Jos on vaikka tilanne että ohjataan yksivaiheista kuormaa kolmivaiheisella kontaktorilla jossa on kolme pääkosketinta ja yksi apukosketin, ja sitten tehdään muutoksia ja ohjausvirtapiiriin tarvitaan toinenkin apukosketin niin onko mitään estettä ottaa toista vapaista pääkoskettimista käyttöön?
Pääkoskettimen käyttö ohjausvirtapiirissä
määräysten_mukaan
21573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei oo.
Eikä tuota mitkään määräykset määrää vaan koskettimien kuormitettavuus.
Onkohan ihan noin. entäpä jos asennusta tuntematon sähkö asentaja tilataan paikalle vaikka vikaa korjaamaan ja oletus on että liittimet on käytetty niin kuin normaalisti ja ottaa vaikka päävirta piirin kylmäksi ja sitten menee johtoja kopeloimaan ja siellä onkin jännitteiset liittimet ohjauspiiristä.
Eiköhän siinä lähdetä etsimään syyllistä kuka on kytkenyt merkintöjä noudattamatta.
"Sähköasentaja" on yhdyssana.
Sähkö asentaja voi tehdä mitä vaan, mutta oikea sähköasentaja ei oleta mitään, vaan mittaa ja jännitteettömäksi toteaa eikä muutenkaan koske paljaaseen kupariin.
Vain putkimies hipelöi kuparia.
Jos asentaja ei asennusta tunne, niin sitten piirikaavioista asentaja selvittää, kuinka koskettimet on kytketty. Eikä ole olemassa mitään normaalia tai epänormaalia kytkentää.
Niin ja sitten kun jännitteettömyys on todettu ja ohjauspiiriin käytetty pää kosketin oli jännitteetön niin työn aikana joku termostaatti tai vakki tai vastaava kytkee piirin jännitteelliseksi ja kynsille tulee.
Että olisikohan nyt kuitenkin parempi tehdä ihan standardin mukaan.
Se on luonnonlakien mukaista, että alalle liian yksinkertaiset kuolevat pois.
Tarkasti ottaen kyseessä on Kirchhoffin oikosulkulaki: itsesän piiriin yhdistäneet päätyvät hautausmaalle.
=> ei_näin VITSI VITSI
Lopeta jo höpinäs, mikään ei kiellä käyttämästä koskettimia niinkuin tarve vaan on.
Minkälainen tuo kolmivaihekontaktori on rakenteeltaan?
Onko siinä L1, L2, L3 ja nolla? Jos nolla on yhteinen kaikille vaiheille, niin siihen ei saa sekoitaa mitään muuta.
Jos ei tiedä mikä on kontaktori, on parasta ettei sekaannu näihin keskusteluihin.
Eikä kontaktori ole rele?
Parempi kun kysyt että onko kontaktori rele. Joku saattaisi jopa vastata.
Olen sähkäri, olen vain tehnyt töitä teollisuudessa, schukoa en oo nähnytkään. Olen täysin samaa mieltä.
Ainoa standardi mitä nyt toivoisi että seurattaisiin, on että jos piuhan pää merkitään esimerkiksi numerolla "567", saman piuhan toinen pää olisi merkitty samalla numerolla. Ja se, että samojen ruuvien alle menevat piuhat olisi kaikki merkitty samalla numerolla. Usein kaikki piuhat mustia tai sinisiä (koska sininen = et välttämättä kuole jos kosket siihen = 24V = 0V)
Kaikki muu on sitten luksusta, ja koneiden valmistajilla on omat tavat ja käytännöt. Jotkut tykkää laittaa ohjauspiirit kontaktorikäämin vaihepuolella, jotkut nollan puolella. Jotkut molemmilla. Jotkut valmistajat liimaa kumipalan kiinni sähkökaapin oveen joka painaa kontaktoria pohjaan, niin että sähkömieheltä loppuu tupakit ja hiukset piirikaviota tutkiessaan ennen kuin hän hoksaa miksi hänen muutos toimii aina kun hän katsoo sähkökaapin sisään mutta ei tuotantokäytössä ovet kiinni.
Joidenkin kontaktoreiden käämit ovat sellaisia "logiikka yhteensopivia", eli siihen syötetään apuvirraksi 230V, mutta itse ohjaus on 24V ohjaustulojen kautta. Siitä seuraa, luonnollisesti, että kontaktoria voi ohjata 4 eri piuhaa pitkin, ja jotkut tekee sit
Sinisessä on kyllä usein vaihejännite juuri näissä ohjauskytkennöissä jos vedetään vaikka MMJllä kytkimelle niin sininenhän se pakko on ohjatuksi vaiheeksi laittaa.
Ehdottomasti noin on. Sen vuoksi sininen onkin standardin määräysten mukaisesti koko matkaltaan päällystettävä mustavalkoisella reikäruudullisella vaihevärityksellä varustetulla nittojeesusteipillä.
Tuollainen johdinten numerointi edellyttää sitten että siitä on tehty johdiluettelo kaapelinumeroiden malliin...
Yleisempi ja konestandardin tapa on laittaa johtimeen koje ja liitin tunnus mihin se on kytketty.
Värisäännöt on konepuolella hieman omansa.
Voihan johtimet päälystää teflonista tehdyllä nauhalla. Eikä kiellettyä ole perloneista nyhdettyjen nahkojen käyttökään. Genuiinien nahkojen käyttö ei ole suositeltavaa, koska genuiinit ovat nykyään aika harvinaisia.
ranet nyt asentelee miten sattuu eikä tiedä tavallisista sähköasennusmääräyksistä mitään saati konepuolen vaatimuksista.
Eikö nitto teippi kiellettiin jo? Palokäyttäytymisen takia?
Pitääkö se nitto vielä tuikata tuleen? Eikö muuten konestandardit täyty? Varmin merkkaustapa on pujottaa kuusiohylsyjä kaapelin varteen ja merkata ne ruotokaavioon. Tulevat tuumaisina ja lähtevät millisinä. Tulee samalla pakki siivottua.