Kaikki eliöissä tapahtuva muutos johtuu olemassaolevan biologisen informaation epigeneettisestä säätelystä TAI vähittäisestä mutta väistämättömästä informaation korruptoitumisesta, joka usein johtaa informaation osittaiseen uudelleenjärjestelyyn eliön turvatessa tärkeimmät metaboliset toimintonsa.
Kaikki informaatio eliöiden adaptoitumiseksi on eliöissä jo valmiina. Ravinto, ilmasto, stressitekijät, aistiärsykkeet, ympäristömyrkyt jne. aktivoivat tai vaimentavat niitä DNA-jaksoja, joita solu lukee ja käyttää RNA-tuotteiden valmistukseen. Kyse on eräänalaisista epigeneettisistä kytkimistä, vaikkakin käytännössä ne eivät ole mitään on/off-kytkimiä, vaan pikemminkin analogisia säätimiä. Hyvä esimerkki ravinnon aiheuttamasta nopeasta muutoksesta on Italian seinälisko.
Vuonna 1971 tutkijat siirsivät viisi seinäliskoparia Pod Kopisten saarelta sen pienelle naapurisaarelle, Pod Mrcarulle. Johtuen Kroatian sodista tutkijat pääsivät vasta vuonna 2004 tutkimaan, miten liskot olivat sopeutuneet uuteen elinympäristöönsä. Tutkijat olivat hämmästyneitä huomattuaan, että kolmessa vuosikymmenessä liskot olivat kokeneet suuria muutoksia. Niiden ravintotyyppi oli vaihtunut hyönteisistä kasveihin, mikä oli johtanut suuriin muutoksiin niiden ruoansulatuksessa. Niiden suolistoon oli muodostunut rengasmainen lihas, Cecal Valve, jonka ansiosta kasvipohjainen ravinto viipyy pitempään suolistossa. Liskojen pää oli myös kasvanut ja leuat pidentyneet, jotta ne kykenisivät helpommin hyödyntämään kasviravintoa. Tutkijat eivät raportoineet muutoksista liskojen DNA-sekvensseissä.
Liskojen kokemat nopeat muutokset eivät siis johtuneet satunnaisista mutaatioista vaan epigeneettisistä mekanismeista. Hyönteisistä kasveihin vaihtunut ravintotyyppi muutti liskojen epigenomia siten, että solu lukee tiettyjä DNA-jaksoja aktiivisemmin transkriptioon. Säätely tapahtuu yleensä tiettyjen histonien epigeneettisiä markkereita modifioimalla. Prosessia kontrolloivat koodaamattomat RNA-molekyylit, kuten miRNA:t ja lncRNA:t. Myös DNA:n metylaatioprofiilien modifiointia ohjaavat RNA-molekyylit, kuten piRNA:t ja siRNA:t.
Informaatio Cecal Valvea varten oli jo olemassa liskon genomissa ja vaihtunut ravintotyyppi aktivoi tiettyjä DNA:n alueita transkriptioon avaamalla kromatiinia sen mukaan, miten histonien markkerit ohjaavat. Samankaltainen epigeneettinen säätely toimii lähes kaikissa eliöissä (esim. bakteereilla ei ole histoneja). Epigeneettiset mekanismit mahdollistavat sen, että luolakala kadottaa silmänsä muutamassa sukupolvessa ja saa ne takaisin vieläkin nopeammin.
Epigeneettisten mekanismien takia geneettisesti identtisillä kaksosilla voi olla erivärinen iho, hiukset ja silmät. Identtisillä kaksosilla on tuoreen tutkimuksen mukaan identtisen genomin lisäksi identtinen epigenomi. Erinäköisillä identtisillä monozygooteilla kaksosilla on erilainen epigenomi. (hakusanat: identical twins different skin color)
Kasvien DNA:sta noin 95% on epigeneettisesti vaimennettua (paitsi geenimanipuloidut kasvit, joiden genomi on yleensä rajusti köyhtynyt). Luonnonvaraisilla kasveilla on valtava muuntelupotentiaali, koska ne kykenevät tehokkaaseen epigeneettiseen DNA-jaksojen kytkentään (aktivointiin/vaimentamiseen) ja tämän lisäksi niillä on vielä polyploideina eliöinä mahdollisuus DNA-jaksojen tai koko genomin duplikaatioihin. Duplikaatiotkin ovat kopioita olemassaolevasta informaatiosta.
On kuitenkin tyypillistä, että muuttuvat epigeneettiset informaatioprofiilit, erityisesti DNA:n metylaatioprofiilit, johtavat DNA:n sekvenssimuutoksiin. Epigeneettisen adaptoitumisen seurauksena DNA:han tulee siis vähitellen mutaatioita, jotka ovat geneettisiä virheitä. Ja juuri tämä on geneettisen rappeutumisen merkittävin mekanismi. Geenivirheitä löytyy ihmisen genomissa populaatiotasolla jo miljoonia. Silti kaikki ihmiset ovat geneettisesti 99.9 prosenttisesti samanlaisia. Tuo 0.1 %:n ero on pitkälti kytköksissä geneettisiin sairauksiin. Ominaisuuksiemme vaihtelussa tuolla erolla ei ole juurikaan merkitystä, koska DNA ei sanele eliön ominaisuuksia.
Vastaavat geneettisen rappeutumisen mekanismit toimivat kaikissa eliöissä. Evoluutiolle ei siis ole minkäänlaista mekanismia. Voimme havaita ainoastaan perusryhmien sisällä tapahtuvaa ekologista adaptoitumista, joka johtaa väistämättömään geneettiseen rappeutumiseen. Ihminen voi auttaa eliöitä selviytymään geneettisestä rappeutumisesta ja sukupuutosta. (hakusanat: genetic rescue) Ihminen kykenee myös korjaamaan korruptoitunutta DNA:ta esim. CRISPR-tekniikalla. Mm. kiinalaiset tutkijat yrittävät korjata ihmisen genomiin tulleita C>T -mutaatioita, mikä edelleen todistaa, että mutaatiot eivät saa aikaan evoluutiota, vaan rappeutumista.
Epigeneettiset kytkimet osoittavat, että eliöissä tapahtuvat muutokset eivät johdu satunnaisista mutaatioista, vaan suunnitelluista energiatehokkaista mekanismeista.
Olemassaolevan biologisen informaation säätely
73
868
Vastaukset
Pystytkö jo osoittamaan, että mitään suunnittelijaa olisi edes olemassa? Muutoin tämä koko repustus on vain yksi iso "koska en tiedä miten nämä toimivat, x teki sen". Osoita jokin olemassa suunnittelija. Onko tämä niin vaikea ymmärtää?
- dsdsdffdghy
Tässä aloituksessa kerrotaan evoluution mahdottomuudesta, ei älykkäästä suunnittelusta.
Jos et kykene tekemään omia johtopäätelmiäsi, on se sinun ongelmasi. Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa; luominen tai evoluutio. Evoluutiolle ei ole mekanismia.
Mikä jäi jäljelle? Oliko se noin vaikeaa?
http://americanvision.org/12630/atheists-embarrassed-study-proves-atheism-uses-less-brain-function/- asdsf
Jos tosiaankin on niin, että evoluutio onkin vain aikamme suurin vallitseva harha ja harhaoppi, niin jäljelle ei jää muuta kuin luominen, ja jos luominen on tapahtunut, niin se tarkoittaa myös että on luoja.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Jos et kykene tekemään omia johtopäätelmiäsi, on se sinun ongelmasi. Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa; luominen tai evoluutio. Evoluutiolle ei ole mekanismia.
Mikä jäi jäljelle? Oliko se noin vaikeaa?
http://americanvision.org/12630/atheists-embarrassed-study-proves-atheism-uses-less-brain-function/Omat johtopäätökseni perustuen todisteisiin on, että evoluutio on se mekanismi, jolla elämän monimuotoisuus on kehittynyt. Mutta millä perusteella teet väittämän, että kyse on joko evoluutio tai luominen? Millä perusteella luominen on edes vaihtoehto? Jos luojaa ei ole, luominen ei ole vaihtoehto, joten osoita, että luoja on.
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Omat johtopäätökseni perustuen todisteisiin on, että evoluutio on se mekanismi, jolla elämän monimuotoisuus on kehittynyt. Mutta millä perusteella teet väittämän, että kyse on joko evoluutio tai luominen? Millä perusteella luominen on edes vaihtoehto? Jos luojaa ei ole, luominen ei ole vaihtoehto, joten osoita, että luoja on.
//Omat johtopäätökseni perustuen todisteisiin on, että evoluutio on se mekanismi//
Mihin todisteisiin? Eihän sinulla ole mitään todisteita!dsdsdffdghy kirjoitti:
Tässä aloituksessa kerrotaan evoluution mahdottomuudesta, ei älykkäästä suunnittelusta.
Aloittaja epäonnistuu tässä täydellisesti. Pääargumentti on, että hän ei tiedä, joten evoluutiota ei tapahdu.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
//Omat johtopäätökseni perustuen todisteisiin on, että evoluutio on se mekanismi//
Mihin todisteisiin? Eihän sinulla ole mitään todisteita!Olen sinulle niistä kertonut, mutta sinä et niitä hyväksy, koska uskot kreationismiin, jolloin et voi hyväksyä mitään tämän vastaista. Mutta vastaa kysymyksiin: millä perusteella teet väittämän, että kyse on joko evoluutio tai luominen? Millä perusteella luominen on edes vaihtoehto? Jos luojaa ei ole, luominen ei ole vaihtoehto, joten osoita, että luoja on.
asdsf kirjoitti:
Jos tosiaankin on niin, että evoluutio onkin vain aikamme suurin vallitseva harha ja harhaoppi, niin jäljelle ei jää muuta kuin luominen, ja jos luominen on tapahtunut, niin se tarkoittaa myös että on luoja.
Jotta luominen voisi olla edes vaihtoehto, olisi oltava luoja, joten pystytkö sinä, kun ROT ei tähän pysty, osoittamaan, että luoja on olemassa, jotta luominen olisi edes vaihtoehto?
- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Jotta luominen voisi olla edes vaihtoehto, olisi oltava luoja, joten pystytkö sinä, kun ROT ei tähän pysty, osoittamaan, että luoja on olemassa, jotta luominen olisi edes vaihtoehto?
En tiedä miksi tuon vaatimiseen jämähdit. Luominen voi olla vaihtoehto kaikkeuden alkuperäksi, vaikka itse luojasta meillä ei mitään näyttöä olisikaan.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Jos et kykene tekemään omia johtopäätelmiäsi, on se sinun ongelmasi. Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa; luominen tai evoluutio. Evoluutiolle ei ole mekanismia.
Mikä jäi jäljelle? Oliko se noin vaikeaa?
http://americanvision.org/12630/atheists-embarrassed-study-proves-atheism-uses-less-brain-function/"Evoluutiolle ei ole mekanismia."
Evoluution mekanismit on ositettu sinulle lukuisia kertoja. Olet itsekin myöntänyt, että ainakin 98% evoluutiotutkijoista uskoo evoluution olevan totta.
Kumpaa uskoa? Nuoren maan kreationismiin uskovaa peruskoulunopettajaan vai tiedemaailman konsensukseen?
Ethän sinä pääse siinä skabassa edes karsinntoihin. Ja jos sinulla on vielä vähänkin järkeä kuupassasi, sinä tiedät sen itsekin. Mutta itsestäsihän sinä meuhkaamisellasi pellen teet. Ja tietenkin uskonlahkostasi.kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
En tiedä miksi tuon vaatimiseen jämähdit. Luominen voi olla vaihtoehto kaikkeuden alkuperäksi, vaikka itse luojasta meillä ei mitään näyttöä olisikaan.
Myös lentävä spagettihirviö voi tuon mukaan olla vaihtoehto kaikkeuden alkuperäksi, mutta onko se uskottava?
- asdsf
agnoskepo kirjoitti:
"Evoluutiolle ei ole mekanismia."
Evoluution mekanismit on ositettu sinulle lukuisia kertoja. Olet itsekin myöntänyt, että ainakin 98% evoluutiotutkijoista uskoo evoluution olevan totta.
Kumpaa uskoa? Nuoren maan kreationismiin uskovaa peruskoulunopettajaan vai tiedemaailman konsensukseen?
Ethän sinä pääse siinä skabassa edes karsinntoihin. Ja jos sinulla on vielä vähänkin järkeä kuupassasi, sinä tiedät sen itsekin. Mutta itsestäsihän sinä meuhkaamisellasi pellen teet. Ja tietenkin uskonlahkostasi.''98% evoluutiotutkijoista uskoo evoluution olevan totta''
Jos 98% jostain porukasta uskoo jonkin asian olevan totta, niin tästä ei suoraan seuraa että myös tämä heidän uskomansa asia on totta.
Usein on käynyt niin, että enemmistö oli väärässä. - kohyokyhokyhokyjhokyj
agnoskepo kirjoitti:
Myös lentävä spagettihirviö voi tuon mukaan olla vaihtoehto kaikkeuden alkuperäksi, mutta onko se uskottava?
Spagettihirviö on parodiahahmo. Uskottavuuden asteet on kokonaan toinen kysymys kuin se että luominen olisi looginen madottomuus ilman merkkejä jumalasta itsestään.
asdsf kirjoitti:
''98% evoluutiotutkijoista uskoo evoluution olevan totta''
Jos 98% jostain porukasta uskoo jonkin asian olevan totta, niin tästä ei suoraan seuraa että myös tämä heidän uskomansa asia on totta.
Usein on käynyt niin, että enemmistö oli väärässä.Kuinka usein luonnontieteellinen konsensus on osoittautunut vääräksi viimeisen sadan vuoden aikana? Weinbergin mukaan ei kertaakaan.
kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
Spagettihirviö on parodiahahmo. Uskottavuuden asteet on kokonaan toinen kysymys kuin se että luominen olisi looginen madottomuus ilman merkkejä jumalasta itsestään.
