Haastava työ antaa ihmiselle mahdollisuuden kehittyä. Monipuoliset tehtävät säilyttävät mielenkiinnon työhön. Aktiivisenna työntekijänä voin vaikuttaa työsuhteeni jatkumiseen. Ymmärräthän, mistä näissä lauseissa on kyse!
Istuin työpöytäni ääressä henkisesti uupuneena muuta uskottelin itselleni kaiken olevan normaalia.
Marjo, 28-vuotias tuore DI, toi helpotusta työpäiviini. Katselin uupuneilla slmilläni tuon nuoren naisen keinuvaa kävelyä, hänen lantionsa liike imi katseeni. Marjo oli aivan tavallisen näköinen ruskeahiuksinen, hieman pyöreä sinkkutyttö. Hän oli keskustelutaitoinen ja työneuvottelut hänen kanssaan olivat päivän kohokohtia. Marjo huomasi, kun mittailin häntä katseellani. Olin kohtelias, kuuntelin ja pyrin olemaan asiallinen. Kahvilassa istuimme samaan pöytään ja hymyilimme.
Uusi projekti vaati, että ryhmämme matkustaisi kohteeseen tekemään valmistelutyötä...
Istuimme iltaa hotellin ravintolassa. Istuin Marjoa vastapäätä, yritin heittää jotain asiaa, mutta lopulta naurahdin ja pyysin Marjoa tanssilattialle. Kosketus tuntui hyvältä, rentouduin. Illan päätteeksi saatoin Marjon tämän huoneelle, käteni laskeutui tytön takamukselle. Marjo painautui kylkeeni ja avasi huoneensa oven meille kahdelle.
Laskeuduimme halusta palaen sängylle, suutelimme ja riisuimme. Suutelin Marjon rintoja ja puristelin hänen pakaroitaan. Hyväilin hänen reisiään ja tyttö riisui housunsa. Varovasti nostin hänet syliini, painauduimme toisiamme vasten ja rakastelimme. Tuo nainen oli hieman kokemattoman oloinen, ihanan tiukka.
Istuin kotona aamukahvipöydässä. Seija uteli, miten työmatka oli sujunut. Olin mykkä. Vasta illalla kykenin sanomaan totuuden. Seija oli tyyni, hän ei näyttänyt tunteitaan. Hän osoitti minulle nukkumapaikan kodinhoitohuoneeseen. Ajatukseni olivat pysähtyneet, elin vain hetken kerrallaan. Kun tulin seuraavana päivänä kotiin, Seija oli pakkaamassa. "Sinuun otetaan yhteyttä. Älä yritä tavoittaa minua. Hyvästi!", ilmeetön suu sanoi. Puolisoni poistui eleettömästi luotani ja jäin yksin seisomaan ovelle. Keittiön pöydältä löysin sormukset kirjekuoresta.
Eroasiat järjestettiin ja omaisuus jaettiin. Yhteisiä muistoja vuosien varrelta suljettiin kylmästi mustaan jätesäkkiin.
Uuden elämän alku oli tunteeton. Vietin aikaani työssä, Marjoa en halunnut tapailla. Hain yhden illan seuraa mutta kerran havahduin. Vuoteellani makasi vaalea Seijaa muistuttava neito. Luulin nauttivani mutta en pystynyt mihinkään. Juoksin ulos pakkaseen. Naisten tilalle tuli pullo lohduksi viikonloppuihin. Olin säälittävä paskiainen ja tiesin sen hyvin. Sain siirron toiselle paikkakunnalle, onneksi pysyin töissä.
Eräänä iltana kännykkäni soi, salaisesta numerosta soitettiin. Seija otti yhteyttä kahden vuoden hiljaisuuden jälkeen ja ehdotti tapaamista. Sovimme paikaksi tutun penkin lenkkipolun varrella nuoruuden maisemissa.
Tuona iltana taivas oli pilvinen mutta loppukesän ilma oli lämmin. Saavuin paikalle hyvissä ajoin, istuin penkille ja katselin tuttuja maisemia. Täällä oltiin monet kerrat. Pala nousi kurkkuun. Vihasin itseäni. Olin varustautunut siihen, että Seija tulee henkisellä yliotteella painamaan minut alas. Sen olisin ansainnut. Toivoinkin, että hän ei enää kärsisi vaan tuntisi itsensä vapaaksi.
