Olen tänään käynnistänyt kampanjan: "Teen työaikani - tarvitsen vapaani" kannustaakseni isännöintialan työntekijöitä lopettamaan liiallisen joustamisen ja vaatimaan joustamisesta työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Tai tässä tapauksessa vaatimaan ylipäänsä työehtosopimusta!
Vaikka isännöitsijän työtä sanotaan kutsumukseksi, tai hyväksi vaihtoehdoksi työttömyydelle, yhdenkään työntekijän ei tarvitse uhrata omaa jaksamistaan ja terveyttään työn vuoksi. Liika kiltteys tulee kalliiksi varsinkin, kun huomioidaan alan matala palkkataso. Tuskin kukaan on kuolinvuoteellaan harmitellut, että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän töitä, olisi pitänyt tehdä pidempää päivää ja vetää enemmän iltakokouksia.
Yrittäjä voi kuusinumeroisen vuosipalkkansa ja osinkojensa eteen tehdä niin paljon töitä kuin huvittaa, mutta alle 40.000 euron (brutto)vuosipalkkaa ylityökorvauksineen kokouspalkkioineen kaikkineen tienaavan työntekijänä olevan isännöitsijän ei tosiaan kuulu tehdä yli 12 tuntista päivää edes jokakeväisen "vain" neljän kuukauden kokousjakson aikana helmikuun alusta toukokuun lopulle. Elämä on liian lyhyt siihen, että myy itseään liian halvalla!
Ei ole perustetta, miksi isännöitsijän työviikon kuuluisi olla milloinkaan yli 40 tuntia. Kevään kokouskaudella hallituksen- ja yhtiökokousten aikaan kuuluu tehdä esimerkiksi klo 12-20 työpäivää, näinhän jo työsopimuksessa lukee: työviikko on 37,5 tuntia, päivittäinen työaika on 7,5 tuntia. Ei ole velvollisuutta suostua ylitöihin, jos ei huvita. Jos isännöitsijällä on kaksi iltakokousta, ei ole järkeä tulla töihin ennen puolta päivää.
Missäs välissä varsinaiset työt tehdään, kysyy nyt joku? Se ei ole työsuhteessa olevan isännöitsijän ongelma. Jos kahdeksan tunnin työpäivä menee kokouskutsujen postitteluun ja edellisen illan pöytäkirjojen kirjoittamiseen (klo 12-16) ja loppupäivä kahteen iltakokoukseen (klo 16-20), on se lähinnä työantajan ongelma palkata joku tekemään isännöitsijän varsinaiset työtehtävät kevään kokouskauden aikana. Ei kukaan tee 1,5 työntekijän töitä 1 työntekijän palkalla. Tällä alalla on isoja ongelmia, jotka tulee korjata.
Vaikka isännöitsijän työtä sanotaan kutsumukseksi, tai hyväksi vaihtoehdoksi työttömyydelle, yhdenkään työntekijän ei tarvitse uhrata omaa jaksamistaan ja terveyttään työn vuoksi. Liika kiltteys tulee kalliiksi varsinkin, kun huomioidaan alan matala palkkataso. Tuskin kukaan on kuolinvuoteellaan harmitellut, että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän töitä, olisi pitänyt tehdä pidempää päivää ja vetää enemmän iltakokouksia.
Yrittäjä voi kuusinumeroisen vuosipalkkansa ja osinkojensa eteen tehdä niin paljon töitä kuin huvittaa, mutta alle 40.000 euron (brutto)vuosipalkkaa ylityökorvauksineen kokouspalkkioineen kaikkineen tienaavan työntekijänä olevan isännöitsijän ei tosiaan kuulu tehdä yli 12 tuntista päivää edes jokakeväisen "vain" neljän kuukauden kokousjakson aikana helmikuun alusta toukokuun lopulle. Elämä on liian lyhyt siihen, että myy itseään liian halvalla!
Ei ole perustetta, miksi isännöitsijän työviikon kuuluisi olla milloinkaan yli 40 tuntia. Kevään kokouskaudella hallituksen- ja yhtiökokousten aikaan kuuluu tehdä esimerkiksi klo 12-20 työpäivää, näinhän jo työsopimuksessa lukee: työviikko on 37,5 tuntia, päivittäinen työaika on 7,5 tuntia. Ei ole velvollisuutta suostua ylitöihin, jos ei huvita. Jos isännöitsijällä on kaksi iltakokousta, ei ole järkeä tulla töihin ennen puolta päivää.
