Sanokaapas masentuneet ja muut...!
Psykiatri on diagnisoinut minut masentuneeksi reilu kuukausi sitten, mutta minusta se on liiottelua enkä ole esim. lääkkeitä halunnut alkaa syömään. Nyt viikko viikolta tuntuu siltä, että olenko ihan oikeasti masentunut enemmän ja enemmän. Makaan kotona, käyn ulkona vain pakosta, en halua sopia mitään kodin ulkopuolisia tapaamisia, kun ei kuitenkaan huvita mennä ja alkaa kaduttamaan. Tuntuu että on lasiseinä vastassa, joka ei päästä mua hoitamaan asioita. Kotonakaan en paljoa muuta tee, kun olen netissä, käyn välillä jääkaapilla ja vessassa.
Mutta kysymykseni kuuluu, että voiko ihminen alitajuisesti muuttaa käyttäytymistään ja psyykata itseensä enemmän masennuksen oireita ? Vai onko minun "masennukseni" menossa huonompaan suuntaan ja yritän tällä ajattelutavalla kieltää sen mahdollisen olemassa olon ?
Psykiatri on diagnisoinut minut masentuneeksi reilu kuukausi sitten, mutta minusta se on liiottelua enkä ole esim. lääkkeitä halunnut alkaa syömään. Nyt viikko viikolta tuntuu siltä, että olenko ihan oikeasti masentunut enemmän ja enemmän. Makaan kotona, käyn ulkona vain pakosta, en halua sopia mitään kodin ulkopuolisia tapaamisia, kun ei kuitenkaan huvita mennä ja alkaa kaduttamaan. Tuntuu että on lasiseinä vastassa, joka ei päästä mua hoitamaan asioita. Kotonakaan en paljoa muuta tee, kun olen netissä, käyn välillä jääkaapilla ja vessassa.
Mutta kysymykseni kuuluu, että voiko ihminen alitajuisesti muuttaa käyttäytymistään ja psyykata itseensä enemmän masennuksen oireita ? Vai onko minun "masennukseni" menossa huonompaan suuntaan ja yritän tällä ajattelutavalla kieltää sen mahdollisen olemassa olon ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vastaukseni on (ja en ole psykologi), että kuulostaa todellakin menevän vain huonompaan suuntaan se sun mielentilasi.
Olet erakoitumassa, ja se ei ainakaan auta sua masennuksesta parantumisessa. Sinuna menisin takas psykiatrille ja vaatisin saada muutakin hoitoa kuin vain pilleripurkin kouraan.
Kun elämä ahistaa täytyy ahdistuksesta ja sen syistä saada myös puhua jollekin, ja mieluummin nokakkain oikean ihmisen kanssa eikä tällä tavalla anonyyminä jossakin netissä.
Ymmärrät aika hyvin tilanteesi masentuneeksi joten tuli mieleen onko sittenkään todellista psyykkistä masennusta. Esim. monet hormonaaliset häiriöt aiheuttavat masennusta.
Onko sinulla muita oireita masennuksen lisäksi?
Ensiksikin ihmismieli on mitä omituisin värkki!Alitajunta voi todella tehdä tepposensa, koska sinut on diagnosoitu masentuneeksi, vaikkei itsestäsi siltä tuntunutkaan.
Itselläni on muuten sama vika! En saa aikaiseksi paljoakaan päivisin. Illaksi jotenkin piristyy ja jos tulee silloin luvattua jotakin, niin aamulla kans kadutta miten ihmeessä menin tommosia lupaamaan.
Olisi kiva kuulla vähän historiaasi taaksepäin, miksi ylimalkaan menit psykiatrille? voisi olla helpompi ottaa kantaa juttuusi, kun itselläni on hommasta jo n. 15 vuoden kokemus!
Lyhyt historiani on se, että minut irtisanottiin ja sitä ennen minua vuoden verran savustettiin työpaikaltani. Eli viime vuoden aikana olen kyllä enemmän tai vähemmän tuntenut itseni ahdistuneeksi, ja ehkä olen ollut masentunut. Menin ensiksi työterveyslääkärille, joka suositteli minulle psykologin/psykiatrin hoitoa ja menin 4:n kerran konsultaatioon psykiatrille ja aion käydä vieläkin, koska siitä tulee niin hyvä olo.
Kyllähän minä tunnen itseni ajoittain hyvinkin alakuloiseksi, mutta sitten kun lukee joidenkin muiden juttuja niin omat ongelmat tuntuvat niin pieniltä. Toisaalta onhan joka ihmisellä "oikeus" kokea asiat omalla tavallaan. Mutta varmasti jonkin sortin masennus minua kuitenkin vaivaa. Jos sitä normaalisti tykkää ruoan laitosta, urheilusta, kavereiden tapaamisesta, kaupungilla pyörimisestä ym. , mutta nut ei kerta kaikkiaan PYSTY - joku estää. Parasta mitä tiedän on kotisohva. Mutta onko se sitten todellisia masennuksen oireita vai mitä ??