Suomalaisuus on suomalaisten historiaa ja tulevaisuutta sekä näiden tulkintaa. Kansa ei voi
elää ilman kertomusta siitä, ”mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa”, ilman
yksilöiden ja yhteisön tietoon ja tunteisiin perustuvaa suhdetta itseensä. Kuulumme suomea
puhuvaan kansaan.
Suhteessa itseemme, itsemme määrittelyssä ja samaistumisessa, keskeisessä asemassa on
suomen kieli.
Äidinkielen välityksellä tapahtuu ajattelumme ja tunteidemme ilmaisu ja kehittyminen, sekä
persoonan ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen.
Kielen kautta määrittyy suhteemme maailman monimuotoisuuteen kalevalaisena kansana,
muiden itämerensuomalaisia lähisukukieliä, kuten viron ja karjalan kieltä, puhuvien rinnalla.
Suomalaisuusliike kielellisten oikeuksien puolesta kasvatti suomenkielisen yhteisön
valtiolliseksi tekijäksi.
Suomalaiset ovat kehittäneet historiallisen nopeasti omakielisen korkeakulttuurin, tieteen,
taiteen ja valtion, saavuttaen näin kulttuurisen ja valtiollisen aikuisuuden.
Suomalaisuutta uhkaa nyt ulkoinen paine, joka liittyy yhtäältä laajenevaan ja syvenevään
kansainvälisyyteen ja toisaalta vuosikausia poliittisin pyrkimyksiin kytkeä ruotsin kieli pakolla suomalaisuuteen, joka on vastoin suomalaisten identtiteettiä.
Keskinäinen yhteytemme valtiollisen Suomen perustana on yksilöiden tahdon ja vapauden
asia. Valtion pitää kunnioittaa nykyistä paremmin suomenkielisten oikeuksia, kuten
kielellisen vapauden periaatetta, eikä ruotsinkielisten kiistämätön oikeus omakieliseen
kulttuuriin ja yhteisöön saa tätä estää.
elää ilman kertomusta siitä, ”mistä tulemme, keitä olemme ja minne olemme menossa”, ilman
yksilöiden ja yhteisön tietoon ja tunteisiin perustuvaa suhdetta itseensä. Kuulumme suomea
puhuvaan kansaan.
Suhteessa itseemme, itsemme määrittelyssä ja samaistumisessa, keskeisessä asemassa on
suomen kieli.
Äidinkielen välityksellä tapahtuu ajattelumme ja tunteidemme ilmaisu ja kehittyminen, sekä
persoonan ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen.
Kielen kautta määrittyy suhteemme maailman monimuotoisuuteen kalevalaisena kansana,
muiden itämerensuomalaisia lähisukukieliä, kuten viron ja karjalan kieltä, puhuvien rinnalla.
Suomalaisuusliike kielellisten oikeuksien puolesta kasvatti suomenkielisen yhteisön
valtiolliseksi tekijäksi.
Suomalaiset ovat kehittäneet historiallisen nopeasti omakielisen korkeakulttuurin, tieteen,
taiteen ja valtion, saavuttaen näin kulttuurisen ja valtiollisen aikuisuuden.
Suomalaisuutta uhkaa nyt ulkoinen paine, joka liittyy yhtäältä laajenevaan ja syvenevään
kansainvälisyyteen ja toisaalta vuosikausia poliittisin pyrkimyksiin kytkeä ruotsin kieli pakolla suomalaisuuteen, joka on vastoin suomalaisten identtiteettiä.
Keskinäinen yhteytemme valtiollisen Suomen perustana on yksilöiden tahdon ja vapauden
asia. Valtion pitää kunnioittaa nykyistä paremmin suomenkielisten oikeuksia, kuten
kielellisen vapauden periaatetta, eikä ruotsinkielisten kiistämätön oikeus omakieliseen
kulttuuriin ja yhteisöön saa tätä estää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
RKP:n 1968 sanelema pakkoruotsi koulujen opetusohjelmaan, vastoin asiantuntija näkemyksi, oli sen ajan suurin huijaus ja lehmäkauppa, johon Johannes Virolainen lankesi. Tämä on pitkittänyt vapaan kielivalinnan opetusta KOULUJEN OPETUSOHJELMAAN. Ruotsinkielinen vähemmistö itsessään ei olisi pystynyt tätä kallista koko maata kattavaa kielipalvelua ylläpitämään , vaan siihen valjastetiin koko suomalainen koulujärjestelmä. Suomi on osa Eu:ta ja kielten tarve on muuttunut. Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa on äidinkielen rinnalla englanti, se on tullut mailman kieleksi. Kuinka paljon Ruotsinkielisten säätiötten lahjusrahaa vielä maksetaan, että tämä järjestelmä pysyy pystyssä, vastoin kansan enemmistön tahtoa .Tämä on politiikoista kiinni.
Minä haluaisin oppia puhumaan Halsuaa. Kanasen murre eritoten kiinnostaa. Hah haa...