Spagettihirviö parodoi kaikkia niitä vaihtoehtoja, joista ei ole näyttöä, mutta joita ei voi myöskään todistaa vääriksi. Spagettihirviö on nettiajan vastine Russelin teekannulle.
- kohyokyhokyhokyjhokyj
agnoskepo kirjoitti:
Spagettihirviö parodoi kaikkia niitä vaihtoehtoja, joista ei ole näyttöä, mutta joita ei voi myöskään todistaa vääriksi. Spagettihirviö on nettiajan vastine Russelin teekannulle.
Edelleenkään mitään tekemistä tämän kanssa.
kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
En tiedä miksi tuon vaatimiseen jämähdit. Luominen voi olla vaihtoehto kaikkeuden alkuperäksi, vaikka itse luojasta meillä ei mitään näyttöä olisikaan.
Voiko olla? Miten jotain, jonka olemassa olosta ei ole minkään näköistä näyttöä, voitaisiin pitää edes mahdollisena vaihtoehtona? Jotta mitään voitaisiin pitää vaihtoehtona, on tämän olemassaololle oltava edes mahdollisuus. Onko näin osoitettu?
- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Voiko olla? Miten jotain, jonka olemassa olosta ei ole minkään näköistä näyttöä, voitaisiin pitää edes mahdollisena vaihtoehtona? Jotta mitään voitaisiin pitää vaihtoehtona, on tämän olemassaololle oltava edes mahdollisuus. Onko näin osoitettu?
Näytön puute ei ole poissulkeva tekijä. Maailmahan olisi täysin absurdi paikka, jos näin olisi; mikään tuntematon ei olisi mahdollista, koska tuntemattomasta ei ole näyttöä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_ignorantiam asdsf kirjoitti:
''98% evoluutiotutkijoista uskoo evoluution olevan totta''
Jos 98% jostain porukasta uskoo jonkin asian olevan totta, niin tästä ei suoraan seuraa että myös tämä heidän uskomansa asia on totta.
Usein on käynyt niin, että enemmistö oli väärässä.asdsf nolaa itsensä - jälleen : "jos 98% jostain porukasta uskoo jonkin asian olevan totta, niin tästä ..."
No voi voi. Kun itse asiassa 98 % KAIKISTA USA:n tieteellisistä tutkijoista hyväksyy evoluution teorian selitykseksi objektiivisesti havaittavissa olevalle evoluution.
Jäljelle jäävistä 2% "tutkijoista" kukaan ei ole kyennyt tieteellisesti kyseenalaistamaan evoluutioteoriaa.
Revi siitä pelle.kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
Näytön puute ei ole poissulkeva tekijä. Maailmahan olisi täysin absurdi paikka, jos näin olisi; mikään tuntematon ei olisi mahdollista, koska tuntemattomasta ei ole näyttöä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_ignorantiamNäytön puute voi olla poissulkeva tekijä, mikäli on oletettavaa, että tästä jostain tulisi olla selkeää näyttöä. Käytetään esimerkkinä pinkkiä norsua autotallissa. Jos sanon, että minulla on pinkki norsu autotallissa, on tämän selkeä puuttuminen poissulkeva tekijä.
Mutta mahdolliseksi selitykseksi millekään ei voida pitää sellaista, josta ei ole mitään näyttöä. Eli luominen ei ole mahdollisuus ennen näyttöä tästä. Voit toki hypotetisoida jonkin luojan olemassa olosta, kehittää tutkimuskysymykset, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tällainen luoja on olemassa. Voit lähteä myös tutkimaan tämän olemassaoloa, mutta vasta positiivisten tulosten jälkeen voidaan pitää tätä mahdollisena selityksenä. Näin tiede toimii. Sinulla voi olla vaikka kuinka hulluja ideoita, mutta osoittamatta noita hulluja ideoita mahdollisiksi, ne jäävät vain hullluiksi ideoiksi.
Tämä ei ole millään tavalla argumentum ad ignorantiam. Mikään tässä ei välttämättä tee luojasta mahdotonta, mutta ei myöskään mahdollista.- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Näytön puute voi olla poissulkeva tekijä, mikäli on oletettavaa, että tästä jostain tulisi olla selkeää näyttöä. Käytetään esimerkkinä pinkkiä norsua autotallissa. Jos sanon, että minulla on pinkki norsu autotallissa, on tämän selkeä puuttuminen poissulkeva tekijä.
Mutta mahdolliseksi selitykseksi millekään ei voida pitää sellaista, josta ei ole mitään näyttöä. Eli luominen ei ole mahdollisuus ennen näyttöä tästä. Voit toki hypotetisoida jonkin luojan olemassa olosta, kehittää tutkimuskysymykset, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tällainen luoja on olemassa. Voit lähteä myös tutkimaan tämän olemassaoloa, mutta vasta positiivisten tulosten jälkeen voidaan pitää tätä mahdollisena selityksenä. Näin tiede toimii. Sinulla voi olla vaikka kuinka hulluja ideoita, mutta osoittamatta noita hulluja ideoita mahdollisiksi, ne jäävät vain hullluiksi ideoiksi.
Tämä ei ole millään tavalla argumentum ad ignorantiam. Mikään tässä ei välttämättä tee luojasta mahdotonta, mutta ei myöskään mahdollista."Näytön puute voi olla poissulkeva tekijä, mikäli on oletettavaa, että tästä jostain tulisi olla selkeää näyttöä. Käytetään esimerkkinä pinkkiä norsua autotallissa. Jos sanon, että minulla on pinkki norsu autotallissa, on tämän selkeä puuttuminen poissulkeva tekijä."
Niin väitteentekijällä on todistustaakka. Jos sitä ei hoideta, myös väite voidaan ohittaa perustelematta. Mutta näytön puute ei poissulje mahdollisuutta, että tallissa voisi olla värjätty norsu – epätodennäköistä, luultavasti hömpötystä, mutta mahdollisuuksien rajoissa kaikesta huolimatta.
"Mutta mahdolliseksi selitykseksi millekään ei voida pitää sellaista, josta ei ole mitään näyttöä. Eli luominen ei ole mahdollisuus ennen näyttöä tästä."
Selityksenä ei tule pitää. Mutta mahdollisena selityksenä voidaan pitää, kunnes mahdottomuus on osoitettu. On kaksi eri asiaa: selitys jollekin ja mahdollinen selitys jollekin, aka hypoteesi. Selitys selittää jonkin ilmiön, mahdolliset selitykset pyrkii selittämään jonkin ilmiön.
Esimerkkejä on tiede ja historia pullollaan; hypoteeseja, mahdollisia selityksiä joiden pohjasta ei mitään konkreettista näyttöä.
" Voit toki hypotetisoida jonkin luojan olemassa olosta, kehittää tutkimuskysymykset, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tällainen luoja on olemassa. "
No niin. Hypoteesi on mahdollinen selitys. Ei selitys, ei mahdoton selitys, vaan mahdollinen selitys.
"Tämä ei ole millään tavalla argumentum ad ignorantiam. Mikään tässä ei välttämättä tee luojasta mahdotonta, mutta ei myöskään mahdollista."
Jos väität ettei jumala ole mahdollinen selitys, koska todisteita ei ole esitetty, kyseessä nimenomaan on argumentum ad ignorantiam:
"Argumentum ad ignorantiam on argumentaatiovirhe, jossa väite todetaan todeksi tai epätodeksi vetoamalla todisteiden puutteeseen. " - kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Näytön puute voi olla poissulkeva tekijä, mikäli on oletettavaa, että tästä jostain tulisi olla selkeää näyttöä. Käytetään esimerkkinä pinkkiä norsua autotallissa. Jos sanon, että minulla on pinkki norsu autotallissa, on tämän selkeä puuttuminen poissulkeva tekijä.
Mutta mahdolliseksi selitykseksi millekään ei voida pitää sellaista, josta ei ole mitään näyttöä. Eli luominen ei ole mahdollisuus ennen näyttöä tästä. Voit toki hypotetisoida jonkin luojan olemassa olosta, kehittää tutkimuskysymykset, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tällainen luoja on olemassa. Voit lähteä myös tutkimaan tämän olemassaoloa, mutta vasta positiivisten tulosten jälkeen voidaan pitää tätä mahdollisena selityksenä. Näin tiede toimii. Sinulla voi olla vaikka kuinka hulluja ideoita, mutta osoittamatta noita hulluja ideoita mahdollisiksi, ne jäävät vain hullluiksi ideoiksi.
Tämä ei ole millään tavalla argumentum ad ignorantiam. Mikään tässä ei välttämättä tee luojasta mahdotonta, mutta ei myöskään mahdollista.Kyseessä ei siis ole kuinka todennäköistä tai uskottavaa jokin on, vaan mahdollista/mahdotonta -akseli.
kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
"Näytön puute voi olla poissulkeva tekijä, mikäli on oletettavaa, että tästä jostain tulisi olla selkeää näyttöä. Käytetään esimerkkinä pinkkiä norsua autotallissa. Jos sanon, että minulla on pinkki norsu autotallissa, on tämän selkeä puuttuminen poissulkeva tekijä."
Niin väitteentekijällä on todistustaakka. Jos sitä ei hoideta, myös väite voidaan ohittaa perustelematta. Mutta näytön puute ei poissulje mahdollisuutta, että tallissa voisi olla värjätty norsu – epätodennäköistä, luultavasti hömpötystä, mutta mahdollisuuksien rajoissa kaikesta huolimatta.
"Mutta mahdolliseksi selitykseksi millekään ei voida pitää sellaista, josta ei ole mitään näyttöä. Eli luominen ei ole mahdollisuus ennen näyttöä tästä."
Selityksenä ei tule pitää. Mutta mahdollisena selityksenä voidaan pitää, kunnes mahdottomuus on osoitettu. On kaksi eri asiaa: selitys jollekin ja mahdollinen selitys jollekin, aka hypoteesi. Selitys selittää jonkin ilmiön, mahdolliset selitykset pyrkii selittämään jonkin ilmiön.
Esimerkkejä on tiede ja historia pullollaan; hypoteeseja, mahdollisia selityksiä joiden pohjasta ei mitään konkreettista näyttöä.
" Voit toki hypotetisoida jonkin luojan olemassa olosta, kehittää tutkimuskysymykset, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tällainen luoja on olemassa. "
No niin. Hypoteesi on mahdollinen selitys. Ei selitys, ei mahdoton selitys, vaan mahdollinen selitys.
"Tämä ei ole millään tavalla argumentum ad ignorantiam. Mikään tässä ei välttämättä tee luojasta mahdotonta, mutta ei myöskään mahdollista."
Jos väität ettei jumala ole mahdollinen selitys, koska todisteita ei ole esitetty, kyseessä nimenomaan on argumentum ad ignorantiam:
"Argumentum ad ignorantiam on argumentaatiovirhe, jossa väite todetaan todeksi tai epätodeksi vetoamalla todisteiden puutteeseen. ""Mutta näytön puute ei poissulje mahdollisuutta, että tallissa voisi olla värjätty norsu – epätodennäköistä, luultavasti hömpötystä, mutta mahdollisuuksien rajoissa kaikesta huolimatta."
Jos tekisit väittämän, että tallissasi olisi värjätty norsu, ja en tutkimuksista huolimatta löydä mitään todistetta, että tallissa olisi koskaan ollut minkäänlaista norsua, kuinka olisi edes mahdollisuuksien rajoissa, että tallissa on värjätty norsu?
"Selityksenä ei tule pitää. Mutta mahdollisena selityksenä voidaan pitää, kunnes mahdottomuus on osoitettu. On kaksi eri asiaa: selitys jollekin ja mahdollinen selitys jollekin, aka hypoteesi. Selitys selittää jonkin ilmiön, mahdolliset selitykset pyrkii selittämään jonkin ilmiön."
Tiede ei toimi näin. Tiede tutkii, että mikä on mahdollista, ei mikä on mahdotonta. Hypoteesi ei ole mahdollinen selitys, vaan aloitus tutkimukselle, että onko jokin mahdollinen selitys. Vasta tutkimuksen jälkeen voidaan tehdä päätelmä, että jokin on mahdollinen selitys.
>>Jos väität ettei jumala ole mahdollinen selitys, koska todisteita ei ole esitetty, kyseessä nimenomaan on argumentum ad ignorantiam:
"Argumentum ad ignorantiam on argumentaatiovirhe, jossa väite todetaan todeksi tai epätodeksi vetoamalla todisteiden puutteeseen. ">>
En ole sanonut, että Jumala ei ole mahdollinen selitys. Olen sanonut, että ei ole mitään perustetta pitää tätä edes mahdollisena selityksenä, koska meillä ei ole mitään todisteita tämän olemassa olosta. Ero on hiuksenhieno, mutta merkitsevä. Ainoastaan olen sanonut ehdollisena, että mikäli luojaa ei ole, ei tämä voi olla selitys millekään.kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
Kyseessä ei siis ole kuinka todennäköistä tai uskottavaa jokin on, vaan mahdollista/mahdotonta -akseli.
Onko meillä mitään syytä pitää Jumalan olemassa oloa edes mahdollisena?
- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
"Mutta näytön puute ei poissulje mahdollisuutta, että tallissa voisi olla värjätty norsu – epätodennäköistä, luultavasti hömpötystä, mutta mahdollisuuksien rajoissa kaikesta huolimatta."
Jos tekisit väittämän, että tallissasi olisi värjätty norsu, ja en tutkimuksista huolimatta löydä mitään todistetta, että tallissa olisi koskaan ollut minkäänlaista norsua, kuinka olisi edes mahdollisuuksien rajoissa, että tallissa on värjätty norsu?
