Protonin massa kasvaa hiukkaskiihdyttimessä?

En minä kysynyt sitäkään että kutistuuko protoni hiukkaskiihdyttimessä.

.

MrPressure138999 kirjoitti:

En minä kysynyt sitäkään että kutistuuko protoni hiukkaskiihdyttimessä.

.

Et selvästikään kaipaa lisätietoja, joista et ole itse kysynyt.

Oletko ihan oikeasti noin vitun TYHMÄ??? :D

Paljonko pituus lyhenee menomatkalla pöpilään, jos massa kasvaa 430 kertaiseksi paluumatkalla? Entäpä montako kengurua on sininen kuutio?

"Syksy Räsänen kirjoitti:
3.5.2018 13:19
Hiukkaset eivät laajene kiihdyttimissä, ne sen sijaan Lorentz-kontraktion takia kutistuvat monta tuhatta kertaa ohuemmiksi menosuunnassa."

Meinaatko että ne ensin kutistuvat menosuunnassa monta tuhatta kertaa ohuemmiksi vauhdin kiihtyessä, mutta kun niiden vauhti hidastuu, ne eivät laajene ennalleen?

.

MrPressure138999 kirjoitti:

"Syksy Räsänen kirjoitti:
3.5.2018 13:19
Hiukkaset eivät laajene kiihdyttimissä, ne sen sijaan Lorentz-kontraktion takia kutistuvat monta tuhatta kertaa ohuemmiksi menosuunnassa."

Meinaatko että ne ensin kutistuvat menosuunnassa monta tuhatta kertaa ohuemmiksi vauhdin kiihtyessä, mutta kun niiden vauhti hidastuu, ne eivät laajene ennalleen?

.

Lue lisää

Et näytä tajuavan sitä perusasiaa, että aika ja avaruus ovat suhteellisia. Vain aika-avaruus on absoluutti.

EtTajuaMuutakaan kirjoitti:

Et näytä tajuavan sitä perusasiaa, että aika ja avaruus ovat suhteellisia. Vain aika-avaruus on absoluutti.

Avaruus on ei yhtään mitään.

Tämän teidän hokkus pokkus avaruuden takia meillä ei vieläkään ole fysiikan kaiken teoriaa.

Kaikki tuhlaavat aikaansa kun yrittävät rakentaa toimivaa teoriaa kahdesta höpö höpö teoriasta!

😂😂😂

.

MrPressure138999 kirjoitti:

"Syksy Räsänen kirjoitti:
3.5.2018 13:19
Hiukkaset eivät laajene kiihdyttimissä, ne sen sijaan Lorentz-kontraktion takia kutistuvat monta tuhatta kertaa ohuemmiksi menosuunnassa."

Meinaatko että ne ensin kutistuvat menosuunnassa monta tuhatta kertaa ohuemmiksi vauhdin kiihtyessä, mutta kun niiden vauhti hidastuu, ne eivät laajene ennalleen?

.

Lue lisää

Suhteellisuusteorian kohteen läpimittakin riippuu kohteen ja havaitsijan välisestä suhteellisesta liikkeestä.
Kun jokin kohde liikkuu hyvin suurella nopeudella, joka on lähellä valonnopeutta, se kutistuu menosuunnassa. Sitä sanotaan Lorentz-kontraktioksi, sillä jo ennen Einsteinia Lorentz oli väittänyt niin tapahtuvan, ja vieläpä johtanut kaavankin, joka osoittaa, minkä verran se kutistuu milläkin nopeudella. Mutta jos se jälleen hidastuu, sen läpimittakin palaa ennalleen. Eli voidaan sanoa, että hidastuessaan se laajenee, vaikka tällä ei tietysti olekaan mitään tekemistä OSP_mallisi kanssa.
Lorentzille itselleen se kutistumishypoteesi oli kuitenkin vain omituinen ad hoc -oletus, joka tarvittiin eräiden outojen ilmiöiden selittämiseen. Sen sijaan Einsteinin suhteellisuusteoriasta se seuraa aivan luonnollisesti.
Suhteellisuusteorian kannalta voidaan kuitenkin sanoa, että oikeastaan se kutistuminen menosuunnassa on näennäistä. Sen havaitsee vain se, joka ei itse ole mukana yhtä nopeassa liikkeessä. Jos lähes valonnopeudella liikkuvan avaruusaluksen sisällä mitattaisiin sen pituus, se olisi yhtä suuri kuin jos se ei olisikaan liikkeessä. Mutta aluksen ulkopuolelta katsottuna se on kutistunut menosuunnassa.