Missäs välissä varsinaiset työt tehdään, kysyy nyt joku? Se ei ole työsuhteessa olevan isännöitsijän ongelma. Jos kahdeksan tunnin työpäivä menee kokouskutsujen postitteluun ja edellisen illan pöytäkirjojen kirjoittamiseen (klo 12-16) ja loppupäivä kahteen iltakokoukseen (klo 16-20), on se lähinnä työantajan ongelma palkata joku tekemään isännöitsijän varsinaiset työtehtävät kevään kokouskauden aikana. Ei kukaan tee 1,5 työntekijän töitä 1 työntekijän palkalla. Tällä alalla on isoja ongelmia, jotka tulee korjata.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei noita ongelmia ole korjattu tähänkään asti ja tuskin lähitulevaisuudessakaan, siksi moni tuon alan jättää ja niin tein itsekin. Elämäni parhaita päätöksiä ja alalle en palaisi enää missään tapauksessa.
"Elämäni parhaita päätöksiä ja alalle en palaisi enää missään tapauksessa. "
Tämän tyyppiset kommentit kertovat paljon isännöintialasta. Paljon on kehitettävää ja korjattavaa. Pieniä työantajia asia ei kiinnosta. Työntekijänä oleva isännöitsijä tekee töitä verrattain yrittäjämäisesti. Ainut mikä erottaa hänet (ja minut) yrittäjästä on palkka. Palkka muistuttaa joka kuukausi siitä, että työntekijähän tässä ollaan eikä yrittäjä :)
Ala yrittäjäksi. Hoidat kaiken itse. Vähemmän yhtiöitä, vähemmän kokouksia. Koulutat hallitukset ja osakkaat itsenäisiksi, jotka yhdessä miettii ensin asioita, ennen kuin vaivaa sinua.
Toisaalta joka alalla pitää venyä. Aika usein itse luen sähköposteja omalla ajalla ja valmistaudun tulevaan. Kyseessä on iso teknologiateollisuuden yritys.
Isännöitsijöiden kannalta homma meni reisille 2004, kun liitot yhdistyivät. Isännöitsijöiden liitto ja isännöintiyritysten liitto. Totta kai yrittäjien omistajat valtasi johtopaikat ja määräsi suunnan. Työntekijät vikisee.
Tilanne olisi sama, jos paperimiehet liittyisi metsäteollisuus ry:yyn tai johonkin muuhun työnantajien liittoon. Hävitetään itse oma edunvalvonta. Mikäs sen mukavampaa vastapuolelle.
Nyt viime aikoina jotkut ovat nousseet vaatimaan myös ruohonjuuritasolle murusia herrojen pöydältä.
Edelleenkin ratkaisu on oma yritys.
Kiitos neuvosta.
Aloittaja käyttää termiä "vuosipalkkaa ylityökorvauksineen kokouspalkkioineen" ja samalla harmittelee, että pitää tehdä ylitöitä. Siis saat normaalin työajan lisäksi tekemästäsi työstä ylityökorvauksen sekä kokouspalkkiot ja huutelet olemattoman työehtosopimuksen mukaisia korvauksia? Ymmärtäisin kitinän, jos venyminen olisi palkatonta. Vai onko sinulla vain liian pieni palkka? Ymmärrät yrittäjän jouston suuremmalla palkalla. Auttaisiko suurempi korvaus kestämään joustamisen tarpeet paremmin? Varmaan sinullekin löytyy sopiva työpaikka, mutta olisiko se joltain muulta alalta?
"Siis saat normaalin työajan lisäksi tekemästäsi työstä ylityökorvauksen sekä kokouspalkkiot ja huutelet olemattoman työehtosopimuksen mukaisia korvauksia?"
En saa mitään ylityökorvauksia kiinteiden kokouspalkkioiden lisäksi. Toki myönnän antaneeni tässä tapauksessa avauksessa harhaan johtavan kuvan. Tarkoitus oli vain alleviivata sitä, että alle 40 000 euron burttovuosipalkassani ovat mukana KAIKKI ne ylityökorvaukset, joita saan eli kiinteät kokouspalkkiot, joita ei ole sidottu kokouksen kestoon tai edes kokouksen ajankohtaan.
Saan euromääräisesti yhtä suuren summan arkena klo 15:00-15:15 pidetystä 15 minuutin kokouksesta kuin asiakkaan lauantaille vaatimasta yhtiökokouksesta, joka kestää kaksi tuntia!