"Selityksenä ei tule pitää. Mutta mahdollisena selityksenä voidaan pitää, kunnes mahdottomuus on osoitettu. On kaksi eri asiaa: selitys jollekin ja mahdollinen selitys jollekin, aka hypoteesi. Selitys selittää jonkin ilmiön, mahdolliset selitykset pyrkii selittämään jonkin ilmiön."
Tiede ei toimi näin. Tiede tutkii, että mikä on mahdollista, ei mikä on mahdotonta. Hypoteesi ei ole mahdollinen selitys, vaan aloitus tutkimukselle, että onko jokin mahdollinen selitys. Vasta tutkimuksen jälkeen voidaan tehdä päätelmä, että jokin on mahdollinen selitys.
>>Jos väität ettei jumala ole mahdollinen selitys, koska todisteita ei ole esitetty, kyseessä nimenomaan on argumentum ad ignorantiam:
"Argumentum ad ignorantiam on argumentaatiovirhe, jossa väite todetaan todeksi tai epätodeksi vetoamalla todisteiden puutteeseen. ">>
En ole sanonut, että Jumala ei ole mahdollinen selitys. Olen sanonut, että ei ole mitään perustetta pitää tätä edes mahdollisena selityksenä, koska meillä ei ole mitään todisteita tämän olemassa olosta. Ero on hiuksenhieno, mutta merkitsevä. Ainoastaan olen sanonut ehdollisena, että mikäli luojaa ei ole, ei tämä voi olla selitys millekään."Jos tekisit väittämän, että tallissasi olisi värjätty norsu, ja en tutkimuksista huolimatta löydä mitään todistetta, että tallissa olisi koskaan ollut minkäänlaista norsua, kuinka olisi edes mahdollisuuksien rajoissa, että tallissa on värjätty norsu?"
Merkityksetöntä. Väitteeni oli mahdollinen; tallissani olisi voinut olla norsu.
"Tiede ei toimi näin. Tiede tutkii, että mikä on mahdollista, ei mikä on mahdotonta."
Niin?
"Hypoteesi ei ole mahdollinen selitys, vaan aloitus tutkimukselle, että onko jokin mahdollinen selitys. Vasta tutkimuksen jälkeen voidaan tehdä päätelmä, että jokin on mahdollinen selitys."
Jokin selittää asian ja jokin mahdollisesti selittää asian, kaksi eri asiaa, eikö niin? Hypoteesi on noista se jälkimmäinen: mahdollinen selitys ilmiölle; emme tiedä onko niin, tutkimme olisiko niin. Jos asia ilmenee olevan kuten hypotisoimme, silloin kyseessä ei enää ole mahdollinen selitys, joka selittää ilmiön, vaan itse selitys, joka selittää ilmiön.
"Hypoteesi on ehdotettu(Minun omaa tekstiä: eli mielestämme mahdollinen, eikä mahdoton) selitys ilmiölle."
"Jotkut ihmiset viittaavat ongelman ratkaisun kokeiluversioon termillä hypoteesi koska se tarjoaa mahdollisen ratkaisun, joka perustuu olemassa olevaan näyttöön." -wiki
Mikä tässä mättää? Kuinka hypoteesi ei muka ole mahdollinen selitys jollekin ilmiölle? Emme tiedä mikä selittää jonkin ilmiön, joten hypotisoimme mahdollisen selityksen, jonka paikkansapitävyyttä sitten testaamme.
"En ole sanonut, että Jumala ei ole mahdollinen selitys."
Asia selvä.
"Olen sanonut, että ei ole mitään perustetta pitää tätä edes mahdollisena selityksenä, koska meillä ei ole mitään todisteita tämän olemassa olosta."
Nostan kädet pystyyn. Mitä oikein koitat sanoa? Siitä onko meillä vai ei todisteita jumalan olemassaolosta ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko hän mahdollinen tai mahdoton selitys johonkin. Jos meillä olisi todisteita jumalan olemassaolosta(ja kyvyistä), niin emme tietenkään enää spekuloisi onko hänen olemassaolo(ja kyvykkyys) mahdollista.
"Ainoastaan olen sanonut ehdollisena, että mikäli luojaa ei ole, ei tämä voi olla selitys millekään."
No sehän nyt on itsestäänselvää. - kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Onko meillä mitään syytä pitää Jumalan olemassa oloa edes mahdollisena?
Syitä on, todisteita ei.
- onkoDawkinsolemassa
kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
Syitä on, todisteita ei.
Seuraavaa ehkä selventää asiaa, tai sitten ei:
Lukiessani kirjaa “"God Delusion" eräs kysymys tuli mieleeni: onko Richard Dawkins olemassa?
Koska olen tieteellistä ajattelua harjoittava rationaalinen ihminen, päätin olla hyväksymättä mitään vanhaa teoriaa tästä kysymyksestä. Jos Richard Dawkins on olemassa, minun pitäisi löytää todistusaineistoa hänen olemassaololleen. Muilla on heidän omat taikauskoiset kuvitelmansa, jotka perustuvat kuka-tietää-mihin, mutta minä luotan vain kokeellisiin luonnontieteisiin. Jos Dawkins on olemassa, miksei hän ole näyttäytynyt minulle?
Jatkuu alla olevassa linkissä - löytyykövastaus
onkoDawkinsolemassa kirjoitti:
Seuraavaa ehkä selventää asiaa, tai sitten ei:
Lukiessani kirjaa “"God Delusion" eräs kysymys tuli mieleeni: onko Richard Dawkins olemassa?
Koska olen tieteellistä ajattelua harjoittava rationaalinen ihminen, päätin olla hyväksymättä mitään vanhaa teoriaa tästä kysymyksestä. Jos Richard Dawkins on olemassa, minun pitäisi löytää todistusaineistoa hänen olemassaololleen. Muilla on heidän omat taikauskoiset kuvitelmansa, jotka perustuvat kuka-tietää-mihin, mutta minä luotan vain kokeellisiin luonnontieteisiin. Jos Dawkins on olemassa, miksei hän ole näyttäytynyt minulle?
Jatkuu alla olevassa linkissälinkki:
http://id-idea.blogspot.fi/2007/01/onko-dawkins-olemassa.html?m=0 - Fiksu.Kreationisti1
dsdsdffdghy kirjoitti:
Tässä aloituksessa kerrotaan evoluution mahdottomuudesta, ei älykkäästä suunnittelusta.
Evoluutio ei kuulu palstan aihepiiriin.
Ilmoitettu poistoon. - kohyokyhokyhokyjhokyj
onkoDawkinsolemassa kirjoitti:
Seuraavaa ehkä selventää asiaa, tai sitten ei:
Lukiessani kirjaa “"God Delusion" eräs kysymys tuli mieleeni: onko Richard Dawkins olemassa?
Koska olen tieteellistä ajattelua harjoittava rationaalinen ihminen, päätin olla hyväksymättä mitään vanhaa teoriaa tästä kysymyksestä. Jos Richard Dawkins on olemassa, minun pitäisi löytää todistusaineistoa hänen olemassaololleen. Muilla on heidän omat taikauskoiset kuvitelmansa, jotka perustuvat kuka-tietää-mihin, mutta minä luotan vain kokeellisiin luonnontieteisiin. Jos Dawkins on olemassa, miksei hän ole näyttäytynyt minulle?
Jatkuu alla olevassa linkissäEn nyt lukenut linkkiäsi, mutta jossain kohtaa epäily ei ole enää mielekästä. Kaikelle triviaalille todisteiden vaatiminen tekisi elämästä yhtä niiden kaivamista tekien muun toiminnan aikalailla mahdottomaksi. Ylipäänsä kaikki muu kuin oma olemassaolo on oletusta – ei syytä yhtä Dawkinsia siitä erikseen mainita.
Jos linkki oli jokin argumentti kreationismin puolesta, kuten vaikuttaa, niin turha sellainen. Jonkin tai kaiken alentaminen tasolle (ja siellä käsittely) missä kaikki väitteet ovat totuusarvoltaan samanarvoisia ei ole argumentti minkään puolesta, eikä tee eroja olemattomaksi tasolla missä niillä on merkitystä ja muutenkin tapana käsitellä. Mutta tosiaan en lukenut, mikä oli homman nimi. - vastaantuleetieteenrajat
kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
En nyt lukenut linkkiäsi, mutta jossain kohtaa epäily ei ole enää mielekästä. Kaikelle triviaalille todisteiden vaatiminen tekisi elämästä yhtä niiden kaivamista tekien muun toiminnan aikalailla mahdottomaksi. Ylipäänsä kaikki muu kuin oma olemassaolo on oletusta – ei syytä yhtä Dawkinsia siitä erikseen mainita.
Jos linkki oli jokin argumentti kreationismin puolesta, kuten vaikuttaa, niin turha sellainen. Jonkin tai kaiken alentaminen tasolle (ja siellä käsittely) missä kaikki väitteet ovat totuusarvoltaan samanarvoisia ei ole argumentti minkään puolesta, eikä tee eroja olemattomaksi tasolla missä niillä on merkitystä ja muutenkin tapana käsitellä. Mutta tosiaan en lukenut, mikä oli homman nimi.Tarkoitin vain, että tieteen pohjalta ei voida todistaa minkään esineen tai olion olemassaoloa.
- kohyokyhokyhokyjhokyj
vastaantuleetieteenrajat kirjoitti:
Tarkoitin vain, että tieteen pohjalta ei voida todistaa minkään esineen tai olion olemassaoloa.
Niin tiede ei sano mitään varmaksi. Kuten sanoin, tämä ei tee kaikista väittämistä samanarvoisia. Kreationismi on perustellusti paljon enemmän kuraa kuin materialismi.
- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Onko meillä mitään syytä pitää Jumalan olemassa oloa edes mahdollisena?
Nyt taisi aueta mitä ehkä haet. Selitys joko on mahdollinen, ei mahdollinen tai emme tiedä kumpi se on. Jotta selitys olisi mahdollinen, tämä mahdollisuus pitäisi ensin todistaa.
- tieteenharrastaja
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
//Omat johtopäätökseni perustuen todisteisiin on, että evoluutio on se mekanismi//
Mihin todisteisiin? Eihän sinulla ole mitään todisteita!Kyllä hänellä on:
"Mihin todisteisiin? Eihän sinulla ole mitään todisteita!
Esimerkiksi ne tiedejulkaisut, joihin perustat aloituksessa noin sadannen kerran esittämäsi väitteet, ovat evoluutioteorian todisteita, koska niiden kirjoittajat itse johtopäätöksissään niin toteavat. Sinun väitteesi niistä ovat perusteetonta vääristelyä. tieteenharrastaja kirjoitti:
Kyllä hänellä on:
"Mihin todisteisiin? Eihän sinulla ole mitään todisteita!
Esimerkiksi ne tiedejulkaisut, joihin perustat aloituksessa noin sadannen kerran esittämäsi väitteet, ovat evoluutioteorian todisteita, koska niiden kirjoittajat itse johtopäätöksissään niin toteavat. Sinun väitteesi niistä ovat perusteetonta vääristelyä."Esimerkiksi ne tiedejulkaisut, joihin perustat aloituksessa noin sadannen kerran esittämäsi väitteet, ovat evoluutioteorian todisteita, koska niiden kirjoittajat itse johtopäätöksissään niin toteavat."
Tutkijana tuskin voi tehdä pahempaa mokaa kuin sen, että lainaa toisen tutkijan tuloksia ja esittää niihin pohjautuen omia tulkintoja, joita alkuperäinen tutkimus ei tue. Tieteellisyyden nimeen vannova ROT ei juuri muuta teekään. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että ROT lainaa tutkimuksia, esittää perusteettomia väitteitä ja jättää kokonaan huomioimatta artikkelista ne kohdat, jotka evät tue hänen väitteitään.kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
"Jos tekisit väittämän, että tallissasi olisi värjätty norsu, ja en tutkimuksista huolimatta löydä mitään todistetta, että tallissa olisi koskaan ollut minkäänlaista norsua, kuinka olisi edes mahdollisuuksien rajoissa, että tallissa on värjätty norsu?"
Merkityksetöntä. Väitteeni oli mahdollinen; tallissani olisi voinut olla norsu.
"Tiede ei toimi näin. Tiede tutkii, että mikä on mahdollista, ei mikä on mahdotonta."
Niin?
"Hypoteesi ei ole mahdollinen selitys, vaan aloitus tutkimukselle, että onko jokin mahdollinen selitys. Vasta tutkimuksen jälkeen voidaan tehdä päätelmä, että jokin on mahdollinen selitys."
Jokin selittää asian ja jokin mahdollisesti selittää asian, kaksi eri asiaa, eikö niin? Hypoteesi on noista se jälkimmäinen: mahdollinen selitys ilmiölle; emme tiedä onko niin, tutkimme olisiko niin. Jos asia ilmenee olevan kuten hypotisoimme, silloin kyseessä ei enää ole mahdollinen selitys, joka selittää ilmiön, vaan itse selitys, joka selittää ilmiön.
"Hypoteesi on ehdotettu(Minun omaa tekstiä: eli mielestämme mahdollinen, eikä mahdoton) selitys ilmiölle."
"Jotkut ihmiset viittaavat ongelman ratkaisun kokeiluversioon termillä hypoteesi koska se tarjoaa mahdollisen ratkaisun, joka perustuu olemassa olevaan näyttöön." -wiki
Mikä tässä mättää? Kuinka hypoteesi ei muka ole mahdollinen selitys jollekin ilmiölle? Emme tiedä mikä selittää jonkin ilmiön, joten hypotisoimme mahdollisen selityksen, jonka paikkansapitävyyttä sitten testaamme.
"En ole sanonut, että Jumala ei ole mahdollinen selitys."
Asia selvä.
"Olen sanonut, että ei ole mitään perustetta pitää tätä edes mahdollisena selityksenä, koska meillä ei ole mitään todisteita tämän olemassa olosta."