Paina pause ja lue.

https://youtu.be/2Ql4Zu8uFx4


E=mc² kirjassaan David Bodanis kertoo sivuilla 68 - 69 miten protonin koko kasvaa 430 kertaiseksi kun sen vauhti on saatu kiihtymään 99,9997 prosenttiin c:stä.

Kirjan loppupuolella on lisätietoja ja siellä asioita käsitellään uudestaan ja sivun 68 tekstin osalta hän toteaa ettei protonin tilavuus kasva vaikka sen massa kasvaa 430 kertaiseksi alkupetäräisestä tuossa kyseisessä vauhdissa.

.

MrPressure138999999 kirjoitti:

Paina pause ja lue.

https://youtu.be/2Ql4Zu8uFx4


E=mc² kirjassaan David Bodanis kertoo sivuilla 68 - 69 miten protonin koko kasvaa 430 kertaiseksi kun sen vauhti on saatu kiihtymään 99,9997 prosenttiin c:stä.

Kirjan loppupuolella on lisätietoja ja siellä asioita käsitellään uudestaan ja sivun 68 tekstin osalta hän toteaa ettei protonin tilavuus kasva vaikka sen massa kasvaa 430 kertaiseksi alkupetäräisestä tuossa kyseisessä vauhdissa.

.

Lue lisää

Einstein ei kertonut protonien laajenevan, Räsänen kielsi asian, eikä edes David Botanis asiayhteyden perusteella sellaista tarkoittanut mahdollisesta s. 69 virheestään tai käyttämästään erikoisesta kielikuvasta (jonka merkityksen hän sitten kertomasi perusteella myöhemmin korjasi ja mitätöi) huolimatta.

Tarkoittaako tuo, että näihin henkilöihin ja/tai heidän vastakkaisiin käsityksiinsä perustuen protonien sitten pitäisi laajentua? Jos tarkoittaa, niin miksi? Kai moni muukin tieteen edustaja ja populaarien tiedekirjojen kirjoittaja on sitä mieltä etteivät protonit laajene. Ei Bodaniksen satunnainen virhe edes korjattuna tarkoita että sinun virheesi olisivat perusteltuja.

SattumanSatoa kirjoitti:

Einstein ei kertonut protonien laajenevan, Räsänen kielsi asian, eikä edes David Botanis asiayhteyden perusteella sellaista tarkoittanut mahdollisesta s. 69 virheestään tai käyttämästään erikoisesta kielikuvasta (jonka merkityksen hän sitten kertomasi perusteella myöhemmin korjasi ja mitätöi) huolimatta.

Tarkoittaako tuo, että näihin henkilöihin ja/tai heidän vastakkaisiin käsityksiinsä perustuen protonien sitten pitäisi laajentua? Jos tarkoittaa, niin miksi? Kai moni muukin tieteen edustaja ja populaarien tiedekirjojen kirjoittaja on sitä mieltä etteivät protonit laajene. Ei Bodaniksen satunnainen virhe edes korjattuna tarkoita että sinun virheesi olisivat perusteltuja.

Lue lisää

Niin, jos protoni lähes valonnopeuteen kiihdytyksen aikana kutistuu, niin sitä minä vaan että eikö se vauhdin alkaessa hidastumaan, laajene takaisin normaalin kokoiseksi?!?

Eli jääkö se kutistuneeksi jos sen vauhdin ensin kiihdyttää lähes valonnopeuteen ja sitten antaa vauhdin hidastua?!?

Jos palaa normaaliksi, niin silloinhan se laajenee vauhdin hidastuessa.

😂😂😂

.

Mutta mikäs se on sitten se valonnopeuden täsmällinen arvo kokonaislukuna ilmaistuna, kun kaikki nykyiset ovat vain arvoita siitä?