Ns. parempi henkilöauto ajoi paikalle, autosta nousi vaalea, pitkähiuksinen, huolitellun oloinen kaunis nainen, Seija. Hän suuntasi päättäväisesti luokseni, nousin ylös ja tervehdimme. Hänen tuttu katseensa luotasi tuntoni, säästyin selittelyiltä. Kuluneen ja vanhentuneen miehen olemus kertoi paljon. "Hei Seija! Sinulla menee varmasti hyvin." Aloittelin keskustelua katsomalla parkkipaikalle. Seija kertoi työskennelleensä reilun vuoden ulkomailla ja nyt hän oli löytämässä itselleen uuden kumppanin. Seija katsoi minua rauhallisesti ilmeettömillä silmillä ja totesi: "Nyt olen hyvin onn..." Vaistosin, että myrsky raivosi hänen sisällään, mutta pokka piti.
Tajusin, että olin aiheuttanut Seijalle päljon tuskaa myös eromme aikana. Painoin käteni kasvoilleni Seijan katsellesa minua. Kokosin itseni ja sanoin: "Yhtä asiaa pyydän. Anna minulle anteeksi! Anna minulle anteeksi, jotta pääset uuden elämäsi alkuun!"
Seija oli hetken hiljaa. Pohti asioita mielessään. Sitten hän iski kämmenellään penkkiä, jolla istuimme. " Saamarin äijä, vihaan sinua!" Seija pokka petti ja hän löi penkkiä toisen kerran. "Saamarin saamari, en ole saanut sinua mielestäni. Rakastan sinua edelleen."
Seija rauhottui ja antoi minulle anteeksi, koska näki, että olin kärsinyt hänelle aiheuttamastani tuskasta.
Halasimme toisiamme. Iso mies piti sylissään naista, joka oli ollut hänen ja jonka hän typeryyttään menetti. Tihkusade kasteli kasvomme ja peitti kyyneleet. Nousimme, kävelimme käsi kädessä parkkipaikalle, vaihdoimme katseita, nousimme autoihimme ja palasimme arkeen molemmat omille teilleen.
Puoli vuotta tapailimme ja päätimme aloittaa yhdessä alusta. Sydämissämme olimme onnellisia ja muutenkin elämässä vähän viisaampia.
Istuin työpöytäni ääressä henkisesti uupuneena muuta uskottelin itselleni kaiken olevan normaalia.
Marjo, 28-vuotias tuore DI, toi helpotusta työpäiviini. Katselin uupuneilla slmilläni tuon nuoren naisen keinuvaa kävelyä, hänen lantionsa liike imi katseeni. Marjo oli aivan tavallisen näköinen ruskeahiuksinen, hieman pyöreä sinkkutyttö. Hän oli keskustelutaitoinen ja työneuvottelut hänen kanssaan olivat päivän kohokohtia. Marjo huomasi, kun mittailin häntä katseellani. Olin kohtelias, kuuntelin ja pyrin olemaan asiallinen. Kahvilassa istuimme samaan pöytään ja hymyilimme.
Uusi projekti vaati, että ryhmämme matkustaisi kohteeseen tekemään valmistelutyötä...
Istuimme iltaa hotellin ravintolassa. Istuin Marjoa vastapäätä, yritin heittää jotain asiaa, mutta lopulta naurahdin ja pyysin Marjoa tanssilattialle. Kosketus tuntui hyvältä, rentouduin. Illan päätteeksi saatoin Marjon tämän huoneelle, käteni laskeutui tytön takamukselle. Marjo painautui kylkeeni ja avasi huoneensa oven meille kahdelle.
Laskeuduimme halusta palaen sängylle, suutelimme ja riisuimme. Suutelin Marjon rintoja ja puristelin hänen pakaroitaan. Hyväilin hänen reisiään ja tyttö riisui housunsa. Varovasti nostin hänet syliini, painauduimme toisiamme vasten ja rakastelimme. Tuo nainen oli hieman kokemattoman oloinen, ihanan tiukka.
