Olen jäänyt yksin elämässäni

Itsemurha kalskahtaa ikävältä ja niin lopulliselta. En tekis. Tekisin sen sijaan vähän suunnitelmia. Miettisin mitkä ovat ne elämän pienimmätkin valopilkut.? Ja alkaisin miettii mitä on mahdollista harrastaa esimerkiksi.
Itsellä ei ikinä ole tekemisestä pulaa, murheet ovat osittain tekemisien kautta alkaneet kaikota mielestä. Ihan hyvin pätee mielestäni sanonta.. niin paljon tekemistä ja niin vähän aikaa. Turha elämää lyhentää.
Potutukseen oon juonut alkoholia mutta se pahentaa vaan asioita, mutta siltikin sitä joskus sortuu.

Älä edes ajattele kuolemaa oman käden kautta. Jokaisen olemassaololla on tarkoitus. Et ole turhaan täällä.

Niin olen minäkin yksin, en ole puhunut sitten eilisen aamun kenenkään kanssa.
Eikä tänne kämpillekkään juttuseuraa tule ja loppujen lopuksi olen ollut jo niin kauan yksin etten edes enää haluakkaan vieraita kotiini. Vaikka olen äitikin niin ei aikuinen poikanikaan minua mitenkään muista. Mutta en nyt ala itsaria kumminkaan tekemään.

Siinä on perää, että tekemällä tulee onnelliseksi. Erityisesti yhdessä tekemällä. On se tekeminen sitten kävelylenkki tai fillarointia niin siinä saa purettua ylimääräistä energiaa. Ja liikunta tuo hyvää oloa ahdistuksen keskellekin. No varmasti saat nukuttua paremmin . Itse tuota harrastin kun kärsin ahdistuksesta , paniikkioireista. Käy joissain ryhmissä esim. Klubitalolla . Jo se auttaa että näkee, tapaa ihmisiä vaikkei ne ystäviä olekaan . Mehän olemme sosiaalisia eläimiä-kuka enempi kuka vähempi, mutta totuus on, että me kaikki tarvitsemme toinen toisiamme. Ei mullakaan montaa ystävää ole, mutta en varmaan jaksaisikaan enempiä. Pitää jaksaa töitäkin tehdä...

Olen itse tervehtynyt - kiitos erinomaisen kilpirauhaslääkityksen ( T3-hormoni vaikuuttaa paljon aivoissa ja sen puute tai vähyys aiheuttaa koviakin psyykkisiä oireita ).

Kiitos Jumalalle. Jumalan siunausta sinulle. Mua usko on auttanut paljon epätoivon , ahdistuksen hetkinä , aikoina. Viimeiset 10v. Olen ollut uskossa. Seurakunnasta olen myös löytänyt mukavia ymmärtäväisiä ihmisiä.