Terve!
Rami taas tässä. Ensimmäinen kirjoitukseni poiki monipuolista keskustelua ja rohkaistuin tekemään nyt uuden avauksen hieman toisenlaisesta aiheesta.
Olen konsultin töissäni huomannut tietotekniikkaan liittyvien asioiden olevan monissa organisaatioissa melkoisen retuperällä. Tämä koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria. Videotykki reistaa, nettiyhteydet pätkivät, ääniä ei saada kuulumaan ja niin edelleen. Tyhjänpäiväisten asioiden säätämiseen kuluu aikaa, eli rahaa.
Koska kyseessä on yleinen ongelma, niin asiaa voisi nähdäkseni yrittää korjata kaikille avoimella tiedottamisella. Siksipä ehdottaisin aiheen ympärille koottua tv-sarjaa, jossa IT-ammattilaiset kävisivät pöyhimässä ongelmissa olevia kohteita. He tekisivät korjaussuunnitelman, joka sitten toteutettaisiin. Lopuksi arvioitaisiin suoritettujen toimenpiteiden hyöty. Aiheutuneita kustannuksia ei tietenkään piiloteltaisi. Ainahan kannattavuus pitää laskea.
Etenkin monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä saattaa ammattilaisen käyttö olla kynnyskysymys. Maksaahan se. Myös julkisella puolella toimivan IT-vastaavan voi olla vaikea hyväksyä ulkopuolisen avun maksullinen tarve, koska mainehan siinä hieman kärsii.
Tarjoamalla ratkaisuja perusongelmiin tv-ohjelman kautta saattaisi myös kynnys tehdä tarvittavat korjaukset madaltua. Kokonaisuus voittaisi, kun kaikki eivät tekisi samoja virheitä kantapäidensä kautta.
Mitä mieltä olette?
Hyvää vappua!
Terveisin,
Rami
Rami taas tässä. Ensimmäinen kirjoitukseni poiki monipuolista keskustelua ja rohkaistuin tekemään nyt uuden avauksen hieman toisenlaisesta aiheesta.
Olen konsultin töissäni huomannut tietotekniikkaan liittyvien asioiden olevan monissa organisaatioissa melkoisen retuperällä. Tämä koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria. Videotykki reistaa, nettiyhteydet pätkivät, ääniä ei saada kuulumaan ja niin edelleen. Tyhjänpäiväisten asioiden säätämiseen kuluu aikaa, eli rahaa.
Koska kyseessä on yleinen ongelma, niin asiaa voisi nähdäkseni yrittää korjata kaikille avoimella tiedottamisella. Siksipä ehdottaisin aiheen ympärille koottua tv-sarjaa, jossa IT-ammattilaiset kävisivät pöyhimässä ongelmissa olevia kohteita. He tekisivät korjaussuunnitelman, joka sitten toteutettaisiin. Lopuksi arvioitaisiin suoritettujen toimenpiteiden hyöty. Aiheutuneita kustannuksia ei tietenkään piiloteltaisi. Ainahan kannattavuus pitää laskea.
Etenkin monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä saattaa ammattilaisen käyttö olla kynnyskysymys. Maksaahan se. Myös julkisella puolella toimivan IT-vastaavan voi olla vaikea hyväksyä ulkopuolisen avun maksullinen tarve, koska mainehan siinä hieman kärsii.
Tarjoamalla ratkaisuja perusongelmiin tv-ohjelman kautta saattaisi myös kynnys tehdä tarvittavat korjaukset madaltua. Kokonaisuus voittaisi, kun kaikki eivät tekisi samoja virheitä kantapäidensä kautta.
Mitä mieltä olette?
Hyvää vappua!
Terveisin,
Rami
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tosi-TV: Kaikki kerralla uusiksi.
"jossa IT-ammattilaiset kävisivät pöyhimässä ongelmissa olevia kohteita. He tekisivät korjaussuunnitelman, joka sitten toteutettaisiin"
Eikös noin yleensä toimita kun entiset ohjelmistot päivitetään sähjemistöiksi?