Saan euromääräisesti saman summan arkena klo 16:00-16:30 pidetystä kokouksesta ja arkena klo 19:00-21:00 pidetystä kokouksesta.
Mielestäni on hivenen erikoista, että ainut ylityön muoto, josta maksetaan ovat kokoukset. Muita ylitöitä ei tunneta. Kokouksista maksetaan kiinteä korvaus, joak ei riipu kokouksen kestosta, alkuajasta eikä viikonpäivästä. Näin meillä.
Ja kyllä, olen tänään (lauantaina!) ollut kolme tuntia töissä. Yhtiökokouksesta saan kiinteän palkkion (kesti 50 min) ja ylitöiden tekemisestä (2h 10 min) en saa euroakaan. Että älä tule kettuilemaan tänne ahkeralle työntekijälle, joka tekee 60 tuntia viikossa duunia läpi kevään ja hoitaa kaikki työtehtävät viimeisen päälle. Pitkälle yli 200 tuntia ylitöitä vuodessa: vuosiansiot bruttona alle 40 000 euroa.
"Auttaisiko suurempi korvaus kestämään joustamisen tarpeet paremmin?"
Aivan varmasti. Onhan siinä "vähän" eroa, onko kuukausipalkka (brutto) 2500 euroa vai 4000 euroa. Kyllä siitä vuosien vieriessä kertyy eroa. Aiheesta olen joskus kirjoittanut johonkin toiseen ketjuun, paljonko "menetän" saamattomia palkkoja. Siis palkkaa, joka minun omasta mielesätni kuuluisi saada, mutta jota en saa. Lisään kommentit tämän ketjun yhteyteen, niin ajetaan vettä myllyyn!
"Varmaan sinullekin löytyy sopiva työpaikka, mutta olisiko se joltain muulta alalta?"
Olen tästäkin aivan samaa mieltä. Isännöintialalla ei näy palkassa se, hoitaako hommat hyvin. Se on erittäin iso ongelma. Huono isännöitsijä saa ihan saman palkan kuin keskinkertainen isännöitsijä, joka puolestaan saa saman verran kuin hyvä isännöitsijä.
Huonon isännöitsijän palkka = hyvin isännöitsijän palkka
Yhtälö joka saattaa vaivata palkkatyösuhteessa olevaa hyvää isännöitsijää kuin kivi kengässä.
Tällä alalla ylitöitä on kuitenkin sen verran paljon, että itse palkkaani laskiessani huomioin asian eli oikeastaan koko vuoden palkka on jaettava tehdyn työmäärän mukaan. Isännöitsijän vuodessa ei ole 12 kk.
Jos lähdetään siitä, että teen vuodessa 200 tuntia ylitöitä (iltakokoukset jne.) niin ylitöitä kertyy noin 5 viikon työmäärä vuodessa. Lomaraha (puolen kuukauden palkka) pitää kuitenkin huomioida, joten laskennallinen kuukausipalkka saadaan jakamalla vuosipalkka luvulla 12,5.
Oma vuosipalkkani on 38 000 euroa (brutto) eli laskennallinen kuukausipalkkani on
38000 euroa / 12,5 kk = 3040 euroa/kk, brutto
Kuulostaa hyvältä palkalta? Älä naurata. Muista 200 tunnin ylityöt!
Ylitöiden määrä huomioiden 38000 euroa vuodessa on todella vähän. Poistetaan siitä ylityöt laskennallisesti: 5 viikkoa ylitöitä (ylityöstä kuuluu saada tuplapalkka)
38000 euroa / (12,5 2,5) kk = 2533 euroa/kk, brutto
Siinä on todellinen kuukausipalkkani.
Ylityökorvauksista en siis voi valittaa. Viiden viikon ylitöistä (noin 200 tuntia) saan laskennallisesti 10 viikon normaalityöajan palkan eli vuosittain ylityökorvauksia tulee 2,5 kuukauden palkan verran. Se ei silti paljon lämmitä, jos peruspalkka on 2533 euroa/kk, brutto.
Paljonko minun pitäisi omasta mielestäni saada vähintään? Minimitaso on 3500 euroa/kk (brutto) ja ylitöistä tuplapalkka. Tällä tavalla tienaisin vuodessa:
3500 euroa x 12,5 kk = 43750 euroa
200 tunnin ylitöistä (vastaa 5 työviikkoa) palkka tuplana eli 10 viikon (2,5 kk:n) palkka:
2,5 kk x 3500 euroa = 8750 euroa
Yhteensä: 52500 euroa, brutto vuodessa. Tämä on minitaso, kun huomioidaan se lukematon määrä iltoja, jolloin kokousten takia joutuu luopumaan omasta elämästään. Iltakokouksia on oikeasti paljon, varoituksena alalle aikoville!