Istuin kotona aamukahvipöydässä. Seija uteli, miten työmatka oli sujunut. Olin mykkä. Vasta illalla kykenin sanomaan totuuden. Seija oli tyyni, hän ei näyttänyt tunteitaan. Hän osoitti minulle nukkumapaikan kodinhoitohuoneeseen. Ajatukseni olivat pysähtyneet, elin vain hetken kerrallaan. Kun tulin seuraavana päivänä kotiin, Seija oli pakkaamassa. "Sinuun otetaan yhteyttä. Älä yritä tavoittaa minua. Hyvästi!", ilmeetön suu sanoi. Puolisoni poistui eleettömästi luotani ja jäin yksin seisomaan ovelle. Keittiön pöydältä löysin sormukset kirjekuoresta.
Eroasiat järjestettiin ja omaisuus jaettiin. Yhteisiä muistoja vuosien varrelta suljettiin kylmästi mustaan jätesäkkiin.
Uuden elämän alku oli tunteeton. Vietin aikaani työssä, Marjoa en halunnut tapailla. Hain yhden illan seuraa mutta kerran havahduin. Vuoteellani makasi vaalea Seijaa muistuttava neito. Luulin nauttivani mutta en pystynyt mihinkään. Juoksin ulos pakkaseen. Naisten tilalle tuli pullo lohduksi viikonloppuihin. Olin säälittävä paskiainen ja tiesin sen hyvin. Sain siirron toiselle paikkakunnalle, onneksi pysyin töissä.
Eräänä iltana kännykkäni soi, salaisesta numerosta soitettiin. Seija otti yhteyttä kahden vuoden hiljaisuuden jälkeen ja ehdotti tapaamista. Sovimme paikaksi tutun penkin lenkkipolun varrella nuoruuden maisemissa.
Tuona iltana taivas oli pilvinen mutta loppukesän ilma oli lämmin. Saavuin paikalle hyvissä ajoin, istuin penkille ja katselin tuttuja maisemia. Täällä oltiin monet kerrat. Pala nousi kurkkuun. Vihasin itseäni. Olin varustautunut siihen, että Seija tulee henkisellä yliotteella painamaan minut alas. Sen olisin ansainnut. Toivoinkin, että hän ei enää kärsisi vaan tuntisi itsensä vapaaksi.
Ns. parempi henkilöauto ajoi paikalle, autosta nousi vaalea, pitkähiuksinen, huolitellun oloinen kaunis nainen, Seija. Hän suuntasi päättäväisesti luokseni, nousin ylös ja tervehdimme. Hänen tuttu katseensa luotasi tuntoni, säästyin selittelyiltä. Kuluneen ja vanhentuneen miehen olemus kertoi paljon. "Hei Seija! Sinulla menee varmasti hyvin." Aloittelin keskustelua katsomalla parkkipaikalle. Seija kertoi työskennelleensä reilun vuoden ulkomailla ja nyt hän oli löytämässä itselleen uuden kumppanin. Seija katsoi minua rauhallisesti ilmeettömillä silmillä ja totesi: "Nyt olen hyvin onn..." Vaistosin, että myrsky raivosi hänen sisällään, mutta pokka piti.
Tajusin, että olin aiheuttanut Seijalle päljon tuskaa myös eromme aikana. Painoin käteni kasvoilleni Seijan katsellesa minua. Kokosin itseni ja sanoin: "Yhtä asiaa pyydän. Anna minulle anteeksi! Anna minulle anteeksi, jotta pääset uuden elämäsi alkuun!"
Seija oli hetken hiljaa. Pohti asioita mielessään. Sitten hän iski kämmenellään penkkiä, jolla istuimme. " Saamarin äijä, vihaan sinua!" Seija pokka petti ja hän löi penkkiä toisen kerran. "Saamarin saamari, en ole saanut sinua mielestäni. Rakastan sinua edelleen."
Seija rauhottui ja antoi minulle anteeksi, koska näki, että olin kärsinyt hänelle aiheuttamastani tuskasta.
Halasimme toisiamme. Iso mies piti sylissään naista, joka oli ollut hänen ja jonka hän typeryyttään menetti. Tihkusade kasteli kasvomme ja peitti kyyneleet. Nousimme, kävelimme käsi kädessä parkkipaikalle, vaihdoimme katseita, nousimme autoihimme ja palasimme arkeen molemmat omille teilleen.
Puoli vuotta tapailimme ja päätimme aloittaa yhdessä alusta. Sydämissämme olimme onnellisia ja muutenkin elämässä vähän viisaampia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.