Nostan kädet pystyyn. Mitä oikein koitat sanoa? Siitä onko meillä vai ei todisteita jumalan olemassaolosta ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko hän mahdollinen tai mahdoton selitys johonkin. Jos meillä olisi todisteita jumalan olemassaolosta(ja kyvyistä), niin emme tietenkään enää spekuloisi onko hänen olemassaolo(ja kyvykkyys) mahdollista.
"Ainoastaan olen sanonut ehdollisena, että mikäli luojaa ei ole, ei tämä voi olla selitys millekään."
No sehän nyt on itsestäänselvää."Merkityksetöntä. Väitteeni oli mahdollinen; tallissani olisi voinut olla norsu."
Ei ole merkityksetöntä, jos ei edes teoriassa olisi mahdollista, että talliisi voisi edes mahtua norsu. Kaikki perustuu kaikkeen.
>>"Tiede ei toimi näin. Tiede tutkii, että mikä on mahdollista, ei mikä on mahdotonta."
Niin?>>
Tieteessä mahdottomuutta ei voida koskaan todistaa (poislukien loogiset ristiriidat, kuten esim. pyöreä neliö). Kyse on joko, että on mahdollisuus, tai mahdollisuutta ei voida osoittaa. Eli, jos lähdetään tutkimaan, että onko x mahdollinen, ja päädytään tulokseen, että x:n mahdollisuutta ei voida osoittaa, tämä ei tarkoita, että x on mahdoton.
"Jokin selittää asian ja jokin mahdollisesti selittää asian, kaksi eri asiaa, eikö niin? Hypoteesi on noista se jälkimmäinen: mahdollinen selitys ilmiölle; emme tiedä onko niin, tutkimme olisiko niin. Jos asia ilmenee olevan kuten hypotisoimme, silloin kyseessä ei enää ole mahdollinen selitys, joka selittää ilmiön, vaan itse selitys, joka selittää ilmiön."
Kyllä, nämä kaksi asiaa ovat erit. Mutta kumpikaan näistä ei ole hypoteesi. Hypoteesi ei ole toteamus, että x mahdollisesti selittää y:n, vaan kysymys, että selittääkö x y:n. Emme voi lähteä olettamuksesta, että jokin on totta, ja etsimme todisteita tälle väittämälle. Meidän on lähdettävä kysymyksestä, että onko jokin totta, ja miten voimme osoittaa tämän.
"Kuinka hypoteesi ei muka ole mahdollinen selitys jollekin ilmiölle? Emme tiedä mikä selittää jonkin ilmiön, joten hypotisoimme mahdollisen selityksen, jonka paikkansapitävyyttä sitten testaamme."
Hypoteesi on aina kysymys, ei koskaan toteamus. Eli voit ehdottaa jotain mahdolliseksi selitykseksi. Mutta hypoteesi on kysymys "onko tämä selitys mahdollinen, ja mitä meidän pitäisi löytää, jos on?"
"Mitä oikein koitat sanoa? Siitä onko meillä vai ei todisteita jumalan olemassaolosta ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko hän mahdollinen tai mahdoton selitys johonkin. Jos meillä olisi todisteita jumalan olemassaolosta(ja kyvyistä), niin emme tietenkään enää spekuloisi onko hänen olemassaolo(ja kyvykkyys) mahdollista."
Kuten sanoin, tämä ero on hiuksenhieno, ja usein vaikea käsittää. Jotta jumalaa voitaisiin pitää mahdollisena selityksenä, meillä pitää olla ensin mahdollisuus, että jumala on olemassa. Tähän pitäisi ensin saada yksiselitteinen määritelmä jumalasta. Vasta tämän jälkeen voisimme käsitellä kysymystä, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tämä määritelty jumala on olemassa. Jos tutkimus ei pysty osoittamaan tämän määritelmän mukaista jumalaa olevaksi, ei tämä tarkoita, että jumalaa ei olisi olemassa tai olisi mahdoton, vaan ettei tätä pystytty osoittamaan. Mutta tämä tarkoittaisi sitä, ettei tätä määritelmän mukaista jumalaa voitaisi toistaiseksi pitää mahdollisena selityksenä millekään.
"Syitä on, todisteita ei."
Minä en pysty erottamaan näitä kahta toisistaan. Ainoa syy uskoa on, että meillä olisi todisteet tämän puolesta. Ja päinvastaisesti meillä ei olisi mitään syytä uskoa, jos meillä ei ole mitään todisteita tämän puolesta.- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
"Merkityksetöntä. Väitteeni oli mahdollinen; tallissani olisi voinut olla norsu."
Ei ole merkityksetöntä, jos ei edes teoriassa olisi mahdollista, että talliisi voisi edes mahtua norsu. Kaikki perustuu kaikkeen.
>>"Tiede ei toimi näin. Tiede tutkii, että mikä on mahdollista, ei mikä on mahdotonta."
Niin?>>
Tieteessä mahdottomuutta ei voida koskaan todistaa (poislukien loogiset ristiriidat, kuten esim. pyöreä neliö). Kyse on joko, että on mahdollisuus, tai mahdollisuutta ei voida osoittaa. Eli, jos lähdetään tutkimaan, että onko x mahdollinen, ja päädytään tulokseen, että x:n mahdollisuutta ei voida osoittaa, tämä ei tarkoita, että x on mahdoton.
"Jokin selittää asian ja jokin mahdollisesti selittää asian, kaksi eri asiaa, eikö niin? Hypoteesi on noista se jälkimmäinen: mahdollinen selitys ilmiölle; emme tiedä onko niin, tutkimme olisiko niin. Jos asia ilmenee olevan kuten hypotisoimme, silloin kyseessä ei enää ole mahdollinen selitys, joka selittää ilmiön, vaan itse selitys, joka selittää ilmiön."
Kyllä, nämä kaksi asiaa ovat erit. Mutta kumpikaan näistä ei ole hypoteesi. Hypoteesi ei ole toteamus, että x mahdollisesti selittää y:n, vaan kysymys, että selittääkö x y:n. Emme voi lähteä olettamuksesta, että jokin on totta, ja etsimme todisteita tälle väittämälle. Meidän on lähdettävä kysymyksestä, että onko jokin totta, ja miten voimme osoittaa tämän.
"Kuinka hypoteesi ei muka ole mahdollinen selitys jollekin ilmiölle? Emme tiedä mikä selittää jonkin ilmiön, joten hypotisoimme mahdollisen selityksen, jonka paikkansapitävyyttä sitten testaamme."
Hypoteesi on aina kysymys, ei koskaan toteamus. Eli voit ehdottaa jotain mahdolliseksi selitykseksi. Mutta hypoteesi on kysymys "onko tämä selitys mahdollinen, ja mitä meidän pitäisi löytää, jos on?"
"Mitä oikein koitat sanoa? Siitä onko meillä vai ei todisteita jumalan olemassaolosta ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko hän mahdollinen tai mahdoton selitys johonkin. Jos meillä olisi todisteita jumalan olemassaolosta(ja kyvyistä), niin emme tietenkään enää spekuloisi onko hänen olemassaolo(ja kyvykkyys) mahdollista."
Kuten sanoin, tämä ero on hiuksenhieno, ja usein vaikea käsittää. Jotta jumalaa voitaisiin pitää mahdollisena selityksenä, meillä pitää olla ensin mahdollisuus, että jumala on olemassa. Tähän pitäisi ensin saada yksiselitteinen määritelmä jumalasta. Vasta tämän jälkeen voisimme käsitellä kysymystä, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tämä määritelty jumala on olemassa. Jos tutkimus ei pysty osoittamaan tämän määritelmän mukaista jumalaa olevaksi, ei tämä tarkoita, että jumalaa ei olisi olemassa tai olisi mahdoton, vaan ettei tätä pystytty osoittamaan. Mutta tämä tarkoittaisi sitä, ettei tätä määritelmän mukaista jumalaa voitaisi toistaiseksi pitää mahdollisena selityksenä millekään.
"Syitä on, todisteita ei."
Minä en pysty erottamaan näitä kahta toisistaan. Ainoa syy uskoa on, että meillä olisi todisteet tämän puolesta. Ja päinvastaisesti meillä ei olisi mitään syytä uskoa, jos meillä ei ole mitään todisteita tämän puolesta."Ei ole merkityksetöntä, jos ei edes teoriassa olisi mahdollista, että talliisi voisi edes mahtua norsu. Kaikki perustuu kaikkeen."
Kaikki informaatio mitä annettuna oli: minulla on värjätty norsu tallissani. Skenaario on aivan eri kaikkine lisättyine tutkimuksinesi ja spekulaatioinesi tallin koosta, joilla ei ole alkuperäisen väitteen kanssa enää mitään tekoa, eli merkityksettömiä. Muutit skenaarion. Alkuperäinen on saivartelematta aivan mahdollisuuksien rajoissa.
"Tieteessä mahdottomuutta ei voida koskaan todistaa (poislukien loogiset ristiriidat, kuten esim. pyöreä neliö). Kyse on joko, että on mahdollisuus, tai mahdollisuutta ei voida osoittaa. Eli, jos lähdetään tutkimaan, että onko x mahdollinen, ja päädytään tulokseen, että x:n mahdollisuutta ei voida osoittaa, tämä ei tarkoita, että x on mahdoton."
Joo.
"Kyllä, nämä kaksi asiaa ovat erit. Mutta kumpikaan näistä ei ole hypoteesi. Hypoteesi ei ole toteamus, että x mahdollisesti selittää y:n, vaan kysymys, että selittääkö x y:n. Emme voi lähteä olettamuksesta, että jokin on totta, ja etsimme todisteita tälle väittämälle. Meidän on lähdettävä kysymyksestä, että onko jokin totta, ja miten voimme osoittaa tämän."
Hypoteesi on oletus, olettamus. Sitä tarjoaa lähes kaikki määritelmät. Puheena ei ole ollut, että hypoteesi olisi olettamus, että jokin on totta. Moista en ole (tietenkään) tarkoittanut puhuessani mahdollisesta selityksestä.
"Hypoteesi on aina kysymys, ei koskaan toteamus. Eli voit ehdottaa jotain mahdolliseksi selitykseksi. Mutta hypoteesi on kysymys "onko tämä selitys mahdollinen, ja mitä meidän pitäisi löytää, jos on?"
Okei, meillä on tässä nyt tasot sekaisin. Miksikä kutsut hypoteesista seuraavaa? Minä kutsun sitä selitykseksi – jolloin hypoteesi loogisesti on mahdollinen selitys, kuten yhdessä lainauksessakin todettiin. Toisaalla wikissä: "Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle,..."
Jatkan huomenna, tulee peli. - kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
"Merkityksetöntä. Väitteeni oli mahdollinen; tallissani olisi voinut olla norsu."
Ei ole merkityksetöntä, jos ei edes teoriassa olisi mahdollista, että talliisi voisi edes mahtua norsu. Kaikki perustuu kaikkeen.
>>"Tiede ei toimi näin. Tiede tutkii, että mikä on mahdollista, ei mikä on mahdotonta."
Niin?>>
Tieteessä mahdottomuutta ei voida koskaan todistaa (poislukien loogiset ristiriidat, kuten esim. pyöreä neliö). Kyse on joko, että on mahdollisuus, tai mahdollisuutta ei voida osoittaa. Eli, jos lähdetään tutkimaan, että onko x mahdollinen, ja päädytään tulokseen, että x:n mahdollisuutta ei voida osoittaa, tämä ei tarkoita, että x on mahdoton.
"Jokin selittää asian ja jokin mahdollisesti selittää asian, kaksi eri asiaa, eikö niin? Hypoteesi on noista se jälkimmäinen: mahdollinen selitys ilmiölle; emme tiedä onko niin, tutkimme olisiko niin. Jos asia ilmenee olevan kuten hypotisoimme, silloin kyseessä ei enää ole mahdollinen selitys, joka selittää ilmiön, vaan itse selitys, joka selittää ilmiön."
Kyllä, nämä kaksi asiaa ovat erit. Mutta kumpikaan näistä ei ole hypoteesi. Hypoteesi ei ole toteamus, että x mahdollisesti selittää y:n, vaan kysymys, että selittääkö x y:n. Emme voi lähteä olettamuksesta, että jokin on totta, ja etsimme todisteita tälle väittämälle. Meidän on lähdettävä kysymyksestä, että onko jokin totta, ja miten voimme osoittaa tämän.
"Kuinka hypoteesi ei muka ole mahdollinen selitys jollekin ilmiölle? Emme tiedä mikä selittää jonkin ilmiön, joten hypotisoimme mahdollisen selityksen, jonka paikkansapitävyyttä sitten testaamme."
Hypoteesi on aina kysymys, ei koskaan toteamus. Eli voit ehdottaa jotain mahdolliseksi selitykseksi. Mutta hypoteesi on kysymys "onko tämä selitys mahdollinen, ja mitä meidän pitäisi löytää, jos on?"
"Mitä oikein koitat sanoa? Siitä onko meillä vai ei todisteita jumalan olemassaolosta ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko hän mahdollinen tai mahdoton selitys johonkin. Jos meillä olisi todisteita jumalan olemassaolosta(ja kyvyistä), niin emme tietenkään enää spekuloisi onko hänen olemassaolo(ja kyvykkyys) mahdollista."
Kuten sanoin, tämä ero on hiuksenhieno, ja usein vaikea käsittää. Jotta jumalaa voitaisiin pitää mahdollisena selityksenä, meillä pitää olla ensin mahdollisuus, että jumala on olemassa. Tähän pitäisi ensin saada yksiselitteinen määritelmä jumalasta. Vasta tämän jälkeen voisimme käsitellä kysymystä, että mitä meidän pitäisi havaita, jos tämä määritelty jumala on olemassa. Jos tutkimus ei pysty osoittamaan tämän määritelmän mukaista jumalaa olevaksi, ei tämä tarkoita, että jumalaa ei olisi olemassa tai olisi mahdoton, vaan ettei tätä pystytty osoittamaan. Mutta tämä tarkoittaisi sitä, ettei tätä määritelmän mukaista jumalaa voitaisi toistaiseksi pitää mahdollisena selityksenä millekään.