Eipä ne konsultitkaan yleensä viitsi tutustua siihen mitä yrityksen it mailmassa oikeesti tapahtuu. Toimistot on helppoja, mutta kun siihen alkaa liittyn tuotantoa ja varstoa ja preproo ja labraa ja kaikee muuta, Sitten onkin sormis suussa.
Jos joku markkinoi jotain kallista ohjelmaa tuottavuudella, on aina syytä nostaa karvat pystyyn.
Ja vasta nyt on alettu havahtua ohjelmien kotiinsoitteluun.
Ja palomuurilaiteet, jolloin yleensä myydään tuotetta josta kukaan ei tiedä mitään. onko se oikeesti turvallinen.
Sa on ottanut nämä uhat ihan tosissaan. Mutta moni muu jolla on teollisuusvakoilu pahajuttu ei ole.
USA vakoilu ei ole harmitonta, on vittumaista myydä jotain, jos vastapuoli tietää sun kattees paremin kuin sinä itse.
Voi olla hyväkin idea. Todennäköisesti vaikeudet ovat sellaisia, että mistä löytää ne IT-ammattilaiset tv-ohjelmaan, tai sitten yritykset joiden tietojärjestelmät näkyisi koko suomelle mitä käyttävät ja kilpailijat saa vihiä heikkouksista, tai hakkerit jotka näkee tilaisuuden hyödyntää turvallisuuspuutteita.
Ja sitten se olennainen juttu mikä on sitä käytäntöä, että vaikka IT-ammattilaiset pöyhisi niin kuinka monta ihmistä organisaatiossa on joka tietäisi:
A) Kaiken mitä siellä nykyisin on käytössä
B) Mitä oikeastaan tarvitaan
Useimmiten on tilanne se, että ei ole yhtään ihmistä kuka osaisi kertoa kaiken mitä on ja mihin järjestelmien pitäisi taipua. Tai vaikka tietäisi edes osan niin ei muista kertoa kaikkea.
Näin siis toki lyhyellä ajan käytöllä. Tarpeeksi aikaa käyttämällä kun pöyhii niin saa vastaukset A:n ja B:n.
Sitten kun kysymysten ja A ja B vastaukset tiedetään, paljastuukin karmea totuus että koko liiketoiminta on jonkun läpipaskan järjestelmän varassa minkä parasta ennen päiväys mennyt umpeen aikoja sitten ja joka lakkaa toimimasta minä hetkenä hyvänsä ellei sitä uusi ja kun kyse on ns. teknisestä velasta niin yrityksellä ei ole varoja sen uusimiseen eikä jonkun tosi-tv:n parilla IT-hemmolla riitä aika kun puhutaan vaikka kuukausien kokopäivätyöstä.
Tätähän se todellisuus suomessa on, että on valtavat määrät ns. korjausvelkaa kun paikat rempallaan ja IT-järjestelmien uusimiseen ja ylläpitoon käytettävät resurssit alimitoitettuja ja osaavia henkilöitä liian vähän.
Niimpä.
A) Kaiken mitä siellä nykyisin on käytössä
B) Mitä oikeastaan tarvitaan
Se ei ole yhteensopiva yhtälö mitä ihmiset halua ja mitä niillä kuuluu olla, myöskään mitä se maksaa.
On edeleen paljon mulkeroita johtajissa, jotka haluaa inssailla IT-osaston varpailla.
Ja niitä jotka tekee sääntöpaperin, jolla pidettäisiin huoli tietoturvasta.
Osaajathan ottaa hatkat, jos yrityskulttuuri on päin vittua. Tumpelot jää nuhdeltavaksi.
Montaa paikaan en tiedä, missä homma on hyvin hoidettu.
Suomesta maksetaan ohjelma lisenssejä vuodessa 10 miljardin €uron edesta.
Siinä olisi ITC-alalle säästönpaikkaa.
Etkös sä olis ensimmäisenä menossa?