Täsmällisiä arvoja haettaisiin nyt.

kaikkivainarvioita kirjoitti:

Mutta mikäs se on sitten se valonnopeuden täsmällinen arvo kokonaislukuna ilmaistuna, kun kaikki nykyiset ovat vain arvoita siitä?

Täsmällisiä arvoja haettaisiin nyt.

Lue lisää

c=1. (tismalleen)

MrPressure138999999 kirjoitti:

Paina pause ja lue.

https://youtu.be/2Ql4Zu8uFx4


E=mc² kirjassaan David Bodanis kertoo sivuilla 68 - 69 miten protonin koko kasvaa 430 kertaiseksi kun sen vauhti on saatu kiihtymään 99,9997 prosenttiin c:stä.

Kirjan loppupuolella on lisätietoja ja siellä asioita käsitellään uudestaan ja sivun 68 tekstin osalta hän toteaa ettei protonin tilavuus kasva vaikka sen massa kasvaa 430 kertaiseksi alkupetäräisestä tuossa kyseisessä vauhdissa.

.

Lue lisää

"E=mc² kirjassaan David Bodanis kertoo sivuilla 68 - 69 miten protonin koko kasvaa 430 kertaiseksi kun sen vauhti on saatu kiihtymään 99,9997 prosenttiin c:stä."

Jos siinä niin sanotaan, niin siinä kohdassa siinä kirjassa on valitettavasti virhe. Saattaa olla kyseessä suomentajankin virhe, jos hän esimerkiksi on virheellisesti kääntänyt jotakin muuta tarkoittavan sanan sanalla koko, joka yleensä viitannee nimenomaan kohteen läpimittaan tai tilavuuteen, ei esimerkiksi massaan. Mutta protonin enempää kuin minkään muunkaan kohteen tilavuus ei moninkertaistu sen nopeuden lähestyessä valonnopeutta. Päin vastoin se pienenee, kun sen läpimitta liikkeen suunnassa pienenee Lorentz-kontraktion mukaisesti. Sen sijaan sen ns. liikemassa kyllä kasvaa moninkertaiseksi.

Tuo "liikemassan" käsite kylläkin on vanha kiistakapula: tarvitaanko sitä vai eikö? Mutta oikeastaan kysymys on vain sanojen merkityksistä. Kun suhteellisuusteoria keksittiin ja esimerkiksi juuri massan ja energian välillä todettiin tuo yhteys, johon Bodaniksen kirjan nimikin viittaa, , oli pitkään epäselvää, missä merkityksessä vanhoja fysiikan termejä (esimerkiksi massa) oli uuden teorian puitteissa käytettävä. Kaavan E=mc² mukaisesti kappaleen liike-energiakin voidaan käsittää myös massaksi, ja jos niin tehdään, silloin massa kyllä kasvaa rajusti nopeuden lähestyessä valonnopeutta. Vähitellen on kuitenkin vakiintunut terminologia, jossa massalla tarkoitetaan nimenomaan hiukkasen ns. lepomassaa, toisin sanoen sitä massaa, joka sillä on silloinkin, kun sen nopeus on nolla.

fysiikkaalukenut kirjoitti:

"E=mc² kirjassaan David Bodanis kertoo sivuilla 68 - 69 miten protonin koko kasvaa 430 kertaiseksi kun sen vauhti on saatu kiihtymään 99,9997 prosenttiin c:stä."

Jos siinä niin sanotaan, niin siinä kohdassa siinä kirjassa on valitettavasti virhe. Saattaa olla kyseessä suomentajankin virhe, jos hän esimerkiksi on virheellisesti kääntänyt jotakin muuta tarkoittavan sanan sanalla koko, joka yleensä viitannee nimenomaan kohteen läpimittaan tai tilavuuteen, ei esimerkiksi massaan. Mutta protonin enempää kuin minkään muunkaan kohteen tilavuus ei moninkertaistu sen nopeuden lähestyessä valonnopeutta. Päin vastoin se pienenee, kun sen läpimitta liikkeen suunnassa pienenee Lorentz-kontraktion mukaisesti. Sen sijaan sen ns. liikemassa kyllä kasvaa moninkertaiseksi.