"Syitä on, todisteita ei."
Minä en pysty erottamaan näitä kahta toisistaan. Ainoa syy uskoa on, että meillä olisi todisteet tämän puolesta. Ja päinvastaisesti meillä ei olisi mitään syytä uskoa, jos meillä ei ole mitään todisteita tämän puolesta.Jatka toki tuosta pätkästäni jo jos siltä tuntuu.
kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
"Ei ole merkityksetöntä, jos ei edes teoriassa olisi mahdollista, että talliisi voisi edes mahtua norsu. Kaikki perustuu kaikkeen."
Kaikki informaatio mitä annettuna oli: minulla on värjätty norsu tallissani. Skenaario on aivan eri kaikkine lisättyine tutkimuksinesi ja spekulaatioinesi tallin koosta, joilla ei ole alkuperäisen väitteen kanssa enää mitään tekoa, eli merkityksettömiä. Muutit skenaarion. Alkuperäinen on saivartelematta aivan mahdollisuuksien rajoissa.
"Tieteessä mahdottomuutta ei voida koskaan todistaa (poislukien loogiset ristiriidat, kuten esim. pyöreä neliö). Kyse on joko, että on mahdollisuus, tai mahdollisuutta ei voida osoittaa. Eli, jos lähdetään tutkimaan, että onko x mahdollinen, ja päädytään tulokseen, että x:n mahdollisuutta ei voida osoittaa, tämä ei tarkoita, että x on mahdoton."
Joo.
"Kyllä, nämä kaksi asiaa ovat erit. Mutta kumpikaan näistä ei ole hypoteesi. Hypoteesi ei ole toteamus, että x mahdollisesti selittää y:n, vaan kysymys, että selittääkö x y:n. Emme voi lähteä olettamuksesta, että jokin on totta, ja etsimme todisteita tälle väittämälle. Meidän on lähdettävä kysymyksestä, että onko jokin totta, ja miten voimme osoittaa tämän."
Hypoteesi on oletus, olettamus. Sitä tarjoaa lähes kaikki määritelmät. Puheena ei ole ollut, että hypoteesi olisi olettamus, että jokin on totta. Moista en ole (tietenkään) tarkoittanut puhuessani mahdollisesta selityksestä.
"Hypoteesi on aina kysymys, ei koskaan toteamus. Eli voit ehdottaa jotain mahdolliseksi selitykseksi. Mutta hypoteesi on kysymys "onko tämä selitys mahdollinen, ja mitä meidän pitäisi löytää, jos on?"
Okei, meillä on tässä nyt tasot sekaisin. Miksikä kutsut hypoteesista seuraavaa? Minä kutsun sitä selitykseksi – jolloin hypoteesi loogisesti on mahdollinen selitys, kuten yhdessä lainauksessakin todettiin. Toisaalla wikissä: "Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle,..."
Jatkan huomenna, tulee peli."Kaikki informaatio mitä annettuna oli: minulla on värjätty norsu tallissani..."
Alkuperäinen skenaario oli, että "sinulla ON pinkki norsu autotallissa." Alkuperäinen skenaario ei ollut, että sinulla on mahdollisesti joskus ollut. Tällöin todisteiden puute negatoi mahdollisuuden, että sinulla ON pinkki norsu autotallissa.
"Hypoteesi on oletus, olettamus. Sitä tarjoaa lähes kaikki määritelmät. Puheena ei ole ollut, että hypoteesi olisi olettamus, että jokin on totta. Moista en ole (tietenkään) tarkoittanut puhuessani mahdollisesta selityksestä."
Hypoteesi ei ole oletus tai olettamus, sillä olettamus on määritelmällisesti väittämä, jota pidetään jo toteta. Hypoteesi on aina kysymys, että onko jokin väittämä/ajatus/idea totta tai edes mahdollisuus. Tutkimus osoittaa sitten sen, että onko tämä totta tai edes mahdollisuus. Mutta tehokas tutkimushypoteesi perustuu käytännössä aina aiemmin osoitettuun tutkimukseen. Vaikeimmat kysymykset ovat täysin uusia ilmiöitä tutkivat, kun ei ole mitään pohjaa, jolle perustaa hypoteesia. Tähän laskisin mukaan kaikenlaisten jumalien tutkimisen, koska toistaiseksi mistään näistä ei olla saatu havaintoja tai todisteita, eli pohjaa ei ole. Evoluutioteorialla on erittäin vahva pohja, mutta olisi silti väärin olettaa sen olevan totta myös uudessa hypoteesissa.
"Okei, meillä on tässä nyt tasot sekaisin. Miksikä kutsut hypoteesista seuraavaa? Minä kutsun sitä selitykseksi – jolloin hypoteesi loogisesti on mahdollinen selitys, kuten yhdessä lainauksessakin todettiin. Toisaalla wikissä: "Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle,..." "
Sinun hypoteesina pitämä menisi oman näkemykseni mukaan jo enemmän teorian puolelle, kuin tieteellisen hypoteesin. Eli meillä pitäisi olla jo hyvät syyt (lue todisteet) pitää tätä totena. Hypoteesin ei tarvitse olla edes mahdollinen selitys, vaan lähtökohta tutkimukselle, jonka tarkoitus on selvittää, että onko tämä mahdollinen selitys.
"Jatkan huomenna, tulee peli."
Peli osoittautui lopulta hyvin mielenkiintoiseksi ja jännäksi viimeiselle sekunnille asti, vaikka lopputulema oli lähes varma.- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
"Kaikki informaatio mitä annettuna oli: minulla on värjätty norsu tallissani..."
Alkuperäinen skenaario oli, että "sinulla ON pinkki norsu autotallissa." Alkuperäinen skenaario ei ollut, että sinulla on mahdollisesti joskus ollut. Tällöin todisteiden puute negatoi mahdollisuuden, että sinulla ON pinkki norsu autotallissa.
"Hypoteesi on oletus, olettamus. Sitä tarjoaa lähes kaikki määritelmät. Puheena ei ole ollut, että hypoteesi olisi olettamus, että jokin on totta. Moista en ole (tietenkään) tarkoittanut puhuessani mahdollisesta selityksestä."
Hypoteesi ei ole oletus tai olettamus, sillä olettamus on määritelmällisesti väittämä, jota pidetään jo toteta. Hypoteesi on aina kysymys, että onko jokin väittämä/ajatus/idea totta tai edes mahdollisuus. Tutkimus osoittaa sitten sen, että onko tämä totta tai edes mahdollisuus. Mutta tehokas tutkimushypoteesi perustuu käytännössä aina aiemmin osoitettuun tutkimukseen. Vaikeimmat kysymykset ovat täysin uusia ilmiöitä tutkivat, kun ei ole mitään pohjaa, jolle perustaa hypoteesia. Tähän laskisin mukaan kaikenlaisten jumalien tutkimisen, koska toistaiseksi mistään näistä ei olla saatu havaintoja tai todisteita, eli pohjaa ei ole. Evoluutioteorialla on erittäin vahva pohja, mutta olisi silti väärin olettaa sen olevan totta myös uudessa hypoteesissa.
"Okei, meillä on tässä nyt tasot sekaisin. Miksikä kutsut hypoteesista seuraavaa? Minä kutsun sitä selitykseksi – jolloin hypoteesi loogisesti on mahdollinen selitys, kuten yhdessä lainauksessakin todettiin. Toisaalla wikissä: "Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle,..." "
Sinun hypoteesina pitämä menisi oman näkemykseni mukaan jo enemmän teorian puolelle, kuin tieteellisen hypoteesin. Eli meillä pitäisi olla jo hyvät syyt (lue todisteet) pitää tätä totena. Hypoteesin ei tarvitse olla edes mahdollinen selitys, vaan lähtökohta tutkimukselle, jonka tarkoitus on selvittää, että onko tämä mahdollinen selitys.
"Jatkan huomenna, tulee peli."
Peli osoittautui lopulta hyvin mielenkiintoiseksi ja jännäksi viimeiselle sekunnille asti, vaikka lopputulema oli lähes varma."Alkuperäinen skenaario oli, että "sinulla ON pinkki norsu autotallissa." Alkuperäinen skenaario ei ollut, että sinulla on mahdollisesti joskus ollut. Tällöin todisteiden puute negatoi mahdollisuuden, että sinulla ON pinkki norsu autotallissa."
En tiedä miksi kirjoitit ON isolla. Samaa sanaa käytin. Jokatapauksessa se/tuo on väite joka ilmoille laitettiin, jonka mahdollisuutta tässä pohditaan – tämä on se käsitys mikä minulla on tapahtuneesta, en tarkista ylempää. Ja kuten sanottua aivan mahdollista. Ei sinulla ole mitään todisteita(pääsyä talliini yms.), vaan väite mikä kuului miten kuului. Edelleen tässä ei käsitellä onko siellä vai eikö siellä ole norsua vaan väitetyn mahdollinen/mahdoton -akselia. Voimme käyttää jotain sanan mahdollinen synonyymiä, kun tuntuu, että käytät sitä jotenkin hassusti.
"Hypoteesi ei ole oletus tai olettamus, sillä olettamus on määritelmällisesti väittämä, jota pidetään jo toteta. "
Kuten sanoin sitä tarjoaa määritelmäksi kutakuinkin joka sivusto, joten en voi siitä tinkiä. Pallo on sinulla.
https://www.google.fi/search?q=hypoteesi&oq=hypoteesi&aqs=chrome.0.69i59l2j69i60l3j0.2207j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Hypoteettinen: "oletuksellinen; sellainen, jonka todenperäisyyttä pyritään selvittämään; sellainen, jonka voidaan olettaa ainakin teoriassa olevan mahdollinen, mutta ei tiedetä, onko vai ei"
"Sinun hypoteesina pitämä menisi oman näkemykseni mukaan jo enemmän teorian puolelle, kuin tieteellisen hypoteesin. Eli meillä pitäisi olla jo hyvät syyt (lue todisteet) pitää tätä totena. Hypoteesin ei tarvitse olla edes mahdollinen selitys, vaan lähtökohta tutkimukselle, jonka tarkoitus on selvittää, että onko tämä mahdollinen selitys."
Kuten arvelin, käytät nähdäkseni sanaa mahdollinen hassusti, jos kerran vertaat sitä melkein teoriaan. Johtuneeko sitten siitä faktasta, ettei tiede latele absoluuttisia totuuksia maailmasta, vaan parasta saatavilla olevaa tietoa (tai jotenkin noin). Ehkäpä niiden synonyymien tarkistaminen auttaisi – ainakin minä olen käsitellyt sanaa niiden mukaisesti.
"Peli osoittautui lopulta hyvin mielenkiintoiseksi ja jännäksi viimeiselle sekunnille asti, vaikka lopputulema oli lähes varma."
Niin, aika lähelle B.M jatkopaikkaa vielä pääsi, vaikka hävisi ensin kotona.
En usko, että tästä minulta enää paljoa irtoaa. Hieman jo unohtunut mikä oli alunperin homman nimi. Vissiin sanoilla meillä hieman eri merkityksiä... kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
"Alkuperäinen skenaario oli, että "sinulla ON pinkki norsu autotallissa." Alkuperäinen skenaario ei ollut, että sinulla on mahdollisesti joskus ollut. Tällöin todisteiden puute negatoi mahdollisuuden, että sinulla ON pinkki norsu autotallissa."
En tiedä miksi kirjoitit ON isolla. Samaa sanaa käytin. Jokatapauksessa se/tuo on väite joka ilmoille laitettiin, jonka mahdollisuutta tässä pohditaan – tämä on se käsitys mikä minulla on tapahtuneesta, en tarkista ylempää. Ja kuten sanottua aivan mahdollista. Ei sinulla ole mitään todisteita(pääsyä talliini yms.), vaan väite mikä kuului miten kuului. Edelleen tässä ei käsitellä onko siellä vai eikö siellä ole norsua vaan väitetyn mahdollinen/mahdoton -akselia. Voimme käyttää jotain sanan mahdollinen synonyymiä, kun tuntuu, että käytät sitä jotenkin hassusti.
"Hypoteesi ei ole oletus tai olettamus, sillä olettamus on määritelmällisesti väittämä, jota pidetään jo toteta. "
Kuten sanoin sitä tarjoaa määritelmäksi kutakuinkin joka sivusto, joten en voi siitä tinkiä. Pallo on sinulla.
https://www.google.fi/search?q=hypoteesi&oq=hypoteesi&aqs=chrome.0.69i59l2j69i60l3j0.2207j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Hypoteettinen: "oletuksellinen; sellainen, jonka todenperäisyyttä pyritään selvittämään; sellainen, jonka voidaan olettaa ainakin teoriassa olevan mahdollinen, mutta ei tiedetä, onko vai ei"
"Sinun hypoteesina pitämä menisi oman näkemykseni mukaan jo enemmän teorian puolelle, kuin tieteellisen hypoteesin. Eli meillä pitäisi olla jo hyvät syyt (lue todisteet) pitää tätä totena. Hypoteesin ei tarvitse olla edes mahdollinen selitys, vaan lähtökohta tutkimukselle, jonka tarkoitus on selvittää, että onko tämä mahdollinen selitys."
Kuten arvelin, käytät nähdäkseni sanaa mahdollinen hassusti, jos kerran vertaat sitä melkein teoriaan. Johtuneeko sitten siitä faktasta, ettei tiede latele absoluuttisia totuuksia maailmasta, vaan parasta saatavilla olevaa tietoa (tai jotenkin noin). Ehkäpä niiden synonyymien tarkistaminen auttaisi – ainakin minä olen käsitellyt sanaa niiden mukaisesti.