Tässä hän olisi sinulle hyvä paikka päästä pätemään, ylistämään MS tilin ihanuutta ja rajoittamaan työntekijöiden koneen käyttöä niin että oikeista töistä ei tulisi mitään. Taitaisi tulla lyhyt keikka oikeassa työpaikassa.
Jaa sellaien "Sukulan" IT-Osastot kuntoon tyylinen :D
Normi Osastolla pitää olla vaan yksi joka oikeesti osaa, nuoriso kyllä ripeästi kiikuttelee tulostimia ja muita vermeitä.
Osaajia ei yleensä palkata, vaan ne on muissa töissä ja niiltä kysellään kahvilla neuvoja. Koska pääliköt ei halua olla kakkosia.
Keskisuuret yleensä ostaa palvelun, mutta ei sekään takaa ammattitaitoa. Nyt havaittu että myös suuret, kuten mm Lahti ostaa palvelut, eikä sekään niin putkeen mennyt.
Mainitsemaasi ongelmista suurin osa johtuu johdosta, DI päällikkö ei vältämättä ole realisti firman touhujen kanssa. Olen huomannut, että oppikirja infra ei toimi.
Kallis tapa on ostaa valmiita kokonaisuuskia, ja kun tietoturvataso nousee, kustannukset yleensä moninkertaistuu usein.
Kysymys kuuluukin onko windows, apple, linux-jakeluita käytössä.
isommissa on aina multijärjestelmä, joissa usein sika vanhojakin järjestelmiä.
On erilaisia tapoja hallita näitä ja kaikki kiino yhtiön johdosta, miten se yleensä hoidetaan.
Jos ITC johdon tietämys kentästä on heikko, syhtyy tilanteita joista hyvin saisi Tosi-Tv sarjan aineksia, jolloin siellä on kaikenlaista säheltäjää. Myöskään mikään mahtikäsky ohjeistus käyttäjile ei toimi.
Ohjelmistot Lisensit maksaa hunajaa jotkut, Onneksi joissakin on siirytty avoimmen lähdekoodin ohjelmistoihin. kaikkialla se ei ole mahdollistakaan.
On jopa isoja firmoja joissa it-osasto ei vastaa tuotantosalin it-toiminnoista.
.
PS: Ubuntuviha ei ole konsultille hyvä ominaisuus, vaihka olisikin Microsoftin konsultti.
Lisäksi sitä ITC "Sukulaa" ei taida helposti löytyä.
Lisenssimaksut nyt harvemmin on mikään ongelma, edes rahallisesti.
Tälläkin pikkufirmalla ilmeisesti oli kuitenkin pulaa rahasta:
Amerikkalainen urheiluvaatevalmistaja Nike on jäänyt nolosti kiinni juoksuhousut nilkoissa. Yrityksessä on käytetty laittomia versioita toisen amerikkalaisyrityksen, Questin ohjelmistoista.
Nikellä on ollut käytössä laillisesti Questin ohjelmistoja jo vuodesta 2001. Viime vuonna tehdyssä tarkastuksessa Niken konttorilta löytyi myös jonkin verran luvattomasti aktivoituja versioita, kertoo Torrentfreak.
Questin mukaan luvattomasti aktivoitujen ohjelmaversioiden kanssa on käytetty verkon piraattisivustoilta löytyviä avainkoodeja, joten vahingosta ei voi olla kysymys.
Voiko lisenssimaksuja maksaa muutenkin kuin rahalla?
Ne on yleensä aika pieniä summia.
Voi kun konsultitkaan tietäisi edes jostakin jotain.
Kyllä! Vapaa lähdekoodi! Misksi?
Ei lisenssimaksuja, koska avoimia ohjelmia saa kopioida ja levittää ilmaiseksi.
Edullisemmat kokonaiskustannukset, sillä millään yrityksellä ei ole yksinoikeutta myydä tukipalveluita jollekin ohjelmalle.
