Harkitsen seuraavaksi veneeksi First 36.7:aa, joka olisi hyvä kompromissi monessa suhteessa. Vakiokölillä sen syväys on kuitenkin 2,2m.
Kuinka paljon tällainen syväys rajoittaa käyttöä? Olen paljon matalammilla veneillä liikkunut, joten en ole tälläiseen kiinnittänyt huomioita. Mielellään kaipaisin kokemuksia henkilöiltä, jotka ovat itse tälläisen syväyksen kanssa saaristossa ja etelärannikolla kulkeneeet.
Kuinka paljon tällainen syväys rajoittaa käyttöä? Olen paljon matalammilla veneillä liikkunut, joten en ole tälläiseen kiinnittänyt huomioita. Mielellään kaipaisin kokemuksia henkilöiltä, jotka ovat itse tälläisen syväyksen kanssa saaristossa ja etelärannikolla kulkeneeet.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kaikki yli puolentoista metrin rajoittaa merkittävästi.
Etelärannikolla riittää väyliä joissa voi tuolla syväyksellä kulkea huoletta. Väylien ulkopuolella liikkuessa auttaa suuresti, mikäli veneeseen asennetaan viistokaikuluotain. Luvat sen käyttöön saa merivoimien esikunnasta, ja ne tarvitaan koska kyse on merentutkimuksesta/kartoituksesta. Lupien puuttumista tosin ei valvota juuri mitenkään.
Rajoitteista ei siis ole käytännössä juuri mitään haittaa, ainoastaan vaivaa tarvittavan laitteiston hankinnassa, asennuksessa ja käytössä.
Miten ihmeessä viistokaikuluotaimen käyttäminen olisi automaattisesti järjestelmällistä pohjan kartoittamista, johon lupa tarvittaisiin?
Älä välitä tuosta kirjoiottajasta. Se on sama, joka väitti että käsisammuttimen koeponnistetaan ja leimataan uudelleen :D
Etenpäin näyttävä kaiku on tyystin eri asia kuin viistokaikuluotain. Älkää niitä sekoittako toisiinsa.
Silläkään ei taida tässä lupa-asiassa olla merkitystä. Minkään kaikuluotaimen käyttäminen veneen navigoinnin apuna ei ole kartoittamista, saati järjestelmälliistä kartoittamista.
Tavallisella kaikuluotaimella on tietenkin täysin mahdollista tehdä sitä luvanvaraista kartoitusta. Viistokaikuluotain kerää kuvaa merenpohjasta, siksi sen käytön katsotaan itsessään olevan kartoitusta. Näin lakia tulkitaan. Toisaalta viistokaikuluotainta ei voi käyttää navigointiin. Niin tai näin, mikään käytännön ongelma asia ei vähimmässäkään määrin ole kenellekään.
Voisi tässä kertoa tarinan kaverista, joka rakensi itse viistokaikuluotaimen. Rehellisenä miehenä hän meni hakemaan lupaa sen käyttöön. Ensireaktiona hän oli vähällä päätyä putkaan, lopputulemana hänet värvättiin laivastoon töihin.
Onko viistokaiusta (merkki?) käytännön kokemuksia? Mietin parhaillaan kannattaako sellaiseen tonni satsata. Itsellä myös 2.2m syvä vene tulossa ja edelliseen verrattuna jokunen sentti lisää. Joskus vuokraveneellä pärjättiin 2.5m syvätkselläkin viikko saaristomerellä ilman ongelmia.
Viistokaikuluotaimella (sidescan sonar) katsot veneen sivuille. Ei kovin hyödyllinen tieto perusveneilijälle. Eteenpäin (forward looking sonar) näyttävällä kaikuluotaimella näet taas eteenpäin eli se on ihan kiva tieto perusveneilijällekin. Itselläni sellainen on ja koen sen hyödylliseksi ja investoinnin arvoiseksi. Mutta onko sellainen sinulle hyödyllinen? Paljon on kiinni millaisissa paikoissa käyt. Oma käyttö painottuu luonnonsatamiin ja reitit niihin, niissä kun yleensä yöni vietän.
Eteenpäin näyttäviä kaikuja on käytännössä kahdella eri merkillä. Echo pilotilla ja Navicon tuotteilla (B&G, Simrad, Lowrance). Valitsisin jälkimäisestä.
Riippuu siitä käykö paljon luonnonsatamissa ja haluaako päästä kaikkialle.
Meillä on syväys 2.15, enkä koe sitä suurena ongelmana. Täytyy vain huolehtia siitä että rantautumispaikka on riittävän syvä tai olla ankkurissa. Väylillä liikkuminen edellyttää 1.2m ja 1.8m väylien poisrajaamista. Joskus käytän koneajossa kuitenkin varoen 1.8m väyliä. Silloin pitää plotterista tai kartasta selvittää matalimmat kohdat ja ajaa niiden kohdalla hitaasti. Kaiku on tässä luonnollisesti hyvä apuväline. Minulla on kuitenkin vain tavallinen kaiku.