Tuo "liikemassan" käsite kylläkin on vanha kiistakapula: tarvitaanko sitä vai eikö? Mutta oikeastaan kysymys on vain sanojen merkityksistä. Kun suhteellisuusteoria keksittiin ja esimerkiksi juuri massan ja energian välillä todettiin tuo yhteys, johon Bodaniksen kirjan nimikin viittaa, , oli pitkään epäselvää, missä merkityksessä vanhoja fysiikan termejä (esimerkiksi massa) oli uuden teorian puitteissa käytettävä. Kaavan E=mc² mukaisesti kappaleen liike-energiakin voidaan käsittää myös massaksi, ja jos niin tehdään, silloin massa kyllä kasvaa rajusti nopeuden lähestyessä valonnopeutta. Vähitellen on kuitenkin vakiintunut terminologia, jossa massalla tarkoitetaan nimenomaan hiukkasen ns. lepomassaa, toisin sanoen sitä massaa, joka sillä on silloinkin, kun sen nopeus on nolla.

Lue lisää

Tuossa on video jossa on kuvattu kyseiset sivut

https://youtu.be/2Ql4Zu8uFx4

Paina pause ja lue.

.

MrPressure138999 kirjoitti:

Tuossa on video jossa on kuvattu kyseiset sivut

https://youtu.be/2Ql4Zu8uFx4

Paina pause ja lue.

.

Lue lisää

Jos pysäytyskuvasta ottaa kuvakaappauksen, pääsee suurentamaan kuvaa ja lukeminen helpottuu.

.

MrPressure138999 kirjoitti:

Tuossa on video jossa on kuvattu kyseiset sivut

https://youtu.be/2Ql4Zu8uFx4

Paina pause ja lue.

.

Lue lisää

Tuosta videosta niitä ei hevin ehdi lukea ennen kuin jo käännät sivua. Mutta kyllä minäkin olen sen kirjan lukenut jo vuosia sitten, kun se on ollut lainassa kirjastosta. Jos siinä tosiaan sanottiin, että protonin "koko" kasvaa kiihdytettäessä, niin siinä on ilmeinen virhe, mutta se jäi minulta silloin huomaamatta. Kyseessä tosin saattoi hyvinkin olla myös suomentajan virhe.
Enemmänkin siinä jäi kyllä ihmetyttämään, että siinä nimettiin Faraday energian säilymislain keksijäksi. Energian säilymislakihan mainitaan usein tyyppiesimerkkinä tieteellisestä keksinnöstä, jonka useampi kuin yksi henkilö teki toisistaan riippumatta suunnilleen samoihin aikoihin. Ainakin Mayer ja Joule on mainittava, mutta laaja-alaisimman yhteenvedon asiasta teki Helmholtz, jonka tutkielma ennen kaikkea sai tiedeyhteisön vakuuttuneeksi asiasta. Kyllä Faradaynkin tutkimukset sähköstä ja magnetismista saattoivat osaltaan myötävaikuttaa myös energian säilymislain keksimiseen, mutta eri asia on, tuliko hän itse sitä oivaltaneeksi muista riippumatta ennen kuin toiset olivat sen jo keksineet ja julkaisseet.

fysiikkaalukenut kirjoitti:

Tuosta videosta niitä ei hevin ehdi lukea ennen kuin jo käännät sivua. Mutta kyllä minäkin olen sen kirjan lukenut jo vuosia sitten, kun se on ollut lainassa kirjastosta. Jos siinä tosiaan sanottiin, että protonin "koko" kasvaa kiihdytettäessä, niin siinä on ilmeinen virhe, mutta se jäi minulta silloin huomaamatta. Kyseessä tosin saattoi hyvinkin olla myös suomentajan virhe.
Enemmänkin siinä jäi kyllä ihmetyttämään, että siinä nimettiin Faraday energian säilymislain keksijäksi. Energian säilymislakihan mainitaan usein tyyppiesimerkkinä tieteellisestä keksinnöstä, jonka useampi kuin yksi henkilö teki toisistaan riippumatta suunnilleen samoihin aikoihin. Ainakin Mayer ja Joule on mainittava, mutta laaja-alaisimman yhteenvedon asiasta teki Helmholtz, jonka tutkielma ennen kaikkea sai tiedeyhteisön vakuuttuneeksi asiasta. Kyllä Faradaynkin tutkimukset sähköstä ja magnetismista saattoivat osaltaan myötävaikuttaa myös energian säilymislain keksimiseen, mutta eri asia on, tuliko hän itse sitä oivaltaneeksi muista riippumatta ennen kuin toiset olivat sen jo keksineet ja julkaisseet.