Kehitystä ohjaa käyttäjien tarpeet, eikä ohjelmiin tule esim. mainoksia tai käyttäjien yksityisyyttä heikentäviä ominaisuuksia. Ohjelmiston tekijöiden on vaikeaa tehdä ohjelmasta versiota, joka on käyttäjien mielestä huonompi, koska vanhojen versioiden käyttöä ei voi estää. Aina on myös olemassa mahdollisuus, että joku käyttäjistä muuttuu kehittäjäksi ja tekee ohjelmasta huonoista ominaisuuksista putsattuja versioita.
Avoimen ohjelman käyttäjät ovat vapaita, kun taas suljetun ohjelman käyttäjät ovat ohjelmiston kehittäjän mielivallan armoilla. Avoimen lähdekoodin lisenssiehtojen takia avoin lähdekoodi on tietotekniikassa kuin demokratia yhteiskunnassa. Ne jotka ovat päässeet maistamaan ohjelmistojen vapautta eivät halua siitä luopua.
Linux on immuuni viruksille. Linuxissa ja muissa avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa on olennaisesti vähemmän tietoturva-aukkoja kuin esimerkiksi Windowsissa ja muissa suosituissa suljetuissa ohjelmissa kuten Adoble Readerissa, Flashissa ja Oracle Javassa. Linuxistakin löytyy silloin tällöin tietoturva-aukkoja, mutta esimerkiksi viruksia ei ole ollut koskaan, koska Linuxin tietoturvamekanismit ovat niin hyvät.
Avoimuus lisää turvallisuutta. Kun lähdekoodi on avointa, on siihen lähes mahdotonta piilottaa esimerkiksi vakoilun mahdollistavia takaportteja. Kun lähdekoodi on julkista, on todennäköisempää että sitä tutkitaan ja mahdolliset tietoturva-aukot tulee havaittua, raportoitua ja korjattua nopeammin kuin suljetuissa ohjelmissa, joissa liiketoimintalogiikka yleensä kannustaa piilottelemaan ja vähättelemään tietoturvaongelmia.
Avoimuus lisää laatua. Avoimuus mahdollistaa kulttuurin jossa kuka tahansa voi tutkia ohjelmaa, korjata vikoja ja ehdottaa uusia ominaisuuksia joko ideoina tai valmiina koodina. Avoimuus ei takaa laatua, mutta edistää sitä merkittävästi aivan kuten yhteiskunnassa hallinnon läpinäkyvyys olennaisesti vähentää hallinnon epäkohtia.
Vapaassa on myös tulevaisuuden turva, koska formaati ei ole suljettu ja suojattu, kääntajä on helppo tehdä ja ilmainnen
Seuraako IT-ongelmista raimokohtaus?
Ei, vaan jos joutuu kaupaan väärää soosia.
Eli valehdella windowsin tietoturvasta ja vakoilusta ym. esim autocad tuotteista, perustella että SAB olisi hintansa väärti... Paatuneet valehtelijat näitä myy. noviisi ID uskoo ja petaa selustaansa.
se ottaa syykkeeseen, siinä marat huruuntuu.
IT konsulteita tositv sarja olisi dragikoominen.
Sairasta rahastusta mm tieto! ja muutkin, kun taas tietoturvatalot tarjoo palveluita ihan ilmaiseksi jos on mielenkiintoista tiedossa.
Mara muka konsultti!
Vittuhuru se on-
Meinaatko että jos vaikka videotykki reistaa niin nämä ammattilaiset vääntäisivät pari pikku bugifiksiä firmikseen ja se olisi sitten siinä?
miksi reistaisi?
osta laatua!
Älä osta laatua jos se meinaa että pitää ostaa kalliita osia.
Osta se mitä ei mainosteta joka tuubista. Sellainen mikä ei ole rahastus. Usein se pitkään markkinoilla ollut on huonontanut tuotteen ikää ja laatua. Saa enemmän rahaa per tuote. Ihmiset ostaa saman merkkistä niin ei ole hätää, että huono laatu vaikuttaisi myyntiin.