Itsellänikin oli aikanaan ollut matalakölisiä, joiden syväys oli 1.5-1.7 m. N. 20 v sitten hankin paatin, jonka syväys oli 2.35 m. Aluksi tuli pieniä pohjakosketuksia saariston tutuissa satamissa ja tutuilla ankkuripaikoilla. Piti myös ruveta seuramaan säätiedotuksista vedenkorkeuksia ja välttämään matalia väyliä. Siihen sopeutuu. Yli 2 m syväys rajoittaa liikkumista kotivesillä, mutta ei niinkään pitkillä purjehduksilla.
Kiitos kokemuksista.
Purjehtiessa ei syväyksestä tosiaan ole juurikaan haittaa. Satamissa ja luonnonsatamissa vaan.
Osaatko sanoa kuinka iso osa paikoista joihin pääsit 1,7m syväyksellä jäi väliin 2,35m syväyksellä?
Kysyt miten iso osa paikoista jäi väliin. Väylistä jäi väliin ainakin ne, jotka kartassa on merkitty 1.2m väyliksi. Sen sijaan esim. matalaksi merkitty Ämbarsundin väylä, joka menee Bänö-ö:n eteläpuolitse länteen Degerön pohj puolelle, on onnistunut ilman kolauksia. Vaasan saaristossa on tullut muutamia yllättäviä osumia, koska kivikkoja on runsaammin kuin etelärannikolla tai Saaristomerellä. Vaihtoehtoisia väyliä Pohjanlahden ja Perämeren kiertämiseen kyllä riittää. Yhtään vakuutustapahtumaa ei ole milloinkaan tullut, vaikka olen seilannut paljon myös väylien ulkopuolella.
Yllätyksiä yli 2 m syväys voi kyllä aiheuttaa, mutta varovaisuudella pärjää. Eteenpäin näyttävästä kaiukuluotaimesta minulla ei ole kokemuksia.
Jos valmistajan ilmoittama syväys on 2,2 m, on todellinen syväys 2.3 - 2,35 m. Veneen ollessa maissa voi todellisen syväyksen helposti mitata toteutuneen vesirajan näkyessä. Eniten syväys rajoittaa satamapaikkojen määrä. Valinnan varaa on selvästi vähemmän. Voi usein joutua siihen tuulisimpaan ja aalloille alttiinpaan paikkaan. Väylien ulkopuolella ajeluun sillä ei ole merkitystä, koska kartan alle 6 m:n aluelle ei kannata mennä ellei varmasti tiedä syvyyden riittävän.
Tuo syväyksen kasvaminen on hyvä pointti. Katsoin yhtä mittakirjaa, jossa mitattu syväys on 2,24m Siihen, kun vielä lisätään matkapurjehdusvarustus ollaan lähellä 2,3m:iä
Painaako sun matkavarustus todella yli tonnin? Mittakirjasta näkyisi, paljonko paino vaikuttaa syväykseen, mutta jo hyvin kapeavesilinjainen, eli vesiviivaltaan pienipinta-alainen 6mR vajoaa vain 1 cm /100 kg. Pienehköillä painonsiirroilla saadaan kyllä vesilinja keulassa muuttumaan näkyvästi, mutta se on toinen ilmiö.
Veneen teknisissä tiedoissa esiintyvät syväyslukemat ovat todella aina erittäin positiivisessa mielessä kirjoitettuja - ainakin mitä tulee matalaan veteen kulkemisessa.
Minunkin veneessäni todellinen matkailupaino kasvattaa syväystä yli 10 cm.
Tuo kannattaa ottaa huomioon kun retkiä suunnittelee. Säätiedotuksista veden korkeustieto on toinen tärkeä asia, jos matalille väylille poikkeaa.
Talveksi veneeseen jää tietysti kaikenlaista, mutta kun vesillelaskun jälkeen masto on paikallaan, kellari tyhjennetty veneen tavaroista ja tankit täytetty, ei vesilinja paria senttiä enempää vajoa. Jos ei ihan 20-jalkaisesta ole kyse, saa tavaraa kantaa todella urakalla veneeseen, jotta syväys 10 cm kasvaisi.
Yleensä veneet ovat selvästi esitepainoaan painavampia, mutta merkitys syväykseen ei ole niin merkittävä.
Valmistajan+syväys+on+ainakin+ensimmäisissä+esitteissä+suunnittelijan+syväys.+Esim.+Firstin+syväys+tarkoittaa+suolaisen+veden+syväystä.+Suunnitelija+suunnittelee+ja+valmistaja+rakentaa.+Ero+on+vastaava+kuin+arkkitehdillä+ja+rakennusinsinöörillä.+Valmistaja+joutuu+soveltamaan.+On+tavallista,+että+valmis+vene+painaa+10+%+yli+suunnittelupainon.+Kun+vene+kelluu+Suomen+murtovedessä,+se+ui+syvemmällä.+Sitten+täytetään+tankit,+lisätään+katsastusvarustus+(kaksi+ankkuria+ketjuineen)+jne.+Lisäksi+ihmiset+varusteineen+parin+viikon+purjehdusta+varten.+36-jalkainen+ui+kummasti+10+cm+syvemmällä.