On siinä pidemmän päälle "vähän" eroa, onko vuosipalkkasi 38000 euroa vai 52500 euroa. Vuosien mittaan kertyy suuri ero, jos verrataan 38000 euron vuosipalkkaa 52500 euron vuosipalkkaan: 52500 euroa - 38000 euroa = 14 500 euroa vuodessa!
Se on 145 000 euroa 10 vuodessa. Paperilla ero on siinä, onko kuukausipalkkasi 2500 vai 3500 e/kk.
Onko sinulla varaa siihen, että sinulta jää saamatta vuosikymmenen aikana 145 000 euron palkat (miinus verot)? Ei kannata tehdä töitä liian pienellä palkalla. Vuosien mittaan kertyy liian suuri "tappio" hyvin palkattuun verrattuna, vaikka Suomessa onkin progressiivinen ansiotulojen verotus ja enemmän tienaava maksaa myös prosentuaalisesti enemmän veroja. Siksi palkan pitääkin olla kunnollinen!
Eikä 3500 euroa/kk (brutto) saava vielä hyvin palkattu ole. Keskipalkkainen kylläkin. 3500 euroa/kk on "mukava" palkka, mutta se ei ole hyvä palkka. Jos sanotaan ihan suoraan, niin vasta 4500 euroa/kk (brutto) saavaa voinee sanoa hyväpalkkaiseksi ja joihinkin yrittäjiin verrattuna 4500 euroa/kk "ei ole vielä mitään", joten jatketaan siis laskutoimituksia:
4500 euroa x 12,5 kk = 56250 euroa
200 tunnin ylitöistä (vastaa 5 työviikkoa) palkka tuplana eli 10 viikon (2,5 kk:n) palkka:
2,5 kk x 4500 euroa = 11250 euroa
Yhteensä: 67500 euroa, brutto vuodessa. Tämä on tavoitetaso, kun huomioidaan se lukematon määrä iltoja, jolloin kokousten takia joutuu luopumaan omasta "elämästään".
Vuosien mittaan kertyy vielä suurempi ero, jos verrataan 38000 euron vuosipalkkaa 67500 euron vuosipalkkaan: 67500 euroa - 38000 euroa = 29500 euroa vuodessa. Se on 295 000 euroa 10 vuodessa.
Onko sinulla varaa siihen, että jää saamatta vuosikymmenen aikana 295 000 euron palkat (miinus verot)? Ei kannata tehdä töitä liian pienellä palkalla. Vuosien mittaan kertyy liian suuri "tappio" hyvin palkattuun verrattuna, vaikka Suomessa onkin progressiivinen ansiotulojen verotus ja enemmän tienaava maksaa myös prosentuaalisesti enemmän veroja. Siksi palkan pitääkin olla kunnollinen.
Työntekijää voi jo viiden työssäolovuoden jälkeen jäädä mietityttämään, paljonko enemmän olisi voinut saada palkkaa kuluneina vuosina: "Olisin voinut saada 147 500 euroa enemmän, mutta en saanut." pyörii mielessä viikon jokaisena päivänä.
Harva työntekijä saa työstään reilua korvausta, moni yrittäjä kylläkin. Reilua? Ei kukaan ole elämää reiluksi väittänytkään!
Jos hoidat hommasi hyvin , niin miksi et kilpailuta työnantajaasi ja hanki parempaa palkkaa ja mukavempaa työpaikkaa. Kyllä alalla on pulaa hyvistä työntekijöistä, jolle ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Turha vain valittaa asiasta, kun voi itsekin selvittää muita vaihtoehtoja.
Paikkakunta vaikuttaa. Helsingissä 3040 on pienehkö palkka. Savukoskella suuri. Toisaalta mitkä ovat vastuut? As. lain mukaan vähäiset. Ei saa kavaltaa rahoja, kirjanpito pitää olla kunnossa, huolto toimii. Ei ole suuria taloudellisia vastuita esim. remppojen kilpailutuksessa. Osakkaat maksaa aina.
Toisaalta tuolla 3040 euron palkalla ei voi vaatia, että teet urakalla töitä. Normaalia duunarimenoa.
Kai olet katsonut yrityksen liikevaihdon ja tulosluvut asiakastietojärjestelmistä? Viekö patruuna suuren osan?