"Peli osoittautui lopulta hyvin mielenkiintoiseksi ja jännäksi viimeiselle sekunnille asti, vaikka lopputulema oli lähes varma."
Niin, aika lähelle B.M jatkopaikkaa vielä pääsi, vaikka hävisi ensin kotona.
En usko, että tästä minulta enää paljoa irtoaa. Hieman jo unohtunut mikä oli alunperin homman nimi. Vissiin sanoilla meillä hieman eri merkityksiä..."Kuten arvelin, käytät nähdäkseni sanaa mahdollinen hassusti, jos kerran vertaat sitä melkein teoriaan. Johtuneeko sitten siitä faktasta, ettei tiede latele absoluuttisia totuuksia maailmasta, vaan parasta saatavilla olevaa tietoa (tai jotenkin noin). Ehkäpä niiden synonyymien tarkistaminen auttaisi – ainakin minä olen käsitellyt sanaa niiden mukaisesti."
Saattaa olla, että käytän näitä termejä hieman vaihtelevasti. Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että sinun käyttämä hypoteesi-termi menisi jo hieman pidemmälle kuin vain mahdollisuuden ehdottamiseksi, jota sitten lähdetään selvittämään. Tuon antamassasi määritelmässä olisi luojaa ajatellen yksi pieni mutta. Eli voimmeko edes teoriassa pitää luojaa mahdollisena? Jos kyllä, niin mihin perustuen? Jotta jotain voidaan pitää mahdollisena, olisi meillä oltava jokin peruste tälle väittämälle.
Mielenkiintoiseksi keskustelu meni, mutta ehkä emme saa tästä enempää aikaiseksi. Katsotaan. Lähtökohta oli, että voidaanko luojaa pitää edes mahdollisuutena selitykseksi, jos tämän olemassa olosta ei ole mitään todisteita. Toisin sanoen, voidaanko sanoa, että olisi toinenkin vaihtoehto kuin evoluutio. Mutta todellisuudessa tämäkin olisi väärä dikotomia. Miksi rajoittaa vaihtoehdot vain kahteen? Jos luojaa voidaan pitää mahdollisuutena, voitaisiin pitää myös vaikka viimetorstailaisuutta, jonka mukaan kaikki on ilmestynyt todellisuuteen juuri sellaisena kuin ne näemme, muistoineen kaikkineen, viime torstaina.- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
"Kuten arvelin, käytät nähdäkseni sanaa mahdollinen hassusti, jos kerran vertaat sitä melkein teoriaan. Johtuneeko sitten siitä faktasta, ettei tiede latele absoluuttisia totuuksia maailmasta, vaan parasta saatavilla olevaa tietoa (tai jotenkin noin). Ehkäpä niiden synonyymien tarkistaminen auttaisi – ainakin minä olen käsitellyt sanaa niiden mukaisesti."
Saattaa olla, että käytän näitä termejä hieman vaihtelevasti. Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että sinun käyttämä hypoteesi-termi menisi jo hieman pidemmälle kuin vain mahdollisuuden ehdottamiseksi, jota sitten lähdetään selvittämään. Tuon antamassasi määritelmässä olisi luojaa ajatellen yksi pieni mutta. Eli voimmeko edes teoriassa pitää luojaa mahdollisena? Jos kyllä, niin mihin perustuen? Jotta jotain voidaan pitää mahdollisena, olisi meillä oltava jokin peruste tälle väittämälle.
Mielenkiintoiseksi keskustelu meni, mutta ehkä emme saa tästä enempää aikaiseksi. Katsotaan. Lähtökohta oli, että voidaanko luojaa pitää edes mahdollisuutena selitykseksi, jos tämän olemassa olosta ei ole mitään todisteita. Toisin sanoen, voidaanko sanoa, että olisi toinenkin vaihtoehto kuin evoluutio. Mutta todellisuudessa tämäkin olisi väärä dikotomia. Miksi rajoittaa vaihtoehdot vain kahteen? Jos luojaa voidaan pitää mahdollisuutena, voitaisiin pitää myös vaikka viimetorstailaisuutta, jonka mukaan kaikki on ilmestynyt todellisuuteen juuri sellaisena kuin ne näemme, muistoineen kaikkineen, viime torstaina."Saattaa olla, että käytän näitä termejä hieman vaihtelevasti. "
Okei.
"Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että sinun käyttämä hypoteesi-termi menisi jo hieman pidemmälle kuin vain mahdollisuuden ehdottamiseksi, jota sitten lähdetään selvittämään."
Itse en näe sitä niin.
"Eli voimmeko edes teoriassa pitää luojaa mahdollisena? Jos kyllä, niin mihin perustuen? Jotta jotain voidaan pitää mahdollisena, olisi meillä oltava jokin peruste tälle väittämälle."
No tiedollamme on rajat. Kyseessä kuitenkin kaikkeutemme ulkopuolinen entiteetti, ainakin siinä mielessä, että oli olemassa myös ennen sitä, niin paha argumentoida vastaan tiedoilla jotka kaikki on kaikkeuden sisäpuolesta. Mutta ei tän enempää ehkä huvita asiaa tässä nyt pohtia. Ja en siis ole uskova (sikäli jos kuvittelit toisin), ettei senkään puolesta tarvitse.
"Mielenkiintoiseksi keskustelu meni, mutta ehkä emme saa tästä enempää aikaiseksi. Katsotaan. Lähtökohta oli, että voidaanko luojaa pitää edes mahdollisuutena selitykseksi, jos tämän olemassa olosta ei ole mitään todisteita."
En haluaisi tarttua sanasi käyttöön enää, mutta tämä kerta vielä. Jos meillä olisi todiste jumalan olemassaolosta, niin kyseessähän ei olisi silloin enää mahdollisuus, vaan fakta: jumala olisi. Tai no, tekeekö yksi pääksy(todiste) kesän?
"Toisin sanoen, voidaanko sanoa, että olisi toinenkin vaihtoehto kuin evoluutio. "
Teistinen evoluutio on myös ihan voimissaan.
"Mutta todellisuudessa tämäkin olisi väärä dikotomia. Miksi rajoittaa vaihtoehdot vain kahteen? Jos luojaa voidaan pitää mahdollisuutena, voitaisiin pitää myös vaikka viimetorstailaisuutta, jonka mukaan kaikki on ilmestynyt todellisuuteen juuri sellaisena kuin ne näemme, muistoineen kaikkineen, viime torstaina."
Niin vakuuttuneisuuden(uskon) määrä tulisi suhteuttaa todisteiden määrään ja laatuun – mikä suhde uskovilla ihan päin honkia. Ja asioiden tärkeys ja vaikutukset itseen ja ympäristöön arvioiden myös. Tai jotenkin noin, en jaksa paremmin muotoilla. kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
"Saattaa olla, että käytän näitä termejä hieman vaihtelevasti. "
Okei.
"Mutta tarkoituksenani oli sanoa, että sinun käyttämä hypoteesi-termi menisi jo hieman pidemmälle kuin vain mahdollisuuden ehdottamiseksi, jota sitten lähdetään selvittämään."
Itse en näe sitä niin.
"Eli voimmeko edes teoriassa pitää luojaa mahdollisena? Jos kyllä, niin mihin perustuen? Jotta jotain voidaan pitää mahdollisena, olisi meillä oltava jokin peruste tälle väittämälle."
No tiedollamme on rajat. Kyseessä kuitenkin kaikkeutemme ulkopuolinen entiteetti, ainakin siinä mielessä, että oli olemassa myös ennen sitä, niin paha argumentoida vastaan tiedoilla jotka kaikki on kaikkeuden sisäpuolesta. Mutta ei tän enempää ehkä huvita asiaa tässä nyt pohtia. Ja en siis ole uskova (sikäli jos kuvittelit toisin), ettei senkään puolesta tarvitse.
"Mielenkiintoiseksi keskustelu meni, mutta ehkä emme saa tästä enempää aikaiseksi. Katsotaan. Lähtökohta oli, että voidaanko luojaa pitää edes mahdollisuutena selitykseksi, jos tämän olemassa olosta ei ole mitään todisteita."
En haluaisi tarttua sanasi käyttöön enää, mutta tämä kerta vielä. Jos meillä olisi todiste jumalan olemassaolosta, niin kyseessähän ei olisi silloin enää mahdollisuus, vaan fakta: jumala olisi. Tai no, tekeekö yksi pääksy(todiste) kesän?
"Toisin sanoen, voidaanko sanoa, että olisi toinenkin vaihtoehto kuin evoluutio. "
Teistinen evoluutio on myös ihan voimissaan.
"Mutta todellisuudessa tämäkin olisi väärä dikotomia. Miksi rajoittaa vaihtoehdot vain kahteen? Jos luojaa voidaan pitää mahdollisuutena, voitaisiin pitää myös vaikka viimetorstailaisuutta, jonka mukaan kaikki on ilmestynyt todellisuuteen juuri sellaisena kuin ne näemme, muistoineen kaikkineen, viime torstaina."
Niin vakuuttuneisuuden(uskon) määrä tulisi suhteuttaa todisteiden määrään ja laatuun – mikä suhde uskovilla ihan päin honkia. Ja asioiden tärkeys ja vaikutukset itseen ja ympäristöön arvioiden myös. Tai jotenkin noin, en jaksa paremmin muotoilla."Ja en siis ole uskova (sikäli jos kuvittelit toisin), ettei senkään puolesta tarvitse."
Erinomaisesti olet toimittanut "paholaisen asianajajan" roolia tässä.
"Jos meillä olisi todiste jumalan olemassaolosta, niin kyseessähän ei olisi silloin enää mahdollisuus, vaan fakta: jumala olisi."
On totta, että tällöin olisi fakta, että jumala olisi. Mutta tämä ei vielä todistaisi sitä, että luominen olisi tapahtunut, joskin tällöin se asettaisi tämän mahdollisten mekanismien listalle. Eli ilman luojaa ei luominen ole edes mahdollisuus. Luojan kanssa tämä on mahdollisuus. (Tosin myönnettäköön, että käyttämällä sanaa "luoja", vaatisi tämä tämän olevan kykeneväinen johonkin luomiseen)- kohyokyhokyhokyjhokyj
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
"Ja en siis ole uskova (sikäli jos kuvittelit toisin), ettei senkään puolesta tarvitse."
Erinomaisesti olet toimittanut "paholaisen asianajajan" roolia tässä.
"Jos meillä olisi todiste jumalan olemassaolosta, niin kyseessähän ei olisi silloin enää mahdollisuus, vaan fakta: jumala olisi."
On totta, että tällöin olisi fakta, että jumala olisi. Mutta tämä ei vielä todistaisi sitä, että luominen olisi tapahtunut, joskin tällöin se asettaisi tämän mahdollisten mekanismien listalle. Eli ilman luojaa ei luominen ole edes mahdollisuus. Luojan kanssa tämä on mahdollisuus. (Tosin myönnettäköön, että käyttämällä sanaa "luoja", vaatisi tämä tämän olevan kykeneväinen johonkin luomiseen)"Erinomaisesti olet toimittanut "paholaisen asianajajan" roolia tässä."
Ei tästä(kään) jää jälkeeni teisteille ammuksia, koska sellaisia ei kantaamme vastaan yksinkertaisesti ole olemassa (kollektiivisessa tiedossamme). Toisaalta palstalta olisi esimerkkejä, joissa ateisti puhuu silkkaa lööperiä tieteen nimissä ja/tai vastoin logiikkaa, joista potentiaalia tulla ongelmaa – vähintään siinä mielessä, että uskovat ovat (virheellisen) yleistyksen mestareita, niin yhden erhe muuttuu koskemaan meitä kaikkia ja kantaamme.
"Mutta tämä ei vielä todistaisi sitä, että luominen olisi tapahtunut, joskin tällöin se asettaisi tämän mahdollisten mekanismien listalle. Eli ilman luojaa ei luominen ole edes mahdollisuus. Luojan kanssa tämä on mahdollisuus. (Tosin myönnettäköön, että käyttämällä sanaa "luoja", vaatisi tämä tämän olevan kykeneväinen johonkin luomiseen)"
Niin siinä olisi kaikkien maailmakuva kovin mullistunut ja paljon kysymyksiä ja tutkittavaa. Mutta oli kelpo keskustelu. Hyvät jatkot. Niin ja jatka samaa rataa mitä tähänkin asti palstalla olet. kohyokyhokyhokyjhokyj kirjoitti:
"Erinomaisesti olet toimittanut "paholaisen asianajajan" roolia tässä."
Ei tästä(kään) jää jälkeeni teisteille ammuksia, koska sellaisia ei kantaamme vastaan yksinkertaisesti ole olemassa (kollektiivisessa tiedossamme). Toisaalta palstalta olisi esimerkkejä, joissa ateisti puhuu silkkaa lööperiä tieteen nimissä ja/tai vastoin logiikkaa, joista potentiaalia tulla ongelmaa – vähintään siinä mielessä, että uskovat ovat (virheellisen) yleistyksen mestareita, niin yhden erhe muuttuu koskemaan meitä kaikkia ja kantaamme.
"Mutta tämä ei vielä todistaisi sitä, että luominen olisi tapahtunut, joskin tällöin se asettaisi tämän mahdollisten mekanismien listalle. Eli ilman luojaa ei luominen ole edes mahdollisuus. Luojan kanssa tämä on mahdollisuus. (Tosin myönnettäköön, että käyttämällä sanaa "luoja", vaatisi tämä tämän olevan kykeneväinen johonkin luomiseen)"
Niin siinä olisi kaikkien maailmakuva kovin mullistunut ja paljon kysymyksiä ja tutkittavaa. Mutta oli kelpo keskustelu. Hyvät jatkot. Niin ja jatka samaa rataa mitä tähänkin asti palstalla olet.Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta, ja hyvät jatkot sinullekin. Palataan.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Jos et kykene tekemään omia johtopäätelmiäsi, on se sinun ongelmasi. Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa; luominen tai evoluutio. Evoluutiolle ei ole mekanismia.