Mittamiehenä joudun ottamaan veden tiheyden huomioon. Käytännössä se tarkoittaa täällä 10-15 mm eroa suolaiseen veteen. Aloittaja kyseli First 36.7:stä. Esitepaino on 5820 kg ja ensimmäinen löytämäni ORCi-mittakirja antaa painoksi 5860 kg. Syväystä on 40 mm enemmän kuin esitteessä, erosta n. 15 mm on suolattoman veden osuus.
Oma vene on vain 35-jalkainen, eikä sillä ole esitepainoa. Mutta edelleen peräkärryllinen varusteita sisäänkannettuna näkyy pari senttiä vesilinjassa. Ja se on yhdenmukainen havainto mittakirjan arvon (17 kg/mm) ja varusteiden arvioidun painon kanssa. 36.7 uppoaa millin/20 kg lisäpainoa. Oletettavasti siis omaasi kannat kaksi tonnia, on siinä kantamista.
Löytyihän mittakirjasta tuokin tieto. Eli 20 kg/mm. Säiliöiden täyttäminen on helppo arvioida, mutta muun kaman paino onkin hankalampaa toki 2t on liioittelua.
Montako kilometriä veneesi ankkuriketjujen pituudet ovat yhteensä?
Aika monta tarvitaan jotta kokonaispainoa saa veneeseen 2 tonnia lisää pelkillä varusteilla, eikä virheellisillä esitetiedoilla.
Mittasin oman veneeni toteutuneen syväyksen ja hämmästyin. Sitten mittasin kiinnostuksesta muutaman telakalla olevan eri merkkisen veneen syväykset. Lisäystä esitearvoihin oli kaikissa kymmenisen senttiä ja yhdessä nykyaikaisessa selvästi enemmän.
Vietit ilmeisesti täyden päivän telakalla mittaillen. Etkä sittenkään saanut yhtään luotettavaa tulosta, syväys kun yksi hankalimpia mittauskohteita ja telakalla tehtynä täysin mahdotonta. Jopa veneessä, jossa kelluntamerkki on asetettuna, saa telakalla syväyksestä vain noin-arvon.
En edes pyrkinyt muiden veneiden kohdalla kuin /- 5 sentin tarkkuus. Oma tuli mitattua tarkemmin. Tarvikkeina kahden metrin vatupassi pidiketelineellä ja luotilanka. Vesirajasta pituussuuntainen kulma, kölistä matalin kohta, syväys kummaltakin puolelta ja niiden keskiarvo. Oma vene harjoitellessa otti puolisen tuntia. Muut alle 10 min/kpl.
Kyllä se aika paljon rajoittaa paikan valintaa monissa vierassatamissa ja luonnonsatamissa kannattaa jäädä redille. Eteenpäin näyttävä kaiku voisi olla ihan hyödyllinen. Toisaalta partiolaisten kirjoissa on aika hyvät syvyystiedot, eikä tarvitse asentaa ulkonevaa anturia ja lisänäyttöä. Veneilen 2.1 syväyksellä.
Jos olette lukeneet pitkänmatkan purjehtijoiden juttuja, niin siellä nousee esiin tosiasia, että alkuperäinen vesirajan maalaaus jää veden alle.
Eräässäkin blogissa oli kyseessä 44 jalkainen nykyajan jahti. He liikkuivat kahdestaan ja välttivät rakentamasta venettään tyypilliseksi ”pallonkiertopulkaksi”.
Tässä valossa asiaa tarkastellessa on aivan ilmeistä, että hyvin varusteltu vene ui syvällä.
Pitää paikkansa, pitkänmatkanveneeseen kertyy uskomaton määrä varaosia ja muuta mahdollisesti tarvittavaa kaiken pitkäaikaiseen asumiseen liittyvän lisäksi. Siinä käytössä parin tonnin varustekuorma ei ole ollenkaan ihme. Mitä isompi vene, sitä enemmän siihen tavaraa mahtuu ja kaikki tila ennenpitkää täyttyy. Varustemäärä ei siis ole mikään vakiopaino, vaan veneen koosta riippuva.
Olen seilannut laivalla jonka syväys oli1,8 m ei silläkään voinut monessakaan paikassa mennä väylän ulkopuolelle jos halusi ettei mennyt kiville
Niinpä, paljon kokonaisia saaria suorastaan vesirajan yläpuolella. Niihin törmää jopa nollasyväyksellä. Silti välän ulkopuolelle voi mennä useimmiten, kivet ovat sittenkin vain poikkeuksia, joiden sijainti pitää tietää.