"Kai olet katsonut yrityksen liikevaihdon ja tulosluvut asiakastietojärjestelmistä? Viekö patruuna suuren osan?"
Siitähän se kenkä usein alkaakin puristaa, kun työntekijä tajuaa, että omalla työantajalla olisi varaa maksaa parempaa palkkaa.
Miltä kuulostaa, että pienehkö isännöintitoimisto tekee 350 000 euron liikevaihdolla 100 000 euron tuloksen? Vaikka yrityksen rahat eivät minulle kuulukaan, enkä ole mikään "kommunisti", niin ei pieni isännöintitoimisto voi tehdä 100 000 euron tulosta ja samaan aikaan maksaa isännöitsijälle 2500 euroa/kk. On vähän liian läpinäkyvää, kuka mahdollistaa "ylisuuret" tuotot.
Toki näiden julkisten tunnuslukujen tiirailussa on se huono puoli, että yrittäjä voi halutessaan saada firman näyttämään heikosti tuottavalta nostamalla itse suurta palkkaa ansiotuloina. Jos työantajani olisi viime vuonna nostanut 100 000 euroa enemmän palkkaa itselleen olisi firma tehnyt nollatuloksen. Voisiko silloin sanoa, onko liiketoiminta erittäin kannattavaa vai ei ole?
Pitää siis tietää yrityksen liikevaihdon ja tuloksen lisäksi yrittäjän itselleen ansituloina nostaman palkan määrä. Vasta sen jälkeen voi päätellä, onko liiketoiminta oikeasti kannattavaa. Tässä tapauksessa liiketoiminta on erittäin kannattavaa.
"Jos hoidat hommasi hyvin , niin miksi et kilpailuta työnantajaasi ja hanki parempaa palkkaa ja mukavempaa työpaikkaa. Kyllä alalla on pulaa hyvistä työntekijöistä, jolle ollaan valmiita maksamaan enemmän."
Tässä on hiljalleen meneillään ns. lopun alku. Miksi vaihtaa työnantajaa 1000 euroa/kk paremman palkan perässä, jos en pidä 3500 euroa/kk (brutto) palkkaa hyvänä? Vaikka palkka olisi parempi, työntekijä on silti aina työntekijä. Miksi viitsin nykyisin käydä joka päivä töissä 2500 euron kuukausipalla, jos 3500 euroa/kk on "liian vähän"? Hyvä kysymys. Joskus ihmisten tekemisiä ei normaalilla logiikalla ymmärrä, sen tietää isännöitsijä parhaiten. Ehkä kyse ei olekaan rahasta. Ehkä minua ei vaan enää kiinnosta olla työntekijän roolissa orjana eli renkinä. Ei kiinnosta tulla töihin joka päivä samaan aikaan ja istua töissä kesälläkin tyhjän panttina klo 16:een asti. Ei kiinnosta, jos omilla ponnisteluilla ei ole mitään yhteyttä omaan palkkaan. Ei kiinnosta, jos isännöitävien kohteiden lukumäärä ja uusien asiakkaiden saaminen ei vaikuta ansiotuloihin. Työntekijää ei onnistumisista palkita, mutta epäonnistumisista saatetaan rangaista. Mutta sekään ei ole ihan varmaa.
Yrittäjällä on paljon vapauksia, joista harvemmin puhutaan. Kiusallista kyllä, yksinyrittäjällä on vähiten vapauksia. Paljon helpompi on tilanne, joss yrittäjä saa mennä ja tulla miten huvittaa, ja pitää vaikka kolmen viikon talviloman, kun työntekijä pyörittää firmaa, mutta harvalla yrittäjällä on tällaista vapautta.
Jos jotain positiivista, niin nykyinen palkkani pitää kynnyksen irtisanoutua todella matalana ja se on hyvä asia minulle. En tosin tiedä miten työantajani on asian miettinyt. Ei ole tainnut miettiä ollenkaan? Kuinka paljon enemmän kanttia vaatisikaan irtisanoutua ja ryhtyä tyhjästä yrittäjäksi, jos saisin nykyisin peruspalkkaa vaikkapa 4000 euroa/kk, brutto. Siitä olisi vaikea lähteä ja perustaa oma firma. Nyt käyn joka päivä töissä tietäen, että minä tahansa päivänä voin irtisanoutua. Tämä on suurinta mahdollista vapautta.
"Nyt käyn joka päivä töissä tietäen, että minä tahansa päivänä voin irtisanoutua. Tämä on suurinta mahdollista vapautta."
Aamen.