Lue lisää

Niin, siis paina pause ja lue sitten.

Jos otat kuvakaappauksen pysäytyskuvasta, voit suurentaa kuvaa ja lukeminen helpottuu.

.

Lähestyessä valonnopeutta tai "saavutettuaan" sen, avaruusaluksen pitäisi pidentyä. Mistä se pidentyminen tulee sitten, jos ei laajenemisesta?

Pidentyä menosuuntaan kohden, toisin kuin joku tollo kirjoitti, että se lyhenee menosuuntaan kohden.

Tuo on erittäin totta. Vaikuttaa siltä, että esim. Helsingin Sanomien "tiede"artikkelien kirjoittaja=suomentaja ei ymmärrä tieteestä yhtään mitään.

Voisi olettaa että JOS hiukkanen vauhdin kiihtymisen aikana kutistuu, niin kun vauhti alkaa hidastumaan, se alkaa LAAJENEMAAN?!?

Jos ei, niin mikäs sen estää?

.

MrPressure138999999 kirjoitti:

Voisi olettaa että JOS hiukkanen vauhdin kiihtymisen aikana kutistuu, niin kun vauhti alkaa hidastumaan, se alkaa LAAJENEMAAN?!?

Jos ei, niin mikäs sen estää?

.

Lue lisää

Tietysti niin tapahtuukin. Niiden kulloinenkin Lorentz-kontraktion mukainen läpimitta riippuu vain siitä, kuinka nopeasti ne juuri kyseisellä hetkellä liikkuvat, ei siitä, miten ne ovat joskus aikaisemmin liikkuneet. Ei tuosta Syksy Räsäsen vastauksestakaan tule muuta päätellä. Hän tietysti oletti Sinun tarkoittaneen nimenomaan: kasvaako niiden läpimitta silloin, kun niitä kiihdytetään. Ei kasva, päin vastoin se pienenee. Kun asetit kysymyksen niin kuin asetit, eipä minullekaan olisi tullut mieleeni, että tarkoititkin sitä (tai MYÖS sitä), mitä niille sitten myöhemmin tapahtuu, kun ne jälleen hidastuvat.
Joka tapauksessa: vaikka ne hidastuessaan laajenevatkin, ei tässä ole kysymys mistään sellaisesta aineen yleisestä ja jatkuvasta laajenemisesta, jollaisen olet OSP-mallissasi kuvitellut.

fysiikkaalukenut kirjoitti:

Tietysti niin tapahtuukin. Niiden kulloinenkin Lorentz-kontraktion mukainen läpimitta riippuu vain siitä, kuinka nopeasti ne juuri kyseisellä hetkellä liikkuvat, ei siitä, miten ne ovat joskus aikaisemmin liikkuneet. Ei tuosta Syksy Räsäsen vastauksestakaan tule muuta päätellä. Hän tietysti oletti Sinun tarkoittaneen nimenomaan: kasvaako niiden läpimitta silloin, kun niitä kiihdytetään. Ei kasva, päin vastoin se pienenee. Kun asetit kysymyksen niin kuin asetit, eipä minullekaan olisi tullut mieleeni, että tarkoititkin sitä (tai MYÖS sitä), mitä niille sitten myöhemmin tapahtuu, kun ne jälleen hidastuvat.
Joka tapauksessa: vaikka ne hidastuessaan laajenevatkin, ei tässä ole kysymys mistään sellaisesta aineen yleisestä ja jatkuvasta laajenemisesta, jollaisen olet OSP-mallissasi kuvitellut.

Lue lisää

Kysymys oli Syksylle juuri niin kuin pitikin.