Mikä jäi jäljelle? Oliko se noin vaikeaa?
http://americanvision.org/12630/atheists-embarrassed-study-proves-atheism-uses-less-brain-function/Olisiko vaikea myöntää se että sinulla ei ole kuin aukkojen jumala argumentti johon tukeudut joka käänteessä ja mausteeksi valehtelua ja mielipuolista vääristelyä?
kannattaisi hieman harrastaa lähdekritiikkiä, fantasiakirjallisuus josssa on karismaattisia johtajia, eeppisiä ihmetekoja ja muita dramaattisia snakaritainoita ja marttyyreitä, niin tällaista sontaa pidät luonnontieteen oppikirjana?
- HelvettiKutsuuKretuja
On aina yhtä hauskaa kuinka rotta ampuu itseään jalkaan esimerkeillään. Jälleen kerran hänen esimerkkinsä osoittavat kuinka tehokkaasti evoluutio toimii. Hänen vääristelevät tulkintanta niistä taas ovat vielä väkevämpi todistus siitä kuinka rotta ei kykene ymmärtämään edes evoluution perusasioita. Pelkää raukka joutuvansa helvettiin jos ymmärtäisi totuuden evoluutiosta. Sitä se uskonnollinen maanisuus tekee. Rotta raukka kieltäisi ennen vaikka Jeesuksen kuin myöntäisi että hänen esittämänsä malli luomisesta on pelkkää satua.
Kreationismilla ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa mutta helvetin pelko on tehokas keino pitää määkivät kretulaumat herran pelossa ja heidän uskon tulkinnan lyhessä lieassa. "Voimme havaita "
Ketkä me? Sisällytätkö "meihin" alan asiantuntijat ja jos, niin millä perusteella?”Kaikki informaatio eliöiden adaptoitumiseksi on eliöissä jo valmiina.”
Tarkoitat varmaan, että baraminissa oleva informaatio on valmiina adaptoitumista varten. Ei kai kaikissa eliöissä ole kaikkea informaatiota?
Tähän liittyen kysymys, mikä sinivalas muuten on? Meripeto vai vedessä vilistävä elävä olento, joka luotiin 5. päivänä? Vai villieläin, joka luotiin 6. päivänä?
Onko maailman suurin kala, valashai, myös meripeto? Onko valaalla ja valashailla sama informaatio, josta ne ovat adaptoituneet omiksi lajeikseen?Otetaan tähän hieman kiperämpi baramiinikysymys. Mistä baramiinista liejuryömijä on rappeutunut? Onko se rappeutunut kala vai rappeutunut lisko?
https://en.m.wikipedia.org/wiki/MudskipperMunuaistutkija kirjoitti:
Otetaan tähän hieman kiperämpi baramiinikysymys. Mistä baramiinista liejuryömijä on rappeutunut? Onko se rappeutunut kala vai rappeutunut lisko?
https://en.m.wikipedia.org/wiki/MudskipperLiejuryömijä kuuluu viuhkaeväisten luokkaan. Se on kala ja pysyy kalana.
Ja jos kuvittelet, että esim. keuhkokala olisi jossain vaiheessa kehittynyt maalla eläväksi sammakkoeläimeksi, kannattaa vilkaista fossiiliaineistoon. Sieltähän se keuhkokalakin löytyy muuttumattomana. Elävistä fossiileista olen muuten tehnyt tarkat tutkimukset ja minulla on niistä erinomainen kokoelma tietoa ja kuvia.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Liejuryömijä kuuluu viuhkaeväisten luokkaan. Se on kala ja pysyy kalana.
Silti se viettää 60% ajastaan maalla, saalistaa ja pariutuu maalla ja jopa kiipeilee puissa. JC:n sanoja lainatakseni tuolla kalantapaisella eläimellä on myös raajat. Onko liejuryömijä mahdollisesti villieläin vai pikkueläin?
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Ja jos kuvittelet, että esim. keuhkokala olisi jossain vaiheessa kehittynyt maalla eläväksi sammakkoeläimeksi, kannattaa vilkaista fossiiliaineistoon. Sieltähän se keuhkokalakin löytyy muuttumattomana. Elävistä fossiileista olen muuten tehnyt tarkat tutkimukset ja minulla on niistä erinomainen kokoelma tietoa ja kuvia.
"Ja jos kuvittelet, että esim. keuhkokala olisi jossain vaiheessa kehittynyt maalla eläväksi sammakkoeläimeksi, kannattaa vilkaista fossiiliaineistoon. Sieltähän se keuhkokalakin löytyy muuttumattomana."
Hyväksyt siis fossiiliaineiston todisteena.- R_O_T
marathustra kirjoitti:
"Ja jos kuvittelet, että esim. keuhkokala olisi jossain vaiheessa kehittynyt maalla eläväksi sammakkoeläimeksi, kannattaa vilkaista fossiiliaineistoon. Sieltähän se keuhkokalakin löytyy muuttumattomana."
Hyväksyt siis fossiiliaineiston todisteena."Hyväksyt siis fossiiliaineiston todisteena."
Kyllä, silloin kun minun tulkintani siitä tukee luomista. Evoluutiota tukeva fossiiliaineisto on tietysti väärin tulkittu tai väärennettyä. - 34566
Rotin taktiikka tiivistettynä.
R_O_T kirjoitti:
"Hyväksyt siis fossiiliaineiston todisteena."
Kyllä, silloin kun minun tulkintani siitä tukee luomista. Evoluutiota tukeva fossiiliaineisto on tietysti väärin tulkittu tai väärennettyä.ROT: "Kyllä, silloin kun minun tulkintani siitä tukee luomista. Evoluutiota tukeva fossiiliaineisto on tietysti väärin tulkittu tai väärennettyä."
Sinun tulkintasi on täysin yhdentekevää, jos et pysty sitä argumentoimaan tieteelllisesti - ja ethän sinä pseudotieteellinen pelle pysty.
Koitahan pseudotieteilijä esitellä meille yksikin vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus, joka esittää johtopäätöksinään että fossiilit eivät tue evoluutioteoriaa.
Eikö löydy pseudotieteellinen pelle?puolimutkateisti kirjoitti:
ROT: "Kyllä, silloin kun minun tulkintani siitä tukee luomista. Evoluutiota tukeva fossiiliaineisto on tietysti väärin tulkittu tai väärennettyä."
Sinun tulkintasi on täysin yhdentekevää, jos et pysty sitä argumentoimaan tieteelllisesti - ja ethän sinä pseudotieteellinen pelle pysty.
Koitahan pseudotieteilijä esitellä meille yksikin vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus, joka esittää johtopäätöksinään että fossiilit eivät tue evoluutioteoriaa.
Eikö löydy pseudotieteellinen pelle?Edellinen kommentti (R_O_T) ei ollut minun kirjoittamani. Te ateistit teette kaikkenne, jotta keskustelut olisivat sekavia eikä relevantti informaatio pääsisi leviämään.
Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Edellinen kommentti (R_O_T) ei ollut minun kirjoittamani. Te ateistit teette kaikkenne, jotta keskustelut olisivat sekavia eikä relevantti informaatio pääsisi leviämään.
Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa.”Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa.”
Suurin osa fossiiliaineistosta edustaa sukupuuttoon kuolleita lajeja. Tämä on ristiriidassa Jumalan lupauksen kanssa. Jumala lupasi, että kaikki elolliset säilyisivät lajeina tulvassa.
19 Ja kaikkia elollisia sinun tulee ottaa mukaasi arkkiin kaksi, uros ja naaras, että ne säilyisivät hengissä sinun kanssasi.
Yli 99% lajeista arvioidaan kuolleen sukupuuttoon. Tämä on melkoinen massasukupuutto pelkästään tulvan jälkeen noin 4400 vuodessa (tulvassahan ei kuollut mikään laji sukupuuttoon Jumalan ilmoituksen mukaan). Olen ymmärtänyt, että rappeutuminen olisi kiihtyvää, joten yli 99% lajien sukupuutolla rappeutumis/sukupuuttotahti pitäisi olla aivan huikea tällä hetkellä. Päättyykö tuntemamme elonkehä jo tänä vappuna?- KiellätköRaamatun
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Edellinen kommentti (R_O_T) ei ollut minun kirjoittamani. Te ateistit teette kaikkenne, jotta keskustelut olisivat sekavia eikä relevantti informaatio pääsisi leviämään.
Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa."Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa. "
Fossiiliaineistosta reilusti yli 95 % edustaa lajeja, joita ei enää ole. Raamattu sanoo, että kaikki lajit pelastuivat arkissa.
Kumpi valehtelee ROT vai Raamattu?
Kuten tohtoriksi väittelevä totesi, kreationismi saattaa olla eriytymässä kristinuskosta omaksi uskonnokseen. Tuossakin kohtaa Raamattu jää kakkoseksi ja nuoren Maan oppi jyrää. Siitä se eriytymien lähtee. RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Liejuryömijä kuuluu viuhkaeväisten luokkaan. Se on kala ja pysyy kalana.
Hyväksyt siis (ateistis-evolutionistisen) tieteen taksonomian, jos katsot sen sopivan tarkoituksiisi. Olet jo yhtä syvällä kuin Mark5 - varo ettet uppoa yurki1000js:n tasolle.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Liejuryömijä kuuluu viuhkaeväisten luokkaan. Se on kala ja pysyy kalana.
<<Liejuryömijä kuuluu viuhkaeväisten luokkaan.>>
Hauska kommentti kreationistilta. Miksi ero viuhkaeväisten ja sammakkoeläinten välillä on niin selvä? Onhan joillakin sammakkoeläimilläkin kidukset läpi elämän, molemmat kutevat veteen jne. Miksi taksonomiset ryhmät muodostavat hierarkian joka on selvä sillekin joka uskoo, että eliöt on luotu lajeittain?RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Edellinen kommentti (R_O_T) ei ollut minun kirjoittamani. Te ateistit teette kaikkenne, jotta keskustelut olisivat sekavia eikä relevantti informaatio pääsisi leviämään.
Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa."Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa."
Tiedät varmaan itsekin, ettei väitteesi ole ns. vedenpitävä. Mutta oletetaanpa harjoituksen vuoksi, että se pitää paikkansa. Miksi siis eri fossiileja voidaan ajoittaa useilla eri menetelmillä ja saada yhtäpitäviä tuloksia siitä, että niiden aikahaarukka on kaikkea muuta kuin 6000 vuotta? Miksi siis eri aikakausien fossiilit ovat samoissa kerrostumissa, eikä esimerkiksi kambrikauden fossiilien joukossa ole kaniineja eikä edes kaloja?- RAAMATTU__ON__TOTUUS
PuhuvaKärmes kirjoitti:
"Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa."
Tiedät varmaan itsekin, ettei väitteesi ole ns. vedenpitävä. Mutta oletetaanpa harjoituksen vuoksi, että se pitää paikkansa. Miksi siis eri fossiileja voidaan ajoittaa useilla eri menetelmillä ja saada yhtäpitäviä tuloksia siitä, että niiden aikahaarukka on kaikkea muuta kuin 6000 vuotta? Miksi siis eri aikakausien fossiilit ovat samoissa kerrostumissa, eikä esimerkiksi kambrikauden fossiilien joukossa ole kaniineja eikä edes kaloja?Fossiilien ajoitus perustuu kehäpäättelyyn ja ns. indeksifossiileihin. Ensin on rakennettu teoria eliöiden hitaasta kehityksestä, joka tarvitsee miljoonia vuosia. Tämän jälkeen on mietitty, mikä olisi uskottava kehitysjärjestys. On kyhätty teoria vähemmän kehittyneistä ja enemmän kehittyneistä eliöistä. Kokonaisuuden toimimiseksi on jokaisella fossiililla oletettu aikaikkuna, jolloin eliö on planeetallamme elänyt.
Niinpä jos löydämme mistä päin maailmaa tahansa trilobiitin fossiilin, oli se sitten 10 cm:n tai kilometrin syvyydessä, pakottaa tuo ennalta laadittu teoria määrittelemään ko. fossiilin iäksi n. 500 miljoonaa vuotta. Indeksifossiileissa on kyse juuri siitä, että kun löydetään fossiili, niin katsotaan suoraan taulukosta, kuinka vanha sen tulisi olla, jotta se tukisi evoluutioteoriaa. Kehäpäättelyä siis. Voimme löytää dinosaurusten luita ihmisten takapihoilta luitten pilkistellessä savesta tai voimme löytää niitä kilometrien syvyyksistä öljynporauksen yhteydessä. Dinosaurusten luut haisevat, niissä on pehmeitä kudoksia, kollageeniä, proteiineja, histoneja, verisuonia ja jopa DNA:n pätkiä. Kaikkien näiden havaintojen jälkeen ihmisten tulisi sokeiden sopulien lailla uskoa, että dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Naurettavaa tiedeuskontoa!
Ne harvat kerrat, kun esim. T. Rex:in pehmytkudoksille on tehty C-14-radiohiiliajoitus, on saatu niiden iäksi n. 25000-34000 vuotta ja tulokseksi skandaali, joka on johtanut siihen, ettei fossiileja nykyään edes ajoiteta muulla kuin indeksifossiilimenetelmillä. Maakerroksiin käytetään muutamia erityyppisiä ajoitusmenetelmiä, mutta niiden luotettavuus on erittäin kyseenalaista. Lukekaa esim. St. Helens:in purkauskerrosten ajoituksista. Nekin ovat yllättäen miljardeja vuosia vanhoja, vaikka purkaus tapahtui v. 1980. RAAMATTU__ON__TOTUUS kirjoitti:
Fossiilien ajoitus perustuu kehäpäättelyyn ja ns. indeksifossiileihin. Ensin on rakennettu teoria eliöiden hitaasta kehityksestä, joka tarvitsee miljoonia vuosia. Tämän jälkeen on mietitty, mikä olisi uskottava kehitysjärjestys. On kyhätty teoria vähemmän kehittyneistä ja enemmän kehittyneistä eliöistä. Kokonaisuuden toimimiseksi on jokaisella fossiililla oletettu aikaikkuna, jolloin eliö on planeetallamme elänyt.
