Kummia on tapahtunut täälläkin, joskus tuntuu ettei haluaisi kaikkea kokea tai nähdä. Kerron nyt vain yhden esimerkin koska se on ihan OMA kokemukseni.
No, muutama vusosi sitten lähdin ulos, käyttämään koiraa ulkona kun äipykkä pyysi. Lähdin kävelemään mökkitielle jonka tien päässä on meidän rantasauna. Olen ollu, kävelly siellä Miljoona kertaa ja matka oli sopivan pitkä intoa puhkuvalle koiralle.
No, kävelin tiellä serkkuni perheen kesämökin ohi. Oli muistaakseni syksy ja mökit tyhjillään. juuri kun olin ehtinyt kävellä kyseisen kesämökin ohi, kuulin serkkuni äänen. Kohdistin ja kuulin että se tuli mökin viereisestä metsästä.
Serkkuni huusi koiraansa raivoisasti (kuten sillä on tapana)Mietin että koira on varmasti karannut ja samalla mietin että hän varmaan tarvitsee apua.Kuuntelin serkkuni huutoa muutamien minuuttien ajan ja yritin tähyillä metsään. Metsä oli yhtä rämeikköä ja päätin etsiä finderillä serkkuni numeron ja soittaa hänelle voisinko olla avuksi koiran saamiseksi kiinni. Jatkoin matkaa mutta numeroa ei löytynyt lukuisista haku yrityksistä huolimatta.
Kun tulin takaisin katsoin mökille, se näytti kumman tyhjälle. Ajattelin että he eivät ehkä ole vielä asettuneet taloksi, siitä tämä tyhjältä näyttävä mökki.
Menin kotiin, kävin suihkussa ja unohdin asian. äitini istui olohuoneessa ja huuti minulle "Sinun serkkusi lähetti minulle viestin, että on tulossa huomenna mökille ja haluaisi tavat sinut!"
Kylmät väreet kulkivat selässä sen tiedon jälkeen... serkkuni asuu nimittäin helsingissä minä kuopion rajamailla... Enkä ollut pitänyt serkkuuni minkäänlaista yhteyttä piiiiiitkään aikaan... Hmm...
No, muutama vusosi sitten lähdin ulos, käyttämään koiraa ulkona kun äipykkä pyysi. Lähdin kävelemään mökkitielle jonka tien päässä on meidän rantasauna. Olen ollu, kävelly siellä Miljoona kertaa ja matka oli sopivan pitkä intoa puhkuvalle koiralle.
No, kävelin tiellä serkkuni perheen kesämökin ohi. Oli muistaakseni syksy ja mökit tyhjillään. juuri kun olin ehtinyt kävellä kyseisen kesämökin ohi, kuulin serkkuni äänen. Kohdistin ja kuulin että se tuli mökin viereisestä metsästä.
Serkkuni huusi koiraansa raivoisasti (kuten sillä on tapana)Mietin että koira on varmasti karannut ja samalla mietin että hän varmaan tarvitsee apua.Kuuntelin serkkuni huutoa muutamien minuuttien ajan ja yritin tähyillä metsään. Metsä oli yhtä rämeikköä ja päätin etsiä finderillä serkkuni numeron ja soittaa hänelle voisinko olla avuksi koiran saamiseksi kiinni. Jatkoin matkaa mutta numeroa ei löytynyt lukuisista haku yrityksistä huolimatta.
Kun tulin takaisin katsoin mökille, se näytti kumman tyhjälle. Ajattelin että he eivät ehkä ole vielä asettuneet taloksi, siitä tämä tyhjältä näyttävä mökki.
Menin kotiin, kävin suihkussa ja unohdin asian. äitini istui olohuoneessa ja huuti minulle "Sinun serkkusi lähetti minulle viestin, että on tulossa huomenna mökille ja haluaisi tavat sinut!"
Kylmät väreet kulkivat selässä sen tiedon jälkeen... serkkuni asuu nimittäin helsingissä minä kuopion rajamailla... Enkä ollut pitänyt serkkuuni minkäänlaista yhteyttä piiiiiitkään aikaan... Hmm...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oisko se huutelija mahdollisesti ollut joku muu?
Jooh, sen olisin ymmärtäny, mutta kukaan täys päinen ei siellä meillä päin paljoa metsissä kulje. You know, -kaukana kaikesta-. Mökkejä rannalla on n.5-6 ja ne tyhjenee hyvin nopeasti syksyllä. Kummastutti vaan kun huutajalla oli saman niminen koira,ja naisella saman kuuloinen ääni.... jne. Usko tai älä! :)
Voisikohan kyseessä olla etiäinen?
Eli nämä "mummo kuuli kun oveen koputettiin, mutta ketään ei ollut ovella, joten hän laittoi kahvipannun tulelle ja pian oveen koputettiin ja ovellahan oli vieras jne.)
Olen lukenut, että tämä "taito" olisi perityvää, joten tiedätkö onko joillakin sukulaisellakin ollut vastaavia tapauksia?
-Orson-
Kyllähän sitä on... Äiti, joka ei ole OIKEA äitini kokee kanssa vaikka mitä kummaa. Serkku josta kerroin ei ole oikeasti minulle edes sukua. Vanhemmistani en tiedä kovin paljoa... Adoptio 1v 3kk ikäisenä nimittäin. Hmmm...