VASTA Syksyn vastaus toi esiin sen että nykyisenkin fysiikan mukaan on olemassa tilanteita joissa hiukkanen LAAJENEE tietyissä olosuhteissa hyvinkin paljon ainakin pituussuunnassa.

OSP mallin mukaan näkyvän maailmankaikkeuden aine syntyi valonnopeuteen tai ainakin hyvin lähelle sitä.

Eli kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa oleva liikkuu tietystä suunnasta tiettyyn suuntaan lähes yhtä nopeasti kuin sinne päin työntyvä laajeneva valo.

Laajeneva näkyvä maailmankaikkeus liikkuu yhdessä hetkessä pois siltä alueelta jossa se nyt on ja seuraavassa hetkessä pois siltä alueelta jonne juuri siirtyi jne.

Eli liikerataan nähden taaksepäinkin työntyvä laajeneva valo loittonee siltä alueelta mistä olemme työntymässä pois päin.

.

MrPressure138999999 kirjoitti:

Kysymys oli Syksylle juuri niin kuin pitikin.

VASTA Syksyn vastaus toi esiin sen että nykyisenkin fysiikan mukaan on olemassa tilanteita joissa hiukkanen LAAJENEE tietyissä olosuhteissa hyvinkin paljon ainakin pituussuunnassa.

OSP mallin mukaan näkyvän maailmankaikkeuden aine syntyi valonnopeuteen tai ainakin hyvin lähelle sitä.

Eli kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa oleva liikkuu tietystä suunnasta tiettyyn suuntaan lähes yhtä nopeasti kuin sinne päin työntyvä laajeneva valo.

Laajeneva näkyvä maailmankaikkeus liikkuu yhdessä hetkessä pois siltä alueelta jossa se nyt on ja seuraavassa hetkessä pois siltä alueelta jonne juuri siirtyi jne.

Eli liikerataan nähden taaksepäinkin työntyvä laajeneva valo loittonee siltä alueelta mistä olemme työntymässä pois päin.

.

Lue lisää

"Eli liikerataan nähden taaksepäinkin työntyvä laajeneva valo loittonee siltä alueelta mistä olemme työntymässä pois päin."

Valitettavasti sinä työnnyt aivan liian hitaasti poispäin täältä...

Limisaumaisen puuveneen veisto

Limisaumainen puuvene on ollut Suomessa vuosisatoja tuttu näky niin sisävesilläkin kuin merellä. Se on eri muodoissaan ollut korvaamaton kulkuväline tuhansien järvien maassa ja olennainen osa kalastuksen perinnettä. Yhä tänä päivänä limisaumainen puuvene nauttii koko kansan arvostusta, mutta veneen rakennusperinnön ja sitä kautta veneiden säilyminen ei ole itsestään selvää.

Limisaumaisia puuveneitä veistävät (rakentavat) ammattimaiset veneveistäjät ja aktiiviset harrastajat sekä alan opiskelijat. Veneenveistoa voi Suomessa opiskella vielä muutamissa eri oppilaitoksissa, mutta niiden oppilaitosten lukumäärä, jotka veneenveistokoulutusta tarjoavat, on jatkuvasti vähentynyt. Pääosa opiskelijoista on yleensä miehiä. Aikuisopiskelijoiden osuus on suuri. Samoin ammatinharjoittajista lähes kaikki ovat miehiä. Nuoriksi katsottavien ammatinharjoittajien osuus on vähäinen.

Limisaumaisen puuveneen veistoa
Perinteen harjoittaminen
Puuveneen rakentamisessa tunnetaan kaksi pääasiallista tapaa, jolla veneen runko laudoitetaan. Tasasaumaisessa veneessä lautojen pitkät syrjät sovitetaan ”puskuun” toisiaan vasten, jolloin lautojen välinen sauma veneen kyljessä on sileä, ”tasainen”. Limisaumaveneessä ylemmän laudan sisäpuolen alareuna tulee jonkin verran alemman laudan yläosan päälle. Jotta saumasta saadaan tiivis, höylätään alemman laudan yläreunan ulkopintaan muuttuvakulmainen viiste siten, että seuraava yläpuolinen lauta asettuu tiiviisti saumaa vasten. Myös lautojen päihin höylätään lyhyehköt viisteet jotta laudat asettuvat päistään koko leveydeltään samalle tasolle keula- ja perävantaaseen työstettyyn lautauraan. Limisaumarakenteessa lautojen pitkät saumat liitetään toisiinsa litteillä venenauloilla naulaamalla ja naulojen päät ”kotkaamalla” tai kuparista valmistetuilla nauloilla ja prikoilla yhteen niittaamalla.