Niinpä jos löydämme mistä päin maailmaa tahansa trilobiitin fossiilin, oli se sitten 10 cm:n tai kilometrin syvyydessä, pakottaa tuo ennalta laadittu teoria määrittelemään ko. fossiilin iäksi n. 500 miljoonaa vuotta. Indeksifossiileissa on kyse juuri siitä, että kun löydetään fossiili, niin katsotaan suoraan taulukosta, kuinka vanha sen tulisi olla, jotta se tukisi evoluutioteoriaa. Kehäpäättelyä siis. Voimme löytää dinosaurusten luita ihmisten takapihoilta luitten pilkistellessä savesta tai voimme löytää niitä kilometrien syvyyksistä öljynporauksen yhteydessä. Dinosaurusten luut haisevat, niissä on pehmeitä kudoksia, kollageeniä, proteiineja, histoneja, verisuonia ja jopa DNA:n pätkiä. Kaikkien näiden havaintojen jälkeen ihmisten tulisi sokeiden sopulien lailla uskoa, että dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Naurettavaa tiedeuskontoa!
Ne harvat kerrat, kun esim. T. Rex:in pehmytkudoksille on tehty C-14-radiohiiliajoitus, on saatu niiden iäksi n. 25000-34000 vuotta ja tulokseksi skandaali, joka on johtanut siihen, ettei fossiileja nykyään edes ajoiteta muulla kuin indeksifossiilimenetelmillä. Maakerroksiin käytetään muutamia erityyppisiä ajoitusmenetelmiä, mutta niiden luotettavuus on erittäin kyseenalaista. Lukekaa esim. St. Helens:in purkauskerrosten ajoituksista. Nekin ovat yllättäen miljardeja vuosia vanhoja, vaikka purkaus tapahtui v. 1980.Puhut paljon, et sano mitään.
- the-bible
RAAMATTU__ON__TOTUUS kirjoitti:
Fossiilien ajoitus perustuu kehäpäättelyyn ja ns. indeksifossiileihin. Ensin on rakennettu teoria eliöiden hitaasta kehityksestä, joka tarvitsee miljoonia vuosia. Tämän jälkeen on mietitty, mikä olisi uskottava kehitysjärjestys. On kyhätty teoria vähemmän kehittyneistä ja enemmän kehittyneistä eliöistä. Kokonaisuuden toimimiseksi on jokaisella fossiililla oletettu aikaikkuna, jolloin eliö on planeetallamme elänyt.
Niinpä jos löydämme mistä päin maailmaa tahansa trilobiitin fossiilin, oli se sitten 10 cm:n tai kilometrin syvyydessä, pakottaa tuo ennalta laadittu teoria määrittelemään ko. fossiilin iäksi n. 500 miljoonaa vuotta. Indeksifossiileissa on kyse juuri siitä, että kun löydetään fossiili, niin katsotaan suoraan taulukosta, kuinka vanha sen tulisi olla, jotta se tukisi evoluutioteoriaa. Kehäpäättelyä siis. Voimme löytää dinosaurusten luita ihmisten takapihoilta luitten pilkistellessä savesta tai voimme löytää niitä kilometrien syvyyksistä öljynporauksen yhteydessä. Dinosaurusten luut haisevat, niissä on pehmeitä kudoksia, kollageeniä, proteiineja, histoneja, verisuonia ja jopa DNA:n pätkiä. Kaikkien näiden havaintojen jälkeen ihmisten tulisi sokeiden sopulien lailla uskoa, että dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Naurettavaa tiedeuskontoa!
Ne harvat kerrat, kun esim. T. Rex:in pehmytkudoksille on tehty C-14-radiohiiliajoitus, on saatu niiden iäksi n. 25000-34000 vuotta ja tulokseksi skandaali, joka on johtanut siihen, ettei fossiileja nykyään edes ajoiteta muulla kuin indeksifossiilimenetelmillä. Maakerroksiin käytetään muutamia erityyppisiä ajoitusmenetelmiä, mutta niiden luotettavuus on erittäin kyseenalaista. Lukekaa esim. St. Helens:in purkauskerrosten ajoituksista. Nekin ovat yllättäen miljardeja vuosia vanhoja, vaikka purkaus tapahtui v. 1980.Tuliko banni, kun et käytä vakionikkiä?
Totuudenpuhujien osa on kova. Evoluutiota ei ole. - Hätäpaskaselitys
RAAMATTU__ON__TOTUUS kirjoitti:
Fossiilien ajoitus perustuu kehäpäättelyyn ja ns. indeksifossiileihin. Ensin on rakennettu teoria eliöiden hitaasta kehityksestä, joka tarvitsee miljoonia vuosia. Tämän jälkeen on mietitty, mikä olisi uskottava kehitysjärjestys. On kyhätty teoria vähemmän kehittyneistä ja enemmän kehittyneistä eliöistä. Kokonaisuuden toimimiseksi on jokaisella fossiililla oletettu aikaikkuna, jolloin eliö on planeetallamme elänyt.
Niinpä jos löydämme mistä päin maailmaa tahansa trilobiitin fossiilin, oli se sitten 10 cm:n tai kilometrin syvyydessä, pakottaa tuo ennalta laadittu teoria määrittelemään ko. fossiilin iäksi n. 500 miljoonaa vuotta. Indeksifossiileissa on kyse juuri siitä, että kun löydetään fossiili, niin katsotaan suoraan taulukosta, kuinka vanha sen tulisi olla, jotta se tukisi evoluutioteoriaa. Kehäpäättelyä siis. Voimme löytää dinosaurusten luita ihmisten takapihoilta luitten pilkistellessä savesta tai voimme löytää niitä kilometrien syvyyksistä öljynporauksen yhteydessä. Dinosaurusten luut haisevat, niissä on pehmeitä kudoksia, kollageeniä, proteiineja, histoneja, verisuonia ja jopa DNA:n pätkiä. Kaikkien näiden havaintojen jälkeen ihmisten tulisi sokeiden sopulien lailla uskoa, että dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Naurettavaa tiedeuskontoa!
Ne harvat kerrat, kun esim. T. Rex:in pehmytkudoksille on tehty C-14-radiohiiliajoitus, on saatu niiden iäksi n. 25000-34000 vuotta ja tulokseksi skandaali, joka on johtanut siihen, ettei fossiileja nykyään edes ajoiteta muulla kuin indeksifossiilimenetelmillä. Maakerroksiin käytetään muutamia erityyppisiä ajoitusmenetelmiä, mutta niiden luotettavuus on erittäin kyseenalaista. Lukekaa esim. St. Helens:in purkauskerrosten ajoituksista. Nekin ovat yllättäen miljardeja vuosia vanhoja, vaikka purkaus tapahtui v. 1980.Kerrostumat ja niiden lajisto on vain yksi tapa iänmääritykseen ja se on kalibroitu muilla tavoilla, kuten tulivuoren purkauksien tuottamilla kerrostumilla, joiden ikä kyetään määrittämään.
Ainuttakaan kontaminoitumatonta dinofossiilia ei ole ajoitettu alle 50 miljoonan vuoden ikääiseksi. Puututte virheellisiin ajoituksiin, joita pakostakin tulee, mutta jokaista virheellistä kohti löytyy kymmeniä, jos ei satoja oikeaan osuneita.
Ja kun se tuorein 25 000 vuottakin on yli nelinkertainen sinun Maasi ikään nähden.
Dinojen pehmytkodoksesta löydetään jälkiä voimakkaan demineralisoinnin jälkeen. Miten voit edes kuvitella, ettei sellainen prosessi aiheuttaisi kontaminaatiota. Pelkkä ihmisen hilsepöly tai aivastus riittää kontaminoimaan näytteen.
Olet pihalla kuin lumiukon pippeli tai vaihtoehtoisesti valehtelet tahallasi. the-bible kirjoitti:
Tuliko banni, kun et käytä vakionikkiä?
Totuudenpuhujien osa on kova. Evoluutiota ei ole.Ei tullut bannia, mutta selaimeni ei aina muista käyttäjätunnusta ja usein, kun juuri olen kirjoittanut kommentin valmiiksi, en jaksa kirjautua uudelleen vaan käytän vaihtoehtoista pikanimimerkkiäni.
- räyhräyh
RAAMATTU__ON__TOTUUS kirjoitti:
Fossiilien ajoitus perustuu kehäpäättelyyn ja ns. indeksifossiileihin. Ensin on rakennettu teoria eliöiden hitaasta kehityksestä, joka tarvitsee miljoonia vuosia. Tämän jälkeen on mietitty, mikä olisi uskottava kehitysjärjestys. On kyhätty teoria vähemmän kehittyneistä ja enemmän kehittyneistä eliöistä. Kokonaisuuden toimimiseksi on jokaisella fossiililla oletettu aikaikkuna, jolloin eliö on planeetallamme elänyt.
Niinpä jos löydämme mistä päin maailmaa tahansa trilobiitin fossiilin, oli se sitten 10 cm:n tai kilometrin syvyydessä, pakottaa tuo ennalta laadittu teoria määrittelemään ko. fossiilin iäksi n. 500 miljoonaa vuotta. Indeksifossiileissa on kyse juuri siitä, että kun löydetään fossiili, niin katsotaan suoraan taulukosta, kuinka vanha sen tulisi olla, jotta se tukisi evoluutioteoriaa. Kehäpäättelyä siis. Voimme löytää dinosaurusten luita ihmisten takapihoilta luitten pilkistellessä savesta tai voimme löytää niitä kilometrien syvyyksistä öljynporauksen yhteydessä. Dinosaurusten luut haisevat, niissä on pehmeitä kudoksia, kollageeniä, proteiineja, histoneja, verisuonia ja jopa DNA:n pätkiä. Kaikkien näiden havaintojen jälkeen ihmisten tulisi sokeiden sopulien lailla uskoa, että dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Naurettavaa tiedeuskontoa!
Ne harvat kerrat, kun esim. T. Rex:in pehmytkudoksille on tehty C-14-radiohiiliajoitus, on saatu niiden iäksi n. 25000-34000 vuotta ja tulokseksi skandaali, joka on johtanut siihen, ettei fossiileja nykyään edes ajoiteta muulla kuin indeksifossiilimenetelmillä. Maakerroksiin käytetään muutamia erityyppisiä ajoitusmenetelmiä, mutta niiden luotettavuus on erittäin kyseenalaista. Lukekaa esim. St. Helens:in purkauskerrosten ajoituksista. Nekin ovat yllättäen miljardeja vuosia vanhoja, vaikka purkaus tapahtui v. 1980.Taas surkea alakoulun opettajantapainen valehtelee niin että korvat heiluu.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Ei tullut bannia, mutta selaimeni ei aina muista käyttäjätunnusta ja usein, kun juuri olen kirjoittanut kommentin valmiiksi, en jaksa kirjautua uudelleen vaan käytän vaihtoehtoista pikanimimerkkiäni.
Minulla käy tuollain käytännössä joka kerta, sillä yhden kommentin kirjoittaminen saattaa kestää viitteiden etsinnän ja tarkistuksen takia parhaimmillaan jopa tunteja (joskin yleensä 15-20 minuuttia). Tällöin selain on uloskirjannut minut, mutta sen sijaan, että kirjoittaisin kaiken uudelleen, kopioin koko tekstini (maalataan teksti hiirellä ja ctrl c), lataan sivun uudelleen (F5 tai ctrl r), kirjaudun sisään, liimaan valmiin tekstin takaisin kommenttilaatikkoon (ctrl v), ja lopuksi postaan tekstin rekisteröidyllä nimimerkilläni. Ei tule mitään epäselvyyksiä siitä, että kuka on tekstin takana.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Edellinen kommentti (R_O_T) ei ollut minun kirjoittamani. Te ateistit teette kaikkenne, jotta keskustelut olisivat sekavia eikä relevantti informaatio pääsisi leviämään.
Fossiiliaineistosta suurin osa on syntynyt globaalissa vedenpaisumuksessa.Ja minäkun luulin että olisit kirjoittanut ensimmäisen rehellisen kommentin, mutta olin väärässä. Tämähän olisi ollut samaa kuin olisit myöntänyt palvovasi aukkojen jumalaa.
YksiBioinformaatikko kirjoitti:
Minulla käy tuollain käytännössä joka kerta, sillä yhden kommentin kirjoittaminen saattaa kestää viitteiden etsinnän ja tarkistuksen takia parhaimmillaan jopa tunteja (joskin yleensä 15-20 minuuttia). Tällöin selain on uloskirjannut minut, mutta sen sijaan, että kirjoittaisin kaiken uudelleen, kopioin koko tekstini (maalataan teksti hiirellä ja ctrl c), lataan sivun uudelleen (F5 tai ctrl r), kirjaudun sisään, liimaan valmiin tekstin takaisin kommenttilaatikkoon (ctrl v), ja lopuksi postaan tekstin rekisteröidyllä nimimerkilläni. Ei tule mitään epäselvyyksiä siitä, että kuka on tekstin takana.
Hiirellä maalaamisen sijaan voi käyttää ctrl a (itselläni macissa cmd a) ja sitten ctrl x (cmd x) joka leikkaa tekstin, eikä selain sitten kysy "haluatko poistua sivulta" kun päivittää sivun f5 (macissa cmd r).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663015
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252113Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671688Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t241550- 281301
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161297Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61206Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281160Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101127Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621011