisi siis asuminen, matkustaminen ja muu mukava eli mikä olis sun arvio paljonko euroja otan mukaan halvalla budjetilla? PS. Olen myös kasvissyöjä eli kiloja tulee siis tippumaan :=))??
- chiquita
maaliskuu kirjoitti:
Kiitos valuuttatiedosta! Toinen asia mikä kiinnostaa on tietenki budjetti...Olemme matkalla kaksi vkoa ns. rinkat selässä, tarkoituksena kiertää muuallakin kuin vain Havannassa. Budjettiin tulisi siis asuminen, matkustaminen ja muu mukava eli mikä olis sun arvio paljonko euroja otan mukaan halvalla budjetilla? PS. Olen myös kasvissyöjä eli kiloja tulee siis tippumaan :=))??
Oletko lukenut aikaisempia viestejä? Mielestäni niissä on puhuttu budjetista, eri hinnoista yms.
Kaksi viikkoa ei ole pitkä aika.
Miten aiotte ajan jakaa?
Kaikkea ei siinä ajassa ehdi, koska liikkuminen paikasta toiseen vie aikansa.
Mutta hahmottelua budjetista.
Majoitus casa particulareissa: hinta per huone per yksi yö vaihtelee välillä 15 CUC - 30 CUC noin keskimäärin. Jos varaudutte tuollaiseen 20-25 CUC per yö, budjetti pitänee. Ja tuo hinta on siis per huone, eli jos kaksi yöpyy samassa huoneessa, budjetoida voi sellaiset 13 CUC per henki per päivä asumiseen ja pitäisi pärjätä.
Ruokailun hinta riippuu siitä, missä ja mitä syötte. Ja kuinka monta ateriaa tarvitsette. Jos syö casa particulareissa ja kohtuuhintaisissa paladareissa, ehkä välillä myös "kadulla", varaisin itse sellaiset 25 CUC per päivä ruokailuun. Ja tämä on siis niukahko reppumatkailijabudjetti. Halvemmalla voi pärjätä, mutta helposti menee kalliimmaksikin. Joissakin casoissa voi kokata itsekin, mutta ei kaikissa. Ja valuuttakaupoissa ei ruoka ole halpaa, edes meidän hintatasoomme verrattuna. Vihannestoreilta yms. löytyy kyllä aineksia halvemmalla (ruokaa saa siis myös kansallisilla pesoilla), mutta usein teiltä kyllä napataan korkeampi hinta kuin paikallisilta...
Lisäksi tulee illanviettojuomat ja sisäänpääsymaksut yms. vastaavat, taksimatkat, liikkuminen kaupungista toiseen yms. Tämä budjetti on todella venyvä, joten selkeää hinta-arviota on vaikeaa antaa. En esim. tiedä, mihin kaupunkeihin matkustatte. Yleensä hyvä vaihtoehto on Viazul-bussi; reitit ja hinnat löydätte www.viazul.cu sivuilta. Muistakaa myös taksimatkat lentokentältä kaupunkiin!
Ja kukkaron pohjalle pitää jättää sitten se 25 CUC per henkilö, joka kerätään lentokentällä ennen kotilennolle pääsyä.
Yhteenveto: Kuubassa voi vaatimattomasti elellen tulla 50-70 CUC:llä toimeen per päivä per henkilö, jos löytää edullisen casan ja voi jakaa huoneen hinnan toisen kanssa, syö halvalla yms. Mutta sillä ei kyllä paljon juhlita tai liikuta paikasta toiseen. Jos teillä on ottaa Visa tai Mastercard mukaan, lisärahaa on sitten saatavissa, jos budjetti pettää (siis verrattuna siihen, että teillä on pelkkää käteistä tai vain matkashekkejä). - Sepe-Vaara
maaliskuu kirjoitti:
Kiitos valuuttatiedosta! Toinen asia mikä kiinnostaa on tietenki budjetti...Olemme matkalla kaksi vkoa ns. rinkat selässä, tarkoituksena kiertää muuallakin kuin vain Havannassa. Budjettiin tulisi siis asuminen, matkustaminen ja muu mukava eli mikä olis sun arvio paljonko euroja otan mukaan halvalla budjetilla? PS. Olen myös kasvissyöjä eli kiloja tulee siis tippumaan :=))??
Chiquita jo ansiokkaasti selvitti tuota budjettikysymystä. Minä elin juuri tuolla ylärajalla n. 70 CUC / pv mutta halvemmallakin olisi tullut toimeen pienellä vaivannäöllä ja säästäväisyydellä.
Ruokailusta: minä olin yksin matkassa ja olin ehkä vähän laiskakin etsimään hyviä ruokapaikkoja. Kyllä siellä pari viikkoa hyvin menee. Tosin niitä kulinaristisia nautintoja ei kannata odottaa.