Mikäli laudoitus tehdään vanerilaudoista, voidaan lautojen saumat myös liimata esimerkiksi kaksikomponenttisilla epoksiliimoilla, jolloin muita kiinnikkeitä ei tarvita. Hyvin sovitettua saumaa ei tarvitse välttämättä tiivistää mitenkään. Tiivistämiseen voi käyttää saumaan pitkittäin asetettua puuvillalankaa tai nykyaikaisia liimamassoja. Perinteisesti tiivistämisessä on voitu käyttää myös tervaa ja eläinten karvoja.

Tasasaumarakenteessa laudat kiinnitetään valmiiksi veneen mallikaarten avulla etukäteen paikoilleen asetettuihin kaariin. Limisaumaveneessä kaaret asennetaan laudoituksen valmistuttua. Painokaaret tehdään esimerkiksi tammesta tai saarnesta. Ne pehmitetään erityisessä laatikossa (”pasu”), jonne johdetaan kuumaa vesihöyryä (”pasuttaminen”) ja taivutetaan, ”painetaan” paikoilleen. Kaaria on valmistettu myös tuoreista kuusentaimien rungoista tai katajasta. Nykyaikaisessa veneenrakennuksessa voidaan käyttää myös puuviiluista liimaamalla muotoon laminoituja kaaria.

Painokaaret asennetaan siten että ne kulkevat laudoituksen sisäpuolella lautasaumojen yli ja kiinnitetään laidoitukseen näistä kohdista yleensä niittaamalla. Painokaari ei tue lautaa sen leveyssuunnassa. Kaaritukseen voidaan käyttää myös ns. veistokaaria, jotka ovat massiivisia puusta valmistettuja jäykkiä kaaria. Veistokaaret sovitetaan veneen sisälle laudoitusta vasten siten, että ne seuraavat tarkasti laudoitusta ja tukevat lautaa myös sen leveyssuunnassa. Veistokaaret kiinnitetään laudoitukseen yleensä ruuveilla tai nauloilla. Kiinnittämiseen on käytetty myös puutappeja. Limisaumaveneet rakennetaan yleensä mallikaarien päälle. Perinteisiä veneitä on valmistettu myös vapaasti ilman mallikaaria.

Limisaumaveneen laudoituksessa on yleensä käytetty mäntyä, kuusta tai haapaa. Veneitä valmistetaan myös vanerilaudasta, jolloin lautojen pituutta joudutaan jatkamaan esim. liimaamalla, koska vanerilevyjen standardimitta on yleensä liian lyhyt laudoituslautojen valmistukseen. Uusimpana materiaalisovelluksena on kotimainen Vendia-venelauta.

Perinteen taustaa ja historiaa
Veneen asemaa suomalaisessa kulttuurissa kuvaa, että se on jousen ohella ainoa ihmisen valmistama esine, joka esiintyy tuhansien vuosien takaisissa kalliopiirroksissa ja -maalauksissa. Ensimmäiset todisteet veneiden käytöstä löytyvät näistä noin 5 000 vuotta vanhoista kivikautisista maalauksista. Suomesta on löydetty muutamia kivikautisia meloja ja ruuhia, mutta varsinaiset venelöydöt ovat alle tuhat vuotta vanhoja.

Vesistöjen rikkomassa muinaisessa Suomessa vene mahdollisti liikkumisen laajalla alueella. Limisaumavene kehittyi varhaisesta haaparuuhesta eli haapiosta. Haapio oli haavan rungosta kovertamalla ja runkoa lämmittämällä avarrettu ruuhentyyppinen vene. Veneen laitojen korkeutta ja kantokykyä lisättiin asentamalla runkoon lisälaudat.