Havannassa oli pari kasvisravintolaakin mutta en niissä käynyt koska ne eivät olleet lähellä hotelliani.
Niissä Casoissa kuulemma saa ihan hyvää kasvisruokaakin ja sain minäkin kohtuullista ruokaa Trinidadissa Casassa ollessani.
Suklaan evääksi otto Suomesta oli ihan hyvä ratkaisu. Lisäksi minulla oli kokoajan leipää eväänä huoneessani. Sitä sai halvalla erillisistä leipäkaupoista.
Yksi vinkki vielä: ravintolassa kannattaa tarkistaa menusta löytyykö sieltä kasvisruokaa. Homasin, että usein ovimies sanoi ettei ravintolassa ole muuta kasvisruokaa kuin salaattia, kuitenkin menussa saattoi olla kasvispizzaa ja muuta. Eli paikalliset eivät ole ravintoloissakaan tottuneet ymmärtämään kasvisruoaksi muuta kuin salaatin.
- Sepe-Vaara
Kuubassa ollessani mietin, että jos tämä poliisvaltio on lasku siitä kauniista ajatuksesta, tas-arvoisuudesta, johon se yhteiskunta perustuu niin se ei ole sen arvoista.
Katsoin juuri TV 2:lta silminnäkijä dokumentin. Se kertoi Usan kidutuksista.
Se oli tarina kanadalaisesta miehestä joka oli pidätetty New Yorkin lentokentällä epäiltynä terrorismi yhteyksistä. CIA oli kuljettanut miehen Syyriaan (!!!). Ja jättänyt sikäläisten viranomaisten kidutettavaksi. Hänet vapautettiin Kanadan herättyä asialle. Mitään syytteitä ei koskaan nostettu.
Tämä voi sattua ihan kenelle tahansa. Riittää että on jutellut väärän ihmisen kanssa. Ihmisen jota epäillään terroristi yhteyksistä.
JOS TÄMÄ ON LASKU MAAILMAN TURVALLISUUDESTA NIIN SOTA TERRORISMIA VASTAAN EI TODELLAKAAN OLE SEN ARVOISTA!
Maailmassa on virhe. Ja todella SUURI sellainen. Masentaa ja olen niiiiiin vihainen.- terrorismiä
-kuule parempi näin kuin jos tietyt
vielä hirveämmät maailman mahdit pitäisivät valtaa.
--mieti vähän. - me voy a Cuba7
Kiitos sepe hyvästä matkakertomuksesta, sain paljon vinkkejä tiistaina alkavalle kuuban matkalle! :)
- matkaaja74
me voy a Cuba7 kirjoitti:
Kiitos sepe hyvästä matkakertomuksesta, sain paljon vinkkejä tiistaina alkavalle kuuban matkalle! :)
Kiitos matkakertomuksesta.
- Viivi43
me voy a Cuba7 kirjoitti:
Kiitos sepe hyvästä matkakertomuksesta, sain paljon vinkkejä tiistaina alkavalle kuuban matkalle! :)
Hei Kuuban kävijät!
Millainen on maan tilanne tällä hetkellä 10/2010? Näkyykö jo muutoksia tulevista valtion virkamiesten irtisanomisista ja yritystoiminnan aloittamisesta? Ja onko siellä vielä turvallista tulevia muutoksia ajatellen?
Ollaan miehen kanssa lähdössä tammikuun alussa pariksi viikoksi. Autenttinen vanha Kuuba vielä mielessä..
toivottavasti ehditään ajoissa. Sekasorron pelko hieman vaivaa, jos muutokset tulevat piakkoin.
Onko hinnat jo nousseet?
Kiitos tiedoista, jos joku olisi käynyt nyt kesän tai syksyn aikana. - gyftdr
Viivi43 kirjoitti:
Hei Kuuban kävijät!
Millainen on maan tilanne tällä hetkellä 10/2010? Näkyykö jo muutoksia tulevista valtion virkamiesten irtisanomisista ja yritystoiminnan aloittamisesta? Ja onko siellä vielä turvallista tulevia muutoksia ajatellen?
Ollaan miehen kanssa lähdössä tammikuun alussa pariksi viikoksi. Autenttinen vanha Kuuba vielä mielessä..
toivottavasti ehditään ajoissa. Sekasorron pelko hieman vaivaa, jos muutokset tulevat piakkoin.
Onko hinnat jo nousseet?
Kiitos tiedoista, jos joku olisi käynyt nyt kesän tai syksyn aikana... löytyy osotteesta www.kuuba.org
Ja monesta maan eri asiasta. Kannattaa lukea oli menossa tai ei.Hyvää ja antoisaa matkaa teille!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska543683- 1662297
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2122009Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1391884Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä3981306- 801215
- 2351135
- 1351104
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari551030- 74980